Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki

Antopäivä
9.1.2024
Diaarinumero
VH/6992/00.01.00/2023
Voimassaolo
9.1.2024 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
VH/821/00.01.00/2022, 3.6.2022

Tässä ohjeessa käsitellään Kansaneläkelaitoksen (jatkossa Kela) ja kunnan maksaman lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen sekä joustavan ja osittaisen hoitorahan verotusta. Ohjeessa käsitellään lisäksi lapsen vanhemman tai muun huoltajan maksamismenettelyä silloin, kun hän maksaa lastenhoidosta palkkaamalleen hoitajalle taikka yksityiselle päivähoidon tuottajalle.

Ohjeen ennakonpidätyksen toimittamista koskevia kohtia on päivitetty Verohallinnon päätökseen ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määristä tehtyjen muutosten johdosta.

Suorituksen maksajan ilmoitusmenettelystä kerrotaan sivustolla tulorekisteri.fi.

1 Johdanto

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996) säädetään taloudellisista tuista, joilla tuetaan lapsen vanhempia ja muita huoltajia lapsen hoidon järjestämisessä sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Lain nojalla maksettavia tukia ovat kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, joustava hoitoraha ja osittainen hoitoraha.

Kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä. Hoitorahan ja hoitolisän määriä voidaan korottaa kuntalisällä, jos tuen rahoituksesta vastaava kunta niin päättää. Hoitorahan ja hoitolisän maksaa Kela ja kuntalisän joko kunta tai Kela. Tuet ovat saajansa veronalaista tuloa.

Ennakkoperinnästä säädetään ennakkoperintälaissa (1118/1996, EPL) ja sen nojalla annetussa ennakkoperintäasetuksessa (1124/1996, EPA). Ennakonpidätyksen toimittamistapaa ja määrää koskevia säännöksiä on ennakkoperintälain ja -asetuksen lisäksi ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä annetussa Verohallinnon päätöksessä (Verohallinnon päätös ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä). Päätöksen 13 pykälässä säädetään ennakonpidätyksestä lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta. Ennakonpidätyksen toimittamista on yleisesti käsitelty Verohallinnon ohjeessa Ennakonpidätyksen toimittaminen

2 Kotihoidon tuki

Lasten kotihoidon tukea voidaan maksaa lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle, kun varhaiskasvatukseen oikeutetulla lapsella ei ole kunnan järjestämää varhaiskasvatuspaikkaa, vaan lasta hoitaa kotona perheenjäsen tai perheeseen työsuhteessa oleva hoitaja.

Kotihoidon tuki maksetaan sille vanhemmalle tai muulle huoltajalle, joka lasta pääasiallisesti hoitaa ja se on hänen veronalaista ansiotuloaan. Kela toimittaa maksamastaan kotihoidon tuesta ennakonpidätyksen palkan ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan, kuitenkin vähintään 25 prosentin suuruisena, ellei tuen saaja esitä kyseistä suoritusta varten annettua muutosverokorttia. Ennakonpidätys toimitetaan vastaavasti myös tilanteissa, joissa kotihoidon tuen saaja saa samanaikaisesti muuta ennakonpidätyksen alaista tuloa.

Kuntalisän maksaa käytännössä vanhemman tilille joko kunta tai Kela. Jos kuntalisän maksaa kunta, se toimittaa maksamastaan kuntalisästä ennakonpidätyksen palkkaa varten määrätyn lisäprosentin mukaan. Jos tuen saaja esittää kuntalisää varten annetun muutosverokortin, kunta toimittaa ennakonpidätyksen sen mukaan. Jos kuntalisän maksaa Kela, toimittaa se ennakonpidätyksen samalla tavalla kuin muustakin maksamastaan kotihoidon tuesta.

Ennakonpidätys on toimitettava 60 prosentin suuruisena, jos suorituksen saaja ei esitä suorituksen maksajalle verokorttia eikä maksaja ole saanut ennakonpidätyksen toimittamista varten tarvittavia tietoja sähköisesti (EPA 3 §).

3 Yksityisen hoidon tuki

Lasten yksityisen hoidon tukea voidaan maksaa lapsen vanhemman palkkaamalle hoitajalle (vanhempaan työsuhteessa oleva lapsen hoitaja) tai lasten hoitotoimintaa harjoittavalle henkilölle, yhteisölle tai yhtymälle (jatkossa yksityinen hoidon tuottaja). Poikkeustapauksessa yksityisen hoidon tuki voidaan tilapäisesti maksaa lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle. Näin esimerkiksi silloin, jos tukeen oikeutettu perhe joutuu järjestämään lapsen hoidon tilapäisen avun turvin, koska jää ilman hoitajaa hoitosopimuksen purkamisen vuoksi, eikä hae tai välittömästi saa kunnan järjestämää hoitopaikkaa. Yksityisen hoidon tuen verotukseen vaikuttaa se, kenelle tuki maksetaan.

Lapsen vanhempaan tai muuhun huoltajaan työsuhteessa olevalle lapsen hoitajalle maksettu yksityisen hoidon tuki on hoitajan veronalaista palkkatuloa. Kela toimittaa maksamastaan yksityisen hoidon tuesta ja kuntalisästä ennakonpidätyksen palkan ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan. Jos kuntalisän maksaa hoitajalle kunta, toimitetaan siitä ennakonpidätys palkkaa varten määrätyn lisäprosentin mukaan. Työnantajan sairausvakuutusmaksun yksityisen hoidon tuesta maksaa kuitenkin yleensä lapsen vanhempi.

Yksityiselle hoidon tuottajalle maksettu yksityisen hoidon tuki on tuensaajan veronalaista työkorvausta. Kela ja kunnat eivät toimita ennakkoperintärekisteriin merkitylle yksityiselle hoidon tuottajalle maksamastaan yksityisen hoidon tuesta ennakonpidätystä. Jos yksityistä hoidon tuottajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, toimitetaan tälle maksetusta yksityisen hoidon tuesta ennakonpidätys. Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle luonnolliselle henkilölle maksettavasta työkorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys työkorvausta varten annetun verokortin mukaan (EPA 10 §).  Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle yhteisölle, yhteisetuudelle ja yhtymälle maksettavasta työkorvauksesta ennakonpidätys on 13 prosenttia (EPA 15 §:n 3 momentti).

Jos yksityisen hoidon tuki poikkeuksellisesti maksetaan lapsen vanhemmalle, se on hänen veronalaista ansiotuloaan. Kela toimittaa tällöin ennakonpidätyksen palkkaa varten määrätyn lisäprosentin mukaan.

Kunnat voivat maksaa vanhempaan työsuhteessa olevalle lapsen hoitajalle tai yksityisen hoidon tuottajalle erilaisia lakiin perustumattomia tukia esimerkiksi palvelurahan tai palvelusetelin nimellä. Tukia käsitellään verotuksessa yksityisen hoidon tuen tapaan. Hoitajalle tai yksityisen hoidon tuottajalle maksettu tuki on tämän veronalaista tuloa, josta kunta toimittaa tarvittaessa ennakonpidätyksen kuten yksityisen hoidon tukeen liittyvästä kuntalisästä.

Ennakonpidätys on toimitettava 60 prosentin suuruisena, jos suorituksen saaja ei esitä suorituksen maksajalle verokorttia eikä maksaja ole saanut ennakonpidätyksen toimit-tamista varten tarvittavia tietoja sähköisesti (EPA 3 §).

4 Osittainen hoitoraha

Osittaista hoitorahaa maksetaan 1. ja 2. luokalla olevan lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle. Osittaisen hoitorahan edellytyksenä on, että keskimääräinen viikoittainen työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa.

Osittainen hoitoraha on vanhemman veronalaista ansiotuloa ja siitä toimitetaan ennakonpidätys palkkaa varten määrätyn lisäprosentin mukaan.  Jos osittaisen hoitorahan saaja esittää tätä suoritusta varten annetun muutosverokortin, ennakonpidätys on toimitettava sen mukaan.

Ennakonpidätys on toimitettava 60 prosentin suuruisena, jos suorituksen saaja ei esitä suorituksen maksajalle verokorttia eikä maksaja ole saanut ennakonpidätyksen toimittamista varten tarvittavia tietoja sähköisesti (EPA 3 §).

5 Joustava hoitoraha

Joustavaa hoitorahaa maksetaan alle 3 vuotiaan lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle. Joustavan hoitorahan edellytyksenä on, että keskimääräinen viikoittainen työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 % normaalista kokopäivätyön työajasta. Tuen saamiseksi riittää, että toinen ehdoista täyttyy.

Joustava hoitoraha on vanhemman veronalaista ansiotuloa ja siitä toimitetaan ennakonpidätys palkkaa varten määrätyn lisäprosentin mukaan. Jos joustavan hoitorahan saaja esittää tätä suoritusta varten annetun muutosverokortin, ennakonpidätys on toimitettava sen mukaan.

Ennakonpidätys on toimitettava 60 prosentin suuruisena, jos suorituksen saaja ei esitä suorituksen maksajalle verokorttia eikä maksaja ole saanut ennakonpidätyksen toimittamista varten tarvittavia tietoja sähköisesti (EPA 3 §).

6 Vanhemman palkkaama hoitaja

6.1 Yleistä

Kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea saava vanhempi tai muu huoltaja voi palkata lapselle hoitajan tai maksaa hoitopalvelusta yksityiselle päivähoidon tuottajalle. Jos vanhempi palkkaa hoitajan, muodostuu vanhemman ja hoitajan välille työsuhde. Vanhempi on tällöin työnantaja ja häntä koskevat pääsääntöisesti samat velvoitteet kuin muitakin työnantajia.

Jos lapsen hoitaja ei ole työsuhteessa lapsen vanhempaan tai muuhun huoltajaan, on hoidosta maksettu korvaus työkorvausta. Työkorvauksen maksamista käsitellään tämän ohjeen kohdassa 7.

6.2 Ennakonpidätys ja työnantajan sairausvakuutusmaksu

Kun lapsen hoitaja ja vanhempi tai muu huoltaja ovat sopineet työsuhteesta, on vanhempi tai muu huoltaja velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen ja maksamaan työnantajan sairausvakuutusmaksun hoitajalle maksamastaan palkasta.

Ennakonpidätys toimitetaan hoitajan verokorttiin merkityn palkan ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan. Ilman verokorttia ennakonpidätys tulee toimittaa 60 prosentin suuruisena. Ennakonpidätystä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos samalle saajalle maksettu palkka ei ylitä 1 500 euroa kalenterivuodessa.

Jos 1 500 euron rajan ylittyminen varmistuu vasta työsuhteen alkamisen jälkeen, tulee ennakonpidätyksen toimittaminen aloittaa sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin 1 500 euron rajan ylittyminen käy selväksi. Aikaisemmin samana vuonna maksetuista palkoista ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Työnantajan sairausvakuutusmaksu tulee kuitenkin suorittaa myös aikaisemmin samana vuonna maksetuista palkoista.

Työnantaja on lain mukaan vastuussa ennakonpidätyksen toimittamisesta. Jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja on jättänyt ennakonpidätyksen toimittamatta yli 1 500 euron suuruisesta palkasta, voidaan toimittamatta tai maksamatta jätetty ennakonpidätys määrätä hänen maksettavakseen.

Lapsen hoitajalle maksettu palkka on aina hänen veronalaista tuloaan riippumatta siitä, onko palkasta toimitettu ennakonpidätystä. Jos palkasta ei toimiteta ennakonpidätystä, on vaarana, että verovuonna ennakkoon maksetut verot eivät vastaa verovuoden lopullisen veron määrää ja hoitaja joutuu maksamaan jäännösveroa. Siksi on suositeltavaa, että vanhempi toimittaisi palkoista ennakonpidätyksen, vaikka palkan määrä ei ylittäisi 1 500 euroa kalenterivuodessa. Hoitaja voi myös itse pyytää vanhempaa toimittamaan ennakonpidätyksen. Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei näissä tilanteissa tarvitse maksaa.

Jos työntekijä on sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaan vakuutettu Suomessa, on palkasta maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu. Työnantajan sairausvakuutusmaksu määräytyy prosenttiosuutena maksetusta palkasta. Vanhemman tulee maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksu sekä itse maksamastaan palkasta että Kelan hoitajalle maksamasta yksityisen hoidon tuesta ja Kelan tai kunnan mahdollisesti maksamasta kuntalisästä. Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei kuitenkaan tarvitse maksaa, jos nämä suoritukset yhteensä eivät ylitä 1 500 euroa kalenterivuodessa.

Esimerkki: Vanhempi maksaa kalenterivuoden aikana lapsen hoitajalle palkkaa 700 euroa ja Kela yksityisen hoidon tukea 1 000 euroa. Vanhemman ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä maksamastaan palkasta. Hänen tulee kuitenkin maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksu 1 700 eurosta, sillä palkan ja yksityisen hoidon tuen yhteismäärä ylittää 1 500 euron rajan.

Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei tarvitse maksaa, jos työntekijä ei ole ennen palkan maksukuukautta täyttänyt 16 vuotta tai on täyttänyt 68 vuotta. Esimerkiksi jos työntekijä täyttää 16 vuotta 8. kesäkuuta, työnantajan sairausvakuutusmaksu on maksettava ensimmäistä kertaa heinäkuussa maksetusta palkasta, tai jos työntekijä on täyttänyt 68 vuotta 8. kesäkuuta, työnantajan sairausvakuutusmaksu on maksettava viimeistä kertaa kesäkuussa maksetusta palkasta.

6.3 Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

Verojen ohella lasten hoitaja maksaa palkastaan vakuutetun sairausvakuutusmaksun. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu koostuu päivärahamaksusta ja sairaanhoitomaksusta, joiden suuruus vaihtelee vuosittain. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua maksetaan 16 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.

Vakuutetun sairausvakuutusmaksu sisältyy hoitajan verokorttiin merkittyyn ennakonpidätysprosenttiin ja se maksetaan Verohallinnolle työntekijän palkasta toimitetussa ennakonpidätyksessä.

6.4 Työntekijän vakuuttaminen

Lapsen vanhempi tai muu huoltaja on yleensä velvollinen ottamaan häneen työsuhteessa olevalle lapsen hoitajalle työeläke- ja tapaturmavakuutuksen sekä maksamaan työttömyysvakuutusmaksun. Vanhempi tai muu huoltaja voi lisäksi ottaa hoitajalle ryhmähenkivakuutuksen. Vakuuttamisvelvollisuuteen ei vaikuta se, toimitetaanko lapsen hoitajalle maksetusta palkasta ennakonpidätys tai maksetaanko siitä työnantajan sairausvakuutusmaksu.

Työeläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu jakautuvat työnantajan ja työntekijän maksuosuuteen, jotka molemmat määräytyvät prosenttiosuutena palkasta. Työntekijän osuus lasketaan vanhemman tai muun huoltajan maksaman bruttopalkan ja Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen sekä mahdollisen kuntalisän yhteismäärän perusteella, mutta vanhempi tai muu huoltaja pidättää koko työntekijän osuuden hoitajalle maksamastaan nettopalkasta. Vanhempi maksaa sekä työntekijän että työnantajan osuuden maksuista työeläkelaitokselle ja työllisyysrahastolle. Työntekijän osuus työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksusta ei sisälly verokortin ennakonpidätysprosenttiin. Lisätietoa vakuuttamisesta ja vakuutusmaksujen määrästä saa eläkevakuutusyhtiöistä, eläketurvakeskukselta, työllisyysrahastolta ja tapaturmavakuutusyhtiöiltä.

6.5 Työntekijälle annettava tosite

Lapsen vanhemman tai muun huoltajan on annettava lapsen hoitajalle tosite tälle kalenterivuoden aikana maksamiensa palkkojen ja muiden suoritusten sekä niistä toimitetun ennakonpidätyksen tarkistamiseksi. Tosite on vapaamuotoinen. Siinä tulee kuitenkin olla ainakin seuraavat tiedot:

  • Työnantajan nimi, henkilötunnus, osoite ja puhelinnumero
  • Työntekijän nimi, henkilötunnus ja osoite
  • Palkan ja siitä mahdollisesti toimitetun ennakonpidätyksen määrä
  • Palkanmaksukausi ja palkanmaksun ajankohta
  • Työntekijältä perityn työntekijän eläkevakuutusmaksun ja työttömyysvakuutusmaksun määrä
  • Päivärahamaksun määrä.

Tosite on annettava aina riippumatta siitä, onko hoitajalle maksetusta palkasta toimitettu ennakonpidätys. Tosite on annettava viimeistään palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuun 15. päivään mennessä. Työsuhteen päättyessä tosite on palkansaajan vaatimuksesta annettava välittömästi.

Käteisenä rahana maksetusta palkasta työnantajalla on oltava työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava selvitys.

6.6 Muistiinpanovelvollisuus

Vanhemman tai muun huoltajan on pidettävä muistiinpanoja niistä palkoista, joita hän on maksanut häneen työsuhteessa olevalle hoitajalle. Muistiinpanoista tulee käydä ilmi Verohallinnon päätöksessä työnantajan ja suorituksen maksajan muistiinpanovelvollisuudesta kerrotut tiedot. Muistiinpanot ja tositteet (laskut, kuitit ja tiliotteet) on säilytettävä palkanmaksuvuotta seuraavat 6 vuotta.

Suorituksen maksajan ilmoitusmenettelystä kerrotaan sivustolla tulorekisteri.fi.

7 Vanhemman yksityiselle päivähoidon tuottajalle maksama työkorvaus

Vanhempi ja lapsen hoitaja voivat solmia työtä koskevan työsopimuksen tai toimeksiantosopimuksen. Verohallinnon ohjeessa Palkka ja työkorvaus verotuksessa on käsitelty tarkemmin näitä sopimustyyppejä. Niitä koskevat tunnusmerkit on syytä ottaa jo sopimusta laadittaessa huomioon ja näin varmistaa, että sopimuksen tyyppi, sisältö ja tosiasiallinen toiminta vastaavat osapuolten tarkoitusta. Mahdollisissa ristiriitatilanteissa ratkaistaan sopimustyyppien tunnusmerkkien perusteella tehtävällä kokonaisarviolla, onko suoritus palkkaa vai työkorvausta.

Jos lapsen hoitaja ja vanhempi tai muu huoltaja ovat sopineet toimeksiantosuhteesta, lapsen hoidosta maksettu korvaus on työkorvausta. Työkorvauksen maksajalla ei ole työnantajan velvoitteita. Työkorvausta maksanut vanhempi tai muu huoltaja on kuitenkin velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen maksamastaan työkorvauksesta, jos työkorvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin ja samalle saajalle maksettu työkorvauksen määrä ylittää 1 500 euroa kalenterivuodessa.

Ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle luonnolliselle henkilölle (esimerkiksi liikkeen- ja ammatinharjoittaja) maksetusta työkorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys työkorvausta varten annetulle verokortille merkityn ennakonpidätysprosentin mukaan. Ilman verokorttia ennakonpidätys toimitetaan 60 prosentin suuruisena. Ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle yritykselle (esimerkiksi osakeyhtiö) maksetusta työkorvauksesta toimitetaan 13 prosentin suuruinen ennakonpidätys, ellei yritys esitä suoritusta varten verokorttia.

Ennakkoperintärekisteriin merkitylle yksityisen hoidon tuottajalle (esimerkiksi yksityinen päiväkoti) maksetusta työkorvauksesta ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä.

8 Työnantajasuoritusten maksaminen

Ennakonpidätykset ja työnantajan sairausvakuutusmaksu ovat työnantajasuorituksia. Ne ovat niin sanottuja oma-aloitteisia veroja. Vanhempi maksaa ennakonpidätykset ja työnantajan sairausvakuutusmaksun Verohallinnon tilille palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä. Jos 12. päivä ei ole pankkipäivä, eräpäivä siirtyy seuraavaksi pankkipäiväksi. Maksamiseen tarvittavat tiedot löytyvät OmaVero –palvelusta ja sieltä voi myös siirtyä verkkopankkiin maksamaan työnantajasuorituksia.

9 Tuen takaisinperintä

Lapsen vanhempi tai muu huoltaja saattaa joutua palauttamaan saamaansa kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea Kelalle tai kunnalle (etuuden takaisinperintä). Takaisinperintämenettelyyn vaikuttaa se, onko takaisinperinnän kohteena kotihoidon tuki vai yksityisen hoidon tuki.

Takaisinperityn kotihoidon tuen määrä vähennetään tuen saaneen vanhemman tai muu huoltajan veronalaisesta ansiotulosta. Kela korjaa tällöin etuudesta antamaansa ilmoitusta.

Yksityisen hoidon tuen takaisinperintä kohdistuu lapsen vanhempaan tai muuhun huoltajaan. Palautetun yksityisen hoidon tuen määrä vähennetään kuitenkin sen henkilön veronalaisesta tulosta, jolle tuki on maksettu. Etuuksien takaisinperinnästä on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Eläkkeiden ja etuuksien takaisinperintä.

10 Kotitalousvähennys

Lapsen vanhempi tai muu huoltaja ei ole oikeutettu kotitalousvähennykseen lastenhoidosta maksamastaan palkasta tai työkorvauksesta, jos samaa lastenhoitoa varten on myönnetty kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea. Osittaisen hoitorahan tai joustavan hoitorahan saaminen ei sen sijaan estä kotitalousvähennyksen myöntämistä. Lisätietietoa tästä on Verohallinnon ohjeessa Kotitalousvähennys tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä.

11 Ulkomailta tuleva hoitaja

Ulkomailta tulevan hoitajan verotus saattaa poiketa Suomessa asuvan hoitajan verotuksesta. Sosiaaliturvassa ja vakuuttamisessa saattaa myös olla eroja. Ulkomailta tulevan palkansaajan verotuksesta löytyy lisätietoa Verohallinnon ohjeesta Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus sekä artikkelista Ulkomailta Suomeen tuleva au-pair.

12 Palkka.fi -palvelu

Työnantajasuoritusten maksaminen ja ilmoittaminen hoituvat helpoiten Palkka.fi-palvelun kautta. Palkka.fi-palvelu on kotitalouksille ja muille pientyönantajille suunnattu maksuton palvelu, jonka avulla palkanmaksaja voi muun muassa laskea palkkojen ja sivukulujen määrät sekä tehdä vaadittavat ilmoitukset ja tulostaa muistiinpanojen tositteet. Katso lisätietoja osoitteesta www.palkka.fi.


johtava veroasiantuntija Tero Määttä

johtava veroasiantuntija Pirjo Mäkynen

Sivu on viimeksi päivitetty 9.1.2024