Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.

Ennakonpidätyksen toimittaminen

Antopäivä
18.12.2023
Diaarinumero
VH/5703/00.01.00/2023
Voimassaolo
1.1.2024 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
VH/5283/00.01.00/2022, 15.12.2022

Ohje liittyy kokonaisuuteen: Palkkatulojen verotus


Palkan, työkorvauksen, eläkkeen, etuuden ja muun veronalaisen suorituksen maksaja on pääsääntöisesti velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen maksamastaan suorituksesta. Tässä ohjeessa käsitellään ennakonpidätyksen toimittamista erilaisista suorituksista.

Ohjeen lukuja 7.2 Takaisinmaksu, 12 Ennakonpidätys urheilijan tuloista, 14 Ennakonpidätys eläkkeestä ja eläkkeensaajan palkkatulosta ja 17 Ennakonpidätys muista suorituksista on päivitetty. Ohjeeseen on lisäksi tehty tekstimuokkauksia ja rakenteellisia muutoksia, jotka eivät vaikuta verotuskäytäntöön.

Ennakonpidätyksen toimittamista kansainvälisissä tilanteissa on käsitelty Verohallinnon ohjeissa Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus, Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus sekä Ulkomailla työskentelyn verotus.

Luonnollisen henkilön ennakkoveroa on käsitelty Verohallinnon asiakasohjeessa Ennakkovero.

Ohjeessa ei käsitellä ennakonpidätysten maksamista eikä ilmoitusmenettelyä. Palkka- , eläke- ja etuustulojen ilmoittamista on ohjeistettu tulorekisteri.fi -sivuilla. Pääomatulot ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella. Maksamisesta ja ilmoittamisesta on kerrottu Verohallinnon asiakasohjeessa Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen.

1 Yleistä ennakkoperinnästä

1.1 Ennakkoperinnän kohteena olevat tulot ja perittävät verot

Lähes kaikista tuloverolain (1535/1992, TVL) mukaan verotettavista tuloista toimitetaan ennakkoperintä. Ennakkoperinnässä verot peritään ennakkoon verovuoden aikana ennakonpidätyksenä tai ennakonkantona. Ennakkoperintä perustuu mahdollisimman tarkasti samoihin veroperusteisiin kuin verotuksen toimittaminen.

Ennakkoperinnästä säädetään ennakkoperintälaissa (1118/1996, EPL) ja sen nojalla annetussa ennakkoperintäasetuksessa (1124/1996, EPA). Ennakkoperintälakia sovelletaan tuloverolain mukaan veronalaisiin suorituksiin, joiden verotusmenettelystä säädetään verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995, VML). Ennakkoperinnässä henkilöasiakkailta perittävät verot ovat: valtionvero, kunnallisvero, kirkollisvero, vakuutetun sairausvakuutusmaksu (sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu), yleisradiovero sekä Ahvenanmaan mediamaksu (EPL 1 § ja VML 1 §).

Ennakkoperintä toimitetaan myös tuloverolain 77 §:n mukaisen verovapaan ulkomaantyötulon johdosta maksettavan vakuutetun sairausvakuutusmaksun suorittamiseksi (sairausvakuutuslain (1224/2004, SVL) 18 luvun 29 §:n 2 momentti). Tätä ulkomaantyötulosta toimitettavaa niin sanottua minipidätystä on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Ulkomailla työskentelyn verotus.

Ennakonpidätystä ei toimiteta korkotulon lähdeveron alaisista koroista (laki korkotulon lähdeverosta 1341/1990, KLähdeVL) eikä rajoitetusti verovelvolliselle maksettavista lähdeveron alaisista suorituksista (laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta, 627/1978, LähdeVL). Ennakonpidätyksen sijaan kyseisistä tuloista peritään lähdevero. Ennakonpidätyksen sijaan peritään lähdevero myös silloin, kun palkansaajaan sovelletaan lakia ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta (1551/1995, niin sanottu avainhenkilölaki).

1.2 Ennakonpidätys

Ennakkoperinnän ensisijainen muoto on ennakonpidätyksen toimittaminen (EPL 2 § 1 momentti). Pääsääntö ennakkoperinnässä on, että tulosta toimitetaan ennakonpidätys, jos tulo ei ole verovapaa, ennakonkannon alaista tuloa tai tuloa ei ole vapautettu ennakonpidätyksen toimittamisesta. Tulo voi olla vapautettu ennakonpidätyksestä ennakkoperintäasetuksen tai Verohallinnon ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta antaman päätöksen (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta) nojalla.

Suoritettaessa korvausta työstä tai tehtävästä muuna kuin palkkana (työkorvaus), suorituksen maksajan on selvitettävä, onko suorituksen saaja ennakkoperintärekisterissä. Työ- ja käyttökorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys, jos saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin (EPL 25 §). Ennakkoperintärekisteriä ja ennakkoperintärekisteröintiä on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan.

Lähdeverotuksen sijaan rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle maksettavasta eläkkeestä ja rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta puun myyntitulosta toimitetaan ennakkoperintä ennakonpidätyksenä.

Rajoitetusti verovelvolliset voivat tietyin edellytyksin valita verotusmenettelystä annetun lain mukaisen progressiivisen verotuksen lähdeverotuksen sijaan (katso tarkemmin luku 4.5).

Ennakonpidätys toimitetaan siten, että suorituksen maksaja vähentää ennakonpidätysprosentin mukaan lasketun määrän rahana maksettavasta määrästä suorituksen yhteydessä tai merkitessään sitä tilille asianomaisen hyväksi (EPL 11 §:n 1 momentti). Ennakonpidätyksen toimittamistapaa ja määrää koskevia säännöksiä on ennakkoperintälain lisäksi sekä ennakkoperintäasetuksessa että Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä).

Ennakonpidätyksen toimittava taho maksaa pidättämänsä määrän Verohallinnolle ja antaa myös tarvittavat ilmoitukset maksamastaan suorituksesta ja siitä toimittamastaan ennakonpidätyksestä.

1.3 Ennakonkanto

Vero peritään ennakonkantona (ennakkoverona), jos veronalaisesta tulosta ei ole toimitettava ennakonpidätystä. Ennakonkannossa Verohallinto määrää veron (ennakkovero) kullekin verovuodelle ja verovelvollinen maksaa ennakkoverot itse Verohallinnon tilille.

Ennakonkanto toimitetaan elinkeinotoiminnan, maatalouden tai muun tulonhankkimistoiminnan, kuten vuokraustoiminnan ja omaisuuden luovutusvoiton tuottamasta tulosta, jos ennakkoperintälaissa ei toisin säädetä tai sen nojalla toisin määrätä. Ennakonkanto toimitetaan lähtökohtaisesti myös silloin, kun ennakonpidätystä ei voida toimittaa, kuten silloin, kun suorituksen maksaja ei ole ennakonpidätysvelvollinen tai on vapautettu ennakonpidätysvelvollisuudesta. Ennakonkantoa ei toimiteta tuloverolain 66 §:ssä tarkoitetun työsuhdeoption perusteella saadusta tulosta muutoin kuin verovelvollisen omasta pyynnöstä (EPL 23 §:n 1 momentti ja EPA 19 §).

Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamat muut kuin LähdeVL 3 §:ssä mainitut lähdeverotuksen piiriin kuuluvat tulot verotetaan verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä (LähdeVL 3 luku). Esimerkiksi rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamasta elinkeinotoiminnan tulosta, maatalouden tulosta ja vuokratulosta toimitetaan ennakonkanto, jos verosopimus ei rajoita tulon verotusoikeutta.

Ennakonkannossa veroa määrätään verovelvollisen maksettavaksi määrä, joka vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen tuloista verovuonna sovellettavien veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää, vähennettynä ennakonpidätyksenä kertyväksi arvioidulla määrällä (EPL 3).

Verohallinto voi viran puolesta tehdä päätöksen ennakkoveron määräämisestä tai korottamisesta verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden loppuun saakka ja määrätyn ennakkoveron poistamisesta tai alentamisesta verovuoden verotuksen päättymiseen saakka (EPL 24 §:n 3 momentti).

Verohallinto voi verovelvollisen vaatimuksesta tehdä päätöksen verovuoden ennakkoveron määräämisestä, muuttamisesta tai poistamisesta verotuksen päättymiseen saakka. Verohallinto voi määrätä tai korottaa ennakkoveron verotuksen päättymiseen saakka myös muun kuin ennakonkannon alaisen tulon perusteella, jos verovelvollinen esittää tätä koskevan vaatimuksen verovuoden päättymisen jälkeen. (EPL 24 §:n 4 momentti)

Lisätietoa ennakkoverosta henkilöasiakkaille on asiakasohjeessa Ennakkovero

Lisätietoa ennakkoverosta yritysasiakkaille on asiakasohjeessa Ennakkovero - yritysasiakkaat

1.4 Lisäennakko

Verovelvollinen voi hakea ennakkoveron määräämistä, muuttamista tai poistamista verotuksensa päättymiseen saakka. Vaihtoehtoisesti verovelvollinen voi hakea verovuoden päättymisen jälkeen erääntyvää ennakkoveroa eli lisäennakkoa verotuksensa päättymiseen saakka. Verohallinto voi määrätä tai korottaa ennakkoveroa verotuksen päättymiseen saakka myös muun kuin ennakonkannon alaisen tulon perusteella, jos verovelvollinen esittää tätä koskevan vaatimuksen verovuoden päättymisen jälkeen. (EPL 24 §:n 4 momentti).

Ennakkoveron maksaminen on korotonta verovuoden päättymistä seuraavan kuukauden ajan. Tämän jälkeen erääntyvälle ennakkoverolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa. (EPL 24 §:n 7 momentti ja Laki veronlisäyksestä ja viivekorosta, 1556/1995, 5 a §:n 2 momentti).

Lisätietoa lisäennakosta on asiakasohjeessa Lisäennakolla täydennät veron määrää verovuodelle 2023.

2 Ennakonpidätysvelvollinen

2.1 Suorituksen maksaja ja työnantaja

Suorituksen maksajan ennakonpidätysvelvollisuudesta säädetään ennakkoperintälain 9 §:n 1 momentissa. Säännöksen mukaan suorituksen maksaja on ennakonpidätysvelvollinen, ellei lainsäädännössä toisin säädetä tai Verohallinnon päätöksessä muuta määrätä.

Myös luonnollinen henkilö tai kuolinpesä (kotitalous) on yleensä velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen maksamistaan veronalaisista suorituksista samoin edellytyksin kuin muut suorituksen maksajat. Kotitaloudelle suorituksen maksajana on kuitenkin säädetty erityinen huojennus ennakonpidätysvelvollisuudesta (katso tarkemmin luku 3.2).

Työnantaja on vastuussa työntekijöille maksettavan veronalaisen palkkatulon ennakonpidätyksen toimittamisesta. Työnantajalla tarkoitetaan sitä, jonka lukuun tehdystä työstä palkka maksetaan (EPL 14 §). Työnantaja on vastuussa myös ennakonpidätyksen ja palkan perusteella määräytyvän työnantajan sairausvakuutusmaksun maksamisesta. Jos työ tehdään useamman työnantajan lukuun, he vastaavat yhteisvastuullisesti näistä velvoitteista.

Vieraan valtion Suomessa oleva diplomaattinen tai muu siihen rinnastettava edustusto tai lähetetyn konsulin virasto eivät ole velvollisia toimittamaan ennakonpidätystä (EPL 16 §). Myöskään ulkomaalainen työnantaja, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, ei ole pääsääntöisesti ennakonpidätysvelvollinen (lisätietoa ulkomaisen yrityksen työnantajavelvollisuuksista on asiakasohjeessa Ulkomaisen yrityksen työnantajavelvollisuudet).

2.2 Sijaismaksaja ja asiamies

Jos suorituksen maksajan sijasta tämän takaaja, velkoja tai muu maksaja (sijaismaksaja) suorittaa palkkasaatavan, muun palkan tai suorituksen työntekijälle tai muulle saajalle, on suorituksen maksanut velvollinen toimittamaan maksettavasta määrästä ennakonpidätyksen, jos sitä ei ole aikaisemmin toimitettu (EPL 9 §:n 2 momentti). Sijaismaksaja maksaa suorituksen toisen henkilön puolesta omilla varoillaan.

Myös ulosottoviranomaisen ja konkurssipesän on sijaismaksajana toimitettava ennakonpidätys. Ulosottoviranomainen on ennakonpidätysvelvollinen ulosotossa kertyneistä varoista ja konkurssipesä suorituksesta, joka maksetaan pesään kuuluvasta omaisuudesta.

Sijaismaksajalla on kaikki samat velvollisuudet kuin varsinaisella maksajallakin. Sijaismaksaja esimerkiksi antaa maksamistaan palkoista ilmoitukset tulorekisteriin ja maksaa toimittamansa ennakonpidätykset Verohallinnolle. Sijaismaksajalle voidaan myös määrätä maksettavaksi laiminlyönnistä aiheutuneet seuraamukset, jos ennakonpidätys on jäänyt toimittamatta. Sijaismaksajan velvoitteita ei poista se, että sijaismaksaja perii jälkikäteen varsinaiselta maksajalta suoritukset, jotka se on tämän puolesta maksanut.

Esimerkki 1 (palkkasaatava, sijaismaksaja): Kahdella yrityksellä, A ja B, on aliurakka samalla rakennuksella. B ei pääse tekemään omaa urakkaansa ennen kuin A on suorittanut omansa. A:n työntekijät kieltäytyvät kuitenkin työskentelemästä ennen kuin he ovat saaneet rästissä olevat palkkansa. B maksaa A:n puolesta palkkarästit. B toimii A:n sijaismaksajana. B:n velvollisuuteen toimittaa ennakonpidätys ja ilmoittaa tulo tulorekisteriin ei vaikuta se, että B velkoo jälkikäteen A:lta tämän työntekijöille maksamansa palkkarästit.

Palkan sijaismaksajan ei kuitenkaan tarvitse maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua. Työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuvelvollisuus on aina varsinaisella työnantajalla (laki työnantajan sairausvakuutusmaksusta, 771/2016, 4 §:n 5 momentti).

Esimerkki 2 (palkkaturva, sijaismaksaja): Työvoimaviranomaisen maksaessa palkkaturvalain (866/1998) nojalla palkkasaatavan, työvoimaviranomainen pidättää maksamastaan suorituksesta ennakonpidätyksen ja ilmoittaa tulon tulorekisteriin sijaismaksajana.

Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) 9 §:n mukaan vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta. Käytännön syistä hyvinvointialue tai hyvinvointiyhtymä saattaa usein hoitaa avustajan palkkaamiseen liittyvät toimet avustettavan puolesta joko itse tai ostopalveluna tilitoimistolta. Hyvinvointialue ja hyvinvointiyhtymätoimii tällöin sijaismaksajana.

Sijaismaksajan käsite on pidettävä erillään asiamiehenä toimimisesta. Asiamies toimii varsinaisen maksajan lukuun ja hänen nimellään. Toimiminen perustuu toimeksiantosopimukseen tai valtuutukseen. Asiamies myös käyttää maksamisessa varsinaisen maksajan (päämiehensä) varoja. Varsinainen päämies on vastuussa ennakonpidätykseen liittyvistä velvoitteista. Poikkeus tähän ovat EPL 9 §:n 4 momentissa tarkoitetut tilanteet (katso luku 2.3).

Esimerkki 3 (tilitoimisto, asiamies): Yritys ostaa tilitoimistolta palkanlaskennan ja on valtuuttanut tilitoimiston ilmoittamaan tulot tulorekisteriin. Tilitoimisto toimii yrityksen nimissä ja maksaa palkat yrityksen varoilla. Yritys on vastuussa ennakonpidätyksen toimittamisesta ja ilmoittamisesta. Tilitoimisto toimii yrityksen asiamiehenä.

Verohallinto voi muutoin kuin yksittäistapauksessa määrätä ennakonpidätysvelvollisen, jos maksusta vastaa sijaismaksaja (EPL 6 §:n 3 momentin 3 kohta). Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta on määrätty, että jos metsänhoitoyhdistys tai muu vastaava toimija toimii puukaupan välittäjänä sellaisessa yhteismyynnissä, jossa puun ostaja ei maksa kauppahintaa suoraan metsänomistajien tilille, on metsänhoitoyhdistys tai muu vastaava toimija puun ostajan sijasta ennakonpidätysvelvollinen (2 §:n 3 momentti).

Sijaismaksajan velvollisuutta ilmoittaa tietoja tulorekisteriini on käsitelty tulorekisterin ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: sijaismaksajan maksamat suoritukset.

2.3 Suorituksen välittäjä

Luotto- ja rahoituslaitos, muu ammattimaisen arvopaperikaupan tai arvopaperien välitystoiminnan harjoittaja sekä ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa oleva sivukonttori on ennakonpidätysvelvollinen myös välittämästään ennakkoperintälain soveltamisalaan kuuluvasta korosta ja jälkimarkkinahyvityksestä (EPL 9 §:n 4 momentti). Säännös koskee vain näitä kahta tuloa. Korosta ja jälkimarkkinahyvityksestä toimitettavaa ennakonpidätystä on käsitelty tarkemmin luvussa 9.2.

Esimerkki 4 (välittäjä, asiamies): Julkisen kaupan kohteena oleva joukkovelkakirjalaina vaihdetaan arvopaperimarkkinoilla. Välittäjä toimittaa ennakonpidätyksen luonnolliselle henkilölle välittämästään jälkimarkkinahyvityksestä.

Esimerkki 5 (välittäjä, asiamies): Suomessa sijaitsevalla sivuliikkeellä on palvelusopimus ulkomaisen sijoitusrahaston kanssa voitto-osuuksien välittämisestä osuuden omistajille. Koska kyse ei ole EPL 9 §:n 4 momentin mukaisista suorituksista, sivuliikkeen ei suorituksen välittäjänä tarvitse toimittaa ennakonpidätystä.

Edellä mainitussa ennakkoperintälain säännöksessä on nimenomaisesti mainittu ne tahot, joihin kyseisestä säännöstä sovelletaan. Muut kuin lainkohdassa tarkoitetut tahot eivät ole velvollisia toimittamaan ennakonpidätystä välittämistään lainkohdassa tarkoitetuista suorituksista.

2.4 Sijoitusrahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö

Ennakkoperintälain 9 §:n 5 momentin mukaan sijoitusrahastolain (213/2019) nojalla Suomeen perustettua sijoitusrahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen hallinnoimansa sijoitusrahaston voitto-osuuksista. Ennakonpidätysvelvollisuus koskee myös rahastoyhtiöitä, joiden kotipaikka on ulkomailla, jos ne hallinnoivat Suomessa perustettua sijoitusrahastoa. Sijoitusrahaston voitto-osuuksista toimitettavaa ennakonpidätystä on käsitelty tarkemmin luvussa 9.3.

3 Ennakonpidätyksestä vapautetut suoritukset

3.1 Vähäiset suoritukset

Pääomatulosta ei toimiteta ennakonpidätystä, jos suorituksen määrä on enintään 20 euroa. Ennakonpidätystä ei myöskään toimiteta eikä työnantajan sairausvakuutusmaksua suoriteta, jos muun yksittäisen, satunnaisesti maksettavan suorituksen määrä on enintään 20 euroa kalenterikuukaudessa. (EPA 14 §.) Myös puun myyntitulon osalta on säädetty euromääräinen raja ennakonpidätyksen toimittamiselle (katso tarkemmin luku 9.9).

Pääomatulosta voidaan aina jättää ennakonpidätys toimittamatta, jos suoritus on enintään 20 euroa. Muun suorituksen (ansiotuloa) tulee euromäärän alittumisen lisäksi olla yksittäinen ja satunnainen, jotta ennakonpidätysvelvollisuutta ei synny. EPA 14 §:ssä tarkoitettua (ansiotuloa olevan) suorituksen yksittäisyyttä ja satunnaisuutta tarkastellaan tapauskohtaisesti ja erikseen kussakin maksaja–saaja -suhteessa. Yksittäisenä ja satunnaisena pidetään säännöksen mukaan enintään yhtä saman maksajan samalle saajalle kalenterikuukauden aikana maksamaa suoritusta.

Esimerkki 6: A maksaa B:lle tammikuussa 19 euroa, helmikuussa 18 euroa ja lokakuussa 15 euroa. Suoritukset eivät liity toisiinsa. Koska kaikki suoritukset ovat yksittäisiä ja satunnaisia, ennakonpidätystä ei tarvitse toimittaa.

Verohallinnon ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä antamassa päätöksessä on myös määritelty eräitä suorituksia, joista ei tietyn euromäärän alittuessa toimiteta ennakonpidätystä. Näitä käsitellään tarkemmin jäljempänä luvuissa 15.1 ja 16.

3.2 Kotitalouksien huojennus

Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä (kotitalous) ei ole velvollinen toimittamaan ennakonpidätystä eikä maksamaan työnantajan sairausvakuutusmaksua samalle saajalle kalenterivuonna maksamistaan suorituksista, jos maksettujen suoritusten yhteismäärä ei vuoden aikana ylitä 1 500 euroa (EPL 9 §:n 3 momentti ja EPA 13 §). Jos suoritus liittyy maksajan elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan, ennakonpidätys toimitetaan kuitenkin suorituksen koko määrästä.

Kotitalouden ennakonpidätyshuojennusta ja kotitalouden toimittamaa ennakonpidätystä on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Kotitalous työn teettäjänä.

3.3 Verohallinnon päätös ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta

Verohallinnon päätöksellä voidaan muutoin kuin yksittäistapauksessa määrätä, että tulosta ei toimiteta ennakonpidätystä, vaikka tulo olisikin veronalaista ja ennakonpidätyksenalaista (EPL 6 §:n 3 momentin 4 kohta). Verohallinnon ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta antaman päätöksen mukaan ennakonpidätystä ei toimiteta muun muassa seuraavista suorituksista:

  • kaupanvahvistajan palkkio
  • lunastus- ja toimituspalkkio
  • takauspalkkio ja takausprovisio
  • reserviläispalkka
  • löytöpalkkio ja luottokorttiyrityksen tai luotto- ja rahalaitoksen maksama tarkkaavaisuuspalkkio
  • TVL 82 §:ssä tarkoitettu veronalainen stipendi, apuraha tai tunnustuspalkinto
  • kilpailupalkinto, jollei palkinnon antaminen liity työ- tai palvelussuhteeseen taikka jollei palkinto ole sellainen muu ennakkoperintälaissa tarkoitettu palkka, työ- tai käyttökorvaus tai urheilijanpalkkio, jonka arvo ylittää 100 euroa
  • vesialueen omistajalle palautettava kalastuksenhoitomaksu
  • verosta vapaaksi katsottavien matkakustannuskorvausten perusteista ja määristä annetun Verohallinnon päätöksen mukaisesti luonnolliselle henkilölle maksetusta määrästä silloinkaan, kun se maksetaan muuta korvausta suorittamatta ja muutoin kuin työsuhteen perusteella
  • luonnolliselle henkilölle maksettava lakisääteisen vakuutusmaksun palautus
  • sairausvakuutuslain (1224/2004) ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) perusteella maksettu suoritus silloin kun se maksetaan vakuutetun antaman valtuutuksen perusteella suoraan palveluntuottajalle
  • työnantajan työntekijälleen ottama vapaaehtoinen yksilöllinen eläkevakuutus siltä osin kuin työnantajan vuotuisesti maksama määrä on työntekijää kohden enintään 8 500 euroa
  • sellainen TVL 52 §:n mukainen korvaus, joka maksetaan säännöksessä tarkoitetun aineettoman oikeuden kokonaisluovutuksesta.

Verohallinnon päätöksessä on edellä mainittujen suoritusten lisäksi vapautettu ennakonpidätyksen toimittamisesta eräitä pääomatuloja (katso tarkemmin luku 9.4). Vaikka maksajan ei tarvitse toimittaa ennakonpidätyksestä vapautetuista tuloista ennakonpidätystä, maksajan on yleensä ilmoitettava tulot suorituksesta riippuen joko vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle tai tulorekisteriin.

4 Ennakonpidätysprosentti ja verokortit

4.1 Yleistä sovellettavasta ennakonpidätysprosentista

Ennakonpidätys toimitetaan pääsääntöisesti suorituksen saajan verokorttiin merkityn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaisesti. Verokortin antaa Verohallinto. Jos verovelvollinen ei saa verokorttia, hän on velvollinen itse pyytämään sitä Verohallinnolta (EPA 1 §). Suorituksen saajan on esitettävä verokortti hyvissä ajoin ennen suorituksen maksua työnantajalle tai muulle ennakonpidätysvelvolliselle (EPA 2 §:n 1 momentti). Suorituksen maksaja voi tarvittaessa ottaa kopion verokortista.

Verohallinto voi myös siirtää ennakonpidätysprosenttia koskevan tiedon suoraan ennakonpidätyksen toimittamiseen velvolliselle (EPL 10 §:n 1 momentti). Suorituksen saajan ei tarvitse esittää verokorttia suorituksen maksajalle, jos maksaja on saanut verokorttiin merkityt pidätystiedot sähköisesti Verohallinnolta (EPA 2 §:n 2 momentti). Suorituksen maksajan on suositeltavaa ilmoittaa suorituksen saajille saaneensa pidätystiedot Verohallinnolta. Verokorttitietojen sähköisiä menettelyitä on käsitelty tarkemmin luvuissa 4.7 ja 4.8.

Verokorttia ei ole myöskään tarpeen esittää työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015, TyTAL) mukaan maksettavia korvauksia varten vakuutuslaitokselle, jos vakuutuslaitos on saanut verokorttiin merkityt ennakonpidätystiedot ilmoituksella korvauksen saajan työnantajalta (EPA 2 §:n 2 momentti ja TyTAL 111 §).

Jos suorituksen saaja ei esitä suorituksen maksajalle verokorttia eikä suorituksen maksaja ole saanut suorituksen saajan ennakonpidätystietoja sähköisesti, ennakonpidätyksen toimittamisessa noudatetaan ennakkoperintäasetuksessa tai Verohallinnon ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määristä antamassa päätöksessä mainittuja kaavamaisia ennakonpidätysprosentteja (erilaisiin suorituksiin sovellettavista prosenteista tarkemmin jäljempänä). Jos ennakonpidätyksen toimittamiselle ei ole asetuksessa tai päätöksessä säädetty tai määrätty ennakonpidätysprosenttia, ennakonpidätys toimitetaan 60 prosentin suuruisena (EPA 3 § ja VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 20 §:n 2 momentti, katso myös luku 6.7).

Verovelvollinen voi hyvissä ajoin ennen suorituksen maksamista vaatia, että ennakonpidätys on toimitettava verokorttiin merkittyä suurempana (EPL 17 §). Verovelvollinen voi vaatia myös, että eläkkeestä, päiväraha- tai työttömyysetuudesta, vakuutuskorvauksesta tai muusta vastaavasta suorituksesta on toimitettava ennakonpidätys Verohallinnon päätöksessä esitettyä kaavamaista ennakonpidätysprosenttia suurempana (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 21 §:n 2 momentti, katso näistä etuuksista luvut 14–17).

Suorituksen saaja voi vaatia ennakonpidätyksen toimittamista verokorttiin merkittyä ennakonpidätysprosenttia suurempana joko toistaiseksi tai määräajaksi. Vaatimuksen voi tehdä useamman kerran vuodessa edellyttäen, että itse ilmoitettu ennakonpidätysprosentti on aina suurempi tai yhtä suuri kuin Verohallinnon verokorttiin merkitsemä ennakonpidätysprosentti. Kun ennakonpidätysprosenttia on näin korotettu, suorituksen saaja voi vastaavasti halutessaan vaatia, että ennakonpidätys toimitetaan jälleen verokorttiin merkityn ennakonpidätysprosentin mukaisesti. Myös näissä tilanteissa verokortissa olevia tulorajoja on noudatettava ja suorituksen saajan tulee ilmoittaa asiasta suorituksen maksajalle hyvissä ajoin ennen suorituksen maksamista. Verokortin ennakonpidätysprosentin alentamista ja verokortin tulorajan muuttamista on aina haettava Verohallinnolta (katso luku 4.6 ).

4.2 Vuosittain laskettavat verokortit (perusverokortit)

Verohallinto tekee viran puolesta verokortit verovelvollisille vuoden lopulla seuraavaa verovuotta varten. Näitä verokortteja kutsutaan perusverokorteiksi. Perusverokortit tehdään pääsääntöisesti kaikille verovuoden aikana 16 vuotta täyttäneille verovelvollisille sekä tätä nuoremmille, joilla on ollut ennakonpidätyksen alaista tuloa verovuotta edeltävänä vuotena.

Yleensä kunkin vuoden veroperusteet (valtion tuloveroasteikko, kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit, sairausvakuutusmaksut sekä muut säädösmuutokset) vahvistetaan seuraavaa vuotta varten niin myöhään, että Verohallinnolle ei jää riittävästi aikaa uusien verokorttien tekemiseen niin, että ne voitaisiin ottaa käyttöön tammikuun alussa. Tästä syystä perusverokortit tulevat voimaan yleensä helmikuun alussa. Verohallinto vahvistaa verokorttien voimaantulon ajankohdan vuosittain ennakonpidätysperusteiden voimaantulosta antamallaan päätöksellä (EPL 4:n § 1 momentti). Vuotta 2024 koskee Verohallinnon päätös vuonna 2024 sovellettavien ennakonpidätysperusteiden voimaantulosta.

Ennakonpidätysperusteiden voimaantulosta annetun Verohallinnon päätöksen 1§:n 1 momentin perusteella tammikuussa ennakonpidätys toimitetaan käyttäen edellisen verovuoden lopussa voimassa ollutta verokorttia, jos maksajalla ei ole käytettävissään Verohallinnon kyseiselle vuodelle antamaa voimassaolevaa muutosverokorttia (katso muutosverokortista tarkemmin luku 4.6).

Verohallinto vahvistaa vuosittain palkansaajien ja eläkkeensaajien ennakonpidätysperusteet, joiden mukaan ennakonpidätysprosentit ja ennakkovero lasketaan (EPL 6 § 1 momentti). Verovuoden 2024 päätökset ovat:

4.3 Palkkatulon verokortti

4.3.1 Palkan verokortti

Palkkatulon verokortti lasketaan henkilön kaikkien ennakonpidätyksen alaisten palkkatulojen perusteella. Palkan verokortissa on ennakonpidätysprosentti, tuloraja ja lisäprosentti.

Verokortin tuloraja lasketaan verokortin voimassaoloajalle. Niin sanotun perusverokortin voimassaoloaika on 1.2.–31.12. Verokortin tuloraja vastaa 12,5 kuukauden palkkaa. Siihen sisältyy lomaraha, joka on arvioitu puolen kuukauden palkan suuruiseksi. Perusverokortin tuloraja on laskettu jakamalla vuosituloraja 12,5:llä ja kertomalla saatu luku 11,5:llä.

Palkansaajan on esitettävä palkan verokortti työnantajalle, jos tämä ei saa tietoja suoraan Verohallinnolta (EPA 2 §). Jos palkansaajalla on useita työnantajia, palkan verokortin voi esittää kaikille palkkaa maksaville työnantajille. Palkansaajan on itse huolehdittava vuositulorajan riittävyydestä.

4.3.2 Merityötulon verokortti

Merityötulon saajan palkkatulon verokorttiin on merkitty ennakonpidätysprosentti, tuloraja ja lisäprosentti vastaavalla tavalla, kun palkansaajan verokorttiin (katso merityötulon ennakonpidätyksestä luku 5.6). Merityötulon ennakonpidätysprosentissa on otettu huomioon merityötulovähennys, joten se on maatulon ennakonpidätysprosenttia pienempi.

4.4 Eläkkeensaajan verokortit

4.4.1 Eläketulon verokortti

Koska ansiotuloa olevan eläkkeen verotus poikkeaa muiden ansiotulojen verotuksesta muun muassa vähennysten vuoksi, eläkkeensaajan on pyydettävä eläketuloa varten oma verokortti. Verokortin laskentaa varten Verohallinto tarvitsee eläkepäätöksen, selvitykset muista eläkkeistä ja tuloista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä ja vähennyksistä. Verohallinto toimittaa uuden verokortin suoraan eläkkeenmaksajalle. Alkavan eläkkeen verokortti voidaan laittaa voimaan myös takautuvasti.

Jos eläkkeensaaja on saanut eläkettä aiempana vuonna, Verohallinto laskee viran puolesta ennakonpidätysprosentin eläketulolle vuoden lopulla seuraavaa vuotta varten (niin sanottu perusverokortti). Ennakonpidätysprosentti lasketaan eläkkeiden maksajilta saatujen tietojen perusteella. Verohallinto ilmoittaa ennakonpidätysprosentin suoraan eläkkeenmaksajalle ja lähettää siitä tiedon eläkkeensaajalle. Eläketulon verokortissa ei ole tulorajaa. Jos eläkkeenmaksaja ei ilmoita eläkkeiden tietoja Verohallinnolle, eläkkeensaajan on hankittava muutosverokortti itse joka vuosi.

Vuodesta 2022 alkaen eläkkeenmaksajat ovat voineet ilmoittaa tiedot alkavista ja muuttuneista eläkkeistä suoraan Verohallinnolle API rajapintapalvelun kautta. Tällöin eläkkeiden tiedot ovat jo valmiina käytettävissä, kun eläkkeensaaja hakee alkavalle tai muuttuneelle eläkkeelle verokorttia. Joissain tilanteissa Verohallinto oma-aloitteisesti lähettää eläkkeensaajalle verokorttimuutosehdotuksen, jonka perusteella eläkkeensaaja voi hakea alkavalle tai muuttuneelle eläkkeelle verokorttia.

Jos eläkkeenmaksajat eivät ole ilmoittaneet tietoja alkavista tai muuttuneista eläkkeistä suoraan Verohallinnolle API-rajapintapalvelun kautta, eläkkeensaajan tulee itse huolehtia verokortin hakemisesta tai muuttamisesta. Verokorttia varten tarvitaan päätös alkavista ja muuttuvista eläkkeistä sekä selvitys alkuvuoden muista tuloista ja niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä. Jos eläkkeensaaja on saanut eläkettä aiempana vuonna, näiden eläkkeiden tiedot ovat jo Verohallinnossa, jos niille on aiemmin tehty verokortti. Verohallinto toimittaa uuden verokortin suoraan eläkkeenmaksajalle.

Eläkettä varten annettua verokorttia ei saa käyttää muihin tuloihin, koska eläkkeen verotus poikkeaa muiden tulojen verotuksesta. Jos eläkkeensaaja käy palkkatyössä, hän tarvitsee erillisen verokortin palkkaa varten (katso luku 4.4.2). Rajoitetusti verovelvollisen eläkeläisen verokorttia on käsiteltyä luvussa 4.5.2.

4.4.2 Eläkkeensaajan palkkatulon verokortti

Verohallinto laskee viran puolesta ennakonpidätysprosentin erikseen palkkaa varten niille eläkkeensaajille, joiden oletetaan verotustietojen perusteella saavan myös palkkatuloa. Esimerkiksi osa-aikaeläkettä ja osa-työkyvyttömyyseläkettä saavien oletetaan edelleen saavan myös palkkatuloa. Vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja kahtena sitä seuraavana vuonna eläkkeensaajalle ei lähetetä palkkaverokorttia.

Eläkkeensaajalle laskettu palkan verokortti on samanlainen kuin palkkatuloa saavan palkan verokortti. Verokortissa on ennakonpidätysprosentti, tuloraja ja lisäprosentti. Palkan perusverokortin tuloraja on laskettu verokortin voimassaoloajalle 1.2. - 31.12. Verokortin tuloraja lasketaan samalla tavalla kuin palkkatuloa saavan palkan verokortin tuloraja (katso luku 4.3.1).

Verokortin tai sen kopion esittäminen suorituksen maksajalle riittää, jos työnantaja ei ole saanut ennakonpidätystietoja sähköisesti luvussa 4.7 tai 4.8 kerrotulla tavalla. Kukin maksaja seuraa omalta osaltaan verokortilla olevaa tulorajaa ja käyttää lisäprosenttia, jos tuloraja ylittyy. Jos palkanmaksajia on useita, verovelvollisen tulee itse seurata tulorajaansa ja tarvittaessa pyytää uusi verokortti korotetulle tulolle.

4.5 Rajoitetusti verovelvollisen verokortit

4.5.1 Rajoitetusti verovelvollisen lähdeverokortti ja verokortti

Rajoitetusti verovelvolliselta peritään yleensä lopullisena verona tulojen suuruudesta riippumaton lähdevero. Verohallinto antaa rajoitetusti verovelvolliselle lähdeveroa koskevien säännösten soveltamista varten hakemuksesta lähdeverokortin (LähdeVL 5 §). Lähdeveroa perittäessä tehdään erityinen lähdeverovähennys edellyttäen, että vähennyksestä on maininta lähdeverokortissa (katso tarkemmin LähdeVL 6 § ja Verohallinnon ohje Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus).

Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuva rajoitetusti verovelvollinen voi kuitenkin lähdeverotuksen sijaan vaatia ansiotulojensa verottamista progressiivisesti. Vastaava oikeus on muun muassa rajoitetusti verovelvollisilla, jotka asuvat valtiossa tai alueella, jota koskee sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa (katso tarkemmin LähdeVL 13 §:n 1 momentin 6 kohta). Ansiotulon verotus toimitetaan tällöin kuten Suomessa asuvilla eli verotusmenettelystä annetun lain mukaan ja verot peritään ennakkoon verovuoden aikana ennakonpidätyksenä.

Ansiotulojen progressiivista verotusta varten rajoitetusti verovelvollisen on haettava suomalaista työnantajaa varten rajoitetusti verovelvollisen verokortti (LähdeVL 16 §:n 4 momentti). Tämä verokortti voi koskea seuraavia Suomesta saatuja tuloja: palkka (myös merityötulo), työkorvaus, etuus, ansiotuloa oleva käyttökorvaus, henkilöstörahaston rahasto-osuus ja ylijäämä, työsuhdeoptio ja osakepalkkio, johtajanpalkkio, taiteilijan tai urheilijan palkkio. Jos työntekijä ei esitä rajoitetusti verovelvollisen verokorttia, tulosta peritään lähdevero.

Vaatimus ansiotulojen progressiivisesta verotuksesta ei koske Suomesta saatuja eläkkeitä, koska ne verotetaan aina verotusmenettelystä annetun lain mukaan eli progressiivisesti (LähdeVL 13 §:n 1 momentin 2 kohta, katso luku 4.5.2).

Ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden verotusta ja verokortteja on käsitelty tarkemmin myös erillisessä Verohallinnon ohjeessa Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus ja ulkomaisten vuokratyöntekijöiden verotusta on ohjeessa Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus.

4.5.2 Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan verokortti

Lähtökohtaisesti Suomi verottaa lähdevaltiona ulkomaille maksettavat eläkkeet, ellei sovellettava verosopimus tätä estä (TVL 10 §:n 1 momentin 5 kohta). Rajoitetusti verovelvollisten Suomesta saatuja eläkkeitä verotetaan samalla tavalla kuin Suomessa asuvien eläkkeitä eli eläkkeen verotus toimitetaan verotusmenettelystä annetun lain mukaan (LähdeVL 13 §:n 1 momentin 2 kohta).

Verohallinto laskee viran puolesta ennakonpidätysprosentin rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle (niin sanottu perusverokortti). Eläkkeen ennakonpidätysprosentti lasketaan eläkkeiden maksajien ilmoittamien tietojen perusteella. Eläkkeen maksaja voi ilmoittaa perusverokortin laskennassa käytettävien eläkkeiden tiedot joko suorasiirtona (katso luku 4.7) tai API rajapintapalvelun kautta (katso luku 4.8). Eläkkeen maksaja saa eläkkeen ennakonpidätystiedot Verohallinnolta eläkkeenmaksajan tekemän suorasiirron perusteella tai maksaja voi hakea ennakonpidätystiedot API rajapintapalvelun kautta.

Jos eläkkeen maksaminen rajoitetusti verovelvolliselle alkaa kesken vuoden, eläkelaitos voi hakea eläkkeen- tai suorituksensaajan puolesta Verohallinnolta rajoitetusti verovelvollisen verokorttia joko lomakkeella Rajoitetusti verovelvollisen eläkeläisen verokorttihakemus 5058 tai API-rajapintapalvelun kautta. Tarvittaessa Verohallinto pyytää eläkkeensaajalta lisätietoja hakemuksen käsittelyä varten.

Jos rajoitetusti verovelvollinen eläkkeensaaja tulee Suomessa yleisesti verovelvolliseksi kesken vuoden, eläkkeensaajan on tarvittaessa huolehdittava verokortin muuttamisesta.

Rajoitetusti verovelvollisen eläketulon verotusta on käsitelty tarkemmin erillisessä Verohallinnon ohjeessa Eläketulojen verotus kansainvälisissä tilanteissa.

4.6 Muutosverokortti

Verohallinnon antamassa muutosverokortissa on pääsääntöisesti samat tiedot kuin perusverokortissa: ennakonpidätysprosentti, tuloraja ja lisäprosentti. Muutosverokortissa voi olla myös ainoastaan ennakonpidätysprosentti, jolloin kyseessä on tulorajaton verokortti. Esimerkiksi eläkkeen verokortit ovat tulorajattomia.

Muutosverokortti korvaa aina entisen verokortin. Maksajan on siten aina noudatettava kulloinkin voimassa olevassa muutosverokortissa olevia määräyksiä ja rajoituksia.

Jos tulonsaaja esittää Verohallinnon antaman muutosverokortin, myös eläkkeen, päiväraha- tai työttömyysetuuden, vakuutuskorvauksen tai muun vastaavan suorituksen maksaja on velvollinen noudattamaan muutosverokortin määräyksiä (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 22 §:n 1 momentti, katso näistä etuuksista luvut 14–17).

4.7 Verokorttitietojen sähköinen suorasiirto

Verohallinto voi salassapitovelvollisuuden estämättä antaa yksilöityjen verovelvollisten ennakonpidätyksen toimittamista varten tarpeelliset tiedot työnantajalle tai vastaavalle suorituksen maksajalle (EPL 10 §:n 1 momentti ja laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta (1346/1999) 17 §). Verokorttitietojen suorasiirtomenettelyssä työnantaja saa Verohallinnolta verokorttitiedot yksilöimistään palkansaajista suorasiirtona sähköisesti. Myös eläkkeiden ja etuuksien maksajalle voidaan antaa yksilöityjen verovelvollisten ennakonpidätyksen toimittamista varten tieto ennakonpidätysprosentista ja muut tarvittavat tiedot.

Työnantaja lähettää Verohallinnolle pyyntötiedoston, joka sisältää niiden työntekijöiden henkilötunnukset, joiden ennakonpidätystiedot työnantaja tarvitsee (VML 17 §:n 8 momentti). Määräaika suorasiirtopyynnön esittämiselle on helmikuun puolivälissä (eläkkeenmaksajille määräpäivä on jo marraskuun alkupuolella). Verohallinto täydentää pyyntötiedoston ennakonpidätystiedoilla ja lähettää sen takaisin työnantajalle. Jos suorituksen maksaja ei ole saanut yksittäisen suorituksen saajan ennakonpidätystietoja suorasiirrossa tai API-rajapintapalvelun kautta, suorituksen maksajan on pyydettävä suorituksen saajaa esittämään verokortin.

Verokorttien sähköinen suorasiirto tapahtuu ainoastaan kerran vuodessa ja työnantajalle saapuvat tiedot ovat perusverokorttilaskennan tietoja. Muutosverokorttien (katso luku 4.6) tietoja ei voi saada sähköisesti suorasiirtomenettelyssä.

Verokorttien suorasiirtopyyntöjä on mahdollista tehdä Ilmoitin -palvelua tai Tyvi -palveluntarjoajan palvelua käyttäen. Palkkojen, eläkkeiden ja rajoitetusti verovelvollisten eläkkeiden ennakonpidätystietojen suorasiirtomenettelyä koskevat Verohallinnon ohjeet ja tietuekuvaukset ovat Vero.fi-sivustolla Tietuekuvaukset. Työnantaja tai eläkkeenmaksaja yksilöi tulonsaajat suorasiirtopyynnössään ohjekirjeen tietuekuvauksen mukaisesti.

4.8 Verokorttitiedot sähköisesti maksajille API-rajapintapalvelusta

Suorituksen maksaja tai valtuutettu voi tilata yksilöityjen verovelvollisten ennakonpidätyksen toimittamista varten tarpeelliset perusverokortin tiedot vuodenvaihteessa verokorttitietojen suorasiirtomenettelyssä (katso luku 4.7). Suorasiirtomenettelyn lisäksi tunnistautunut suorituksen maksaja tai valtuutettu voi hakea suorituksen saajan voimassa olevat perusverokorttien ja muutosverokorttien ennakonpidätystiedot sähköisesti ja automaatiossa Verohallinnon API-rajapintapalvelusta palkalle, eläkkeelle ja etuudelle ennen jokaista suorituksen maksua. Vuoden 2022 ennakkoperinnästä alkaen eläkkeiden ja etuuksien maksajat voivat hakea Verohallinnon API-rajapintapalvelusta kaikkien niiden eläkkeiden ja etuuksien saajien perusverokorttien ja muutosverokorttien ennakonpidätystiedot, joille on laskettu kyseisen maksajan maksamia suorituksia varten verokortti.

Jos suorituksen maksaja ottaa palkanmaksu- tai eläkkeenmaksujärjestelmässä käyttöön rajapinnan, suorituksen saajan ei tarvitse esittää verokorttia maksajalle. Jos suorituksen maksaja ei ole saanut yksittäisen suorituksen saajan ennakonpidätystietoja rajapinnan kautta, maksajan on pyydettävä suorituksen saajaa esittämään verokortin.

4.9 Verokorttitiedot Palkka.fi -palveluun

Palkka.fi -palvelua käyttävä työnantaja saa Verohallinosta perus- ja muutosverokortit sähköisesti Palkka.fi-palveluun. Palkka.fi hakee ja tallentaa verokorttitiedot automaattisesti työntekijätietoihin palkanlaskennan yhteydessä. Palkka.fi ei kuitenkaan hae lähdeverokortin, rajoitetusti verovelvollisen verokortin tai työ- ja käyttökorvauksen verokortin tietoja. Jos verokorttia ei saada sähköisesti, tulee työnantajan pyytää työntekijää esittämään verokortin ja tallentamaan sen tiedot työntekijätietoihin.

5 Ennakonpidätys palkasta

5.1 Palkkana pidettävät suoritukset

Palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa (EPL 13 §:n 1 momentin 1 kohta). Palkalla tarkoitetaan myös kokouspalkkiota, henkilökohtaista luento- ja esitelmäpalkkiota, hallintoelimen jäsenyydestä saatua palkkiota, toimitusjohtajan palkkiota, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostamaa palkkaa sekä luottamustoimesta saatua korvausta (EPL 13 §:n 1 momentin 2 kohta).

Ennakkoperintälaissa tarkoitettuun palkkaan luetaan luontoisedut, TVL 66–68 §:ssä tarkoitetut edut (työsuhteeseen perustuvasta osakeannista, työsuhdeoptiosta ja työsuhdelainasta saatu etu sekä tietyt työnantajan maksamat vakuutusmaksut) ja TVL 69 §:ssä tarkoitetut henkilökuntaedut siltä osin kuin ne eivät ole tavanomaisia ja kohtuullisia (EPL 13 §:n 3 momentti). Myös esimerkiksi lomaraha, lomakorvaus (korvaus pitämättömästä lomasta) ja palkkaennakko ovat palkkaa.

Työnantaja saattaa maksaa työntekijälle erilaisia työsuhteen päättymiseen liittyviä suorituksia. Esimerkiksi jos työnantaja on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, sen on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Myös perusteettoman irtisanomisen johdosta maksetut korvaukset ovat pääsääntöisesti ennakonpidätyksen alaista palkkaa. Erilaisia työsuhteen päättymiseen liittyviä suorituksia ja niiden veronalaisuutta on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Työsuhteen päättymiseen liittyvien suoritusten verotus.

Työstä maksettu suoritus voi olla myös työkorvausta. Palkan ja työkorvauksen välistä rajanvetoa on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Palkka ja työkorvaus verotuksessa. Työkorvauksesta toimitettavaa ennakonpidätystä on käsitelty erikseen jäljempänä luvussa 11.

Tuloverolain 33 b §:n 3 momentin mukainen ansiotulona verotettava osinko (työpanososinko) katsotaan joko palkaksi tai työkorvaukseksi (EPL 13 a §). Työpanososingosta toimitettavaa ennakonpidätystä on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Työpanokseen perustuvan osingon verotus.

5.2 Ennakonpidätyksen toimittaminen palkasta

Ennakonpidätys toimitetaan vähentämällä ennakonpidätyksen määrä rahana maksettavan suorituksen määrästä (EPL 11 §:n 1 momentti). Ennakonpidätys lasketaan pyöristämällä lopputulos lähimpään senttiin normaalien pyöristyssääntöjen mukaan: jos tuloksen kolmas desimaali on 1-4, pyöristys tehdään alaspäin, ja jos kolmas desimaali on 5-9, pyöristys tehdään ylöspäin lähimpään täyteen senttiin.

Ennakonpidätys on toimitettava verokorttiin merkityn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan tai verokorttiin merkityn muun asianomaista tuloa koskevan ennakonpidätysprosentin mukaan (EPA 4 §:n 1 momentti).

Palkan verokortissa on yksi vuosituloraja. Ennakonpidätys lasketaan ennakonpidätyksen alaisesta tulosta ennakonpidätysprosentin mukaan verokorttiin merkittyyn tulorajaan asti ja tulorajan ylittävästä tulon osasta lisäprosentin mukaan loppuvuoden ajan. Maksajan on otettava tulorajassa huomioon maksettavan tulon lisäksi kaikki verokortin voimassaoloaikana maksamansa suoritukset, joihin verokorttia on käytetty. (EPA 4 §:n 2 momentti.) Esimerkiksi, jos maksaja on käyttänyt samaa niin sanottua perusverokorttia palkan ja ansiotuloa olevan käyttökorvauksen ennakonpidätyksen toimittamiseen, kumpikin tulo on huomioitava tulorajan seurannassa.

Palkasta on toimitettava ennakonpidätys 60 prosentin suuruisena, jos palkansaaja ei esitä suorituksen maksajalle verokorttia eikä työnantaja ole saanut ennakonpidätystietoja sähköisesti (EPA 3 §).

Jos palkansaaja on esittänyt saman verokortin usealle eri maksajalle, palkansaajan on itse seurattava tulojen kertymistä ja tulorajan täyttymistä. Palkansaajan tulee pyytää Verohallinnolta uusi verokortti korotetulle tulolle, jos verokortin tuloraja ei ole riittävä.

Työsuhteen päättyessä maksettavista palkkana pidettävistä suorituksista toimitetaan ennakonpidätys palkkatulon verokortin määräysten mukaisesti. Korvaukselle maksettavasta viivästyskorosta ei toimiteta ennakonpidätystä (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 6 kohta). Viivästyskorko on kuitenkin veronalaista tuloa, joka on ilmoitettava tulorekisteriin.

Palkkaa voidaan eräissä tapauksissa maksaa useammaltakin kuin yhdeltä palkkakaudelta jälkikäteen. Esimerkiksi urakkatyön loppusuoritus ja palkankorotus maksetaan usein taannehtivasti jälkikäteen. Taannehtivasta suorituksesta toimitetaan ennakonpidätys verokorttiin merkityn ennakonpidätysprosentin mukaan tulorajaan asti. Tulorajan ylittävästä osasta ennakonpidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan. Tulorajassa on otettava huomioon taannehtivan suorituksen lisäksi kaikki verokortin voimassaoloaikana maksetut suoritukset, joihin maksaja on käyttänyt verokorttia.

5.3 Ennakonpidätystä ei toimiteta rahasuoritusta suurempana

Ennakonpidätystä ei toimiteta rahana maksettua suoritusta suurempana (EPL 11 §:n 2 momentti). Jos palkka maksetaan pelkästään luontoisetuna, ennakonpidätystä ei voi toimittaa ollenkaan. Tällöin palkasta suoritetaan kuitenkin työnantajan sairausvakuutusmaksu.

Jos työntekijä on saanut jossain kuussa pelkästään luontoisedun, mutta hänelle maksetaan vielä saman vuoden aikana rahapalkkaa, luontoisetu on otettava huomioon myöhemmin maksettavan rahapalkan ennakonpidätystä toimitettaessa.

5.4 Suorituksen saajan puolesta maksettu ennakonpidätys

Suorituksen maksaja maksaa toimittamansa ennakonpidätyksen suorituksen saajan varoista, eikä voi maksaa ennakonpidätyksiä omilla varoillaan. Jos suorituksen maksaja kuitenkin maksaa ennakonpidätykset suorituksen saajan puolesta, maksettu ennakonpidätys katsotaan suorituksen saajan tuloksi, jolloin maksajan tulee antaa palkkatietoilmoitus tulorekisteriin.

Suorituksen maksajan omista varoista maksama ennakonpidätys on suorituksen saajalle samaa tuloa kuin varsinainen suoritus.

5.5 Kustannusten korvaukset

5.5.1 Työstä välittömästi johtuvat kustannukset ennakkoperinnässä

Työnantaja voi korvata palkansaajan vaatimuksesta hänelle kertyvät työstä välittömästi johtuvat kustannukset tai vähentää kustannusosuuden ennen ennakonpidätyksen toimittamista (EPL 15 §:n 1 momentti). Säännöstä sovelletaan sekä maksajaan työsuhteessa olevaan henkilöön että EPL 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun henkilökohtaisen palkkion saajaan. Säännöstä sovelletaan lisäksi urheilijan palkkion saajaan (EPL 15 §:n 5 momentti).

Kustannuksina voidaan ennakonpidätystä toimitettaessa ottaa huomioon työvälineistä sekä valmistus- ja tarveaineista aiheutuneet menot, matka- ja edustusmenot sekä muut palkansaajalle työn suorittamisesta välittömästi aiheutuneet menot. Edellä tarkoitettuja työnantajan ennakonpidätystä toimittamatta korvattavia tai vähennettäviä työstä välittömästi johtuvia kustannuksia eivät ole verovelvollisen yleiset tulonhankkimismenot eli seuraavat menot (EPL 15 §:n 4 momentti):

  • työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut
  • työttömyyskassamaksut
  • asunnon ja varsinaisen työpaikan välisten matkojen sekä työkomennuksen kestäessä tehtyjen viikonloppu- ja muiden vastaavien matkojen matkakustannukset asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä ja
  • ammattikirjallisuuden hankkimisesta johtuneet menot.

Jos työvälineen todennäköinen taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta, työntekijä vähentää sen hankintamenon omassa verotuksessaan tulonhankkimismenoina vuotuisin poistoin. Työnantajan maksamaa korvausta tällaisen työvälineen hankinnasta ei voida pitää sellaisena työstä johtuvan menon korvauksena, joka voitaisiin korvata ennakonpidätystä toimittamatta.

Ennakonpidätystä toimittamatta korvattavia kustannuksia ovat lähtökohtaisesti palkansaajalle aiheutuneet todelliset kustannukset. Palkansaajan on esitettävä työnantajalle kustannuksista selvitys, esimerkiksi matkalasku. Jos selvitystä ei voida pitää luotettavana, kustannukset on arvioitava vastaavan laatuisissa olosuhteissa ja tehtävissä yleensä aiheutuvien kustannusten mukaisesti (EPL 15 §:n 2 momentti). Esimerkiksi erityisalalla arvioinnin perustaksi on hyväksytty työehtosopimuksen mukaiset työkalukorvaukset.

Matkakustannusten arvioimisperusteet vahvistaa Verohallinto vuosittain etukäteen (TVL 73 § ja EPA 17 §). Ennakkoperintäasetuksessa on lisäksi säädetty eräiden muiden kustannusten arvioimisperusteista tilanteissa, joissa muuta selvitystä ei ole esitetty (EPA 18 §).

Luvussa 5.5.2 on käsitelty työnantajan palkansaajalle maksamia kustannusten korvauksia. Luvussa 5.5.3 on käsitelty tilanteita, joissa työnantaja ei joko kokonaan tai osittain maksa tai korvaa työntekijälle välittömästi työstä aiheutuneita kustannuksia.

Ennakkoperintälain 15 §:ssä tarkoitettujen työstä välittömästi johtuvien kustannusten korvaamista ja kustannusten huomioimista ennen ennakonpidätyksen toimittamista on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Työstä välittömästi johtuvat kustannukset ennakkoperinnässä.

5.5.2 Työnantajan palkansaajalle maksamat korvaukset

Työnantaja voi korvata palkansaajan vaatimuksesta hänelle kertyvät työstä välittömästi johtuvat kustannukset ennen ennakonpidätyksen toimittamista (EPL 15 §:n 1 momentti). Palkansaajalle maksettua välittömien kustannusten korvausta ei pidetä ennakkoperinnässä palkkana, jos korvaus ei ylitä kustannusten selvitettyä tai arvioitua määrää (EPL 15 §:n 3 momentti). Työnantajan palkansaajalle maksamien korvausten verovapaus ratkaistaan tuloverolain säännösten perusteella.

5.5.3 Vähennys ennen ennakonpidätystä

Työnantaja ei välttämättä erikseen maksa tai korvaa palkansaajalle välittömästi työstä johtuvia kustannuksia. Työnantaja saattaa toisaalta suorittaa tai korvata palkansaajalle ainoastaan osan tälle aiheutuneista todellisista kustannuksista. Kustannukset jäävät tällöin joko kokonaan tai osittain palkansaajan rasitukseksi.

Jos työnantaja ei korvaa työntekijälle työstä välittömästi aiheutuneita kustannuksia, se voi toimittaa ennakonpidätyksen kustannusosuudella vähennetystä palkan määrästä (EPL 15 §:n 1 momentti).

Esimerkki 7: Palkansaaja tekee työmatkan, joka oikeuttaisi hänen työnantajansa korvaamaan matkasta aiheutuneita kustannuksia 200 euron arvosta. Palkansaajan ja työnantajan kesken ei ole sovittu kustannusten korvaamisesta. Työnantaja ei siten korvaa palkansaajalle kustannuksia, vaan vähentää niiden osuuden ennen ennakonpidätyksen toimittamista.

Palkansaajan kuukausipalkka on 2 000 euroa. Työnantaja vähentää tästä määrästä työmatkasta aiheutuneet todelliset kustannukset 200 euroa ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Työnantaja toimittaa siten ennakonpidätyksen 1 800 eurosta.

Verotusta toimitettaessa ennen ennakonpidätyksen toimittamista vähennettyjen kustannusten määrä lisätään palkansaajan ennakonpidätyksen alaiseen palkkaan. Tällöin palkansaaja saa omassa verotuksessaan vaatimuksesta vähentää verotuksessa vähennyskelpoiset työstä johtuneet kustannukset tulonhankkimismenoina (TVL 95 §). Asiaa on käsitelty tarkemmin esimerkiksi Verohallinnon ohjeessa Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa.

5.6 Merityötulon ennakonpidätys

Merityötulosta säädetään tuloverolain 74 §:ssä. Merityötulona pidetään lähtökohtaisesti kaikkea aluksessa tehdystä ja aluksen liikennöintiin liittyvästä työstä rahana tai rahanarvoisena etuutena saatua palkkatuloa. Merityötuloa on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Merityötulon verotus.

Merityötulosta ennakonpidätys toimitetaan lähtökohtaisesti kuten muustakin palkasta luvussa 5.2 esitetyn mukaisesti. Merityötulon saajan merityötuloa varten määrätyssä ennakonpidätysprosentissa on otettu huomioon TVL 97 §:n mukainen merityötulovähennys, joten merityötulon ennakonpidätysprosentti on maatulon ennakonpidätysprosenttia pienempi (katso merityötulon verokortista myös luku 4.3.2).

Kaukoliikenteessä sekä niin sanotussa kolmansien maiden välisessä liikenteessä työskenteleville myönnetään merityötulovähennys korotettuna (TVL 97 §:n 3 momentti). Merityötulovähennyksen korotusta ei ole voitu sisällyttää merityötulon ennakonpidätysprosenttiin. Tämän niin sanotun cross-trade ‑vähennyksen tekee merityötulon maksaja eli työnantaja ennakkoperinnässä pienentämällä merityötulosta laskettua ennakonpidätystä 34 euroa jokaiselta kalenterikuukaudelta, jona palkansaajalla on oikeus kyseiseen vähennykseen (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 3 §).

Koska merityötulon ennakonpidätysprosentissa on otettu huomioon merityötulovähennys, työnantaja ei saa käyttää maissa ansaitun palkan ennakonpidätyksessä merityötulon ennakonpidätysprosenttia.

Ennakonpidätystä ei toimiteta merityötulon ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan ulkomaisissa aluksissa saaduista tuloista eikä palkkatuloista sellaisille henkilöille, jotka eivät ole työsuhteessa laivaisäntään tai aluksen muuhun liikennöijään. Esimerkiksi satamassa siivous- tai korjaustyössä olevilta tai ohjelmatoimiston palkkalistoilla olevilta esiintyviltä taiteilijoilta ennakonpidätys toimitetaan maissa ansaittua tuloa varten määrättyjen ennakonpidätysprosenttien mukaan, jos he asuvat Suomessa ja ovat velvollisia maksamaan täällä veroja.

6 Ennakonpidätys eräissä erityistapauksissa

6.1 Muut kuin rahana maksettavat suoritukset

6.1.1 Muut kuin satunnaiset suoritukset

Ennakonpidätys muusta kuin rahana maksettavasta suorituksesta toimitetaan eri tavalla riippuen siitä, onko suoritus satunnainen vai ei. Ennakonpidätys suorituksesta, joka ei ole satunnainen, toimitetaan maksukausittain lisäämällä suoritus rahana maksettavaan määrään (EPA 9 §:n 1 momentti). Jos suoritus on saatu esimerkiksi kesäkuussa, se huomioidaan kesäkuun ennakonpidätyksessä. Jos palkka maksetaan pelkästään muuna suorituksena kuin rahana, ei ennakonpidätystä voi lähtökohtaisesti toimittaa (katso tältä osin tarkemmin luku 5.3).

Luontoisedut ovat useimmiten jatkuvia tai säännöllisesti toistuvia etuja, joiden ennakonpidätys toimitetaan edellä mainitun mukaisesti. Tällaisia etuja ovat tyypillisesti palkansaajan jatkuvassa käytössä oleva asunto-, auto- tai puhelinetu. Vuodesta 2020 alkaen työnantajalta saadusta luontoisedusta ennakonpidätys voidaan toimittaa rahapalkan maksuvuonna, jos rahapalkka ja luontoisetu kertyvät samalta kuukaudelta ja rahapalkka maksetaan luontoisedun kertymiskuukautta seuraavana kuukautena.

Esimerkki 8: Palkansaajalla on jatkuvina luontoisetuina asunto- ja puhelinetu. Joulukuussa 2020 tehdystä työstä maksetaan rahapalkka vasta tammikuussa 2021. Vuonna 2020 saadut luontoisedut arvostetaan vuoden 2020 luontoisetuarvoihin ja niistä voidaan toimittaa ennakonpidätys tammikuussa 2021 tapahtuvan palkanmaksun yhteydessä. Joulukuussa saadut luontoisedut voidaan ilmoittaa tammikuulta annettavalla palkkatietoilmoituksella tulorekisteriin.

Satunnaisten suoritusten ennakonpidätyksen toimittamista on käsitelty luvussa 6.1.2. Luontoisetuja ja niiden arvon määrittämistä on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Luontoisedut verotuksessa.

6.1.2 Satunnaiset suoritukset

Jos muu kuin rahana maksettava suoritus on satunnainen, ennakonpidätys toimitetaan samana kalenterivuonna siten, että suoritus lisätään sen myöntämistä lähinnä seuraavan maksukauden aikana maksettavaan määrään. Vaihtoehtoisesti suoritus voidaan lisätä ennakonpidätystä toimitettaessa kalenterivuoden jäljellä olevien, suoritusta seuraavien maksukuukausien maksettaviin määriin jaettuna tasasuuruisiin eriin (EPA 9 §:n 1 momentti).

Edellä mainittu ensimmäinen vaihtoehto on käytännöllinen silloin, kun saatu etu on pieni ja ennakonpidätys saadaan kerralla toimitettua. Sen sijaan euromäärältään suuret edut on ennakkoperinnän vastaavuusvaatimuksesta johtuen jaettava loppuvuoden palkanmaksuihin.

Suoritus ilmoitetaan kokonaisuudessaan sen kuukauden ilmoituksella tulorekisteriin, jolloin etu on saatu, vaikka se otetaan huomioon ennakonpidätyksen määrää laskettaessa loppuvuoden palkanlaskennassa.

Satunnainen suoritus voi olla esimerkiksi työsuhdeoption käyttämisestä syntyvä etu. Ennakonpidätyksen toimittamista työsuhdeoptiosta saadusta edusta on käsitelty tarkemmin erillisessä Verohallinnon ohjeessa Työsuhdeoptioiden verotus. Myös luontoisetu voi olla kertaluonteinen tai satunnainen. Tällaisesta edusta on kyse esimerkiksi silloin, kun palkansaaja käyttää kertaluontoisesti työnantajan omistamaa ajoneuvoa yksityisajoihinsa.

Jos satunnaisten suoritusten arvo on enintään 400 euroa vuodessa, ennakonpidätys voidaan toimittaa kerran vuodessa, viimeistään kalenterivuoden viimeisen rahasuorituksen ennakonpidätyksen yhteydessä (EPA 9 §:n 2 momentti). Tällöinkin suoritus on ilmoitettava tulorekisteriin sinä kuukautena, jolloin suoritus on saatu.

6.1.3 Työsuhdelainan korkoetu ja työnantajan maksamat vakuutusmaksut

Tuloverolain 67 ja 68 §:ssä tarkoitetuista eduista (työsuhteen perusteella saadun lainan korkoetu sekä työnantajan maksamat työntekijän säästöhenkivakuutuksen ja vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut) työnantaja voi toimittaa ennakonpidätyksen yhdellä kertaa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa ja viimeistään samana kalenterivuonna tapahtuvan viimeisen rahana maksettavan suorituksen ennakonpidätyksen yhteydessä (EPA 9 §:n 3 momentti). Työnantaja voi toimittaa pidätyksen useamminkin. Etu voidaan myös jaksottaa saman kalenterivuoden jäljellä oleville palkanmaksuille.

Ennakonpidätystä ei kuitenkaan toimiteta työnantajan työntekijälleen ottamasta vapaaehtoisesta yksilöllisestä eläkevakuutuksesta siltä osin kuin työnantajan vuotuisesti maksama määrä on työntekijää kohden enintään 8 500 euroa (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 21 kohta).

6.2 Erillissuoritukset

Palkansaajalle voidaan maksaa varsinaisen palkanlaskennan ulkopuolella erikseen satunnaisia suorituksia. Näistä suorituksista on toimitettava ennakonpidätys verokortista ilmenevän lisäprosentin suuruisena tai tarkoitusta varten myönnettyyn verokorttiin merkityn prosenttiluvun mukaan (EPA 7 §). Jos verokorttia ei ole esitetty, ennakonpidätys toimitetaan 60 prosentin mukaan (EPA 3 §).

Ennakonpidätystä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa eikä työnantajan sairausvakuutusmaksua maksaa, jos yksittäisen, satunnaisesti maksettavan suorituksen määrä on enintään 20 euroa kalenterikuukaudessa (EPA 14 §, katso myös luku 3.1). Tästä huolimatta tulo on ilmoitettava tulorekisteriin.

6.3 Useita palvelussuhteita samaan työnantajaan

Henkilöllä voi olla tietyissä tapauksissa samanaikaisesti eri palvelussuhteita samaan työnantajaan. Esimerkiksi julkisyhteisöön virka- tai työsuhteessa oleva voi saada työnantajaltaan palkkioita kunnallisista tai valtiollisista luottamustoimista. Sama työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen kaikista maksamistaan suorituksista verokortin mukaisesti. Maksajan on otettava verokortin tulorajassa huomioon kaikki verokortin voimassaoloaikana maksamansa suoritukset, joihin verokorttia on käytetty.

6.4 Yhteispalkkiot

Yhteispalkkiolla tarkoitetaan kahdelle tai useammalle henkilölle, esimerkiksi esiintyjäryhmälle, yhteisesti maksettavaa suoritusta. Jos nämä ilmoittavat maksajalle, miten palkkio heidän välillään jakaantuu, ennakonpidätys toimitetaan kunkin osuudesta erikseen verokortin mukaan.

Jos tulonsaajat eivät esitä selvitystä tulon jakaantumisesta, ennakonpidätys toimitetaan tulon yhteismäärästä 50 prosentin suuruisena (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 2 §). Tällöin tulorekisteriin ilmoitetaan saajaksi sen henkilön henkilötunnus, kenelle yhteispalkkio maksettiin.

Verotuksen toimittamista varten palkkion saajat voivat esittää Verohallinnolle selvityksen, miten palkkio ja ennakonpidätys jakaantuvat saajien kesken, jolloin verotus toimitetaan esitetyn selvityksen mukaan.

6.5 Nettopalkkasopimus suomalaisen työnantajan kanssa

Työntekijä ja suomalainen työnantaja ovat voineet tehdä nettopalkkasopimuksen, jolla taataan työntekijälle Suomessa työskentelyn ajan palkkatasoksi tietty nettosumma työnantajan maksaessa työntekijän palkasta menevät verot. Työntekijän Suomessa veronalainen tulo on nettopalkan ja työnantajan maksamien verojen yhteismäärä (KHO 1969-II-589).

Suomalaisen työnantajan on toimitettava ennakonpidätys verokortin ennakonpidätys- ja lisäprosentin mukaan verokortin tulorajoja noudattaen. Bruttopalkkaa verrataan verokortin tulorajaan. Työntekijän tulee pyytää Verohallinnolta uusi verokortti korotetulle tulolle, jos verokortin tuloraja ei ole riittävä.

Ulkomaisen yrityksen Suomessa tehdystä työstä maksamaa nettopalkkaa on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Veronalainen palkkatulo ulkomaisen yrityksen maksaessa nettopalkkaa Suomessa tehdystä työstä.

6.6 Työntekijän puolesta maksettu lasku

Palkansaajalle osoitetun laskun maksaminen työntekijän puolesta rinnastetaan muuna kuin rahana saatuun palkkaan. Muuna kuin rahana saatua palkkaa on myös työnantajan maksama luottokorttilasku, jos työntekijä on perusteettomasti käyttänyt työnantajan luottokorttia omiin menoihinsa. Jos työnantaja ei näissä tilanteissa peri maksamaansa määrää työntekijältä, työntekijä saa veronalaisen edun, josta on toimitettava ennakonpidätys kuten muistakin muuna kuin rahana maksettavista suorituksista.

Työntekijän veronalaista tuloa on työnantajan maksama laskun määrä. Tulo ja ennakonpidätys ilmoitetaan tulorekisteriin ja ennakonpidätys maksetaan Verohallinnolle. Jos näin ei menetellä, työnantajalle voidaan määrätä maksettavaksi toimittamatta jätetty ennakonpidätys. Jos työntekijä on työnantajayhtiön osakas, häntä voidaan tällaisessa tilanteessa eräin edellytyksin verottaa peitellystä osingosta (katso peitellystä osingosta tarkemmin Verohallinnon ohje Peitelty osinko).

6.7 Ennakonpidätys ilman verokorttia

Tulonsaajan on ennen suorituksen maksamista hyvissä ajoin esitettävä verokortti työnantajalle tai muulle ennakonpidätysvelvolliselle, jos maksaja ei ole saanut ennakonpidätystietoja sähköisesti edellä luvussa 4.7 tai 4.8 kerrotulla tavalla (EPA 2 §:n 1 ja 2 momentit). Jos tietoja ei ole saatu sähköisesti, suorituksen maksajan on pyydettävä verokorttia suorituksen saajalta ja huolehdittava siitä, että suorituksen saajalle jää riittävästi aikaa esittää verokortti maksajalle.

Jos suorituksen saaja ei edellä mainitussa tilanteessa maksajan pyynnöstä huolimatta esitä verokorttia, ennakonpidätys on toimitettava 60 prosentin mukaan, jos ennakonpidätyksen määrästä ei ole erikseen muuta säädetty EPA:ssa tai Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä (EPA 3 §).

6.8 Työ- tai virkasuhteen perusteella saatavat hyvitykset

Työntekijä saattaa joissain tilanteissa saada työnantajansa maksamien kustannusten perusteella yksityiskäyttöönsä erilaisia hyvityksiä, esimerkiksi lentoihin ja majoituksiin liittyviä piste-etuja taikka bonusetuja huoltoasemilta ja kaupoista. Nämä edut ovat saajalleen lähtökohtaisesti veronalaista tuloa, mutta työnantajalla ei ole niistä ennakonpidätyksen toimittamisvelvollisuutta, koska kyse ei ole ennakkoperintälaissa tarkoitetusta palkkaan rinnastettavasta edusta, jos edun antaa kolmas osapuoli ilman työnantajan myötävaikutusta (KHO 2011:26). Kyseessä on työntekijän muu veronalainen ansiotulo, joka hänen tulee itse ilmoittaa veroilmoituksellaan.

Erilaisia yksityishenkilöiden saamien bonusten ja vastaavien hyvitysten veronalaisuutta on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Bonusten verotus.

6.9 Etukäteen maksettu suoritus (palkkaennakko)

Työntekijälle palkkakaudelta ennen varsinaista palkanmaksupäivää etukäteen maksettu suoritus eli palkkaennakko on verotuksessa EPL 13 §:n mukaista palkkaa. Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen maksetuista palkkaennakoista suorituksen maksuhetkellä (EPA 8 §).

Vuodesta 2020 alkaen työnantaja on voinut ilmoittaa tulorekisteriin maksetut palkkaennakot samassa määräajassa, kuin saman palkanmaksukauden myöhemmin maksettavan palkan edellyttäen, että palkat maksetaan saman kalenterikuukauden aikana. Suorituksen ilmoittamista koskevalla määräajan muutoksella ei ole vaikutusta työnantajan velvollisuuteen toimittaa ennakonpidätys maksetuista palkkaennakoista suorituksen maksuhetkellä (HE 78/2019). Työnantaja käsittelee palkkaennakosta toimitetun ennakonpidätyksen palkkakirjanpidossa. Työntekijälle maksettava määrä on tulon nettomäärä.

Esimerkki 9: Työntekijän palkka on 3 000 euroa kuukaudessa ja se maksetaan kuukauden 15. päivä. Helmikuun 1. päivä työntekijälle maksetaan palkkaennakkoa 1 000 euroa (brutto). Verokortin pidätysprosentti on 25 %. Palkkaennakosta toimitetaan ennakonpidätystä verokortin mukaan 250 euroa ja työntekijälle maksetaan 750 euroa (netto). Työntekijälle maksetaan loppupalkka 2 000 euroa kuukauden 15. päivä. Loppupalkasta toimitetaan ennakonpidätystä verokortin mukaan 500 euroa, jolloin työntekijälle maksetaan 1 500 euroa (netto). Jos työnantaja maksaa työntekijälle palkkaennakon 1 000 euroa nettona, suoritus on brutotettava palkkakirjanpidossa.

7 Palkkojen takaisinperintä

7.1 Yleistä takaisinperinnästä

Palkkaa voidaan tietyissä tilanteissa periä palkansaajalta takaisin. Palkanmaksussa on voinut olla esimerkiksi virhe, jonka johdosta palkkaa on maksettu liikaa. Lähtökohtaisesti liikaa maksettu palkka on perusteetonta etua, joka voidaan periä takaisin. Palkka voidaan periä takaisin joko netto- tai bruttomääräisenä (katso tarkemmin luku 7.2). Jos takaisinmaksu tapahtuu heti virheen havaitsemista seuraavassa palkanmaksussa, liikaa maksettua palkkaa voidaan käsitellä palkkaennakkona (katso tarkemmin luku 7.3).

7.2 Takaisinmaksu

7.2.1 Takaisinmaksu samana vuonna kuin alkuperäinen maksu (nettoperintä)

Jos työntekijä maksaa liikaa saamansa palkan takaisin samana kalenterivuonna, kun se on hänelle maksettu, työnantaja voi periä palkan takaisin nettona. Nettoperinnässä työnantaja perii palkansaajalta liikasuorituksen, josta se on ensin vähentänyt ennakonpidätyksen osuuden. Verohallinto oikaisee ennakonpidätyksen määrää työnantajan tulorekisteriin antaman takaisinperintäilmoituksen perusteella.

Jos työnantaja perii työntekijälle aiheettomasti maksetun suorituksen takaisin ja työntekijälle ei makseta samassa yhteydessä muuta tuloa (esimerkiksi palkkaa), työnantaja perii työntekijältä liikasuorituksen nettomäärän.

Esimerkki 10: Palkansaaja maksaa marraskuussa takaisin 2 000 euron liikasuorituksen, joka hänelle on maksettu syyskuussa. Tulosta on aikanaan toimitettu ennakonpidätystä 500 euroa. Palkansaaja maksaa työnantajalle 1 500 euroa. Verohallinto alentaa työnantajan syyskuun ennakonpidätysvelvoitetta 500 eurolla. Palkansaajan tuloista poistuu 2 000 euroa ja hyväksi luettavista ennakonpidätyksistä 500 euroa.

Jos työnantaja perii työntekijälle aiheettomasti maksetun suorituksen takaisin ja maksaa samassa yhteydessä muuta tuloa (esimerkiksi palkkaa), työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen takaisinperinnän yhteydessä maksettavasta palkasta tulolle määrättyjen ennakonpidätystietojen mukaisesti. Työnantaja vähentää työntekijälle maksettavan palkan nettomäärästä liikasuorituksen nettomäärän.

Esimerkki 11: Palkansaajalle on maksettu liikasuoritusta 500 euroa syyskuussa. Suorituksesta on toimitettu ennakonpidätystä 50 euroa. Palkansaajan kanssa on sovittu, että työnantaja perii suorituksen marraskuun palkanmaksun yhteydessä. Marraskuun palkan määrä on 2 000 euroa ja ennakonpidätysprosentti 10 %.

Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen (200 euroa) koko marraskuun palkasta (2 000 eurosta) ja vähentää syyskuun liikamaksun nettomäärän (450 euroa) jäljelle jäävästä nettomäärästä (1 800 eurosta). Verohallinto alentaa työnantajan syyskuun ennakonpidätysvelvoitetta 50 eurolla. Palkansaajan tulosta poistuu 500 euroa ja hyväksi luettavista ennakonpidätyksistä 50 euroa.

Tulorekisteriin annettujen ilmoitusten korjaamisesta löytyy tietoa tulorekisterin ohjeesta Tietojen korjaaminen tulorekisterissä.

7.2.2 Takaisinmaksu maksuvuoden jälkeen (bruttoperintä)

Jos takaisinperintä tapahtuu palkanmaksuvuotta seuraavana vuonna ennen Verohallinnon päätöksellään (Verohallinnon päätös takaisin perittyjen tulojen takaisinmaksun määräpäivästä suorituksen maksajan verotuksessa) määräämää päivämäärää, työnantaja voi vielä periä suorituksen takaisin nettona. Tällöin työnantaja toimii luvun 7.2.1 mukaisesti.

Jos palkka peritään takaisin vasta edellä mainitulla päätöksellä määrätyn päivämäärän jälkeen, työnantaja ei voi enää periä palkkaa takaisin nettona, koska maksajan verokauden veroa ei voida oikaista takaisin maksetusta suorituksesta toimitetun ennakonpidätyksen tai perityn lähdeveron osalta (OVML 51 §:n 5 momentti). Tällöin suoritus on perittävä takaisin bruttona. Bruttoperinnässä työnantaja perii liikasuorituksen takaisin vähentämättä siitä toimittamaansa ennakonpidätystä. Bruttoperinnässä työnantaja voi lähettää palkansaajalle esimerkiksi laskun tai periä liikasuorituksen myöhemmin palkansaajalle maksettavasta nettopalkasta. 

Esimerkki 12: Palkansaaja maksaa toukokuussa 2022 takaisin 2 000 euron liikasuorituksen, joka hänelle on maksettu edellisen vuoden syyskuussa. Suorituksesta on toimitettu ennakonpidätystä 300 euroa. Koska takaisinmaksu tapahtuu Verohallinnon päätöksellään määräämän päivämäärän jälkeen, työnantaja perii palkan takaisin bruttona eli 2 000 euroa.

Esimerkki 13: Palkansaajalle on maksettu liikasuoritusta 500 euroa syyskuussa 2021. Suorituksesta on toimitettu ennakonpidätystä 50 euroa. Palkansaajan kanssa on sovittu, että työnantaja perii suorituksen takaisin maksuvuotta seuraavan vuoden toukokuun palkanmaksun yhteydessä. Toukokuun palkan määrä on 2 000 euroa ja ennakonpidätysprosentti 10 %.

Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen (200 euroa) koko toukokuun palkasta (2 000 eurosta) ja vähentää syyskuun liikamaksun bruttomäärän (500 euroa) jäljelle jäävästä nettomäärästä (1 800 eurosta). Koska takaisinmaksu tapahtuu Verohallinnon päätöksellään määräämän päivämäärän jälkeen, työnantaja perii palkan takaisin bruttona.

Takaisinperintä otetaan huomioon palkansaajan verotusta toimitettaessa, jos tulorekisteritieto takaisinperinnästä tulee Verohallintoon ennen kuin palkansaajan verotus on valmistunut. Jos tulorekisteritieto takaisinperinnästä tulee Verohallintoon vasta palkansaajan verotuksen valmistuttua, Verohallinto korjaa palkansaajan verotusta maksajan tulorekisteriin ilmoittamien tietojen perusteella.

Tulorekisteriin annettujen ilmoitusten korjaamisesta löytyy tietoa tulorekisterin ohjeesta Tietojen korjaaminen tulorekisterissä.

7.3 Kuittaus seuraavasta palkasta (käsittely palkkaennakkona)

Jos liikasuoritus huomataan ennen seuraavaa palkanmaksua, se voidaan käsitellä palkkaennakkona. Tällöin liikaa maksetun bruttopalkan määrä vähennetään seuraavassa palkanmaksussa maksettavasta bruttopalkasta. Seuraavalla palkanmaksulla tarkoitetaan sitä palkanmaksua, joka tehdään liikasuorituksen havaitsemisen jälkeen. Esimerkiksi kesäkuussa maksettu liikasuoritus, joka havaitaan vasta heinäkuun lopussa sen jälkeen, kun heinäkuun palkka on jo maksettu, voidaan huomioida elokuun palkanmaksun yhteydessä. Ennakonpidätys toimitetaan liikasuorituksen määrällä vähennetystä bruttopalkasta. Suositeltavampi menettelytapa on kuitenkin periä liikamaksu takaisin netto- tai bruttoperintänä, jotta kyseisen palkkakauden ansio on tulorekisterissä oikein.

7.4 Takautuvan eläkkeen maksu työnantajalle

Työntekijän jäädessä esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle, hänelle voidaan takautuvasti myöntää eläke samalta ajalta, jolta hän on saanut esimerkiksi sairausajan palkkaa. Tämä palkanmaksuaikaan kohdistuva eläke maksetaan tietyissä tilanteissa työntekijän sijasta suoraan työnantajalle. Eläkkeenmaksajan suoraan työnantajalle maksama eläke ei tällöin ole työntekijän veronalaista tuloa. Siitä ei siten toimiteta ennakonpidätystä.

Palkkaa ja ennakonpidätystä ei tässä tilanteessa tarvitse oikaista, vaan aikaisemmin maksettu palkka katsotaan työntekijän tuloksi ja toimitettu ennakonpidätys luetaan hänen hyväkseen verotusta toimitettaessa. Menettely vastaa etuuksien takaisinperintämenettelyä, josta on erityisesti säädetty TVL 112 §:n 3 momentissa. Työnantaja oikaisee maksamaansa työnantajan sairausvakuutusmaksua oma-aloitteisesti (laki työnantajan sairausvakuutusmaksusta 9 §).

7.5 Verokortin tuloraja brutto- tai nettoperinnässä

Suorituksen maksaja voi periä takaisin tulonsaajalle aiheettomasti maksetun perusteettoman edun tai muun suorituksen joko nettona tai bruttona. Nettoperinnässä suorituksen maksaja perii tulonsaajalta suorituksen takaisin vähentämällä takaisinperittävästä summasta toimitetun ennakonpidätyksen (katso tarkemmin luku 7.2.1). Bruttoperinnässä suorituksen maksaja perii tulonsaajalta suorituksen takaisin bruttona. Suorituksen maksaja ei vähennä tällöin takaisinperittävästä summasta toimittamaansa ennakonpidätystä (katso tarkemmin luku 7.2.2).

Suorituksen maksajan tulee ottaa huomioon verokortin tulorajan seurannassa verokortin voimassaoloaikana maksamansa suoritukset ja niiden takaisinperinnät. Jos takaisinperintä kohdistuu kuluvaa verovuotta aiempaan vuoteen, takaisinperinnällä ei ole vaikutusta kuluvan vuoden verokortin tulorajan seurantaan.

Esimerkki 14: Palkansaajan palkka on 4 000 euroa kuukaudessa. Ennakonpidätys on 1.2. voimaantulleen verokortin perusteella 20 %. Työnantaja perii helmikuussa maksetun 1 000 euron liikasuorituksen takaisin maaliskuun palkanmaksun yhteydessä nettoperintänä. Ennakonpidätys 1 000 eurosta on ollut 20 % eli 200 euroa, joten palkansaajalta peritään 800 euroa.

Takaisinperintä (1 000 euroa) huomioidaan 1.2. voimaantulleen verokortin tulorajan seurannassa, koska takaisinperintä kohdistuu kyseisen verokortin voimassaoloaikaan ja takaisinperinnän seurauksena palkansaajan tulot pienentyvät.

Esimerkki 15: Palkansaajan palkka on 4 000 euroa kuukaudessa. Ennakonpidätys on 1.2. voimaantulleen verokortin perusteella 20 %. Palkansaaja on hakenut muutoksen verokorttiin 1.3. alkaen. Ennakonpidätys on 1.3. voimaantulleen verokortin perusteella 25 %. Työnantaja perii helmikuussa maksetun 1 000 euron liikasuorituksen takaisin maaliskuun palkanmaksun yhteydessä nettoperintänä. Ennakonpidätys 1 000 eurosta on ollut 20 % eli 200 euroa, joten tulonsaajalta peritään 800 euroa.

Takaisinperintää (1 000 euroa) ei huomioida 1.3. voimaantulleen verokortin tulorajan seurannassa, koska takaisinperintä kohdistuu edellisen verokortin voimassaoloaikaan.

8 Toimitetun ennakonpidätyksen oikaiseminen

8.1 Toimittamaton tai liian pienenä toimitettu ennakonpidätys

Toimitetun ennakonpidätyksen määrä voi olla virheellinen esimerkiksi laskuvirheen tai väärän ennakonpidätysprosentin käyttämisen vuoksi. Ennakonpidätys on voinut myös jäädä kokonaan toimittamatta. Suorituksen maksaja voi tällöin tietyin edellytyksin oikaista ennakonpidätystä riippumatta virheen syystä.

Jos ennakonpidätys on jäänyt osaksi tai kokonaan toimittamatta, suorituksen maksaja voi oma-aloitteisesti korottaa saman kalenterivuoden myöhemmän suorituksen yhteydessä toimittamaansa ennakonpidätystä virheen oikaisemiseksi. Ennakonpidätystä ei kuitenkaan saa korottaa enempää kuin 10 prosentilla tällöin maksettavasta määrästä, jos suorituksen saaja ei anna suostumustaan suurempaan korotukseen (EPL 19 §). Ennakonpidätyksen oikaiseminen perustuu suorituksen maksajan vapaaehtoisuuteen.

Esimerkki 16: Työntekijän kuukausipalkka on yhteensä 3 500 euroa muodostuen rahapalkasta 2 000 euroa, asuntoedun raha-arvosta 1 000 euroa ja autoedun raha-arvosta 500 euroa. Ennakonpidätysprosentti on 25 %. Syyskuun palkan ennakonpidätys 500 euroa on laskettu erehdyksessä pelkän rahapalkan perusteella. Oikea ennakonpidätyksen määrä olisi ollut 875 euroa, joten ennakonpidätys on toimitettu 375 euroa liian pienenä. Lokakuun palkanmaksussa työnantaja voi korjata liian pienenä toimitettua ennakonpidätystä (ilman työntekijän suostumusta) enintään 350 euroa (10 % x 3 500 euroa = 350 euroa), joten 25 euroa jää korjattavaksi marras- tai joulukuussa.

Suorituksen maksajan on mahdollista oikaista ennakonpidätyksessä tapahtunut virhe edellä kerrotulla tavalla vain silloin, kun samalle saajalle maksetaan vielä saman kalenterivuoden aikana myöhempi suoritus, josta ennakonpidätys voidaan toimittaa. Jos tällaista suoritusta ei makseta tai kalenterivuosi ehtii vaihtua, maksaja ei voi oikaista toimittamatta jäänyttä tai liian pienenä toimitettua ennakonpidätystä.

Jos maksaja ei voi oikaista toimittamatonta tai liian pienenä toimitettua ennakonpidätystä, maksaja voi ilmoittaa Verohallinnolle, että siltä on jäänyt ennakonpidätys osaksi tai kokonaan toimittamatta, minkä jälkeen Verohallinto määrää veron ja mahdolliset viivästysseuraamukset suorituksen maksajalle hänen antaman selvityksen perusteella (laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä, OVML 37, 40, 42 ja 51 §). Suorituksen maksaja ei tällöin anna uutta palkkatietoilmoitusta toimittamatta jääneestä ennakonpidätyksestä.

Esimerkki 17: Työkorvauksen saajaa ei ole suorituksen maksuhetkellä merkitty ennakkoperintärekisteriin, jolloin työkorvauksen maksajan on toimitettava maksamastaan työkorvauksesta ennakonpidätys. Suorituksen maksajalta ennakonpidätys on jäänyt kuitenkin virheellisesti toimittamatta. Jos suorituksen maksaja ei voi oikaista toimittamatonta ennakonpidätystä samana kalenterivuonna tulevien suoritusten yhteydessä, maksaja voi ilmoittaa Verohallinnolle, että siltä on jäänyt ennakonpidätys toimittamatta, minkä jälkeen Verohallinto määrää veron ja mahdolliset viivästysseuraamukset suorituksen maksajalle sen antaman selvityksen perusteella.

Jos maksaja ilmoittaa Verohallinnolle osaksi tai kokonaan toimittamattomasta ennakonpidätyksestä seuraavana vuonna, suorituksen maksajalta ei peritä toimittamatonta ennakonpidätystä, jos tulon saajaa on jo verotettu kyseisestä tulosta ja hän on mahdolliset verot myös maksanut.

Suorituksen saajan puolesta maksettua ennakonpidätystä on käsitelty luvussa 5.4.

8.2 Liian suurena toimitettu ennakonpidätys

8.2.1 Ennakonpidätyksen alentaminen

Jos suorituksen maksaja on toimittanut ennakonpidätystä liikaa, maksaja voi alentaa saman kalenterivuoden aikana myöhemmin tälle saajalle maksettavasta suorituksesta toimitettavaa ennakonpidätystä (EPL 19 §:n 1 momentti). Ennakonpidätyksen oikaiseminen perustuu suorituksen maksajan vapaaehtoisuuteen ja oikaisu voidaan tehdä riippumatta virheen syystä. Jos suorituksen maksaja ei korjaa liian suurena toimittamaansa ennakonpidätystä, se luetaan suorituksen saajan verotuksessa hänen hyväkseen.

Esimerkki 18: Työnantaja on huhtikuun palkkaa maksaessaan toimittanut työntekijän ennakonpidätyksen liian suurena. Työnantaja voi korjata ennakonpidätystä seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä alentamalla tälle saajalle maksettavasta suorituksesta toimitettavaa ennakonpidätystä. Työnantaja ilmoittaa ennakonpidätykset tulorekisteriin todellisten toimitettujen määrien mukaan.

8.2.2 Ennakonpidätyksen palauttaminen

Suorituksen maksaja voi korjata liian suurena toimittamaansa ennakonpidätystä silloinkin, kun se ei enää maksa samalle saajalle suorituksia saman kalenterivuoden aikana. Tällöin suorituksen maksaja palauttaa liian suurena toimitetun ennakonpidätyksen suorituksen saajalle.

Työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella negatiivisen ennakonpidätyksen. Annetun ilmoituksen perusteella Verohallinto alentaa maksajan ennakonpidätysvelvoitteita, jolloin tulonsaajan hyväksi luetun ennakonpidätyksen määrä alenee. Menettely edellyttää, että ennakonpidätyksen palauttaminen tapahtuu saman kalenterivuoden aikana kuin ennakonpidätys on toimitettu.

Esimerkki 19: Työnantaja on toimittanut työntekijälle helmikuussa 2020 maksetusta palkasta erehdyksessä 300 euroa liian suuren ennakonpidätyksen. Helmikuun jälkeen työntekijälle ei makseta enää palkkaa. Työnantaja voi palauttaa aiheettomasti toimittamansa ennakonpidätyksen määrän työntekijälle vuoden 2020 aikana ja ilmoittaa tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella -300 euroa.

Lisätietoa yleisesti verovelvollisen hallintarekisteröidylle osakkeelle maksetusta osingosta perityn veron korjaamisesta löytyy Verohallinnon ohjeesta Ennakonpidätys Suomessa yleisesti verovelvollisen hallintarekisteröidylle osakkeelle maksetusta osingosta.

Suorituksen maksaja ei voi oikaista virheellisesti toimitettua ennakonpidätystä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen. Liian suurena toimitettu ennakonpidätys luetaan tällöin suorituksen saajan verotuksessa hänen hyväkseen.

Esimerkki 20: Työnantaja on toimittanut ennakonpidätyksen liian suurena vuonna 2020. Virhe huomataan vasta seuraavana vuonna. Työnantaja ei voi enää korjata tai palauttaa ylimääräistä ennakonpidätystä. Liian suurena toimitettu ennakonpidätys luetaan vuoden 2020 verotuksessa työntekijän hyväksi.

Esimerkki 21: Autoedun arvona on ennakonpidätystä toimitettaessa käytetty liian suurta arvoa vuonna 2020. Virhe huomataan vasta seuraavana vuonna. Työnantaja ei voi enää korjata ennakonpidätystä, mutta sen tulee korjata alkuperäisen palkanmaksukauden palkkatietoilmoitukselta autoedun arvo tammikuussa 2021. Liian suurena toimitettu ennakonpidätys luetaan vuoden 2020 verotuksessa työntekijän hyväksi.

Suorituksen maksajan on annettava suorituksen saajalle tosite ennakonpidätyksen palauttamisesta, esimerkiksi palkkalaskelma.

Lisätietoa tulorekisterin tietojen korjaamisesta: Tietojen korjaaminen tulorekisterissä.

Ennakonpidätyksen oikaisemista eräissä ulkomaantyöskentelyyn liittyvissä tilanteissa on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Ulkomailla työskentelyn verotus. Lähdeveron oikaisemista on käsitelty ohjeessa Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus.

8.3 Ennakonpidätys on toimitettu tulosta, josta ei ole suoritettava veroa

Suorituksen maksaja on voinut toimittaa ennakonpidätyksen aiheettomasti sellaisesta tulosta, josta ei ole suoritettava veroa. Tällainen suoritus on tuloverotuksessa verovapaa tulo, esimerkiksi työsuhteen päättymiseen liittyvä verovapaa vahingonkorvaus, jota ei ole saatu veronalaisen tulon sijaan tai korvaukseksi elatuksen vähentymisestä, taikka palkka, joka on kuuden kuukauden säännön nojalla Suomessa kokonaan verovapaa.

Jos suorituksen maksaja on toimittanut ennakonpidätyksen aiheettomasti, maksaja voi palauttaa toimitetun ennakonpidätyksen suorituksen saajalle saman kalenterivuoden aikana. Suorituksen maksajan ei ole mahdollista oikaista virheellisesti toimitettua ennakonpidätystä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen. Tällöin ennakonpidätys luetaan suorituksen saajan verotuksessa hänen hyväksi.

Jos toimitettua ennakonpidätystä ei ole luettu suorituksen saajan muusta tulosta määrätyn veron suoritukseksi, Verohallinto palauttaa aiheettomasti toimitetun ennakonpidätyksen suorituksen saajalle (EPL 22 §). Palautus suoritetaan pääsääntöisesti suorituksen saajan hakemuksesta.

9 Ennakonpidätys pääomatuloista

9.1 Yleistä

Pääomatuloja ovat esimerkiksi korot, osingot, osuuspääoman korot, sijoitusrahastojen voitto-osuudet, puun myyntitulot, eräät vakuutussuoritukset, jälkimarkkinahyvitykset, osa yritys- ja maatalouden tulosta sekä muut tulot, joita varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen (TVL 32 §).

Vain osa pääomatuloista on ennakonpidätyksen alaisia. Esimerkiksi osa koroista on lähdeverotuksen piirissä, jolloin maksaja perii niistä korkotulon lähdeveron, joka on lopullinen vero. Osa pääomatuloista on ennakonkannon piirissä kuten esimerkiksi yritys- ja maatalouden tulot sekä vuokratulot, joten niistä ei sen vuoksi toimiteta ennakonpidätystä.

Erilaisista käytännön syistä ennakonpidätyksen toimittamisesta on Verohallinnon päätöksellä vapautettu myös sellaisia korkotuloja ja eräitä muita pääomatuloja, joista maksaja voisi toimittaa ennakonpidätyksen ja jotka ovat saajalleen veronalaisia (katso luku 9.4).

Ennakonpidätys toimitetaan silloin, kun suoritus maksetaan asianomaiselle tai merkitään hänen hyväkseen tilille (EPL 11 §:n 1 momentti). Ennakonpidätyksen suuruus pääomatuloista on lähtökohtaisesti 30 prosenttia, jos asiasta ei ole toisin säädetty tai määrätty (EPA 15 §:n 1 momentin 1 kohta). Ennakonpidätystä toimitettaessa ei oteta huomioon sitä, että verovelvollisen verovuonna saamien kaikkien pääomatulojen määrä saattaa ylittää 30 000 euroa, jonka ylittävää osaa pääomatuloista verotetaan tuloverotuksessa 34 %:n verokannalla. Verovelvollinen voi kuitenkin itse pyytää maksajaa toimittamaan ennakonpidätyksen 30 % suurempana (EPL 17 §).

Ennakkoperintäasetuksen 15 §:ssä on säädetty eräille pääomatuloille myös muita kaavamaisia ennakonpidätysprosentteja, joita käsitellään jäljempänä luvuissa 9.6–9.9.

Edellä mainittuja kaavamaisia ennakonpidätysprosentteja voidaan verovelvollisen pyynnöstä ja selvityksestä alentaa vastaamaan lopullisia veroja ja maksuja, jos on ilmeistä, että ennakonpidätys kaavamaisilla prosenteilla toimitettuna on liian suuri (EPA 16 §:n 1 momentti). Kaavamaisia pidätysprosentteja ei siten käytetä, jos esimerkiksi vähennyskelpoisten kulujen vuoksi tuloa varten pyydetään verokortti alhaisemmalla ennakonpidätysprosentilla ja se esitetään suorituksen maksajalle.

Ennakonpidätystä tuloverolain mukaan verotettavista pääomatuloista ei toimiteta, jos suorituksen määrä on enintään 20 euroa (EPA 14 §, katso luku 3.1). Esimerkiksi suuri osa luonnollisille henkilöille maksetuista osuuskuntien ylijäämistä jää tämän rajan alapuolelle.

9.2 Korkotulo ja jälkimarkkinahyvitys

Korkotulot voivat olla korkotulon lähdeveron alaisia korkotuloja, tuloverotuksessa veronalaisia korkotuloja tai verovapaita korkotuloja. Korkotulon lähdeverolain alaisista koroista peritään lähtökohtaisesti 30 prosentin suuruinen lähdevero. Tuloveron alaisesta korosta toimitetaan lähtökohtaisesti 30 prosentin suuruinen ennakonpidätys. Samoin jälkimarkkinahyvityksestä toimitetaan lähtökohtaisesti 30 prosentin suuruinen ennakonpidätys. Korko tai jälkimarkkinahyvitys voi kuitenkin olla vapautettu ennakonpidätyksen toimittamisesta VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta annetun päätöksen nojalla (katso luku 9.4).

Ennakonpidätyksen korosta ja jälkimarkkinahyvityksestä toimittaa suorituksen maksaja tai eräissä tilanteissa suorituksen välittäjä (katso luvut 2.1 ja 2.3). Verohallinnon päätöksen mukaan luotto- tai rahoituslaitos voi ennakonpidätyksen alaista korkoa tai jälkimarkkinahyvitystä maksaessaan alentaa ennakonpidätyksen rahamäärää lopullisessa verotuksessa hyvitettävällä, ulkomailla perityn veron määrällä (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 21 §).

Korkotulojen verotusta, lähdeveron perimistä ja ennakonpidätystä korkotuloista sekä jälkimarkkinahyvitystä on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Korkotulojen verotus.

9.3 Sijoitusrahaston tuotto-osuuden vuotuinen tuotto

Sijoitusrahastojen tuotto-osuuksien vuotuiset tuotot ovat veronalaista pääomatuloa. Ennakonpidätyksen toimittamisessa on merkitystä sillä, kenelle suoritus maksetaan. Sijoitusrahaston tuotto-osuuden vuotuisesta tuotosta toimitetaan lähtökohtaisesti 30 prosentin suuruinen ennakonpidätys. Tuotto voi kuitenkin olla vapautettu ennakonpidätyksestä VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta annetun päätöksen nojalla (katso luku 9.4). Jos sijoitusrahaston tuotto-osuuden vuotuisen tuoton saaja on luonnollinen henkilö tai kuolinpesä, ennakonpidätys on toimitettava.

Sijoitusrahastoista saatavien tulojen verotusta on tarkemmin käsitelty Verohallinnon ohjeessa Arvopaperien luovutusten verotus.

9.4 Ennakonpidätyksestä vapautetut pääomatulot

Verohallinnon ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta antaman päätöksen (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 5 kohta) mukaan ennakonpidätystä ei toimiteta seuraavista suorituksista:

  • ennakkoperintälain soveltamisalaan kuuluvasta korosta;
  • joukkovelkakirjan koroksi katsottavasta tuotosta;
  • jälkimarkkinahyvityksestä;
  • sijoitusrahaston tuotto-osuudelle ja yhteissijoitusyrityksen osuudelle maksettavasta vuotuisesta tuotosta ja näiden sijaan maksettavasta korvauksesta sekä mainittuihin tuottoihin rinnastettavista tuotoista;

jos suoritus maksetaan tuloverolaissa tarkoitetulle yhteisölle (TVL 3 §), yhteisetuudelle (TVL 5 §) tai elinkeinoyhtymälle (TVL 4 §).

Edellä mainittujen pääomatulojen ennakonpidätyksen vapauttamisen kannalta on merkityksellistä se, kenelle suoritus maksetaan. Suorituksen maksajalla ei ole merkitystä. Jos suorituksen saaja on joku muu taho, kuin mitä edellä on lueteltu, esimerkiksi luonnollinen henkilö tai kuolinpesä, ennakonpidätys on toimitettava.

Ennakonpidätystä ei ole Verohallinnon päätöksen mukaan toimitettava myöskään seuraavista suorituksista riippumatta siitä, kuka on suorituksen saaja tai maksaja:

  • viive- ja viivästyskorosta (mm. viivästyneestä palkkasaatavasta);
  • pakkolunastuskorvauksen korosta, kun omaisuuden pakkolunastus on tapahtunut yleiseen käyttöön;
  • TVL 53 a §:ssä tarkoitetusta osakaslainan pääomasta;
  • kurssivoitosta, joka saadaan vaihdettaessa muuta valuuttaa Suomen rahaksi;
  • TVL 43 §:n 2 momentissa tarkoitetusta metsätalouden pääomatuloksi luettavista metsätalouteen saaduista tuista ja avustuksista;
  • metsätalouteen kohdistuvista muina kuin vakuutuskorvauksina maksettavista vahingonkorvauksista.

9.5 Pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvat suoritukset

Sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annetussa laissa (1183/2009) tarkoitettuun pitkäaikaissäästämissopimukseen (niin sanottu PS-sopimus) perustuvat suoritukset ovat veronalaista pääomatuloa (TVL 34 a §), josta on toimitettava ennakonpidätys. Ennakonpidätys toimitetaan lähtökohtaisesti 30 prosentin suuruisena (EPA 15 §:n 1 momentin 1 kohta).

Pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus luetaan tuloverolaissa säädetyissä tilanteissa saajansa tuloksi korotettuna (TVL 34 a-b §). Korotuksen suuruus on tilanteesta riippuen joko 20 tai 50 prosenttia. Ennakonpidätys toimitetaan näissä tilanteissa korotettuna tuloksi luetusta määrästä (EPL 11 §:n 3 momentti ja VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 8 §:n 5 momentti). Vuosi-ilmoituksella suoritus ilmoitetaan korottamattomana.

Pitkäaikaissäästämissopimuksen ja yksityishenkilön ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen elä-kevakuutuksen verotusta on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Pitkäaikaissäästämissopimuksen ja yksityishenkilön ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen verotus.

9.6 Osinkotulo

Osingosta toimitettavaa ennakonpidätystä on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset. Suomessa yleisesti verovelvollisen hallintarekisteröidylle osakkeelle maksettavan osingon ennakonpidätystä on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Ennakonpidätys Suomessa yleisesti verovelvollisen hallintarekisteröidylle osakkeelle maksetusta osingosta. Rajoitetusti verovelvolliselle maksettujen osinkojen lähdeverotusta on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit.

Työpanososingosta (ansiotuloa) toimitettavaa ennakonpidätystä on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Työpanokseen perustuvan osingon ja ylijäämän verotus.

9.7 Osuuskunnan jakama ylijäämä

9.7.1 Yleistä ylijäämän ennakonpidätyksestä

Osuuskunnasta saadulla ylijäämällä tarkoitetaan osuuspääoman korkoa ja muuta osuuskuntalain (421/2013) 16 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettua osuuskunnan jakamaa ylijäämää.

Osuuskunnan luonnolliselle henkilölle tai kotimaiselle kuolinpesälle jakamasta ylijäämästä ja sen sijaan maksetusta sijaisylijäämästä on toimitettava ennakonpidätys. Ennakonpidätys on tällöin toimitettava siitä riippumatta, onko saaja rekisteröity ennakkoperintärekisteriin tai onko ylijäämä saajalleen tuloverolain mukaan verotettavaa tuloa, elinkeinotuloa vai maatalouden tuloa. Ennakonpidätysvelvollisuus koskee myös ylijäämänä verotettavaa varojen jakoa vapaan oman pääoman rahastosta. Ennakonpidätysvelvollisuus ei koske TVL 53 §:n 10 kohdassa verovapaaksi säädettyjä luonnollisen henkilön elantomenoihin liittyviä ylijäämänpalautuksia.

Ennakonpidätyksen määrä riippuu siitä, jakaako ylijäämän julkisesti noteerattu osuuskunta vai muu kuin julkisesti noteerattu osuuskunta. Ennakonpidätys toimitetaan luvuissa 9.7.2 ja 9.7.3 mainittujen prosenttien suuruisena, jos saaja ei esitä ylijäämälle laskettua muutosverokorttia. Ennakonpidätys toimitetaan ylijäämän koko määrästä silloin, kun ylijäämä on saajan nostettavissa.

Osuuskunnan muulle kuin luonnolliselle henkilölle (esimerkiksi osakeyhtiölle) tai kotimaiselle kuolinpesälle maksamasta ylijäämästä ja sijaisylijäämästä ei toimiteta ennakonpidätystä (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 3 kohta). Ulkomaiset kuolinpesät ovat verotuksessa yhteisöjä, joten niille maksetuista ylijäämistä ei toimiteta ennakonpidätystä. Rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta ylijäämästä peritään lähdevero sitä koskevien säännösten mukaan.

EVL 18 §:n 4 momentissa tarkoitetusta jakajaosuuskunnalle vähennyskelpoisesta ylijäämänpalautuksesta ei toimiteta ennakonpidätystä riippumatta siitä, kuka on ylijäämän saaja (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 3 kohta).

9.7.2 Ylijäämä julkisesti noteeratusta osuuskunnasta

Tuloverolaissa tarkoitetusta julkisesti noteeratun (pörssilistatun) osuuskunnan maksamasta ylijäämästä ja sen sijaan maksetusta sijaisylijäämästä on toimitettava ennakonpidätys, jos ylijäämä maksetaan luonnolliselle henkilölle tai kotimaiselle kuolinpesälle. Ennakonpidätyksen suuruus on 25,5 prosenttia (EPA 15 §:n 1 momentin 5 kohta).

9.7.3 Ylijäämä muusta kuin julkisesti noteeratusta osuuskunnasta

Ennakonpidätyksen määrä muun kuin julkisesti noteeratun osuuskunnan jakamasta ylijäämästä ja sijaisylijäämästä on 7,5 prosenttia 5 000 euron rajaan asti. Rajan ylittävästä osasta ennakonpidätys on 25,5 prosenttia (EPA 15 §:n 1 momentin 5 kohta). Ennakonpidätyksen määrä on sama, vaikka saatu ylijäämä olisi ansiotuloa.

Työpanososinkoa koskevaa TVL 33 b §:n 3 momentin säännöstä sovelletaan myös osuuskunnan maksamaan ylijäämään, jos ylijäämän jakamisperusteena on sen saajan tai tämän vaikutuspiiriin kuuluvan henkilön työpanos (TVL 33 e §:n 7 momentti). Työpanososingon verotusta on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Työpanokseen perustuvan osingon ja ylijäämän verotus.

9.8 Eräät voitto-osuudet ja korot

Tuloverolain ylijäämän verottamista koskevia säännöksiä sovelletaan myös kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle ja lisärahastosijoitukselle maksamaan voitto-osuuteen ja korkoon sekä keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksaman takuupääoman korkoon (TVL 33 e § 6 momentti). Vastaavasti näiden suoritusten ennakonpidätys toimitetaan samoin kuin ennakonpidätys osuuskunnan ylijäämästä (EPA 15 §:n 1 momentin 6 kohta, katso luku 9.7).

Ennakonpidätystä ei toimiteta, jos suoritus maksetaan muulle kuin luonnolliselle henkilölle ja kotimaiselle kuolinpesälle (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 4 kohta, katso luku 9.4).

9.9 Metsätalouden pääomatulot

Puukaupoissa puun ostajan on yleensä toimitettava ennakonpidätys metsänomistajalle tai metsän haltijalle maksamastaan puukauppahinnasta. Puun ostajan ennakonpidätysvelvollisuus koskee sellaisia pysty-, hankinta- ja käteiskauppoja, joissa kaupan kohteena on jalostamaton puutavara.

Jalostamatonta puutavaraa ovat muun muassa tukit, pylväät, kuitupuu, halot, pilkkeet tai hake, hakkuutähteet, kannot, muu metsäenergiapuu, joulukuuset ja tienviittakepit. Jalostettujen puutuotteiden myyntitulot verotetaan myyjän ennakonkannon alaisena elinkeinotulona tai maatalouden tulona.

Ennakonpidätys on 19 prosenttia myyjälle maksetusta arvonlisäverottomasta kauppahinnasta pystykaupoissa ja 13 prosenttia hankintakaupoissa. Ennakonpidätys yli 100 euron määräisestä metsää kohdanneen vahingon perusteella suoritetusta vakuutuskorvauksesta on 19 prosenttia. (EPA 15 §:n 2 momentti) Jos puun myyjä ei anna ostajalle vaadittavia henkilö- tai yritys- ja yhteisötunnustietoja tai nimi- ja kotikuntatietoja, puun ostaja toimittaa ennakonpidätyksen 60 prosentin suuruisena.

Jos puuta myydään tonttimaalta (esimerkiksi kesämökkitontilta), puun myynnistä saatu tulo ei ole metsätalouden pääomatuloa vaan muuta pääomatuloa, josta ennakonpidätys toimitetaan 30 prosentin suuruisena (EPA 15 §:n 1 momentin 1 kohta).

Rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta puun myyntitulosta on toimitettava EPA 15 §:ssä tarkoitettu ennakonpidätys samoin kuin yleisesti verovelvolliselta. Rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta suorituksesta on perittävä 30 prosentin suuruinen lähdevero, jos kyse ei ole varsinaisesta metsätalouden pääomatulosta eli puut myydään esimerkiksi kesämökkitontilta.

Enintään 100 euron suuruisesta puun myyntitulosta ja metsää kohdanneen vahingon perusteella suoritettavasta vakuutuskorvauksesta ei toimiteta ennakonpidätystä (EPA 15 §:n 2 momentti).

Puun myyntitulosta tai metsää kohdanneen vahingon perusteella suoritetusta vakuutuskorvauksesta ei yllä todetusta huolimatta kuitenkaan toimiteta ennakonpidätystä, jos tulon saajana on Suomessa yleisesti verovelvollinen yhteisö, yhteisetuus (esimerkiksi yhteismetsä) tai elinkeinotoimintanaan puutavaran välittämistä harjoittava taikka suomalainen elinkeinoyhtymä (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 2 §:n 1 momentti).

Kotitalouden ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä, jos se ostaa puuta samalta metsänomistajalta enintään 1 500 eurolla kalenterivuodessa eikä puun hankinta liity ostajan elinkeinotoimintaan (kotitalouden ennakonpidätyshuojennuksesta katso luku 3.2).

Ennakonpidätyksen toimittaa puun ostajan sijaan metsänhoitoyhdistys tai muu vastaava toimija, jos yhdistys toimii yhteismyynneissä puukaupan välittäjänä ja puun ostaja ei maksa kauppahintaa suoraan metsänomistajien tilille (katso luku 2.2).

Puun ostajalla ei ole ennakonpidätysvelvollisuutta sellaisista pankille maksamistaan suorituksista, jotka vastaavat pankin puun myyjältä ostaman ja puun ostajan hyväksymän puunmyyntisaatavan kauppahintaa (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 2 §:n 2 momentti).

TVL 43 §:n 2 momentissa tarkoitetuista metsätalouden pääomatuloksi luettavista metsätalouteen saaduista tuista ja avustuksista tai metsätalouteen kohdistuvista muina kuin vakuutuskorvauksina maksetuista vahingonkorvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 22 kohta).

Puun ostajan velvollisuuksia on käsitelty tarkemmin Vero.fi-sivuston asiakasohjeessa Puun ostajan velvollisuuksia.

9.10 Ennakonpidätyksen toimittaminen osakesäästötilin tuotosta

Ennakkoperintälaissa ei ole erityissäännöksiä osakesäästötililtä nostettujen varojen ennakonpidätyksestä. Osakesäästötililtä nostettu tuotto on veronalaista pääomatuloa ja se on ennakonpidätyksen alaista tuloa (EPL 1 §). Osakesäästötililtä nostetun pääoman osuudesta ei toimiteta ennakonpidätystä, koska se ei ole tuloa.

Tilin avannutta kotimaista palveluntarjoajaa tai ulkomaisen luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen Suomessa olevaa sivuliikettä pidetään EPL 9 §:n mukaisena ennakonpidätysvelvollisena maksajana. Osakesäästötilin tuotosta toimitettavan ennakonpidätyksen määrä on 30 prosenttia (EPA 15 §:n 1 momentin 1 kohta). Maksaja ei kuitenkaan toimita ennakonpidätystä enintään 20 euron suuruisesta pääomatulosta (EPA 14 §). Pääomatulon enintään 20 euron määrää laskettaessa ei oteta huomioon samalla nostettavan pääoman osuutta, koska se ei ole tuloa.

Osakesäästötilin verotusta on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Osakesäästötilin verotus.

10 Ennakonpidätys käyttökorvauksesta

Käyttökorvaus on tekijänoikeuden (esimerkiksi kirjalliset teokset, taideteokset), valokuvaan perustuvan oikeuden ja teollisoikeuden (esimerkiksi patentti, malli ja tavaramerkki) käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä maksettavaa korvausta taikka teollisia, kaupallisia ja tieteellisiä kokemuksia koskevista tiedoista suoritettavaa korvausta (EPL 25 §:n 1 momentin 2 kohta). Sen sijaan aineettomien oikeuksien kokonaisluovutuksesta saatu kauppahinta ei ole työ- eikä käyttökorvausta.

Käyttökorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys, jos sen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin (EPL 25 §:n 1 momentin 2 kohta). Ennakonpidätyksen suuruudesta säädetään ennakkoperintäasetuksessa.

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saama käyttökorvaus on veronalaista ansio- tai pääomatuloa (TVL 52 §). Pääsääntöisesti käyttökorvaus on ansiotuloa. Ansiotuloa on esimerkiksi käyttökorvaus, joka perustuu sen saajan omaan toimintaan tai lahjana saadun aineettoman oikeuden perusteella kertyvä käyttökorvaus. Suorituksen maksajan tulee tarvittaessa selvittää suorituksen saajalta, onko tulo hänen veronalaista ansio- vai pääomatuloaan. Ansiotuloa olevasta käyttökorvauksesta suorituksen maksaja toimittaa ennakonpidätyksen palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan tai käyttökorvausta varten määrätyn muutosverokortin mukaan (EPA 10 §). Jos ansiotuloa olevaa käyttökorvausta saava ei esitä maksajalle verokorttia, ennakonpidätys on toimitettava 60 prosentin suuruisena (EPA 3 §).

Jos käyttökorvaus perustuu perintönä tai testamentilla saatuun tai vastiketta vastaan hankittuun oikeuteen, se on luonnollisen henkilön ja kuolinpesän veronalaista pääomatuloa. Pääomatuloa olevasta käyttökorvauksesta suorituksen maksaja toimittaa ennakonpidätyksen lähtökohtaisesti 30 prosentin suuruisena (EPA 15 §:n 1 momentin 2 kohta). Tätä kaavamaista ennakonpidätysprosenttia voidaan verovelvollisen pyynnöstä ja selvityksestä kuitenkin alentaa vastaamaan lopullisia veroja ja maksuja, jos on ilmeistä, että ennakonpidätys kaavamaisella prosentilla toimitettuna on liian suuri (EPA 16 §:n 1 momentti). Kaavamaista ennakonpidätysprosenttia ei siten käytetä, jos esimerkiksi vähennyskelpoisten kulujen vuoksi suorituksen saaja on hakenut verokorttiin muutosta ja hän esittää verokortin suorituksen maksajalle hyvissä ajoin ennen suorituksen maksua. Muutosverokortilla ennakonpidätysprosentti voi olla pienempi kuin kaavamainen ennakonpidätysprosentti.

Ennakonpidätys ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle yhteisölle, yhteisetuudelle ja yhtymälle maksettavasta käyttökorvauksesta on 13 prosenttia (EPA 15 §:n 3 momentti). Jos suorituksen saaja on maksuhetkellä ennakkoperintärekisterissä, ei ennakonpidätystä toimiteta.

Mahdollinen arvonlisäveron osuus vähennetään ennen ennakonpidätyksen toimittamista (EPA 10 § ja 15 §:n 4 momentti).

11 Ennakonpidätys työkorvauksesta

11.1 Yleistä

Työkorvauksella tarkoitetaan työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettavaa korvausta (EPL 25 §:n 1 momentin 1 kohta). Työkorvaus on saajansa elinkeinotoiminnan tuloa tai muuta ansiotuloa. Sitä, onko suoritus luonteeltaan palkkaa, työkorvausta, tavaran kauppahintaa, osittain tavaran kauppahintaa ja osittain palvelua vai vuokraa, on käsitelty tarkemmin erillisessä Verohallinnon ohjeessa Palkka ja työkorvaus verotuksessa.

Työkorvauksen maksajan on toimitettava maksamastaan työkorvauksesta ennakonpidätys vain, jos työkorvauksen saajaa ei ole suorituksen maksuhetkellä merkitty ennakkoperintärekisteriin (EPL 25 §:n 1 momentin 1 kohta). Ennakkoperintärekisterissä olevan yrittäjän kuolema ei vaikuta ennakkoperintärekisteröintiin. Kuolinpesä on ennakkoperintärekisterissä siihen saakka, kunnes kuolinpesä lopullisesti jaetaan ja se tekee lopettamisilmoituksen.Työkorvauksen maksajan tulee toimittaa ennakonpidätys, vaikka se maksaa työkorvauksen rahoitusyhtiölle sen vuoksi, että työkorvauksen saaja olisi myynyt tai siirtänyt laskusaatavan rahoitusyhtiölle.

Ennakonpidätyksen suuruudesta säädetään ennakkoperintäasetuksessa. Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle luonnolliselle henkilölle maksettavasta työkorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys työkorvausta varten määrättyjen ennakonpidätystietojen mukaan (EPA 10 §). Palkkaa varten määrättyjä ennakonpidätystietoja ei siis voi käyttää ennakonpidätyksen toimittamiseen työkorvauksesta. Jos henkilön ennakonpidätysprosentti on ilmeisesti liian suuri, Verohallinto voi selvityksen saatuaan alentaa ennakonpidätyksen vastaamaan lopullisia veroja ja maksuja (EPA 16 §:n 2 momentti). Jos työkorvauksen saaja ei esitä maksajalle verokorttia, ennakonpidätys on toimitettava 60 prosentin suuruisena (EPA 3 §).

Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle yhteisölle, yhteisetuudelle ja yhtymälle maksettavasta työkorvauksesta ennakonpidätys on 13 prosenttia (EPA 15 §:n 3 momentti). Ennakonpidätys on toimitettava tämän mukaisesti myös yleishyödylliselle yhteisölle maksettavasta työkorvauksesta, jos yhteisöä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Jos on ilmeistä, että 13 prosentin mukainen ennakonpidätys näille tahoille maksettavasta työkorvauksesta on muusta syystä kuin työstä johtuvien tavanomaisten kustannusten vuoksi liian suuri, Verohallinto voi verovelvollisen pyynnöstä, saatuaan verovelvollisen selvityksen asiasta, alentaa ennakonpidätyksen vastaamaan lopullisia veroja ja maksuja (EPA 16 §:n 2 momentti).

Suorituksen saaja voi ilmoittaa suorituksen maksajalle, jos hän haluaa ennakonpidätyksen toimitettavan suurempana kuin EPA 15 §:n 3 momentissa on säädetty (EPL 17 §). Ennakonpidätysprosenttia ei voi muuttaa maksajan aloitteesta.

11.2 Kustannusten korvaukset ja arvonlisävero

Toimeksiantosuhteessa sovitaan yleensä kokonaiskorvauksesta, jolla toimeksisaaja kattaa kaikki työn suorittamisesta aiheutuneet kustannuksensa. Työkorvaus voi sisältää työkorvauksen saajalle työstä aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi työvälineistä tai valmistus- ja tarveaineista aiheutuvia menoja taikka matkakustannuksia.

Maksaja ei voi korvata ennakonpidätystä toimittamatta työkorvauksen maksamisen yhteydessä työkorvauksen saajalle työstä aiheutuneita muita kustannuksia, kuten esimerkiksi työvälineistä, valmistus- ja tarveaineista ja matkoista aiheutuvia kustannuksia. Työkorvauksen saajalle maksetut matkakustannusten korvaukset eivät ole verovapaita, koska kustannusten korvaukset voivat olla verovapaita vain silloin, kun ne on maksettu palkansaajalle (TVL 71 §:n 1 momentti). Myöskään muita työstä aiheutuneita kustannuksia ei voi maksaa työkorvauksen saajalle verovapaasti.Työhön liittyvät kustannukset voidaan ennakkoperintälain mukaan korvata ennakonpidätystä toimittamatta vain palkansaajille (EPL 15 §:n 1 momentti).

Jos työkorvauksen saajana on luonnollinen henkilö, työkorvauksen maksaja voi kuitenkin maksaa tälle ennakonpidätystä toimittamatta Verohallinnon verovapaista matkakustannusten korvauksista antaman päätöksen mukaiset matkakustannusten korvaukset, jos niiden maksamisen edellytykset täyttyvät (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 16 kohta).

Työkorvauksen maksajan on toimitettava maksamastaan työkorvauksesta ennakonpidätys, jos työkorvauksen saajaa ei ole suorituksen maksuhetkellä merkitty ennakkoperintärekisteriin (EPL 25 §:n 1 momentin 1 kohta). Maksaja voi vähentää maksamastaan työkorvauksesta arvonlisäveron osuuden ennen ennakonpidätyksen toimittamista (EPA 10 § ja 15 §:n 4 momentti).

Myyjälle maksettu vastike voi sisältää sekä tavaran kauppahintaa että työkorvausta, esimerkiksi asennustyötä. Jos työn osuus on eritelty laskulla tai sen liitteellä tai tavara ja työkorvaus on laskutettu eri laskuilla, maksaja toimittaa ennakonpidätyksen vain työn osuudesta, jos suorituksen saaja ei ole ennakkoperintärekisterissä. Tavaran ja palvelun myynnistä on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Palkka ja työkorvaus verotuksessa.

Esimerkki 22: A Oy ostaa ammatinharjoittaja B:ltä toimistotilojen perussiivouksen. Työn arvonlisäveroton kokonaishinta on 2 000 euroa. Kokonaishinta on eritelty laskulla muodostuen työn osuudesta 1 662 euroa, pesuaineista ja siivousvälineistä 200 euroa sekä matkakuluista 138 (300 km x 0,46 €/km) euroa. Arvonlisäveron määrä on 480 euroa.

B ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, joten B:lle maksetusta työkorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys. Ennakonpidätyksen alaista suoritusta ovat työstä, pesuaineista ja siivousvälineistä maksetut vastikkeet. Kustannuspäätöksen mukaisesti maksetuista matkakustannusten korvauksista ja arvonlisäveron osuudesta ei toimiteta ennakonpidätystä. Ennakonpidätys toimitetaan siten yhteensä 1 862 eurosta.

Esimerkki 23: C Oy ostaa ammatinharjoittaja T:ltä ilmalämpöpumpun asennettuna. Työn arvonlisäveroton kokonaishinta on 2 000 euroa. Kokonaishinta on eritelty laskulla muodostuen työn osuudesta (asennus) 700 euroa, ilmalämpöpumpusta 1 200 euroa ja matkakuluista 100 euroa. Arvonlisäveron määrä on 480 euroa.

T ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, joten T:lle maksetusta työkorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys. Ennakonpidätyksen alaista suoritusta ovat työstä (asennuksesta) ja matkakuluista maksetut vastikkeet. Ilmalämpöpumpun ja arvonlisäveron osuudesta ei toimiteta ennakonpidätystä. Ennakonpidätys toimitetaan siten yhteensä 800 eurosta. Ennakonpidätys toimitetaan myös matkakuluista, koska matkakulut on laskutettu kokonaiskorvauksena eikä maksamisen perusteita ja määriä ole eritelty.

11.3 Työkorvaus työyhteenliittymälle

Työyhteenliittymä on kahden tai useamman elinkeinotoimintaa harjoittavan verovelvollisen muodostama yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on ennalta sovitun rakennustyön tai muun siihen rinnastettavan työn suorittaminen (katso TVL 4 §:n 2 momentti).

Työyhteenliittymän osakkaat käsittelevät osuutensa työyhteenliittymän tuloista ja menoista osana omaa elinkeinotoimintaansa. Koska työyhteenliittymä ei harjoita itsenäistä elinkeinotoimintaa, sitä ei merkitä ennakkoperintärekisteriin. Työyhteenliittymän osakkaat voidaan sen sijaan merkitä rekisteriin edellytysten täyttyessä (katso EPL 25 ja 27 §).

Työyhteenliittymän jäsenen ennakkoperintärekisteröinnistä riippuu, toimitetaanko työkorvauksesta ennakonpidätys vai ei. Rekisteröintiasema on tarkistettava jokaisen suorituksen maksamisen yhteydessä.

Työyhteenliittymälle maksettavasta työkorvauksesta ei ole velvollisuutta toimittaa ennakonpidätystä, jos kaikki työyhteenliittymän osakkaat on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Jos yhtä tai useampaa osakasta ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, työkorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys. Maksaja voi kuitenkin jättää ennakonpidätyksen toimittamatta ennakkoperintärekisteriin merkitylle työyhteenliittymän osakkaalle kohdistuvasta osasta työkorvausta, jos maksajalle esitetään selvitys siitä, miten työkorvaus jakaantuu työyhteenliittymän osakkaiden kesken.

Jos laskulla ei ole eritelty yhteenliittymän jäsenille meneviä suorituksia, ennakonpidätys toimitetaan kuten yhteissuorituksesta eli 50 prosentin suuruisena (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 2 §). Verotuksen toimittamista varten työkorvauksen saajat voivat esittää Verohallinnolle selvityksen siitä, miten työkorvaus ja ennakonpidätys jakaantuvat saajien kesken, jolloin verotus toimitetaan esitetyn selvityksen mukaan.

12 Ennakonpidätys urheilijan tuloista

12.1 Palkat, palkkiot ja muut palkinnot

Kun urheilija on ennakkoperintälain tarkoittamassa työsuhteessa korvauksen maksajaan, työnteosta eli harjoittelusta ja kilpailemisesta maksettava korvaus on urheilijan palkkaa, josta on toimitettava ennakonpidätys (EPL 13 §, katso luku 5).

Urheilijan palkkio on välittömästi tai välillisesti urheilusuorituksen perusteella maksettu korvaus, joka ei ole palkkaa. Urheilijan palkkio perustuu urheilijan henkilökohtaiseen panokseen, urheilusuoritukseen tai urheilijan statukseen. Urheilemisesta, esimerkiksi sijoituksen tai suorituksen perusteella, saadut kilpailupalkinnot ovat urheilijan palkkiota.

Ennakonpidätys muussa kuin työsuhteessa saaduista urheilijan palkkioista ja palkinnoista toimitetaan palkkaa varten määrätyn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 17 § ja EPA 4 §) tai urheilijan palkkiota varten määrätyn muutosverokortin mukaan. Urheilijan palkkioista on toimitettava ennakonpidätys riippumatta siitä, millä tasolla ja kuinka tavoitteellisesti urheilua harrastetaan.

Kilpailupalkinnot, joita ei voida pitää palkkana, työ- tai käyttökorvauksena ja joiden verovuonna saatu yhteenlaskettu arvo on korkeintaan 100 euroa, eivät kuitenkaan ole veronlaista tuloa (TVL 84 a §). Kilpailupalkinnosta, jonka arvo ylittää 100 euroa, ei toimiteta ennakonpidätystä, jollei palkinnon antaminen liity työ- tai palvelussuhteeseen taikka jollei palkinto ole sellainen muu ennakkoperintälaissa tarkoitettu palkka, työ- tai käyttökorvaus tai urheilijanpalkkio (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 14 kohta).

Urheilijan palkkion saaja rinnastetaan ennakkoperintälain säännöksen nojalla palkansaajaan, kun kyse on työstä johtuvien kustannusten korvaamisesta (EPL 15 §:n 5 momentti, katso luku 5.5).

Muu kuin rahana annettava etu arvioidaan ennakonpidätystä toimitettaessa tavallisesti käypään arvoon tai Verohallinnon vuosittain antaman luontoisetupäätöksen mukaisesti. Pelkästä luontoisedusta tai tavarapalkkiosta tai -palkinnosta ennakonpidätystä ei voida toimittaa (EPL 11 §:n 2 momentti).

Urheilijan saamia palkkioita, palkintoja ja apurahoja on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Urheilusta saatujen tulojen verotus.

12.2 Rahastoihin maksettavat urheilijatulot

12.2.1 Tulojen rahastointi

Ennakonpidätystä ei toimiteta, kun urheilemisesta saatu urheilutulona pidettävä suoritus maksetaan TVL 116 a-c §:en mukaisesti suoraan valmennus- tai urheilijarahastoon. Työsuhteen perusteella maksettavasta urheilijan palkasta on kuitenkin maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu (laki työnantajan sairausvakuutusmaksusta 7 §).

Luvuissa 12.2.2 ja 12.2.3 on käsitelty ennakonpidätyksen toimittamista silloin, kun valmennus- tai urheilijarahastossa olevia varoja nostetaan tai ne tuloutuvat urheilijan verotuksessa. Valmennus- ja urheilijarahastoja, urheilutulon käsitettä sekä rahastoimisen edellytyksiä on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Urheilusta saatujen tulojen verotus.

12.2.2 Varat valmennusrahastosta

Valmennusrahastoon voidaan maksaa muita urheilutuloja kuin palkkaa. Ennakonpidätystä ei toimiteta, kun urheilija käyttää rahastossa olevia varoja urheilemisesta ja valmentautumisesta verovuoden aikana aiheutuvien menojen kattamiseen asianmukaisia kulutositteita vastaan.

Urheilija voi myös nostaa rahastossa olevia varojaan muihin tarkoituksiin urheilu-uran jatkuessa tai nostaa varoja urheilu-uran päätyttyä. Näissä tilanteissa valmennusrahaston on toimitettava suorituksesta ennakonpidätys luvussa 12.1 esitetyn mukaisesti.

12.2.3 Varat urheilijarahastosta

Urheilijarahasto on tarkoitettu urheilu-uran päättymisen jälkeisen ajan toimeentulon turvaamiseksi. Siksi urheilijarahastoon siirretyt varat voidaan nostaa vasta urheilu-uran päättymisen jälkeen.

Urheilijarahastoon voidaan siirtää urheilemisesta saatuja tuloja, myös urheilijan palkkaa. Urheilijarahastoon siirretty urheilijan palkka on urheilijan palkkaa myös rahastosta nostettaessa (KVL 28/2010). Vastaavasti rahastoon siirretty urheilijan palkkio on urheilijan palkkiota myös rahastosta nostettaessa. Varoja ei nosteta rahastosta vielä silloin, jos ne siirretään toiseen vastaavanlaisen säätiön urheilijarahastoon (KVL 9/2016). Urheilijarahastosta nostetut varat ovat kokonaisuudessaan veronalaista ansiotuloa.

Urheilijarahasto toimittaa ennakonpidätyksen rahastosta nostetusta urheilijan palkasta tai palkkiosta sen mukaan mitä edellä luvussa 12.1 on esitetty urheilijan palkkojen ja palkkioiden ennakonpidätyksestä.

13 Ennakonpidätys henkilöstörahaston rahasto-osuudesta ja ylijäämästä

Henkilöstörahastosta saadusta rahasto-osuudesta ja ylijäämästä 80 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja muilta osin tulo on verovapaata (TVL 65 §). Rahasto-osuuden ja ylijäämän veronalaisesta osasta toimitetaan ennakonpidätys lisäprosentin mukaan tai kyseistä tuloa varten määrätyn ennakonpidätysprosentin, lisäprosentin ja tulorajan mukaan (EPA 12 §).

Henkilöstörahastoon maksettavien ja rahaston jäsenen sieltä saamien suoritusten verotusta on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotus.

14 Ennakonpidätys eläkkeestä ja eläkkeensaajan palkkatulosta

Ansiotuloa olevien eläkkeiden ja elinkoron ennakonpidätystä koskevat säännökset ovat luvussa 3 VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä. Päätöksen mukaisia kaavamaisia ennakonpidätysprosentteja käytetään silloin, kun suorituksen saaja ei esitä suorituksen maksajalle verokorttia eikä suorituksen maksaja ole saanut suorituksen saajan ennakonpidätystietoja sähköisesti.

Ansiotuloa olevan eläkkeen ennakonpidätys toimitetaan eläkettä varten määrätyn ennakonpidätysprosentin mukaan. Jos suorituksen saaja ei esitä suorituksen maksajalle verokorttia eikä suorituksen maksaja ole saanut suorituksen saajan ennakonpidätystietoja sähköisesti, ennakonpidätys toimitetaan tietyistä eläkkeistä ja elinkorosta 40 prosentin suuruisena.

Ennakonpidätys toimitetaan edellä mainitulla tavalla ansiotuloa olevasta eläkkeestä, määräaikaisena työkyvyttömyyseläkkeenä maksettavasta kuntoutustuesta ja elinkorosta sekä kuntoutustuen ja toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen korotuksesta (kuntoutuskorotus) (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 4 §:n 1 ja 4 momentit).

Jos eläkkeensaajalle ei ole määrätty ennakonpidätysprosenttia uudelle alkavalle eläkkeelle, takautuvalle eläkkeelle tai eläkkeen kertasuoritukselle, ennakonpidätys toimitetaan 40 prosentin suuruisena (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 4 §:n 3 momentti). Ennakonpidätystä ei kuitenkaan toimiteta, jos tällainen suoritus on enintään 20 euroa.

Kansaneläkkeen, Kansaneläkelaitoksen (Kela) maksaman perhe-eläkkeen, takuueläkkeen ja eläketuen ennakonpidätysprosenteista on määrätty edellä mainitusta poiketen niissä tilanteissa, joissa Kelalla ei ole Verohallinnosta tai verovelvollisen esittämältä verokortilta saatuja ennakonpidätystietoja. Tällöin ennakonpidätys toimitetaan VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 5 §:n 2-5 momenteissä säännellyllä tavalla:

  • Perhe-eläkkeenä maksettavasta lesken alku- ja jatkoeläkkeestä ennakonpidätys toimitetaan 30 prosentin suuruisena.
  • Perhe-eläkkeenä maksettavasta lapsen eläkkeestä ennakonpidätys toimitetaan 20 prosentin suuruisena.
  • Täysimääräisestä kansaneläkkeestä sekä vastaavan määräisestä perhe-eläkkeenä maksettavasta lesken ja lapsen eläkkeestä ei toimiteta ennakonpidätystä.
  • Takuueläkkeestä ja eläketuesta ei toimiteta ennakonpidätystä.
  • Jos edellä mainittuja suorituksia maksetaan kertasuorituksena tai takautuvasti muulta ajalta kuin verovuodelta, ennakonpidätys toimitetaan kertasuorituksesta tai koko takautuvasti maksettavasta määrästä 40 prosentin suuruisena, ellei eläkkeensaaja esitä suoritusta varten annettua muutosverokorttia. Ennakonpidätystä ei kuitenkaan toimiteta, jos tällainen suoritus on enintään 20 euroa.

Ennakonpidätystä ei toimiteta Kelan rajoitetusti verovelvolliselle maksamasta kansaneläkkeestä eikä perhe-eläkkeestä, jos Kelalla ei ole Verohallinnolta tai verokortilta saatuja ennakonpidätystietoja (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 5 §:n 6 momentti).

Eläkkeensaajan palkkatulosta toimitetaan ennakonpidätys eläkkeensaajan palkkatuloa varten määrätyn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan (katso luku 4.4.2).

Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin perustuvista suorituksista toimitettavaa ennakonpidätystä on käsitelty luvussa 15.3. Työeläkelaitoksen maksamasta kuntoutusrahasta ja -avustuksesta toimitettavaa ennakonpidätystä on käsitelty luvussa 15.1.

15 Ennakonpidätys vakuutus- ja vahingonkorvauksista

15.1 Sairausvakuutuskorvaukset

Sairausvakuutuskorvausten ennakonpidätystä koskevat säännökset ovat luvussa 4 VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä.

Vakuutetulle suoritettavasta sairausvakuutuslain mukaisesta päivärahaetuudesta, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 30, 32, 32 a ja 35 §:n mukaisesta ja muusta kuin eläkkeen lisäksi maksettavasta kuntoutusrahasta ja -avustuksesta ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan kuitenkin vähintään 25 prosentin suuruisena, ellei verovelvollinen esitä kyseistä etuutta varten annettua muutosverokorttia (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 6 §:n 1 momentti).

Ennakonpidätys toimitetaan edellä mainittua vastaavalla tavalla myös työeläkelaitoksen maksamasta kuntoutusrahasta ja -avustuksesta, tapaturmavakuutuslaitoksen maksamasta kuntoutusrahasta sekä muusta sairausvakuutuslain nojalla tulojen tai elatuksen vähentymisestä maksettavasta korvauksesta. Myös tartuntatautilain (1227/2016) nojalla maksettavasta tartuntatautipäivärahasta ja sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain (118/1991) mukaisesta päivärahasta ennakonpidätys toimitetaan edellä mainitulla tavalla (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 6 §:n 5 momentti).

Vakuutetulle suoritettavasta sairausvakuutuslain mukaisesta osittaisesta tai osittaisena maksettavasta vanhempainrahasta sekä osasairauspäivärahasta ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 6 §:n 2 momentti).

Jos suorituksen maksajalla ei ole käytettävissä ennakonpidätyksen toimittamista varten tarvittavia tietoja palkan ennakonpidätysprosentista ja lisäprosentista eikä verovelvollinen esitä suorituksen maksajalle muutosverokorttia, ennakonpidätys toimitetaan edellä mainitusta poiketen VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 6 §:n 3 momentin taulukon mukaan:

 
Sairausvakuutuslain mukainen päivärahaetuus ja muu kuin eläkkeen lisäksi maksettava kuntoutusraha ja -avustus euroa/päivä Ennakonpidätysprosentti
0,17 - 26 20
26,01 - 41 25
41,01 - 56 30
56,01 - 78 35
78,01 - 92 40
92,01 - 123 45
123,01 - 50

Sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:ssä tarkoitetusta vähimmäismääräisestä päivärahaetuudesta ennakonpidätys toimitetaan kaavamaisesti 20 prosentin suuruisena. Ansiotyössä olevalle verovelvolliselle vähimmäismääräisenä maksettavasta äitiys- tai vanhempainrahasta ennakonpidätys toimitetaan kuitenkin 40 prosentin suuruisena. Ennakonpidätystä ei toimiteta, jos edellä mainittu vähimmäismääräinen etuus taikka osasairauspäiväraha, kuntoutusraha tai kuntoutusavustus on enintään 4 euroa päivää kohti (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 6 §:n 4 momentti).

Jos henkilölle maksetaan edellä tarkoitettuja korvauksia kertasuorituksena tai takautuvasti muulta ajalta kuin verovuodelta, ennakonpidätys toimitetaan VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 6 §:n 3 momentin (edellä esitetyn) taulukon mukaan, (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 6 §:n 7 momentti) jos verovelvollinen ei esitä kyseistä etuutta varten annettua muutosverokorttia.

Eläkkeensaajan saadessa lisäksi kuntoutusrahaa, kuntoutusrahasta toimitetaan ennakonpidätys 40 prosentin suuruisena, jos verovelvollinen ei esitä kyseistä etuutta varten annettua muutosverokorttia (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 6 §:n 6 momentti).

Sairauskassojen maksamista täydennys- ja lisäpäivärahoista katso luku 17.7. Sairausvakuutuslain sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain perusteella maksetuista suorituksista ei toimiteta ennakonpidätystä silloin, kun ne maksetaan vakuutetun antaman valtuutuksen perusteella suoraan palveluntuottajalle (VHp ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 1 momentin 19 kohta, katso luku 3.3).

15.2 Pakollisten vakuutusten korvaukset

Pakollisen vakuutuksen perusteella maksettavan muun korvauksen kuin eläkkeen tai elinkoron ennakonpidätystä koskevat säännökset ovat 8 §:ssä VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä.

Kun vahingoittuneelle suoritetaan muuta korvausta kuin eläkettä tai elinkorkoa

  • pakollisen tapaturma- tai liikennevakuutuksen,
  • potilasvakuutuksen,
  • sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain (1521/2016),
  • tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain (1522/2016) tai
  • rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla,

ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan kuitenkin vähintään 25 prosentin suuruisena, jos verovelvollinen ei esitä kyseistä etuutta varten annettua muutosverokorttia (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 8 §:n 1 momentti).

Jos palkansaaja saa samanaikaisesti vakuutuskorvauksen ohella tapaturma-ajan palkkaa, ennakonpidätys toimitetaan tällöinkin edellä mainitulla tavalla. Jos tapaturmakorvaus on palkkaa suurempi, työntekijä saa tapaturmakorvauksen ja palkan erotuksen vakuutusyhtiöltä, joka on velvollinen toimittamaan erotuksesta ennakonpidätyksen.

Kun edellä tarkoitettuja suorituksia maksetaan kertasuorituksena tai takautuvasti muulta ajalta kuin verovuodelta, ennakonpidätys toimitetaan 50 prosentin suuruisena (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 8 §:n 2 momentti).

15.3 Vapaaehtoisten vakuutusten perusteella maksettavat suoritukset

Vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella maksettavan korvauksen ennakonpidätystä koskevat säännökset ovat 8 §:ssä VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä.

Vapaaehtoisten, ansiotuloja korvaavien vakuutusten suorituksista ja vapaaehtoisten eläkevakuutusten vakuutusmaksujen palautuksena tai takaisinostolla taikka muutosarvona saaduista suorituksista, jotka ovat ansiotuloa, ennakonpidätys toimitetaan joko 50 prosentin suuruisena tai lisäprosentin mukaan (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 8 §:n 3 momentti).

Verohallinnon päätöksen edellä mainitun momentin mukaan ennakonpidätys toimitetaan vastaavasti 50 prosentin suuruisena tai lisäprosentin mukaan myös ansiotuloa olevasta:

  • verovelvollisen itsensä ottaman kertamaksullisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksujen palautuksesta, takaisinostoarvosta tai muutosarvosta saadusta vakuutuksen tuotosta (katso TVL 81 §:n 2 momentti); ja
  • sairaalavakuutuksen nojalla saaduista veronalaisista hoitopäiväkorvauksista.

Pääomatuloa olevista vakuutusmaksujen palautuksista ja takaisinostolla saadusta määrästä ja henki- ja pääomavakuutuksesta maksetusta pääomasta tai sen tuotosta ennakonpidätys toimitetaan 30 prosentin suuruisena (EPA 15 §:n 1 momentin 1 kohta ja VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 8 §:n 4 momentti).

Jos TVL 81 a §:ssä tarkoitettu suoritus, 34 a §:ssä tarkoitettuun vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuva eläke, muu vakuutussuoritus tai takaisinoston perusteella saatu määrä taikka sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annetussa laissa tarkoitettuun pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus tai veronalainen tulo luetaan verovelvollisen tuloksi korotettuna, toimitettavan ennakonpidätyksen määrä lasketaan korotettuna tuloksi luettavasta määrästä (EPL 11 §:n 3 momentti ja VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 8 §:n 5 momentti).

15.4 Vahingonkorvaukset

Tuloverolain 78 §:n mukaan vahingonkorvaus tai muu siihen verrattava korvaus ei ole veronalaista tuloa, ellei sitä ole saatu veronalaisen tulon sijaan tai korvaukseksi elatuksen vähentymisestä. Vahingonkorvaus voi siten olla joko verovapaa tai veronalainen suoritus. Veronalainen vahingonkorvaus on saajalleen joko pääoma- tai ansiotuloa riippuen siitä, kumman tulon sijaan se on saatu.

Suorituksen maksaja on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen saajalle veronalaisesta vahingonkorvauksesta. Myös yksityishenkilö on ennakonpidätysvelvollinen esimerkiksi silloin, kun hän tuomioistuimen päätöksen nojalla maksaa vahingonkorvausta, jolla korvataan sen saajan tulojen tai elatuksen vähentymistä (kotitalouksia koskee kuitenkin huojennus ennakonpidätysvelvollisuudesta, katso luku 3.2).

Pääomatulona maksettavasta korvauksesta ennakonpidätys toimitetaan 30 prosentin suuruisena (EPA 15 §:n 1 momentin 1 kohta). Ennakonpidätys ansiotuloksi katsottavan henkilövahingon johdosta maksettavasta korvauksesta voidaan toimittaa kaavamaisesti 50 prosentin suuruisena tai, jos korvauksen saaja esittää palkkaa varten annetun verokortin, ennakonpidätys toimitetaan verokortin lisäprosentin mukaan (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 8 §:n 3 momentti).

16 Ennakonpidätys työttömyysturvaetuuksista

Työttömyysturvaetuuksien ennakonpidätystä koskevat säännökset ovat luvussa 5 VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä. Päätöksen mukaisia kaavamaisia ennakonpidätysprosentteja käytetään silloin, kun suorituksen saaja ei esitä suorituksen maksajalle verokorttia eikä suorituksen maksaja ole saanut suorituksen saajan ennakonpidätystietoja sähköisesti.

Työttömyysturvalain (1290/2002) nojalla maksettavasta

  • ansiopäivärahasta (myös tietyissä tilanteissa maksettavasta peruspäivärahan suuruisesta ansiopäivärahasta),
  • korotetusta ansio-osasta, ja
  • työttömyyskassan maksamasta liikkuvuusavustuksesta

toimitetaan ennakonpidätys palkkaa varten määrätyn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan, kuitenkin vähintään 25 prosentin suuruisena, jos verovelvollinen ei esitä kyseistä etuutta varten annettua muutosverokorttia (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 10 §:n 1 momentti). Vastaavasti ennakonpidätys toimitetaan myös julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annetun lain (916/2012) mukaisesta starttirahasta.

Työttömyysturvalain nojalla maksettavasta peruspäivärahasta ja peruspäivärahaan liittyvästä korotusosasta sekä työmarkkinatuesta ja työmarkkinatukeen liittyvästä korotusosasta ennakonpidätys toimitetaan 20 prosentin suuruisena. Ennakonpidätys toimitetaan mainitun suuruisena myös Kelan maksamasta liikkuvuusavustuksesta. (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 10 §:n 2 momentti) Tässä mainituista suorituksista ei kuitenkaan toimiteta ennakonpidätystä, jos suoritus on enintään 4 euroa päivää kohti (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 10 §:n 3 momentti).

Jos suorituksen maksaja ei ole saanut Verohallinnolta ennakonpidätyksen toimittamista varten tarvittavia tietoja, eikä verovelvollinen esitä maksajalle verokorttia, ennakonpidätys toimitetaan VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 10 §:n 4 momentissa säädetyn taulukon mukaan:

 
Työttömyysturvalain mukainen korvaus euroa/päivä Ennakonpidätysprosentti
0,17 - 26 20
26,01 - 39 25
39,01 - 51 30
51,01 - 66 35
66,01 - 100 40
100,01 - 156 45
156,01 - 50

17 Ennakonpidätys muista suorituksista

17.1 Lakkoavustus

Tuloverolain 88 §:n mukaisesta työtaistelun johdosta asianomaisen työmarkkinajärjestön suorittamasta veronalaisesta lakkoavustuksesta tai muusta siihen rinnastettavasta avustuksesta ennakonpidätys toimitetaan VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 10 §:n 4 momentissa olevan työttömyysturvalain mukaisia korvauksia koskevan taulukon mukaan (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 11 §, katso luku 16).

17.2 Vuorottelukorvaus

Vuorotteluvapaalaissa (1305/2002) tarkoitetusta vuorottelukorvauksesta ennakonpidätys toimitetaan VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 12 §:n mukaan palkkaa varten määrätyn ennakonpidätysprosentin mukaan kuitenkin vähintään 25 prosentin suuruisena, jos verovelvollinen ei esitä kyseistä etuutta varten annettua muutosverokorttia. Ennakonpidätys vuorottelukorvauksesta toimitetaan 20 prosentin suuruisena, jos sen määrä perustuu työttömyysturvalain mukaiseen peruspäivärahaan.

17.3 Lapsen kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki

Lasten kotihoidon tuesta ja Kelan maksamasta kunnallisesta lisästä ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan, kuitenkin vähintään 25 prosentin suuruisena, jos verovelvollinen ei esitä kyseistä suoritusta varten annettua muutosverokorttia (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 13 §:n 1 momentti).

Ennakonpidätys toimitetaan palkan lisäprosentin mukaan seuraavissa tapauksissa (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 13 §:n 3 ja 4 momentit):

  • Kela osittaisesta hoitorahasta ja joustavasta hoitorahasta , ja
  • kunta kunnallisesta lisästä, jota kunta maksaa kotihoidon tukeen tai työsuhteessa olevalle hoitajalle maksettavaan yksityisen hoidon tukeen .

Kela toimittaa ennakonpidätyksen lapsen vanhempaan tai muuhun huoltajaan työsuhteessa olevalle lapsen hoitajalle maksamastaan lasten yksityisen hoidon tuesta ja kunnallisesta lisästä palkkaa varten määrätyn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 13 §:n 2 momentti).

Jos hoidon tuottaja on yrittäjä tai yritys, joka ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, Kela ja kunta toimittavat ennakonpidätyksen hoidon tuottajalle maksamastaan yksityisen hoidon tuesta ja kunnallisesta lisästä kuten työkorvauksesta (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 13 §:n 5 momentti). Ennakonpidätys ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle yhteisölle, yhteisetuudelle tai yhtymälle maksettavasta suorituksesta toimitetaan 13 prosentin mukaan (EPA 15 §:n 3 momentti). Ennakonpidätys ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle yrittäjälle maksettavasta suorituksesta toimitetaan verokorttiin merkittyjen pidätysprosenttien mukaan (EPA 10 §).

Lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki.

17.4 Omaishoidon tuki ja perhehoitajan palkkio

Omaishoidon tuki ja perhehoitajan palkkio ovat luonteeltaan työkorvausta. Perhehoitajalle maksettava palkkio, kulukorvaus ja erityisten kustannusten korvaus ovat veronalaista ansiotuloa (työkorvausta).

Suorituksen maksaja toimittaa ennakonpidätyksen maksamastaan omaishoidon tuesta ja perhehoitajan palkkiosta vastaavasti kuin työkorvauksesta. Jos tulon saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin, hänelle maksettavasta suorituksesta ei toimiteta ennakonpidätystä.

Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle luonnolliselle henkilölle maksettavasta omaishoidon tuesta ja perhehoitajan palkkiosta ennakonpidätys toimitetaan kyseistä tuloa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan. Palkkaa tai työkorvausta varten määrättyjä pidätysprosentteja ei voi käyttää ennakonpidätyksen toimittamiseen. Jos tulon saaja ei esitä maksajalle verokorttia, ennakonpidätys on toimitettava 60 prosentin suuruisena (EPA 3 §).  

Vaikka suoritukset ovat työkorvausta, niistä poikkeuksellisesti peritään julkisten alojen eläkelain (81/2016) mukainen eläkemaksu.

Luonnollisen henkilön perhehoitajan työstä saaman tulon verotusta on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Perhehoitajan verotus.

17.5 Opintotuki

Opintotukilain (65/1994) mukaisesta opintorahasta ei toimiteta ennakonpidätystä (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 14 §).

17.6 Aikuiskoulutustuki

Aikuiskoulutusetuuksista annetun lain (1276/2000) mukaisesta aikuiskoulutustuesta ennakonpidätys toimitetaan 20 prosentin suuruisena (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 15 §).

17.7 Sairauskassojen maksamat päivärahat ja eroavustukset

Työnantajan yhteydessä toimivan sairauskassan maksamasta täydennyspäivärahasta ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan. Vakuutuskassan maksamasta muusta kuin täydennyspäivärahasta ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan, kuitenkin vähintään 25 prosentin suuruisena, jos verovelvollinen ei esitä kyseistä etuutta varten annettua muutosverokorttia.

Jos vakuutuskassa ei ole saanut ennakonpidätyksen toimittamista varten tarvittavia tietoja sähköisesti eikä verovelvollinen esitä vakuutuskassalle verokorttia, ennakonpidätys toimitetaan edellä mainituista suorituksista VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 6 §:n 3 momentin taulukon mukaan (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 7 §, katso luku 15.1).

Vakuutuskassalaissa (1164/1992) tarkoitettu kassa voi maksaa työstään tai toimestaan eronneelle jäsenelleen eroavustusta. Eroavustukseen sovelletaan henkivakuutusten verotusta koskevia säännöksiä. Siten eroavustuksesta vain tuotto on veronalaista pääomatuloa. Eroavustuksen tuotosta ennakonpidätys toimitetaan kuten muustakin pääomatulosta 30 prosentin suuruisena.

17.8 Palkkaturvalain mukaiset suoritukset

Työntekijälle voidaan maksaa työnantajan maksukyvyttömyyden vuoksi valtion varoista palkkaturvalain (866/1998) nojalla työnantajalta maksamatta jääneitä palkkasaatavia. Tällöin palkkaturvasta vastaava viranomainen toimii sijaismaksajana ja toimittaa ennakonpidätyksen palkkaturvana maksettavasta suorituksesta.

Palkkaturvalain nojalla työntekijälle palkkaturvana maksettavasta vähintään 20 euron ja enintään 5 000 euron suorituksesta ennakonpidätys toimitetaan 30 prosentin suuruisena. Suorituksen siitä osasta, joka ylittää 5 000 euroa, ennakonpidätys toimitetaan 50 %:n suuruisena. (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 16 §). Jos tulonsaaja kuitenkin esittää maksajalle verokortin hyvissä ajoin ennen maksua, ennakonpidätys voidaan toimittaa verokorttiin merkityn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 21 §). Ennakonpidätys toimitetaan verokorttiin merkityn ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan myös silloin, kun konkurssipesä on hakenut saatavia palkkaturvana työntekijän lukuun ja suorituksen työntekijälle maksaa konkurssipesä.

17.9 Muutosturvaraha

Työttömyysturvalaissa tarkoitettu kertaluontoinen muutosturvaraha on ennakonpidätyksen alainen etuus. Muutosturvarahan maksaa työttömyyskassaan kuuluville palkansaajille työttömyyskassa ja muille palkansaajille Kela. Suorituksen maksaja toimittaa ennakonpidätyksen palkkaa varten määrätyn lisäprosentin mukaan, jos verovelvollinen ei esitä kyseistä etuutta varten annettua muutosverokorttia (VHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 10 luvun 18 § ja 21 §).

 

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

johtava veroasiantuntija Kaija Selkäinaho

Sivu on viimeksi päivitetty 18.12.2023