Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen – yksityiskohtaiset ohjeet 2018

Tiedot arvonlisäverosta, työnantajasuorituksista ja muista oma-aloitteisesti ilmoitettavista ja maksettavista veroista on ilmoitettava oma-aloitteisesti Verohallinnolle. Ilmoitukset on annettava sähköisesti. Oma-aloitteisten verojen paperilomaketta saa käyttää vain erityisistä syistä.

Lue lisää ilmoittamisesta

Muutoksia maahantuonnin arvonlisäveron ilmoittamisessa 1.1.2018 alkaen

Aiemmat muutokset

Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen muuttui, kun laki oma-aloitteisista  veroista tuli voimaan 1.1.2017. Muutokset koskevat pääasiassa verokausia, jotka alkoivat 1.1.2017 tai sen jälkeen:

  • Paperilomakkeen uusi nimi on Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista (aikaisemmin Kausiveroilmoitus).
  • Termi verokausi korvasi aiemmin käytetyt termit kohdekausi sekä ilmoitus- ja maksujakso.
  • Verokausiin ja niiden valintaan tuli uudistuksia.
    Lue lisää: Hakeutuminen valinnaiseen verokauteen
  • Termi Työnantajan sairausvakuutusmaksu korvasi termin Työnantajan sosiaaliturvamaksu
  • Sähköinen ilmoittaminen on pakollista 1.1.2017 tai sen jälkeen alkaneilta verokausilta. Veroilmoituksen voi antaa paperilomakkeella ainoastaan erityisestä syystä. Paperi-ilmoittamiseen ei kuitenkaan tarvitse hakea erillistä lupaa.
  • Tiedot ilmoitetaan sekä maksetaan esimerkiksi Verohallinnon OmaVero-palvelussa. Se korvasi aiemmin käytössä olleen Verotilin.

Lue lisää: Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen

  • Jos luonnollinen henkilö, kuolinpesä tai verotusyhtymä harjoittaa pelkästään metsätaloutta, arvonlisäveroilmoitusta ei tarvitse antaa, jos arvonlisäveron verokausi on kalenterivuosi eikä verokaudella ole ollut toimintaa. Ilmoitus on kuitenkin annettava, jos metsätalouden lisäksi harjoitetaan muuta arvonlisäverollista toimintaa tai Verohallinto erikseen pyytää arvonlisäveroilmoitusta. Tämä koskee jo kalenterivuodelta 2016 annettavaa ilmoitusta.
  • Jos veroilmoituksessa on virhe, se on korjattava antamalla samalle verokaudelle uusi korvaava veroilmoitus.
  • Virheen voi korjata kevyemmällä tavalla, jos virhe on taloudelliselta merkitykseltään vähäinen. Silloin virhe on otettava huomioon viimeistään veroilmoituksessa, joka annetaan virheen havaitsemiskuukautta seuraavana veroilmoituksen määräpäivänä.
  • Ilmoitukseen tuli uusi kohta Korjauksen syy. Täytä kohta silloin, kun korjaat aiemmin ilmoitettuja arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten tietoja 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Lue lisää virheen korjaamisesta

Miten oma-aloitteisten verojen ilmoituksessa oleva virhe korjataan?

  • Jos verokaudelta on ilmoitettu liikaa maksettavaa veroa tai liian vähän palautettavaa veroa, korjaa virhe antamalla uusi korvaava veroilmoitus samalle verokaudelle. Liikaa ilmoitettua ja maksettua arvonlisäveroa ei voi hakea takaisin erillisellä palautushakemuksella.
  • Alarajahuojennus ja sen hakeminen säilyi muuten ennallaan, mutta myöskään alarajahuojennusta ei voi enää erikseen hakea palautuksena. Jos alarajahuojennuksen tietoja ei ole ilmoitettu, on annettava uusi korvaava veroilmoitus ja kaikki verokauden tiedot on ilmoitettava uudestaan.
  • Jos oma-aloitteisten verojen tiedot annetaan myöhässä, seurauksena on edelleen myöhästymismaksu. Myöhästymismaksun määrä ja laskentatapa kuitenkin muuttuivat. Ilmoitusta pidetään myöhässä annettuna myös silloin, kun ilmoitus annetaan arvioverotuksen jälkeen, ja arvio poistetaan. Lue lisää: Ilmoituksen myöhästymisestä seuraa myöhästymismaksu
  • Lue lisää: Oma-aloitteisten verojen veroilmoituksen myöhästymismaksu

Kenen on ilmoitettava oma-aloitteisten verojen tietoja

Arvonlisäveron tietoja ilmoittaa yritys tai muu toimija, joka on

  • liiketoiminnasta arvonlisäverovelvollinen
  • hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttajan
  • alkutuottajana arvonlisäverovelvollinen
  • ostajana arvonlisäverovelvollinen (käännetty verovelvollisuus tai yhteisöhankinta)
  • porotaloudesta arvonlisäverovelvollinen (paliskunta)
  • ulkomaalainen, jolla on velvollisuus antaa arvonlisäveroilmoitus Suomeen
  • verovelvollisuusryhmä.

Työnantajasuoritusten tietoja (ennakonpidätys, työnantajan sairausvakuutusmaksu ja lähdevero) ilmoittaa yritys tai muu toimija, joka on

  • säännöllisesti palkkoja maksava työnantaja
  • satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja
  • eläkkeen maksaja
  • merityötuloa maksava laivanisäntä
  • tilityspiste (jos työnantajalla on useita eri toimipaikkoja, sillä voi olla Verohallinnon rekisteriin merkittyjä ns. tilityspisteitä).

Muut oma-aloitteiset verot ja niiden ilmoittajat:

  • arpajaisvero: arpajaisten toimeenpanija
  • vakuutusmaksuvero: vakuutusmaksuverovelvollinen
  • ennakonpidätys puun myyntitulosta: puun ostaja
  • ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä (työ- ja käyttökorvaukset): työ- ja käyttökorvausten maksaja.
  • ennakonpidätys koroista ja osuuksista: tuloverolain (TVL) mukaisten korkojen yms. maksaja
  • ennakonpidätys osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä: osingon tai ylijäämän maksaja
  • apteekkivero: apteekkiverovelvollinen (tiedot annetaan sähköisesti).
    Lue lisää apteekkiverosta

Miten verokausi määräytyy

Verokausi on ajanjakso, jolta vero ilmoitetaan ja maksetaan. Verokausi on yleensä kalenterikuukausi.

Arvonlisäveron verokausi on kuitenkin kalenterivuosi, kun verovelvollinen on

  • alkutuotantoa harjoittava luonnollinen henkilö, kuolinpesä tai yhtymä, joka ei harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa
  • arvonlisäverolain 79 c §:ssä tarkoitettu taide-esineen tekijä, joka ei harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa.

Apteekkiveron verokausi on myös aina kalenterivuosi.

Arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten verokaudet eivät ole sidoksissa toisiinsa, vaan ne voivat olla eripituiset.

Verokausi voi olla pitempi, jos liikevaihto on pieni

Jos liikevaihto on enintään 10 000 euroa, arvonlisäveroon ja työnantajasuorituksiin voi hakea pidempää verokautta.

Neljänneskalenterivuoden mittaista verokautta voi hakea työnantajasuorituksiin ja arvonlisäveroon, jos kalenterivuoden liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on enintään 100 000 euroa. Satunnainen työnantaja ei kuitenkaan voi hakeutua pitempään verokauteen.

Kalenterivuoden mittaista verokautta voi hakea arvonlisäveroon, jos kalenterivuoden liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on enintään 30 000 euroa.

Verokauden muutosta voi hakea OmaVerossa tai lomakkeella Hakemus oma-aloitteisten verojen verokauden muuttamiseksi.

Lue lisää: Hakeutuminen valinnaiseen verokauteen

Oma-aloitteisten verojen tietojen ilmoittaminen – Milloin ja miten veroilmoitus annetaan

Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista on annettava sähköisesti.

Lue lisää: Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen

Veroilmoitus annetaan ilmoittajan oman verokauden mukaisesti joko kuukausittain, neljänneskalenterivuosittain tai kalenterivuosittain. Voit tarkistaa verokautesi OmaVerosta.

Jos verokausi on kalenterikuukausi tai neljänneskalenterivuosi, veroilmoituksen on oltava perillä viimeistään kuukauden 12. päivänä. Jos 12. päivä on lauantai tai pyhäpäivä, riittää, että ilmoitus on perillä seuraavana arkipäivänä. Ilmoituksen on oltava perillä Verohallinnossa määräpäivän aikana.

Jos verokausi on kalenterikuukausi, ilmoita verot seuraavan aikataulun mukaan:

  • Työnantajasuoritukset: viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Säännöllisesti palkkaa maksavan työnantajan on annettava ilmoitus myös silloin, kun työnantajasuorituksia ei ole maksettu. Satunnaisesti palkkaa maksava työnantaja antaa ilmoituksen vain palkanmaksukuukausilta.
  • Arvonlisävero: viimeistään verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä. Esimerkiksi helmikuun arvonlisäveron tiedot ilmoitetaan huhtikuun 12. päivänä.
  • Arpajaisvero: viimeistään verokautta seuraavan toisen kalenterikuukauden yleisenä eräpäivänä. Esimerkiksi helmikuun tiedot ilmoitetaan huhtikuun 12. päivänä.

Jos verokautesi on neljänneskalenterivuosi, ilmoita tiedot sekä työnantajasuorituksista että arvonlisäverosta viimeistään vuosineljännestä toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä. Esimerkiksi kalenterivuoden ensimmäisen vuosineljänneksen (tammi-maaliskuu) ilmoitus on annettava viimeistään toukokuun 12. päivänä.

Arvonlisäveron verokausi voi olla myös kalenterivuosi. Silloin veroilmoituksen on oltava perillä kalenterivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.

Huom! Jos verokautesi on kalenterivuosi, ota huomioon nämä tilanteet:

  • Jos arvonlisäverollinen toiminta päättyy kesken kalenterivuoden, veroilmoitus on annettava ja arvonlisävero maksettava alkuvuodelta toiminnan lopettamisajankohtaan asti.
  • Jos verokausi muuttuu lyhyemmäksi kesken kalenterivuotta tai neljänneskalenterivuotta, veroilmoitus on annettava ja arvonlisävero maksettava aiemmin voimassa olleelta verokaudelta verokauden muutoskuukauden loppuun asti.

Veroilmoitus on näissä tapauksissa annettava ja arvonlisävero maksettava viimeistään lopettamiskuukautta tai verokauden muutoskuukautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä. Poikkeus on joulukuu: jos toiminta ja kalenterivuoden verokausi päättyy joulukuussa, määräpäivä on vasta helmikuun viimeinen päivä.

Merityötuloa maksava työnantaja: jos verokausi on kuukausi, ilmoita tiedot viimeistään seuraavan kuukauden 12. päivänä, kuten muutkin työnantajasuoritukset. Ilmoita kaikki ennakonpidätyksen alaiset palkat samassa määräajassa samalla veroilmoituksella yhtenä summana, samoin lähdeveron alaiset palkat.

Voiko tiedot ilmoittaa etukäteen?

Työnantajasuorituksista voi antaa muun kuin niin sanotun nollailmoituksen ennakkoon vain kuluvaa verokautta seuraavalle verokaudelle. Tällaisessa ilmoituksessa on jossain kohdassa ilmoitettu muita lukuja kuin nollia.

Esimerkiksi jos työnantajasuoritusten verokausi on kuukausi, verokauden 3/2017 ilmoituksen (määräpäivä 12.4.2017) voi antaa aikaisintaan 1.2.2017.

Muiden verojen kuin työnantajasuoritusten (esim. arvonlisäveron, vakuutusmaksuveron, puun myynnin ennakonpidätyksen jne.) ilmoituksen voi antaa aikaisintaan verokauden aikana.

Esimerkiksi jos arvonlisäveron verokausi on kuukausi, verokauden 3/2017 ilmoituksen (määräpäivä 12.5.2017) voi antaa aikaisintaan 1.3.2017.

Osinkojen ennakonpidätyksen ja lähdeveron (verolajit 92 ja 39) voi ilmoittaa enintään 12 kuukautta etukäteen.

Niin sanotun nollailmoituksen voi antaa 6 kuukaudeksi kerrallaan.

Oma-aloitteisten verojen maksaminen

Lue lisää oma-aloitteisten verojen maksamisesta Oma-aloitteisten verojen ilmoittamiseen ja maksaminen

Yksityiskohtaiset täyttöohjeet

Oma-aloitteisten verojen yhteiset tiedot

Verovelvollisen nimi

Yritykset ja yhteisöt: kaupparekisteriin tai yhdistysrekisteriin ilmoitettu toiminimi.
Muut verovelvolliset: täydellinen nimi.

Y-tunnus tai henkilötunnus

Tunnus on aina ilmoitettava. Merkitse henkilötunnus vain, jos Y-tunnusta ei ole. Tunnuksen avulla Verohallinto kohdentaa tiedot oikealle verovelvolliselle.

Päiväys ja allekirjoitus

Päivää ja allekirjoita veroilmoitus. Sähköisissä ilmoituksissa sähköinen tunnistus korvaa allekirjoituksen.

Puhelin

Sen henkilön puhelinnumero, joka voi tarvittaessa antaa veroilmoituksesta lisätietoja.

Verokausi

Verokauden numero.

  • Jos verokausi on kalenterikuukausi, merkitse verokaudeksi kuukauden numero (112). Esimerkiksi jos ilmoitat tietoja maaliskuulta, merkitse verokaudeksi 3.
  • Jos verokausi on neljänneskalenterivuosi, merkitse verokausi numerona (1, 2, 3 tai 4). Esimerkiksi jos ilmoitat toisen vuosineljänneksen (huhti-kesäkuu) tietoja, merkitse verokaudeksi 2.
  • Jos verokausi on kalenterivuosi, jätä kohta tyhjäksi.

Vuosi

Verokauden vuosi nelinumeroisena lukuna.

Arvonlisäveron tiedot

Vero kotimaan myynnistä verokannoittain

 24 %:n, 14 %:n ja 10 %:n vero

Kotimaassa myytyjen tavaroiden ja palvelujen arvonlisäverot verokannoittain eriteltynä.

Yleinen verokanta on 24 %. Alennetut verokannat ovat 14 % ja 10 %.

Esimerkki: Jos 24 %:n mukainen myynti ilman arvonlisäveroa on 19 310,00 e (= veron peruste), niin ilmoitettava 24 %:n vero on
24 % x 19 310,00 e = 4 634,40 euroa.

Esimerkki: Jos 10 %:n mukainen myynti ilman arvonlisäveroa on 1 700,00 e (= veron peruste), niin ilmoitettava 10 %:n vero on
10 % x 1 700 e = 170,00 euroa.

Ilmoita näissä kohdissa myös esimerkiksi seuraavista eristä maksettava vero:

  • tavarat ja palvelut, jotka on otettu omaan käyttöön
  • käyttöomaisuuden myynti
  • myytävien tavaroiden tai palvelujen hintoihin liittyvä tuki, joka määräytyy tavaran myyntihinnan tai myydyn määrän perusteella
  • tavarat tai palvelut, jotka on ostettu ulkomaalaiselta, joka ei ole Suomessa arvonlisäverovelvollinen (= ns. käännetty verovelvollisuus)
  • ostetut päästöoikeudet
  • kaukomyynti toisesta EU-maasta Suomeen, jos myyntien määrä Suomeen ylittää 35 000 euron alarajan tai jos myyjä on rekisteröity kaukomyynnistä verovelvolliseksi Suomeen.

Tässä ei ilmoiteta seuraavia tietoja:

  • tavaroiden maahantuonnista suoritettavaa veroa. Vero ilmoitetaan kohdassa "Vero tavaroiden maahantuonnista EU:n ulkopuolelta"
  • tele- ja lähetyspalvelujen sekä sähköisten palvelujen myynnit kuluttajille muissa EU-maissa
  • ne käännetyn verovelvollisuuden perusteella maksettavat verot, jotka ilmoitetaan kohdassa ”Vero palveluostoista muista EU-maista” tai kohdassa ”Vero rakentamispalvelun ja metalliromun ostosta”.

Vero tavaraostoista muista EU-maista

Verot muiden EU-maiden arvonlisäverovelvollisilta ostetuista tavaroista (= yhteisöhankinnoista).

Yhteisöhankinta on kysymyksessä silloin, kun tavara ostetaan elinkeinonharjoittajalta, joka on toisessa EU-maassa arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, ja tavara kuljetetaan myyjän tai ostajan toimeksiannosta Suomeen.

Ilmoita yhteisöhankinnat seuraavissa kohdissa:

  • Tavaraostot muista EU-maista (tavaran hankintahinta)
  • Vero tavaraostoista muista EU-maista.

Veron määrän saat, kun kerrot verottoman hinnan hankintaan sovellettavalla verokannalla. Laske eri verokantojen (24 %, 14 % ja 10 %) mukaiset verot yhteen ja ilmoita yhteismäärä.

Jos yhteisöhankinnan vero on vähennyskelpoinen, ilmoita se myös kohdassa Kohdekauden vähennettävä vero.

Esimerkki: Tavaraostot muista EU-maista (yhteisöhankinnat) ovat 18 000 euroa. Hankitut tavarat ovat sellaisia, joihin sovelletaan 24 %:n verokantaa. Ilmoita veron määräksi 24 % x 18 000 euroa eli 4 320 euroa. Tämän yhteisöhankinnasta suoritettavan veron saa vähentää samoin perustein kuin Suomesta ostettuihin tavaroihin sisältyvät verot. Vero siis lasketaan mukaan kohdekauden vähennettäviin veroihin.

Lue lisää: Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa

Vero palveluostoista muista EU-maista

Muihin EU-maihin sijoittautuneilta arvonlisäverovelvollisilta elinkeinonharjoittajilta ostetuista palveluista suoritettava vero, joka yleissäännöksen mukaan maksetaan käännetyn verovelvollisuuden perusteella Suomeen.

Palvelujen myynnin yleissäännös arvonlisäverotuksessa:

Myynti elinkeinonharjoittajalle verotetaan siinä maassa, jonne ostaja on sijoittautunut.

Jos palvelu myydään elinkeinonharjoittajalle, yleissäännöstä ei kuitenkaan sovelleta seuraaviin palveluihin:

  • kiinteistöön kohdistuvat palvelut
  • henkilökuljetuspalvelut
  • kuljetusvälineen lyhytaikainen vuokraus
  • pääsy opetus-, tiede-, kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuuteen, messuille ja näyttelyyn tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen sekä pääsyyn välittömästi liittyvät palvelut (esim. eteispalvelumaksu)
  • ravintola- ja ateriapalvelut
  • matkatoimistopalvelut.

Ilmoita EU-maista tehdyt palveluostot seuraavissa kohdissa:

  • Palveluostot muista EU-maista (palvelujen hankintahinta)
  • Vero palveluostoista muista EU-maista.

Veron määrän saat laskettua niin, että kerrot verottoman hinnan hankintaan sovellettavalla verokannalla. Laske eri verokantojen (24 %, 14 %, 10 %) mukaiset verot yhteen ja ilmoita yhteismäärä.

Esimerkki: Palveluostot muista EU-maista ovat 10 000 euroa. Näihin palveluihin sovelletaan 24 %:n verokantaa. Veron määrä on 24 % x 10 000 euroa eli 2 400 euroa. Veron saa vähentää samoin perustein kuin Suomesta ostettuihin palveluihin sisältyvän veron. Se siis lasketaan mukaan verokauden vähennettäviin veroihin.

Lue lisää: Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus 1.1.2010 alkaen

Jos ostat Suomessa rakentamispalveluja tai työvoiman vuokrauspalveluja rakentamispalvelua varten ja myyjä on toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut yritys, älä ilmoita veroa tässä vaan kohdassa ”Vero rakentamispalvelun ja metalliromun ostoista (käännetty verovelvollisuus)”.

Vero tavaroiden maahantuonneista EU:n ulkopuolelta

Ilmoita tässä maahantuonnista suoritettava arvonlisävero.

Maahantuonnista suoritettavan veron saat laskettua niin, että kerrot maahantuonnin määrän (eli maahantuonnin veron perusteen) sovellettavalla verokannalla. Laske eri verokantojen (24 %, 14 %, 10 %) mukaiset verot yhteen ja ilmoita yhteismäärä.

Kohdista vero sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana tullauspäätös on annettu. Tämä ajankohta on tullauspäätökselle merkitty tullauspäivä.

Vastaava arvonlisäveron vähennys kohdistetaan samalle kuukaudelle. Ilmoita vähennys kohdassa ”Verokauden vähennettävä vero”. Vähennyksen voi tehdä vain, jos hankinta on tehty sellaista arvonlisäverollista liiketoimintaa varten, joka oikeuttaa vähennykseen.

Tullin toimivaltaan kuuluvissa maahantuonneissa alle 5 euron arvonlisäveroa ei kanneta. Verohallinnolle ilmoitettavissa maahantuonneissa tätä alarajaa ei ole, vaan kaikki maahantuonnit on ilmoitettava (AVL 101 §).

Suomessa tapahtuva maahantuonti on eräissä tilanteissa verotonta (AVL 94–96  §, 72 h §). Ilmoita kuitenkin näidenkin maahantuontien arvonlisäveron peruste kohdassa ”Tavaroiden maahantuonnit EU:n ulkopuolelta”. Sen sijaan kohdissa ”Vero tavaroiden maahantuonnista EU:n ulkopuolelta” ja ”Verokauden vähennettävä vero” ei ilmoiteta tietoja näistä maahantuonneista.

Jos tullauspäätös muuttuu niin, että maahantuonnin arvonlisäveron peruste ja veroon vaikuttavat tiedot muuttuvat, arvonlisäveroilmoitus on  korjattava vastaamaan muuttuneita tietoja. Korjaa tiedot antamalla samalta verokaudelta korvaava ilmoitus.

Esimerkki: Tavaroiden maahantuonnit EU:n ulkopuolelta (maahantuonnit) ovat 80 000 euroa. Hankitut tavarat ovat sellaisia, joihin sovelletaan 24 %:n verokantaa. Ilmoita veron määräksi 24 % x 80 000 euroa eli 19 200 euroa. Tämän tavaroiden maahantuonnista suoritettavan veron saa vähentää samoin perustein kuin Suomesta ostettujen tavaroiden hintaan sisältyvät verot. Vero siis lasketaan mukaan kohdekauden vähennettäviin veroihin. Edellytyksenä on, että hankinta oikeuttaa vähennykseen.

Verohallinto voi määrätä, että verovelvollisen tekemiin maahantuonteihin sovelletaan AVL 100 a §:ssä tarkoitettua erityismenettelyä. Erityismenettelyssä yritys saa tavarat haltuunsa Tullista vasta, kun arvonlisäveroilmoitus on annettu ja arvonlisävero on suoritettu Verohallinnolle. Ilmoita arvonlisävero tällaisessa tapauksessa jo ennen verokauden arvonlisäveroilmoituksen määräpäivää. Kohdista vero sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt eli jonka aikana Tulli on hyväksynyt tulli-ilmoituksen (tullauspäätöksen hyväksymispäivä). Anna verokauden varsinainen arvonlisäveroilmoitus korvaavana ilmoituksena viimeistään ilmoituksen määräpäivänä.

Lue lisää: Maahantuonnin arvonlisäverotusmenettelystä 1.1.2018 alkaen

Tuonnit Ahvenanmaan ja muun Suomen välillä

Tulli ei tee tullauspäätöstä Ahvenanmaan ja muun Suomen välisestä tuonnista, koska tällaisesta tuonnista ei kanneta tulleja. Näiden tuontien vero ilmoitetaan sen kalenterikuukauden arvonlisäveroilmoituksessa, jonka aikana Tullille on annettu tulli-ilmoituksena toimiva kauppalasku tai rahtikirja.

Tulli ei myöskään määritä tullausarvoa niissä Verohallinnon toimivaltaan kuuluvissa maahantuonneissa, joissa tavara tuodaan Ahvenanmaalta muualle Suomeen tai muualta Suomesta Ahvenanmaalle. Tällaisissa tapauksissa verovelvollisen on itse määritettävä tavaran tullausarvo.

Lue lisää: Ahvenanmaan veroraja

Vero rakentamispalvelun ja metalliromun ostosta (käännetty verovelvollisuus)

Käännettyyn verovelvollisuuteen perustuva vero  rakentamispalveluiden ja metalliromun ostoista.

Ilmoita rakentamispalvelujen ostot seuraavasti:

  • Kohdassa ”Rakentamispalvelun ja metalliromun ostot” kaikki ne rakentamispalvelujen ostot, joita käännetty verovelvollisuus koskee. Ilmoita rakentamispalvelun hankintahinta.
  • Kohdassa ”Vero rakentamispalvelun ja metalliromun ostoista” näistä ostoista suoritettava vero. Laske veron määrä kertomalla veroton hinta 24 %:n verokannalla.
    Jos olet hankkinut vuokratyövoimaa rakentamispalvelua varten, ilmoita myös vuokrauksesta suoritettava vero.
  • Vaikka ilmoittava yritys ei itse harjoittaisi rakentamispalvelujen myyntiä, ilmoita myös ulkomaalaisilta ostetut rakentamispalvelut, jotka kohdistuvat Suomessa sijaitsevaan kiinteistöön ja joista yritys ostajana suorittaa veron (AVL 9 §:n perusteella).

Lue lisää: Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Ilmoita metalliromun ostot näin:

  • Kohdassa ”Rakentamispalvelun ja metalliromun ostot" ne metalliromun ostot, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Ilmoita metalliromun hankintahinta.
  • Kohdassa "Vero rakentamispalvelun ja metalliromun ostoista” näiden ostojen vero.
  • Jos metalliromu on ostettu toisesta EU-jäsenvaltiosta ja kyse on yhteisöhankinnasta, ilmoita ostoon liittyvä vero kuitenkin kohdassa "Vero tavaraostoista muista EU-maista".

Lue lisää: Romualan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Verokauden vähennettävä vero

Verokauden vähennyskelpoisten arvonlisäverojen yhteensä.

Tavaran tai palvelun ostoon sisältyvän veron saa vähentää, jos tavara tai palvelu on hankittu  arvonlisäverollista vähennykseen oikeuttavaa liiketoimintaa varten.

Verolliseen liiketoimintaan liittyviä vähennettäviä veroja voivat olla

  • ostoon sisältyvä arvonlisävero, kun myyjä on Suomessa arvonlisäverovelvollinen
  • vero nollaverokannan alaiseen liiketoimintaan liittyvistä hankinnoista
  • EU-tavaraostoista eli yhteisöhankinnoista suoritettu vero (ilmoita myös kohdassa ”Vero tavaraostoista muista EU-maista”)
  • tavaroiden maahantuonneista  suoritettu arvonlisävero (= ostot EU:n ulkopuolelta, myös Ahvenanmaalta)
  • käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettu vero sellaisesta Suomessa tehdystä ostosta, jossa ulkomaalainen myyjä ei ole ollut Suomessa arvonlisäverovelvollinen (ilmoita myös kohdassa ”Vero kotimaan myynneistä verokannoittain” tai ”Vero palveluostoista muista EU-maista”)
  • rakentamispalvelujen ja metalliromun ostosta käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettu vero (ilmoita myös kohdassa ”Vero rakentamispalvelun ja metalliromun ostoista”)
  • Suomessa tapahtuneesta päästöoikeuden ostosta suoritettu arvonlisävero (ilmoita myös kohdassa ”Vero kotimaan myynneistä verokannoittain”)
  • tele-, lähetys- ja sähköisiin palveluihin liittyvät, Suomessa ostettuihin tavaroihin ja palveluihin sisältyvät verot silloin, kun verovelvollinen on rekisteröitynyt arvonlisäveron erityisjärjestelmään (M1SS) toisessa EU-maassa ja rekisteröity tavaroiden kaukomyynnistä Suomeen).

Ostoihin sisältyvät verot saa vähentää vain siltä osin kuin ostettuja tavaroita tai palveluita on käytetty arvonlisäverolliseen toimintaan. Jos tavarat tai palvelut tulevat yksityiskäyttöön tai sellaiseen käyttöön, jonka vähennysoikeutta on rajoitettu, vähennystä ei voi tehdä.

Lue lisää:

Vähennysoikeuden rajoitukset 
Arvonlisäveron erityisjärjestelmä
Arvonlisäveron vähennysoikeudesta

Alarajahuojennuksen määrä

Jos yrityksellä on oikeus arvonlisäveron alarajahuojennukseen, merkitse huojennuksen määrä tähän.

Lue lisää kohdasta: Arvonlisäveron alarajahuojennuksen tiedot

Maksettava vero / Palautukseen oikeuttava vero (-)

Verokauden arvonlisäverolaskelman lopputulos. Tuloksen saat, kun lasket ensin yhteen

  • veron kotimaan myynnistä ja
  • veron tavaraostoista muista EU-maista, veron palveluostoista muista EU-maista sekä veron rakentamispalvelun ja metalliromun ostoista.

Vähennä tästä summasta kohdekauden vähennettävä vero ja alarajahuojennus.

Jos erotus on negatiivinen eli suoritettavat verot ovat pienemmät kuin vähennettävät verot, merkitse luvun eteen miinusmerkki.

Palautukseen oikeuttava vero vaikuttaa OmaVeron saldoon vasta, kun Verohallinto on hyväksynyt palautuksen.

0-verokannan alainen liikevaihto

Ilmoita tässä sellaiset arvonlisäverottomat tavaroiden ja palvelujen myynnit, joihin liittyvien ostojen arvonlisäverot saa vähentää. Näitä ovat muun muassa seuraavat myynnit:

  • tavaran myynti EU:n ulkopuolelle, esim. Norjaan, Venäjälle tai Manner-Suomesta Ahvenanmaalle
  • tavaran myynti asennettuna tai koottuna toisessa EU-maassa
  • veroton myynti matkailijoille
  • veroton myynti diplomaateille ja kansainvälisille järjestöille
  • varastointimenettelyihin liittyvä veroton myynti
  • jäsenlehtien painosten veroton myynti yleishyödyllisille yhteisöille
  • verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti
  • EU:n alueella tai EU:n ulkopuolella tapahtuva palvelujen myynti, jota ei ilmoiteta kohdassa ”Palvelujen myynnit muihin EU-maihin”, esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa sijaitsevaan kiinteistöön kohdistuvan rakentamispalvelun myynti
  • EU:n alueella tai EU:n ulkopuolella tapahtuva tavaroiden myynti, joka verotetaan toisessa EU-maassa tai EU:n ulkopuolella, esimerkiksi tavaran myynti Venäjällä
  • tele- ja lähetyspalvelujen sekä sähköisten palvelujen myynti kuluttajalle toisessa EU-maassa.

Älä merkitse tähän seuraavia myyntejä:

  • verottomat myynnit, joihin liittyviä ostoja ei voi vähentää – tällaisia myyntejä ovat muun muassa terveyden- ja sairaanhoitopalvelut ja sosiaalihuoltopalvelut
  • myynnit, jotka ilmoitetaan kohdassa ”Tavaroiden myynnit muihin EU-maihin”
  • yleissäännön (AVL 65 §) mukaiset palvelumyynnit, jotka ilmoitetaan kohdassa ”Palvelujen myynnit muihin EU-maihin”
  • yleistuet ja avustukset, esimerkiksi maataloustuet.

Tavaroiden myynnit muihin EU-maihin

Ilmoita tässä yhteisömyyntien yhteismäärä eli kaikki tavaroiden myynnit arvonlisäverovelvollisille ostajille toisiin EU-maihin. Myynti on yhteisömyyntiä vain, jos tavarat kuljetetaan Suomesta toiseen EU-maahan.

Myynnin arvo on myyjän ja ostajan väliseen sopimukseen perustuva hinta, joka sisältää kaikki ostajalta perittävät hinnanlisät (esimerkiksi laskutuslisät, postitus- ja toimituskulut). Laske arvoon myös kuljetuskustannukset, jotka yrityksesi on veloittanut tavaroiden toimittamisesta.

Yhteisömyyntiä on myös tavaroiden siirto EU-maasta toiseen EU-maahan siellä tapahtuvaa myyntiä varten. Ilmoita tässä esimerkiksi Suomesta Saksaan siirrettyjen ja siellä edelleen myytäväksi tarkoitettujen tavaroiden arvo.

Älä ilmoita kolmikantakaupan toista myyntiä veroilmoituksella. Se ilmoitetaan vain yhteenvetoilmoituksella.

Tavaroiden myynnit muiden EU-maiden kuluttajille eivät ole verotonta yhteisömyyntiä vaan verollista kotimaan myyntiä. Ilmoita ne kohdassa Vero kotimaan myynneistä verokannoittain. Poikkeuksia ovat uusien kuljetusvälineiden myynnit yksityishenkilöille toiseen EU-maahan. Ne ovat aina verotonta yhteisömyyntiä, joten ilmoita ne kohdassa "0-verokannan alainen liikevaihto".

Lue lisää: Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa

Huom. Yhteisömyynneistä on aina annettava myös ostajakohtaisesti eritelty arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus. Anna yhteenvetoilmoitus vain niiltä kuukausilta, jolloin tavaramyyntiä muihin EU-maihin on ollut. Anna ilmoitus sähköisesti viimeistään seuraavan kuukauden 20. päivänä, esimerkiksi maaliskuun myynneistä huhtikuun 20. päivänä.

Lue lisää: Arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus

Jos yhteenvetoilmoitus annetaan myöhässä, seurauksena on laiminlyöntimaksu.

Lue lisää: Yhteenvetoilmoituksen laiminlyöntimaksuista Seuraamusmaksut oma-aloitteisessa verotuksessa.

Palvelujen myynnit muihin EU-maihin

Merkitse tähän sellaisten palvelujen myyntien yhteismäärä, jotka verotetaan ostajan maassa arvonlisäverovelvollisten välisiä myyntejä koskevan yleissäännöksen mukaan (ostaja on muusta EU-maasta kuin Suomesta).

Palvelujen ostaja suorittaa tällaisista palveluista veron käännetyn verovelvollisuuden perusteella siinä EU-maassa, johon palvelu luovutetaan.

Jos tällaisen palvelun myynti on toisessa EU-maassa veroton, älä ilmoita myyntiä tässä kohdassa. Ilmoita myynti tällöin kohdassa ”0-verokannan alainen liikevaihto”.

Palvelujen myynnin yleissäännös arvonlisäverotuksessa:

Myynti elinkeinonharjoittajalle verotetaan siinä maassa, jonne ostaja on sijoittautunut.

Tähän kohtaan ei merkitä seuraavia palveluita, koska niihin ei sovelleta yleissäännöstä:

  • kiinteistöön kohdistuvat palvelut
  • henkilökuljetuspalvelut
  • kuljetusvälineen lyhytaikainen vuokraus
  • pääsy opetus-, tiede-, kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuuteen, messuille ja näyttelyyn tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen sekä pääsyyn välittömästi liittyvät palvelut (esim. eteispalvelumaksu)
  • ravintola- ja ateriapalvelut
  • matkatoimistopalvelut.

Älä ilmoita tässä kohdassa myyntejä kuluttajille äläkä sellaisia arvonlisäverovelvolliselle tehtyjä myyntejä, jotka verotetaan toisessa EU-maassa muulla perusteella kuin yleissäännöksen mukaan.

Myynnin arvo on myyjän ja ostajan väliseen sopimukseen perustuva hinta, joka sisältää kaikki ostajalta perittävät hinnanlisät. Laske arvoon myös kustannukset, jotka yrityksesi on veloittanut palvelun toimittamisesta.

Lue lisää: Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus 1.1.2010 alkaen

Huom. Anna näistä palvelujen myynneistä aina myös asiakaskohtaisesti eritelty arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus. Anna yhteenvetoilmoitus vain niiltä kuukausilta, jolloin palvelumyyntiä muihin EU-maihin on ollut. Anna ilmoitus sähköisesti viimeistään seuraavan kuukauden 20. päivänä, esimerkiksi maaliskuun myynneistä huhtikuun 20. päivänä.

Lue lisää: Arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus

Jos yhteenvetoilmoitus annetaan myöhässä, seurauksena on laiminlyöntimaksu.

Lue lisää: Seuraamusmaksut oma-aloitteisessa verotuksessa

Tavaraostot muista EU-maista

Muista EU-maista kuin Suomesta ostettujen tavaroiden (= yhteisöhankintojen) yhteissumma. Ilmoita myös verottomat yhteisöhankinnat.

Yhteisöhankinta on kysymyksessä silloin, kun tavara ostetaan toisessa EU-maassa arvonlisäverovelvollisten rekisterissä olevalta elinkeinonharjoittajalta ja tavara kuljetetaan joko myyjän tai ostajan toimeksiannosta Suomeen.

Vaikka yhteisöhankinta oikeuttaisi vähennykseen, ilmoita tavaraosto ja siitä suoritettava vero seuraavasti:

  • Tavaraostot muista EU-maista (tavaroiden hankintahinta)
  • Vero tavaraostoista muista EU-maista
  • Verokauden vähennettävä vero, jos veron saa vähentää.

Ilmoita muista EU-maista ostetut palvelut kohdassa Palveluostot muista EU-maista.

Lue lisää: Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa

Palveluostot muista EU-maista

Ilmoita tässä sellaisten palvelujen yhteismäärä, jotka on ostettu muista EU-maista ja joista palvelun myyntimaan yleissäännöksen mukaan suoritetaan vero Suomeen käännetyn verovelvollisuuden perusteella. Ilmoita ostoista suoritettavat verot kohdassa ”Vero palveluostoista muista EU-maista” ja vähennettävät verot kohdassa ”Verokauden vähennettävä vero”, mikäli hankinta oikeuttaa vähennykseen.

Tähän kohtaan ei merkitä:

  • yleissäännöksen mukaista palvelua, jonka myynti on veroton (esim. verottomaan vesialukseen kohdistuva työ)
  • työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten (käännetty verovelvollisuus). Merkitse nämä ostot vain kohtaan ”Rakentamispalvelun ja metalliromun ostot”.
  • seuraavia palveluita, koska niihin ei sovelleta yleissäännöstä:
    • kiinteistöön kohdistuvat palvelut
    • henkilökuljetuspalvelut
    • kuljetusvälineen lyhytaikainen vuokraus
    • pääsy opetus-, tiede-, kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuuteen, messuille ja näyttelyyn tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen sekä pääsyyn välittömästi liittyvät palvelut (esim. eteispalvelumaksu)
    • ravintola- ja ateriapalvelut
    • matkatoimistopalvelut.

Lue lisää: Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus 1.1.2010 alkaen.

Ilmoita muista EU-maista tehdyt tavaroiden ostot kohdassa Tavaraostot muista EU-maista.

Tavaroiden maahantuonnit EU:n ulkopuolelta

Ilmoita tässä EU:n ulkopuolelta maahantuotujen tavaroiden yhteismäärä eli veron peruste. Veron peruste on tavallisesti tullausarvo,  johon on lisätty tavaran kuljetus-, lastaus-, purkaus- ja vakuutuskustannukset, muut maahantuontiin liittyvät kustannukset sekä valtiolle ja EU:lle kannettavat verot, tullit, tuontimaksut ja muut maksut lukuun ottamatta arvonlisäveroa (AVL 91 §, 93 § ja 93 a §). Tullausarvon määrittelee Tulli EU:n tullilainsäädännön mukaan (AVL 88 §).

Ilmoita tiedot sen verokauden arvonlisäveroilmoituksessa, jonka aikana tullauspäätös on annettu. Tämä ajankohta on tullauspäätökselle merkitty tullauspäivä.

Vastaava arvonlisäveron vähennys kohdistetaan samalle kuukaudelle. Ilmoita vähennys kohdassa ”Verokauden vähennettävä vero”. Vähennyksen edellytyksenä on, että hankinta on tehty arvonlisäverollista liiketoimintaa varten.

Kun maahantuonti oikeuttaa vähennykseen, ilmoita tavaran maahantuonti ja siitä suoritettava vero seuraavissa kohdissa:

  • Tavaroiden maahantuonnit EU:n ulkopuolelta (ilmoita tullauspäätöksen mukainen tullausarvo)
  • Vero tavaroiden maahantuonneista EU:n ulkopuolelta
  • Verokauden vähennettävä vero (jos veron saa vähentää).

Suomessa tapahtuva maahantuonti on eräissä tilanteissa verotonta (AVL 94–96 §, 72 h §). Ilmoita kuitenkin näidenkin maahantuontien arvonlisäveron peruste kohdassa ”Tavaroiden maahantuonnit EU:n ulkopuolelta”. Sen sijaan kohdassa ”Vero tavaroiden maahantuonnista EU:n ulkopuolelta” ei ilmoiteta näiden maahantuontien veroa.

Jos tullauspäätös muuttuu niin, että maahantuonnin arvonlisäveron peruste ja veroon vaikuttavat tiedot muuttuvat, arvonlisäveroilmoitus on korjattava vastaamaan muuttuneita tietoja. Korjaa tiedot antamalla samalta verokaudelta korvaava ilmoitus.

Esimerkki: Tavaroiden maahantuonnit EU:n ulkopuolelta (maahantuonnit) ovat 80 000 euroa. Tavarat ovat hammasproteeseja, joiden maahantuonti on verotonta (AVL 36 §:n 3 kohta, 94–96 §). Ilmoita maahantuonnin veron peruste kohdassa ”Tavaroiden maahantuonnit EU:n ulkopuolelta”, mutta älä ilmoita mitään kohdissa ”Vero tavaroiden maahantuonneista EU:n ulkopuolelta” ja ”Verokauden vähennettävä vero”.

Verohallinto voi määrätä, että verovelvollisen tekemiin maahantuonteihin sovelletaan AVL 100 a §:ssä tarkoitettua erityismenettelyä. Erityismenettelyssä yritys saa tavarat haltuunsa Tullista vasta, kun arvonlisäveroilmoitus on annettu ja maksu on suoritettu Verohallinnolle. Ilmoita arvonlisävero tällaisessa tapauksessa jo ennen verokauden arvonlisäveroilmoituksen määräpäivää. Kohdista vero sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt eli jonka aikana Tulli on hyväksynyt tulli-ilmoituksen (tullauspäätöksen hyväksymispäivä). Anna verokauden varsinainen arvonlisäveroilmoitus korvaavana ilmoituksena viimeistään ilmoituksen määräpäivänä.

Lue lisää: Maahantuonnin arvonlisäverotusmenettelystä 1.1.2018 alkaen

Tuonnit Ahvenanmaan ja muun Suomen välillä

Tulli ei tee tullauspäätöstä Ahvenanmaan ja muun Suomen välisestä tuonnista, koska tällaisesta tuonnista ei kanneta tulleja. Näiden tuontien vero ilmoitetaan sen kalenterikuukauden arvonlisäveroilmoituksella, jonka aikana Tullille on annettu tulli-ilmoituksena toimiva kauppalasku tai rahtikirja.

Tulli ei myöskään määritä tullausarvoa niissä Verohallinnon toimivaltaan kuuluvissa maahantuonneissa, joissa tavara tuodaan Ahvenanmaalta muualle Suomeen tai muualta Suomesta Ahvenanmaalle. Tällaisissa tapauksissa verovelvollisen on itse määritettävä tavaran tullausarvo.

Lue lisää: Ahvenanmaan veroraja

Rakentamispalvelun ja metalliromun myynnit (käännetty verovelvollisuus)

Sellaiset rakentamispalvelujen myynnit, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Lue lisää: Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Ilmoita myös  sellaisten metalliromun ja -jätteen myyntien yhteismäärä, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Jos metalliromu on myyty toiseen EU-maahan ja kyse on yhteisömyynnistä, älä ilmoita myyntiä tässä kohdassa vaan kohdassa Tavaroiden myynnit muihin EU-maihin.

Lue lisää:

Metalliromun ja -jätteen myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Ohje: Metalliromun myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus lyhyesti

Metalliromun myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus – usein kysyttyä

Rakentamispalvelun ja metalliromun ostot (käännetty verovelvollisuus)

Sellaiset rakentamispalvelujen ostot, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Ilmoita myös ostot, joilla on hankittu vuokratyövoimaa rakentamispalvelua varten (käännetty verovelvollisuus).

Vaikka ilmoittava yritys ei itse harjoittaisi rakentamispalvelujen myyntiä, ilmoita kohdissa ”Vero rakentamispalvelun ja metalliromun ostoista” sekä ”Rakentamispalvelun ja metalliromun ostot” ulkomaalaisilta ostetut rakentamispalvelut, jotka kohdistuvat Suomessa sijaitsevaan kiinteistöön ja joista yritys ostajana suorittaa veron (AVL 9 §:n perusteella).

Lue lisää:

Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Merkitse tähän kohtaan sellaisten metalliromun ja -jätteen ostojen yhteismäärä, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Jos metalliromu on ostettu toisesta EU-maasta ja kyse on yhteisöhankinnasta, ilmoita osto kuten tavaraostot muista EU-maista.

Ohje: Metalliromun myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus lyhyesti

Jos verokaudella ei ole arvonlisäverollista -toimintaa

Jos yritys on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, on arvonlisäveron tiedot ilmoitettava silloinkin, kun arvonlisäverollinen liiketoiminta on kausiluonteista tai se keskeytyy usean verokauden ajaksi.

Arvonlisäverollisen toiminnan keskeytymisestä voi kuitenkin ilmoittaa veroilmoituksella jo etukäteen. Jos verokaudella ei ole toimintaa, merkitse nolla kohtaan ”Maksettava vero / palautukseen oikeuttava vero”. Tällaisia niin sanottuja nollailmoituksia voi antaa etukäteen enintään seuraavan puolen vuoden ajaksi.

OmaVerossa toiminnan keskeytymisestä annetaan jokaiselle verokaudelle oma ilmoitus. Valitse ilmoituksesta kohta ”Ei toimintaa verokaudella".

Kun olet ilmoittanut keskeytyksestä etukäteen, arvonlisäveroon liittyviä tietoja ei tarvitse ilmoittaa niiltä verokausilta, joilta nollailmoitus on annettu. Jos toimintaa kuitenkin on ollut, on veroilmoitus annettava tältäkin ajalta.

  • Jos verokausi on kalenterikuukausi, nollailmoituksen voi antaa etukäteen enintään 6 seuraavalta kuukaudelta.
  • Jos verokausi on neljänneskalenterivuosi, nollailmoituksen voi antaa etukäteen enintään 2 seuraavalta vuosineljännekseltä.

Jos arvonlisäverollinen liiketoiminta on päättynyt kokonaan, siitä on annettava erillinen lopettamisilmoitus Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän muutos- ja lopettamisilmoituksella (ytj.fi).
Kun annat arvonlisäveroilmoituksen toiminnan viimeiseltä verokaudelta, lisää suoritettaviin veroihin myös vero loppuvarastosta ja tilisaatavista.

Huom. Jos yritykselläsi kuitenkin on nollaverokannan alaista myyntiä, johon liittyvien ostojen arvonlisäveron voi vähentää, ilmoita myynti kohdassa "0-verokannan alainen liikevaihto". Älä siinä tapauksessa anna nollailmoitusta.

Lue lisää: Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen toiminnan loppuessa tai verokauden muuttuessa

Arvonlisäveron alarajahuojennuksen tiedot

Alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto

Huom. Täytä alarajahuojennuksen tiedot vain, jos yritys on oikeutettu alarajahuojennukseen.

Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vähäisen liiketoiminnan ja siihen liittyvän alarajahuojennuksen liikevaihtorajoja nostettiin 1.1.2016 alkavalta tilikaudelta lähtien. Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nousi 10 000 euroon (aiempi raja oli 8 500 euroa). Arvonlisäveron alarajaan liittyvän verohuojennuksen yläraja nousi 30 000 euroon (aiempi raja oli 22 500 euroa).

1.1.2016 tai sen jälkeen alkaneilta tilikausilta huojennuksena saa koko tilikaudelta tilitettävän veron, jos yrityksen liikevaihto on enintään 10 000 euroa. Jos yrityksen liikevaihto on vähintään 10 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, maksettavaa arvonlisäveroa huojennetaan osittain.

Ennen 1.1.2016 alkaneilta tilikausilta huojennuksena saa koko tilikaudelta tilitettävän veron, jos yrityksen liikevaihto on enintään 8 500 euroa. Jos yrityksen liikevaihto on vähintään 8 500 euroa mutta alle 22 500 euroa, maksettavaa arvonlisäveroa huojennetaan osittain.

Alarajahuojennuksesta ei tehdä erillistä palautushakemusta. Jos arvonlisäveron tiedot kyseiseltä verokaudelta on jo annettu, mutta ei ole ilmoitettu alarajahuojennuksen tietoja, ilmoita kaikki verokauden arvonlisäverotiedot uudestaan korvaavalla ilmoituksella.

Ilmoita alarajahuojennuksen tiedot seuraavasti:

  • Jos verokausi on kalenterikuukausi, ilmoita tiedot tilikauden viimeisessä ilmoituksessa ja laske alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto koko tilikaudelta.
  • Jos verokausi on neljänneskalenterivuosi, ilmoita tiedot kalenterivuoden viimeisen vuosineljänneksen ilmoituksessa ja laske alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto koko kalenterivuodelta.
  • Jos verokausi on kalenterivuosi, ilmoita tiedot kalenterivuoden ilmoituksessa ja laske alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto koko kalenterivuodelta uusien 1.1.2016 voimaan tulleiden määräysten mukaan.

Huom. Jos verokausi on neljänneskalenterivuosi tai kalenterivuosi, tilikautena pidetään arvonlisäverolain (AVL, 216 §) mukaan kalenterivuotta.

Miten huojennukseen oikeuttava myynti lasketaan?

Laske huojennukseen oikeuttava liikevaihto vähentämällä verollisten myyntien (ilman veron osuutta) yhteismäärästä vastikkeet, jotka yritys on saanut metsätaloudesta, kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta (AVL 30 §) ja käyttöomaisuuden myynnistä. Älä laske liikevaihtoon verottomia tukia, esimerkiksi maatalouden pinta-alatukia.

Lisää näin saamaasi määrään vastikkeet, jotka yritys on saanut seuraavista verottomista myynneistä

  • tavaran myynti muihin EU-maihin (yhteisömyynti, AVL 72 a–72 c §)
  • vientimyynti (AVL 70 §)
  • veroton myynti matkailijoille (AVL 70 b §)
  • AVL 71 ja 72 §:ssä tarkoitettujen verottomien palvelujen myynti
  • verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti (AVL 58 §)
  • vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden painosten myynti yleishyödylliselle yhteisölle (AVL 56 §)
  • veroton myynti diplomaattisille edustustoille ja kansainvälisille järjestöille (AVL 72 d §)
  • veroton moottoriajoneuvojen myynti (AVL 72 e §)
  • muiden kuin liitännäisluonteisten rahoitus- ja vakuutuspalvelujen myynti
  • kiinteistön tai siihen kohdistuvan oikeuden luovutus (jollei kysymys ole AVL 30 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta)
  • rakentamispalvelun myynti, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta (AVL 8 c §).

Huom. Merkitse kohtaan ”Alarajahuojennukseen oikeutettu liikevaihto” muunnettu liikevaihto, jos alarajahuojennus koskee sellaista tilikautta tai tilikauden osaa, joka on lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta. Muunna huojennukseen oikeuttava liikevaihto tällaisessa tapauksessa vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa: kerro liikevaihto luvulla 12 ja jaa se tilikauden täysien kalenterikuukausien määrällä.

Lue lisää:

Arvonlisäveron alarajahuojennus (ohje tilikausille, jotka ovat alkaneet 1.1.2016 tai sen jälkeen)

Arvonlisäveron alarajahuojennus (ohje tilikausille, jotka ovat alkaneet aiemmin kuin 1.1.2016)

Alarajahuojennukseen oikeuttava vero

Huojennukseen oikeuttava vero on myynneistä suoritettavien verojen ja ostoihin sisältyvien vähennettävien verojen erotus. Laske huojennukseen oikeuttava vero verokauden mukaan joko tilikauden tai kalenterivuoden maksettavasta verosta, josta on vähennetty seuraavat erät:

  1. metsätaloudesta tilitettävä vero
  2. kiinteistön käyttöoikeuden (AVL 30 §) luovuttamisesta tilitettävä vero
  3. käyttöomaisuuden myynnistä suoritettava vero
  4. vero, jonka ostaja suorittaa AVL:n 2 a, 8 a–8 c tai 9 §:n perusteella (käännetty verovelvollisuus)
  5. tavaroiden ja palvelujen yhteisöhankinnasta suoritettava vero

(Älä siis tilitettävää veroa laskiessasi ota huomioon kohtien 3–5 myynneistä suoritettavia veroja.).

Lue lisää:

Arvonlisäveron alarajahuojennus (ohje tilikausille, jotka ovat alkaneet 1.1.2016 tai sen jälkeen)

Arvonlisäveron alarajahuojennus (ohje tilikausille, jotka ovat alkaneet aiemmin kuin 1.1.2016)

Alarajahuojennuksen määrän laskeminen tilikaudelta joka on alkanut 1.1.2016 tai sen jälkeen                   

Laske alarajahuojennuksen määrä käyttämällä alla olevaa laskukaavaa. Merkitse alarajahuojennus kohtaan Alarajahuojennuksen määrä.

Jos alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto on enintään 10 000 euroa, älä käytä laskukaavaa. Alarajahuojennuksen määrä on silloin sama kuin alarajahuojennukseen oikeuttava vero. Yritys saa siis alarajahuojennuksena koko huojennukseen oikeuttavan veron.

Jos liikevaihto on yli 10 000 euroa, laske alarajahuojennus seuraavan kaavan mukaan:

vero  (liikevaihto – 10 000 e) x vero
             20 000 e

Laskukaavassa liikevaihto tarkoittaa huojennukseen oikeuttavaa liikevaihtoa ja vero huojennukseen oikeuttavaa veroa.

Esimerkki alarajahuojennuksen laskemisesta Yrityksen tilikausi on kalenterivuosi. Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä ilman veron osuutta 9 000 euroa (vero 2 160 euroa), verottomia vientimyyntejä 2 000 euroa ja yhteisömyyntejä 6 000 euroa.

Yritys on myynyt tilikauden aikana käyttöomaisuutta 3 000 eurolla. Yritys on maksanut käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettavia veroja 250 euroa. Vähennyskelpoisten ostojen verot ovat olleet tilikauden aikana 400 euroa.

Yrityksen huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 17 000 euroa (verolliset myynnit sekä verottomat vienti- ja yhteisömyynnit, ei käyttöomaisuuden myyntejä). Tämä merkitään kohtaan Alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto.

Huojennukseen oikeuttavan veron määrä on kotimaan myynneistä suoritettavien ja tilikaudelta vähennettävien verojen erotus eli 1 760 euroa. Tämä merkitään kohtaan Alarajahuojennukseen oikeuttava vero. Käyttöomaisuuden myynnistä suoritettavia ja käännettyyn verovelvollisuuteen perustuvia veroja ei oteta huomioon.

 Yrityksen alarajahuojennus lasketaan seuraavasti:

1 760 – (17 000 – 10 000) x 1 760 = 1 144

                         20 000

Alarajahuojennus on 1 144 euroa.

Alarajahuojennuksen määrän laskeminen tilikaudelta, joka on alkanut ennen 1.1.2016

Laske alarajahuojennuksen määrä käyttämällä laskukaavaa, joka on kerrottu 17.6.2013 annetussa ohjeessa Arvonlisäveron alarajahuojennus. Ohjeessa on myös esimerkkejä. Ohjeen versio on ollut voimassa 31.12.2015 saakka.

Työnantajasuoritusten tiedot

Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset

Muun muassa seuraavat verokauden aikana maksetut ennakonpidätyksen alaiset suoritukset:

  • palkat, palkkiot, etuudet ja korvaukset, jotka on maksettu työ- tai virkasuhteessa olevalle henkilölle (ennakkoperintälaki, EPL 13 §)
  • kokouspalkkiot, henkilökohtaiset luento- ja esitelmäpalkkiot, hallintoelimen jäsenyydestä maksetut palkkiot, toimitusjohtajan palkkiot, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostamat palkat sekä luottamustoimesta maksetut palkkiot (EPL 13 §)
  • merityötulot
  • eläkkeet, sosiaalietuudet, vakuutussuoritukset yms. (myös rajoitetusti verovelvolliselle maksetut eläkkeet)
  • työ- ja käyttökorvaukset (EPL 25 §)
  • urheilijan palkat ja palkkiot sekä urheilijarahastosta maksettu suoritus
  • työvoimaviranomaisen maksama palkkaturva
  • konkurssipesän maksama nopeutettu palkkaturva
  • sijaismaksajan maksamat palkat
  • palkat, joista sosiaaliturvasopimuksen tai EU/ETA-sosiaaliturva-asetuksen perusteella ei makseta sosiaaliturva- tai sairausvakuutusmaksua.

Merkitse kaikki nämä suoritukset riippumatta siitä, maksetaanko niiden perusteella työnantajan sairausvakuutusmaksua vai ei.

  • Jos kohdassa ”Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset” on vain sellaisia suorituksia, joiden perusteella ei makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua, merkitse nollat kohtiin ”Työnantajan sairausvakuutusmaksun alaiset palkat” ja ”Maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu”.

Merkitse tähän kohtaan myös rajoitetusti verovelvollisille maksetut ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset, jotka ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella rajoitetusti verovelvolliselle maksetuista suorituksista (7809) suorituslajeilla AR, R2, R5, R6, RM ja RE.

Vuosi-ilmoitus rajoitetusti verovelvollisille maksetuista suorituksista (7809)

Merkitse palkka myös silloin, kun siitä ei toimiteta ennakonpidätystä esimerkiksi palkan pienuuden vuoksi tai koska palkka maksetaan ainoastaan luontoisetuna tai koska ennakonpidätysprosentti on nolla (ns. nollaverokortti).

Jos kotitalous on maksanut työntekijälle palkkaa enintään 1 500 euroa kalenterivuodessa eikä ennakonpidätystä tämän vuoksi ole toimitettu, oma-aloitteisten verojen veroilmoitusta ei anneta. Tiedot on kuitenkin annettava, jos ennakonpidätys on toimitettu. Vuosi-ilmoitus on annettava aina, jos palkka on yli 200 euroa.

Lue lisää:

Kotitalous palkan maksajana

Työnantajasuoritusten ilmoittaminen ja maksaminen - kotitaloudet

Palkaksi laskettavat erät
Laske palkkaan mukaan muun muassa seuraavat palkaksi katsottavat erät:

  • palkkaan lisätyt auto-, asunto-, ravinto- ja muut luontoisedut
  • veronalaiset osat työmatkoilta maksettujen matkakustannusten korvauksista: jos työnantaja on maksanut työmatkakustannusten korvaukset väljemmin perustein tai suurempina kuin niitä koskevassa Verohallinnon päätöksessä on määrätty, merkitse veronalainen osa korvauksista työntekijän palkaksi.
    Katso korvausten ehdot ja enimmäismäärät (Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista).
  • sairausajalta maksetut palkat, vaikka niihin olisi saatu korvausta Kelalta tai vakuutusyhtiöltä
  • työsuhteessa saadut palvelurahat
  • palkaksi katsotut työnantajan maksamat eläkevakuutusmaksut
  • sairauskassan maksamat täydennyspäivärahat
  • ns. 6 kuukauden sääntöä sovellettaessa vakuutuspalkat, tai jos niistä ei ole sovittu, ennakonpidätyksen alaiset palkat
  • edut työsuhdeoptioista ja työsuhdelainasta
  • työ- tai virkasuhteeseen perustumattomat luento- ja esitelmäpalkkiot, kokouspalkkiot ja hallintoelimen jäsenyydestä saadut palkkiot riippumatta siitä, maksetaanko niiden perusteella työntekijän eläkemaksua vai ei
  • työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksetut korvaukset tai muut vahingonkorvaukset
  • henkilöstörahastolaissa (814/1989) tarkoitetut käteisenä maksetut voittopalkkiot.

Palkaksi ei lasketa

  • verovapaita matkakustannusten korvauksia, jos ne on maksettu palkansaajalle Verohallinnon niin sanotun kustannuskorvauspäätöksen mukaisesti
  • veronalaisia kustannusten korvauksia, jos ne on korvattu ilman velvollisuutta ennakonpidätykseen (esim. korvaus puhelinkuluista tai työkaluista)
  • verovapaita henkilökuntaetuja, jotka on annettu koko henkilökunnalle (TVL 67 §, 69 §)
  • kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet palkansaajalle työn suorittamisesta (esim. moottorisahavähennys) ja jotka on vähennetty palkasta ennen ennakonpidätystä
  • perhehoitajalle maksettuja verovapaita kustannusten korvauksia.

Lue lisää: Palkka ja työkorvaus verotuksessa

Työ- ja käyttökorvaukset

Luonnolliselle henkilölle tai yhtymälle (kuten avoimelle yhtiölle tai kommandiittiyhtiölle) maksetuista työ- ja käyttökorvauksista on toimitettava ennakonpidätys, jos korvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Ilmoita nämä työ- ja käyttökorvaukset tässä kohdassa. Merkitse korvaukset bruttomääräisinä vähentämättä arvonlisäveroa tai työmatkakustannusten korvauksia.

Myös osakeyhtiölle, osuuskunnalle tai muulle yhteisölle maksetuista työ- ja käyttökorvauksista on toimitettava ennakonpidätys, jos korvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Jos käytät paperilomaketta, ilmoita nämä ennakonpidätykset kohdassa Muiden oma-aloitteisten verojen tiedot. Käytä veron tunnusta 25.

Osinkoina maksettuja suorituksia ei ilmoiteta kohdassa Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset. Ilmoita osingoista toimitetut ennakonpidätykset vain kohdassa Muiden oma-aloitteisten verojen tiedot. Käytä veron tunnusta 92.

Katso myös kohta Muiden oma-aloitteisesti maksettavien verojen tiedot

Palkkojen ja muiden suoritusten toimitettu ennakonpidätys

Ennakonpidätykset, jotka on toimitettu

  • palkoista
  • työ- ja käyttökorvauksista, joiden saajana on luonnollinen henkilö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai muu yhtymä
  • eläkkeistä (myös rajoitetusti verovelvolliselle maksetuista eläkkeistä), elinkoroista, sosiaalietuuksista, syytingeistä, lakkoavustuksista ja vastaavista
  • urheilijan palkasta, urheilijan palkkiosta tai urheilijarahastosta maksetusta suorituksesta, joka on maksettu rajoitetusti verovelvolliselle ja joka on ilmoitettu kohdassa Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset.

Jos käytät paperilomaketta, ilmoita osingoista toimitettu ennakonpidätys kohdassa Muiden oma-aloitteisten verojen tiedot. Käytä veron tunnusta 92.

Lue lisää: Ennakonpidätyksen toimittaminen

Lähdeveron alaiset palkat ja muut suoritukset

Lähdeveron alaiset palkat ja suoritukset, jotka verokauden aikana on maksettu rajoitetusti verovelvolliselle. Merkitse palkat ja suoritukset tekemättä niistä lähdeverovähennystä (ks. laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 6 §).

Esimerkkejä suorituksista, jotka merkitään tähän kohtaan:

  • lähdeveron alainen palkka (ks. kustannusten korvaukset)
  • julkisyhteisön maksama palkka
  • korvaus, joka on maksettu esiintyvän taiteilijan tai urheilijan henkilökohtaisesta toiminnasta (vero on 15 % tai lähdeverokortissa määrätty alhaisempi lähdevero)
  • ulkomaisen konserniyhtiön tai vastaavan maksama palkka rajoitetusti verovelvolliselle, joka työskentelee ulkomailla mutta on vakuutettu Suomessa
  • Suomessa tehtyyn työhön perustuva työsuhdeoptio ja osakepalkkio
  • työkorvaus (ilmoita yhteisölle maksettu korvaus vain, jos siitä on peritty lähdevero)
  • sellaiset rajoitetusti verovelvolliselle maksetut ennakonpidätyksen alaiset suoritukset, joita ei ilmoiteta kohdassa ”Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset”.

Ilmoita tässä kohdassa myös yleisesti verovelvolliselle maksettu niin sanottu avainhenkilön palkka (vähintään 5 800 e/kk). (Ks. laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta.)

  • Jos suomalainen yritys maksaa palkan ulkomailla työskentelevälle rajoitetusti verovelvolliselle, joka ei ole Suomessa vakuutettu, tuloa ei ilmoiteta oma-aloitteisten verojen veroilmoituksessa. Vuosi-ilmoitus on kuitenkin annettava.

Kuka on rajoitetusti verovelvollinen?

Rajoitetusti verovelvollisia ovat seuraavat henkilöt:

  • pysyvästi ulkomailla asuva ulkomaan kansalainen, joka oleskelee Suomessa enintään 6 kuukauden ajan
  • ulkomaille muuttanut Suomen kansalainen yleensä sen jälkeen, kun hän on asunut ulkomailla 3 kalenterivuotta muuttovuoden jälkeen eikä hänellä enää ole olennaisia siteitä Suomeen.

Kustannusten korvaukset rajoitetusti verovelvollisille
Jos Suomessa lyhytaikaisesti oleskelevan henkilön varsinainen työntekemispaikka on ulkomailla (esim. luennoitsijat ja asiantuntijat), palkkaan ei lasketa tuloverolain mukaisia verovapaita matkakustannusten korvauksia eikä merityötuloa saavan verovapaita korvauksia. Katso tarkemmin kohdasta ”Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset” esimerkki ”Palkaksi ei lasketa”.

Palkkaan kuuluvat luontoisedut arvioidaan tuloverolain mukaisesti.

Jos rajoitetusti verovelvollinen sitä vastoin työskentelee Suomessa päätoimisesti esimerkiksi täällä sijaitsevassa liikkeessä, virastossa tai tuotantolaitoksessa, tällaista paikkaa voidaan pitää hänen varsinaisena työpaikkanaan. Silloin kustannuksia ei voi korvata verottomasti.

Jos työnantaja on maksanut verokaudella vain lähdeveron alaisia suorituksia eikä lainkaan ennakonpidätyksen ja sairausvakuutusmaksun alaisia suorituksia, merkitse nolla

  • ennakonpidätystä koskeviin kohtiin ”Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset” ja ”Toimitettu ennakonpidätys”
  • sairausvakuutusmaksua koskeviin kohtiin ”Työnantajan sairausvakuutusmaksun alaiset palkat” sekä ”Maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu”.

 

Palkkojen ja muiden suoritusten lähdevero palkoista

Merkitse tähän kohtaan

  • palkoista ja työkorvauksista perityt lähdeverot, myös ulkomaiselta yhteisöltä työkorvauksesta peritty lähdevero
  • vakuutetun sairausvakuutusmaksut (sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu)
  • taiteilijan tai urheilijan henkilökohtaiseen toimintaan perustuvasta korvauksesta peritty lähdevero
  • ns. avainhenkilöiden palkkatulon lähdevero.

Merkitse tähän kohtaan lisäksi vero, joka on peritty rajoitetusti verovelvolliselle maksetuista ennakonpidätyksen alaisista suorituksista (kohdassa ”Lähdeveron alaiset palkat ja muut suoritukset”).

Laske lähdevero palkasta tai suorituksesta, josta on tehty vähennys lähdeverolain 6 §:n mukaan (510 e/kk tai 17 e/pv).

Jos käytät paperilomaketta, ilmoita rajoitetusti verovelvollisten lähdevero koroista ja rojalteista kohdassa ”Muut oma-aloitteiset verot”. Käytä veron tunnusta 69. Osinkojen lähdeveron verolajin tunnus on 39 ja korkotulon lähdeveron tunnus 84.

Lue lisää: Muiden oma-aloitteisesti maksettavien verojen tiedot 

Työnantajan sairausvakuutusmaksun alaiset palkat

Sairausvakuutusmaksun alaiset palkat ja muut suoritukset, jotka on maksettu verokauden aikana. Niitä ovat muun muassa

  • ennakonpidätyksen alaiset palkat, palkkiot ja korvaukset, jotka mainitaan ennakkoperintälain 13 §:ssä, lukuun ottamatta sairausvakuutuslaissa säädettyjä poikkeuksia  – katso luettelo kohdassa ”Palkaksi ei merkitä
  • täydennyspäivärahat, jotka on maksanut vakuutuskassalaissa tarkoitettu sairauskassa
  • työsuhteessa saadut palvelurahat
  • vakuutuspalkka, kun sovelletaan niin sanottua 6 kuukauden sääntöä, tai ennakonpidätyksen alainen palkka, jos vakuutuspalkasta ei ole sovittu
  • rajoitetusti verovelvollisen palkka, jos työntekijä on vakuutettu Suomessa (ks. kohta ”Lähdeveron alaiset palkat ja muut suoritukset”)
  • niin sanotuille avainhenkilölle maksettu vähintään 5 800 euron kuukausipalkka (ks. laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta)
  • korvaus, joka perustuu rajoitetusti verovelvollisen taiteilijan henkilökohtaiseen toimintaan
  • merityötulot
  • palkkaturvana maksettu saatava
  • urheilijarahastoon siirretty suoritus.

Merkitse palkka myös silloin, kun siitä ei toimiteta ennakonpidätystä. Syynä voi olla esimerkiksi jokin seuraavista: palkka on pieni, palkka maksetaan ainoastaan luontoisetuna tai ennakonpidätysprosentti on nolla (ns. nollaverokortti). Työnantajan sairausvakuutusmaksu maksetaan myös silloin, kun palkasta ei toimiteta ennakonpidätystä.

Mitä sairausvakuutusmaksun alaiseen palkkaan lasketaan?
Laske mukaan muun muassa seuraavat erät:

  • auto-, asunto-, ravinto- ja muut luontoisedut, jotka on lisätty palkkaan
  • veronalaiset osat työmatkoilta maksettujen matkakustannusten korvauksista (jos työmatkakustannusten korvaukset on maksettu väljemmin perustein tai suurempina kuin Verohallinnon niin sanotussa kustannuskorvauspäätöksessä on määrätty, veronalainen osa korvauksista merkitään työntekijän palkaksi)
  • sairausajalta maksetut palkat, vaikka työnantaja olisi saanut korvausta Kelalta tai vakuutusyhtiöltä
  • työsuhteessa saadut palvelurahat
  • eläkevakuutusmaksut, jotka työnantaja on maksanut ja jotka katsotaan palkaksi.

Suoritukset, joiden perusteella ei makseta sairausvakuutusmaksua

Jos maksettujen palkkojen ja muiden suoritusten perusteella ei makseta sairausvakuutusmaksua, merkitse lomakkeella nolla kohtiin ”Työnantajan sairausvakuutusmaksun alaiset palkat” ja ”Maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu”.

Seuraavia eriä ei lasketa mukaan sairausvakuutusmaksun alaiseen palkkaan:

  • palkat, jotka on maksettu alle 16-vuotiaalle tai 68 vuotta täyttäneelle työntekijälle. Sairausvakuutusmaksua on maksettava työntekijän 16-vuotispäivää seuraavan kuukauden alusta alkaen. Velvollisuus maksaa sairausvakuutusmaksua  päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta.
  • sairausvakuutuslain 11 luvun 2 §:n 4 momentissa mainitut erät eli muun muassa koko henkilökunnalle annetut henkilökuntaedut, vaikka edut olisivatkin veronalaisia
  • edut työsuhdeoptioista ja työsuhdelainasta
  • etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää arvoa alempaan hintaan
  • palkkasaatavan viivästymisestä johtuvien odotuspäivien palkka (työsopimuslaki 14 §:n 1 momentti)
  • työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksettu korvaus tai muu vahingonkorvaus
  • luento- ja esitelmäpalkkio, kokouspalkkio ja hallintoelimen jäsenyydestä maksettu palkkio, jos palkkio ei perustu työ- tai virkasuhteeseen eikä palkkion perusteella tarvitse henkilöön sovellettavien työeläkelakien mukaan maksaa työntekijän eläkemaksua
  • henkilöstörahastolain (814/1989) mukaan käteisenä maksettu voittopalkkio
  • kustannukset, jotka aiheutuvat palkansaajalle työn tekemisestä (esim. moottorisahavähennys), ja jotka on vähennetty palkasta ennen ennakonpidätystä
  • verovapaat matkakustannusten korvaukset, jotka työnantaja on korvannut palkansaajalle Verohallinnon niin sanotun kustannuskorvauspäätöksen mukaan
  • sijaismaksajan maksamat palkat

Rajoitetusti verovelvollinen työntekijä, joka on vakuutettu Suomessa
Työnantaja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun ja perii vakuutetun sairausvakuutusmaksun, jos rajoitetusti verovelvollinen työntekijä on vakuutettu Suomessa. Rajoitetusti verovelvollinen on vakuutettu Suomessa, jos hän työskentelee suomalaisessa aluksessa tai tulee Suomeen työhön vähintään 4 kuukaudeksi, eikä hän ole saanut tätä työtä varten kotimaastaan todistusta A1 tai muuta lähetetyn työntekijän todistusta.

Työnantajan ei tarvitse maksaa eikä periä työntekijältä sairausvakuutusmaksua, jos rajoitetusti verovelvollisen palkka on alle vuosittain vahvistetun määrän. Vuonna 2017 palkkaraja on 1 173 euroa/kuukausi tai työaika alle 18 tuntia/viikko. Tarkista vuoden 2018 palkkaraja ohjeesta Työnantajan sairausvakuutusmaksun ja vakuutetun sairausvakuutusmaksun määräytyminen ja verotus.

Vaikka työntekijä ei tekisikään työtä Suomessa, hän voi olla Suomessa vakuutettu vähintään 4 kuukauden työsuhteen perusteella, jos hän on suomalaisen lentoyhtiön lentohenkilökuntaa tai hän asuu ETA-alueella tai Sveitsissä ja on suomalaisen kuljetusliikkeen henkilökuntaa ja työskentelee kulkuneuvossa/kulkuvälineessä/liikennevälineessä.

Lue lisää ohjeesta Sotu- ja sava-maksun määräytyminen ja verotus

Maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu

Työnantajan sairausvakuutusmaksu, josta on ensin vähennetty oikaisut.

  • Laske työnantajan sairausvakuutusmaksu palkkojen yhteismäärästä, jonka merkitsit edelliseen kohtaan. Sairausvakuutusmaksu lasketaan kertomalla edellisessä ilmoittamasi sairausvakuutusmaksun alaiset palkat sairausvakuutusmaksuprosentilla.
    Ks. vuoden 2018 prosentti
  • Vähennä näin laskemastasi sairausvakuutusmaksusta tarvittaessa sairausvakuutusmaksun oikaisu, jos esimerkiksi Kela tai vakuutusyhtiö on maksanut työnantajalle päivärahoja tai äitiyspäivärahoja. Laske oikaisu näin: Kerro päiväraha sairausvakuutusmaksun prosentilla, jota on käytetty alkuperäisessä palkanmaksussa.

Liikaa ilmoitettu työnantajan sairausvakuutusmaksu

Työnantaja voi saada maksamiensa palkkojen perusteella korvausta esimerkiksi päivärahana Kelalta.  Työnantajalla on oikeus saada Verohallinnolta takaisin maksamansa sairausvakuutusmaksu tällaisten työnantajalle korvattujen palkkojen osalta.

Jos työnantaja saa korvausta maksamastaan palkasta, on työnantajalla oikeus saada liikaa maksettu sairausvakuutusmaksun palautuksena. Sairausvakuutusmaksua on ilmoitettu liikaa ja voit korjata ilmoitetut tiedot. Anna korvaava ilmoitus siltä verokaudelta, jolle virhe kohdistuu. Jos virhe on taloudelliselta merkitykseltään vähäinen, korvaavan ilmoituksen sijaan voi käyttää kevennettyä tapaa. Voit korjata liikaa maksetun työnantajan sairausvakuutusmaksun myös vaihtoehtoisella tavalla: Vähennä liikaa maksettu sairausvakuutusmaksun määrä myöhemmin samana kalenterivuonna maksettavasta maksusta.

Tee korjaukset oma-aloitteisesti sen jälkeen, kun työnantaja on saanut päätöksen etuudesta tai korvauksesta. Sairausvakuutusmaksun palautus koskee sitä osaa työnantajan maksamasta työnantajan sairausvakuutusmaksusta, joka vastaa työnantajalle maksettua päivärahaa, eläkettä tai muuta etua. Jos työnantaja on maksanut työntekijälle palkkaa esimerkiksi siltä ajalta, kun tämä on saanut vanhempainpäivärahaa, työnantaja voi vähentää liikaa maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun seuraavien verokausien sairausvakuutusmaksusta sen jälkeen, kun on saanut Kelalta korvauspäätöksen.

Esimerkki: Työnantaja on maksanut elokuussa 2016 palkkaa ja työnantajan sairausvakuutusmaksua. Helmikuussa 2017 työnantaja on saanut tämän elokuussa maksamansa palkan perusteella päivärahaetuutta. Sairausvakuutusmaksun määrä on siis ollut liian suuri. Ennen 1.1.2017 päättyneiden verokausien korjaukset voi kalenterivuoden päättymisen jälkeen kohdistaa kalenterivuoden viimeiselle verokaudelle. Työnantaja antaa joulukuulta 2016 korvaavan ilmoituksen ja ilmoittaa  uudestaan kaikki verokauden työnantajasuorituksen tiedot. Myös vuodelta 2016 annettua vuosi-ilmoitusta on korjattava.

Esimerkki: Työnantaja on saanut toukokuussa 2017 maksamansa palkan perusteella päivärahaetuutta helmikuussa 2018.  Sairausvakuutusmaksun määrä on siis ollut liian suuri.  Työnantaja antaa toukokuulle 2017 korvaavan ilmoituksen, jolla ilmoittaa uudestaan kaikki työnantajasuorituksen tiedot. Myös vuodelta 2017 annettavaa vuosi-ilmoitusta on korjattava.

Virheellisesti ilmoitettu työnantajan sairausvakuutusmaksu

Jos työnantajan sairausvakuutusmaksu on ilmoitettu virheellisesti, korjaa tiedot. Katso tarkemmat ohjeet: Miten tietoja korjataan? Veroilmoituksessa on virhe esimerkiksi silloin, jos työnantajan sairausvakuutusmaksua on ilmoitettu 70 euroa, vaikka oikea määrä olisi ollut 700 euroa.

Laki työnantajan sairausvakuutusmaksusta 9 §

Laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä 25 §

Palkanmaksu on kausiluonteista tai se keskeytyy

Jos työnantaja on merkitty säännöllisesti palkkoja maksavien työnantajien rekisteriin, oma-aloitteisten verojen tiedot on annettava kaikilta verokausilta.

Jos palkanmaksu on kuitenkin ollut kausiluonteista tai se keskeytyy useamman verokauden ajaksi, voit ilmoittaa keskeytymisestä veroilmoituksella. Jos verokauden aikana ei ole maksettu palkkoja, merkitse toimitetun ennakonpidätyksen, palkoista maksetun lähdeveron ja maksettavan työnantajan sairausvakuutusmaksun määräksi nolla. Tällaisia ilmoituksia on mahdollista antaa etukäteen enintään puoleksi vuodeksi.

OmaVerossa ilmoitus annetaan jokaiselle verokaudelle erikseen. Valitse kunkin verokauden ilmoituksesta ”ei palkanmaksua verokaudella”.

  • Jos verokausi on kalenterikuukausi, ilmoituksen voi antaa etukäteen enintään 6 kuukauden keskeytymisjaksosta.
  • Jos verokausi on neljänneskalenterivuosi, ilmoituksen keskeytyksestä voi antaa enintään 2 vuosineljänneksen ajaksi eteenpäin.

Kun yritys on ilmoittanut, että palkanmaksua ei ole, työnantajasuoritusten tietoja ei tarvitse antaa keskeytysjakson verokausilta. Poikkeuksena on se, jos palkkoja kuitenkin maksetaan.

Jos yrityksen liiketoiminta tai palkanmaksu on päättynyt kokonaan, anna erillinen lopettamisilmoitus Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeella (ytj.fi). Työnantajasuoritusten veroilmoitus on annettava vielä siltä verokaudelta, jonka aikana rekisteröinti säännöllisesti palkkoja maksavakasi työnantajaksi on päättynyt.

Erityisryhmät

Tilityspiste

Jos työnantajalla on useita eri toimipaikkoja, sillä voi olla Verohallinnon rekisteriin merkittyjä niin sanottuja tilityspisteitä. Anna tilityspisteen työnantajasuoritusten tiedot tilityspisteen omalla tilityspistetunnuksella. Sen sijaan arvonlisäverot ja muut oma-aloitteiset verot ilmoittaa pelkästään päätilittäjä. Ne ilmoitetaan päätilittäjän Y-tunnuksella.
Verohallinto kirjaa tilityspisteiden ilmoittamat työnantajasuoritukset ja maksut päätilittäjän tilille.

Merityötuloa maksava laivanisäntä

Meripalkoista ei tarvitse antaa erillistä veroilmoitusta. Ilmoita ja maksa merityötulosta toimitetut ennakonpidätykset, lähdeverot ja sairausvakuutusmaksut kuten muutkin työnantajasuoritukset, eli viimeistään kalenterikuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Veroilmoitus on annettava sähköisesti esimerkiksi OmaVerossa, jossa voit myös maksaa verot.

Tilinhoitaja ilmoittajana

Tilinhoitaja (esim. pankki, joka hoitaa pörssiyhtiön osingonmaksuun liittyviä asioita) voi antaa oma-aloitteisten verojen tiedot suorituksen maksajan puolesta seuraavista verolajeista:

  • 68 ennakonpidätys koroista ja osuuksista
  • 92 ennakonpidätys osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä
  • 39 lähdevero osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä (rajoitetusti verovelvollisilta)
  • 69 lähdevero koroista ja rojalteista (rajoitetusti verovelvollisilta)
  • 84 lähdevero korkotulosta (yleisesti verovelvollisilta).

Edellytyksenä on, että suorituksen maksaja (esim. osingonjakajayhtiö) on valtuuttanut tilinhoitajan antamaan nämä oma-aloitteisten verojen tiedot sähköisesti. Myös ilmoittajana toimineen tilinhoitajan tunnus välittyy Verohallinnolle.

Kunnat, seurakunnat ja Kansaneläkelaitos (= veronsaajat)

Kuntien, seurakuntien ja Kelan (eli veronsaajien) ei tarvitse tilittää ennakonpidätyksiä, sairausvakuutusmaksuja ja lähdeveroja Verohallinnolle. Verohallinto vähentää nämä maksut jako-osuudesta, joka tilitetään veronsaajalle seuraavassa kuussa. Verohallinto tekee vähennyksen niiden tietojen perusteella, jotka veronsaaja ilmoittaa. Arvonlisäveroa ja muita oma-aloitteisia veroja ei voi hoitaa vähentämällä niitä maksuista.

Muiden oma-aloitteisesti maksettavien verojen tiedot

Veron tunnus

Verojen tunnukset:

10 = Arpajaisvero
16 = Vakuutusmaksuvero
24 = Ennakonpidätys puun myyntitulosta
25 = Ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä
68 = Ennakonpidätys koroista ja osuuksista
92 = Ennakonpidätys osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä
39 = Lähdevero osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä (rajoitetusti verovelvollisilta)
69 = Lähdevero koroista ja rojalteista (rajoitetusti verovelvollisilta)
84 = Lähdevero korkotulosta (yleisesti verovelvollisilta)
(40 =  Apteekkivero, ilmoitetaan aina sähköisesti.)

10 Arpajaisvero
Arpajaisveron verokausi on aina kalenterikuukausi.

Ilmoita ja maksa kalenterikuukaudelta suoritettava arpajaisvero tavara-arpajaisista ja muista arpajaisista viimeistään kalenterikuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä.

Esimerkiksi tammikuussa järjestettyjä arpajaisia koskeva vero on ilmoitettava ja maksettava viimeistään maaliskuun 12. päivänä.

Arpajaisveroa maksetaan valtiolle arpajaisista, jotka pidetään Suomessa. Arpajaisten toimeenpanija on vastuussa arpajaisverosta. Jos toimeenpanijoita on useita, kukin on vastuussa veron koko määrästä.

Arpajaisia ovat

  • raha- ja tavara-arpajaiset, arvauskilpailut, bingopelit
  • veikkaus, vedonlyönti ja totopeli
  • raha-automaattien ja tavaravoittoautomaattien pitäminen yleisön käytössä
  • kasinopelien järjestäminen, pelikasinotoiminta ja peliautomaattien ja pelilaitteiden pitäminen yleisön käytössä.

Arpajaiset on kuvattu tarkemmin arpajaislaissa. Arpajaislain määritelmän mukaiset arpajaiset kuuluvat aina arpajaisverolain piiriin.

Arpajaisverolaki koskee myös julkisesti järjestettyjä arvontoja, arvaamisia, vedonlyöntejä tai muita niihin rinnastettavia menettelyjä, kun ne perustuvat osaksi tai kokonaan sattumaan ja niissä voi voittaa rahaa tai rahanarvoisen etuuden, jota ei katsota palkaksi tai vastikkeeksi jostakin suorituksesta.

Lue lisää: Arpajaisvero

16 Vakuutusmaksuvero
Vakuutusmaksuveron verokausi on aina kalenterikuukausi.

Ilmoita ja maksa vakuutusmaksuvero kalenterikuukaudelta viimeistään seuraavan kuukauden 12. päivänä (esimerkiksi kesäkuun maksut 12. heinäkuuta).

Vakuutusmaksuverovelvollisia ovat yleensä vakuutuksenantajat, jotka harjoittavat vakuutusliikettä Suomessa. Tietyissä tilanteissa verovelvollinen voi kuitenkin olla vakuutuksenottaja, joko yksityishenkilö tai yritys. Vakuutuksenottaja on verovelvollinen silloin, kun vakuutusmaksuveron alainen vakuutusmaksu suoritetaan vakuutuksenantajalle, joka ei harjoita vakuutusliikettä Suomessa.

Vakuutusmaksuvero on 24 %. Vero lasketaan joko kertyneiden tai maksettujen vakuutusmaksujen perusteella (vakuutusmaksuverolaki 3 ja 4 §). Palovakuutuksissa veron perusteisiin luetaan myös 3 %:n palosuojelumaksu.

Lue lisää: Vakuutusmaksuvero-ohje

24 Ennakonpidätys puun myyntitulosta
Puun myyntitulon ennakonpidätyksen verokausi on yleensä kalenterikuukausi. Voit ilmoittaa tiedot neljänneskalenterivuosittain vain, jos olet saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidemmästä verokaudesta.

Ilmoita ja maksa ennakonpidätys puun myyntitulosta viimeistään

  • verokautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on kalenterikuukausi
  • verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on neljänneskalenterivuosi. Eli jos kyseessä on esimerkiksi ensimmäisen vuosineljänneksen ilmoitus (tammi-maaliskuu), on ilmoituksen määräpäivä 12.5.

Puutavaran ostajan on yleensä toimitettava ennakonpidätys puukauppasuorituksesta, jonka hän on maksanut metsänomistajalle. Huom. Ennakonpidätys on toimitettava myös puukauppasuorituksesta, joka on maksettu ulkomailla pysyvästi asuvalle rajoitetusti verovelvolliselle.

Ennakonpidätystä ei toimiteta seuraavissa tilanteissa:

  • puukaupan kokonaishinta on enintään 100 euroa (jos myyjinä ovat puolisot, 100 euron rajaa sovelletaan kumpaankin puolisoon erikseen)
  • puuta myyvä metsänomistaja on yhteisö tai yhteisetuus
  • kaupan kohteena ovat jalostetut puutuotteet.

Jos ostaja on luonnollinen henkilö tai kuolinpesä, ostajan on toimitettava ennakonpidätys ostamiensa puiden kauppahinnasta vain, jos ostaja on maksanut samalle puun myyjälle kalenterivuoden aikana yhteensä yli 1 500 euroa tai puukaupat liittyvät ostajan elinkeinotoimintaan tai muuhun tulonhankkimistoimintaan.

Jos metsänhoitoyhdistys toimii puukaupan välittäjänä yhteismyynneissä, ennakonpidätyksestä vastaa yhdistys eikä puutavaran ostaja. Jos kuitenkin yhteismyynneissä ostaja maksaa kauppahinnan suoraan metsänomistajan tilille, puun ostaja toimittaa ennakonpidätyksen.

Puutavaran ostajan on annettava myös vuosi-ilmoitus. Se on annettava ennakonpidätyksen toimittamisvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Lue lisää: Puun ostajan ennakonpidätysvelvollisuus

25 Ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä
Osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä toimitetun ennakonpidätyksen ilmoitusjakso on yleensä kuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljänneskalenterivuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidennetystä verokaudesta.

Maksa ja ilmoita ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä viimeistään

  • verokautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on kalenterikuukausi
  • verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on neljänneskalenterivuosi. Eli jos kyseessä on esimerkiksi ensimmäisen neljännesjakson ilmoitus (tammi–maaliskuu), on ilmoituksen määräpäivä 12.5.

Osakeyhtiölle, osuuskunnalle tai muulle yhteisölle maksetusta työ- tai käyttökorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys, jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Huom. Ilmoita luonnolliselle henkilölle tai yhtymälle (kuten avoimelle yhtiölle tai kommandiittiyhtiölle) maksetut työ- ja käyttökorvaukset kohdassa ”Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset”. Ilmoita niistä toimitettu ennakonpidätys kohdassa ”Toimitettu ennakonpidätys”. Toimi näin, jos korvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Ilmoita työ- ja käyttökorvaukset ja niistä toimitetut ennakonpidätykset myös vuosi-ilmoituksessa. Anna vuosi-ilmoitus ennakonpidätyksen toimittamista seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Lue lisää: Ennakonpidätyksen toimittaminen
Lue lisää: Vuosi-ilmoituksen antaminen

68 Ennakonpidätys koroista ja osuuksista
Ennakonpidätys koroista ja osuuksista toimitetaan muun muassa luonnolliselle henkilölle maksetusta korosta, voitto-osuudesta ja jälkimarkkinahyvityksestä.

Korkojen ja osuuksien ennakonpidätyksen verokausi on yleensä kalenterikuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljänneskalenterivuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidemmästä verokaudesta.

Ilmoita ja maksa ennakonpidätys koroista ja osuuksista viimeistään

  • verokautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on kalenterikuukausi
  • verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on neljänneskalenterivuosi. Eli jos kyseessä on ensimmäisen neljännesjakson ilmoitus (tammi–maaliskuu), on ilmoituksen määräpäivä 12.5.

Käytä tätä tunnusta vain niihin ennakonpidätyksiin, jotka on tehty Suomessa yleisesti verovelvolliselle maksetuista koroista ja osuuksista. Jos lähdevero on pidätetty rajoitetusti verovelvolliselle maksetuista koroista ja osuuksista, veron tunnus on 69.

Ilmoita toimitetut ennakonpidätykset myös vuosi-ilmoituksessa. Anna vuosi-ilmoitus ennakonpidätyksen toimittamista seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Lue lisää: Ennakonpidätyksen toimittaminen
Lue lisää: Vuosi-ilmoituksen antaminen

92 Ennakonpidätys osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä
Osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä toimitetun ennakonpidätyksen verokausi on yleensä kalenterikuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljänneskalenterivuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidemmästä verokaudesta.

Ilmoita ja maksa ennakonpidätys viimeistään

  • verokautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on kalenterikuukausi
  • verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on neljänneskalenterivuosi. Eli jos kyseessä on esimerkiksi ensimmäisen neljännesjakson ilmoitus (tammi–maaliskuu), on ilmoituksen määräpäivä 12.5.

Ennakonpidätys osingoista toimitetaan sekä julkisesti noteeratun yhtiön että muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta ja sijaisosingosta, joka on maksettu luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle (ks. TVL 33 a ja 33 b §). Ennakonpidätys osuuskunnan ylijäämistä toimitetaan sekä julkisesti noteeratun että muun osuuskunnan maksamasta ylijäämästä ja sijaisylijäämästä, jotka saa luonnollinen henkilö tai kuolinpesä (ks. TVL 33 e §).

  • Ennakonpidätys osingoista ja ylijäämistä on ilmoitettava siltä verokaudelta, jolloin osingon tai ylijäämän voi nostaa. Oma-aloitteisten verojen tiedoissa ilmoitetaan ainoastaan ennakonpidätyksen määrä, ei koko osingon tai ylijäämän määrää.

Ilmoita ennakonpidätykset osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä myös vuosi-ilmoituksessa. Anna vuosi-ilmoitus ennakonpidätyksen toimittamisvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Lue lisää:
Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset
Ennakonpidätyksen toimittaminen
Vuosi-ilmoituksen antaminen

39 Lähdevero osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä (rajoitetusti verovelvollisilta) ja
69 Lähdevero koroista ja rojalteista (rajoitetusti verovelvollisilta)
Rajoitetusti verovelvollisten osingoista, koroista ja rojalteista perityn lähdeveron verokausi on yleensä kalenterikuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljänneskalenterivuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidemmästä verokaudesta.
Ilmoita ja maksa lähdevero viimeistään

  • verokautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on kalenterikuukausi
  • verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on neljänneskalenterivuosi. Eli jos kyseessä on esimerkiksi ensimmäisen neljännesjakson ilmoitus (tammi–maaliskuu), on ilmoituksen määräpäivä 12.5.

Ulkomaiset yhteisöt ja ulkomailla asuvat ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa rajoitetusti verovelvollisia. Jos he saavat Suomesta osinkoa, korkoa tai rojaltia, maksaja perii tulosta suorituksen yhteydessä lopullisen lähdeveron.

  • Lähdevero osingoista (39) on ilmoitettava siltä verokaudelta, jolloin osingon voi nostaa. Oma-aloitteisten verojen tiedoissa ilmoitetaan ainoastaan osingosta peritty lähdevero, ei koko osingon määrää.

Lähdeveron tunnukseksi merkitään 39 myös silloin, kun vero on peritty ylijäämästä, jonka osuuskunta on maksanut rajoitetusti verovelvolliselle.

Vapaan oman pääoman rahastosta jaettu varojenjako rinnastetaan osinkoon. Siten myös niistä peritty lähdevero ilmoitetaan veron tunnuksella 39.

Huom. Ilmoita palkoista ja vastaavista suorituksista peritty lähdevero oma-aloitteisten verojen tiedoissa kohdassa ”Lähdevero palkoista ja muista suorituksista.
Ilmoita lähdeveron alaiset suoritukset myös vuosi-ilmoituksessa. Anna vuosi-ilmoitus lähdeveron toimittamista seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Rajoitetusti verovelvolliselle maksetusta puun myyntitulosta ei peritä lähdeveroa vaan ennakonpidätys. Merkitse näiden ennakonpidätysten tunnukseksi 24 (Ennakonpidätys puun myyntitulosta).

84 Lähdevero korkotulosta (yleisesti verovelvollisilta)
Yleisesti verovelvollisilta perittävän korkotulon lähdeveron verokausi on yleensä kalenterikuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljänneskalenterivuosittain vain, jos yritys on saanut

Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidemmästä verokaudesta.

Ilmoita ja maksa lähdevero viimeistään

  • verokautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on kalenterikuukausi
  • verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on neljänneskalenterivuosi. Eli jos kyseessä on ensimmäisen neljännesjakson ilmoitus (tammi–maaliskuu), on ilmoituksen määräpäivä 12.5.

Lähdeveron alaisia korkoja ovat korot, jotka on maksettu Suomessa yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille tai kotimaisille kuolinpesille:

  • rahalaitosten ja osuuskuntien säästökassojen maksamat veronalaiset talletusten korot, jotka maksetaan yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoitetulle tilille Suomessa
  • työnantajien huoltokonttoritalletusten korot ja veronalaiset joukkovelkakirjalainan korot.

Ilmoita korkotulon lähdeveron alaiset korot myös vuosi-ilmoituksessa. Anna vuosi-ilmoitus viimeistään lähdeveron toimittamista seuraavan helmikuun 15. päivänä.

Lue lisää: Ennakonpidätyksen toimittaminen
Lue lisää: Vuosi-ilmoituksen antaminen

Verokausi

Merkitse kohtiin ”Verokausi” arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten verokaudet. Verokausi on yleensä kalenterikuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljänneskalenterivuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidemmästä verokaudesta.

Huom. Ilmoita vakuutusmaksuvero ja arpajaisvero aina kuukausittain.

  • Jos verokausi on kalenterikuukausi, merkitse verokaudeksi kuukauden numero. Esimerkki: Jos ilmoitat maaliskuun tietoja, merkitse verokaudeksi 3.
  • Jos verokausi on neljänneskalenterivuosi, merkitse verokausi numerona (1, 2, 3 tai 4). Esimerkki: Jos ilmoitat toisen vuosineljänneksen (huhti–kesäkuun) tietoja, merkitse verokaudeksi 2.

Vuosi

Verokauden vuosi nelinumeroisena lukuna.

Maksettava vero

Verokaudelta maksettavan veron määrä.

Jos verokaudella ei ole vakuutusmaksuverollista toimintaa

Jos vakuutusmaksuverollinen toiminta on kausiluonteista tai se keskeytyy useamman kuukauden ajaksi, voit ilmoittaa keskeytymisestä etukäteen oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella. Jos verokaudella ei ole ollut vakuutusmaksuverollista toimintaa, merkitse nolla kohtaan ”Maksettava vero”.

OmaVerossa ilmoitus annetaan jokaiselle verokaudelle erikseen. Valitse ilmoituksesta kohta ”Ei toimintaa verokaudella”

Tällaisia ilmoituksia voit antaa etukäteen enintään 6 seuraavalta kuukaudelta. Kun olet ilmoittanut keskeytymisestä, tältä ajalta ei tarvitse antaa ilmoitusta vakuutusmaksuverosta, ellei toimintaa ole ollut.

Jos vakuutusmaksuverollinen toiminta on päättynyt kokonaan, anna siitä erillinen lopettamisilmoitus Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän muutos- ja lopettamisilmoituksella (ytj.fi). Vakuutusmaksuveroista on annettava oma-aloitteisten verojen veroilmoitus vielä siltä verokaudelta, jonka aikana rekisteröinti vakuutusmaksuverovelvolliseksi on päättynyt.


Miten tietoja korjataan?

Jos huomaat ilmoituksessa virheen, korjaa tiedot viipymättä. Virheelliset tiedot täytyy korjata, vaikka veron määrä ei muuttuisikaan.

Korjaa virhe antamalla korvaava veroilmoitus siltä verokaudelta, jonka tiedoissa virhe on ollut.

Virhe korjataan samalla tavalla riippumatta siitä, kasvaako vai pieneneekö veron määrä korjauksen vuoksi. Sillä ei siis ole merkitystä, onko alkuperäisessä ilmoituksessa ilmoitettu esimerkiksi liikaa maksettavaa vai palautettavaa veroa.

Uusi veroilmoitus korvaa aiemman ilmoituksen saman verolajin tiedot, esimerkiksi arvonlisäveron tiedot. Siksi verolajin tiedoista on ilmoitettava uudestaan sekä korjatut tiedot että oikein ilmoitetut tiedot. Kaikki työnantajasuoritukset katsotaan yhdeksi verolajiksi, ja sen vuoksi oikaisuilmoituksessa on ilmoitettava uudelleen sekä ennakonpidätysten, työnantajan sairausvakuutusmaksun että lähdeveron tiedot, jos jossakin näistä on ollut virheitä.

Huom. Kun korjaat sellaisia tietoja, joista ilmoitetaan sekä veron määrä että veron peruste, kohdista molemmat korjaukset samalle verokaudelle. Esimerkiksi kohdat ”Tavaraostot muista EU-maista” ja ”Vero tavaraostoista muista EU-maista”, tai ”Rakentamispalvelun ja metalliromun ostot” ja ”Vero rakentamispalvelun ja metalliromun ostoista”.

Uusi korvaavan ilmoituksen korjaustapa on käytössä 1.1.2017 alkaen. Korvaava ilmoitus on annettava myös silloin, kun korjataan aiemmin kuin 1.1.2017 päättyneiden verokausien tietoja

Esimerkki: Verokausi on kalenterikuukausi, ja haluat korjata verokauden 12/2016 arvonlisäveron tietoja toukokuussa 2018. Tee korjaus antamalla uusi korvaava arvonlisäveroilmoitus verokaudelle 12/2016.

Esimerkki:Yrityksen arvonlisäveron verokausi on kalenterikuukausi ja yrityksen tilikausi on 1.7.2016–30.6.2017. Lokakuussa 2016 yrityksellä on ollut maksettavaa arvonlisäveroa 2 000 euroa. Toukokuussa 2018 yritys kuitenkin huomaa, että vuoden 2016 lokakuulta annettavassa veroilmoituksessa arvonlisäveroa on ilmoitettu 2 500 euroa eli 500 euroa liian paljon. Yritys korjaa virheen antamalla lokakuulta 2016 korvaavan ilmoituksen. Yritys ei voi hakea veroa takaisin erillisellä palautushakemuksella tilikauden päätyttyä.

Vähäiset virheet voi korjata kevennetyllä tavalla

Oma-aloitteisten verojen virhe on taloudelliselta merkitykseltään vähäinen, jos liikaa ilmoitettu tai ilmoittamatta jäänyt vero on enintään 500 euroa verokaudelta ja verolajilta.

Tällaisen vähäisen virheen voit korjata viimeistään veroilmoituksessa, jonka määräpäivä on seuraavana kuukautena virheen havaitsemisesta. Virhe on korjattava, vaikka muuta ilmoitettavaa ei olisi.

Vähäisen virheen voi korjata kevennetyllä tavalla, vaikka virhe havaittaisiin vasta kalenterivuoden päättymisen jälkeen. Vähäisen virheen kevennettyä korjaustapaa voi soveltaa koko oikaisuajan ilman myöhästymismaksua.

Esimerkki: Verovelvollisen verokausi on kalenterikuukausi. Toukokuussa 2018 hän huomaa marraskuun 2017 verokauden veroilmoituksessa vähäisen virheen. Hänen ei tarvitse kohdistaa vähäisen virheen korjausta marraskuulle 2017 eli antaa korvaavaa ilmoitusta, vaan hän voi korjata virheen seuraavassa veroilmoituksessa. Se on annettava viimeistään kesäkuun 2018 yleisenä eräpäivänä.

Kevennetty korjaaminen ei koske verokausia, jotka ovat päättyneet aiemmin kuin 1.1.2017.

Esimerkki: Verokausi on kalenterikuukausi, ja korjaat verokauden 6/2016 arvonlisäveron tietoja 1.1.2017 jälkeen. Tee korjaus antamalla uusi korvaava arvonlisäveroilmoitus verokaudelle 6/2016, vaikka virhe olisi vähäinen. Kevennetty korjaustapa ei koske verokausia, jotka ovat päättyneet ennen 1.1.2017.

Jos virhe kohdistuu verokauden 1/2017 ilmoitukseen ja havaitset virheen huhtikuussa, voit korjata virheen kevennetyllä tavalla eli ottaa sen huomioon maaliskuun arvonlisäveroilmoituksessa, jonka annat toukokuussa.

Vähäisen virheen korjaamisessa on tärkeää huomata, että vain arvonlisäveron tiedoissa voi ilmoittaa negatiivisia lukuja. Jos korjaus koskee esimerkiksi työnantajasuorituksia ja niiden määrä olisi korjauksen takia negatiivinen, ei virhettä voi ottaa huomioon ilmoituksessa, joka annetaan virheen havaitsemista seuraavan kuun yleisenä eräpäivänä. Tällöin virhe voidaan korjata sitä mukaa, kun ilmoituksella on maksettavaa veroa.

Esimerkki: Ennakonpidätystä on ilmoitettu liikaa. Vähäisen virheen korjaus jaetaan usealle kuukaudelle.

Asiakas huomaa lokakuussa 2017 vähäisen virheen, joka kohdistuu syyskuulta 2017 annettavaan ilmoitukseen. Ennakonpidätystä on ilmoitettu 200 euroa enemmän kuin sitä on pidätetty. Lokakuussa ennakonpidätys on ollut 100 euroa. Lokakuulta voidaan korjata vain 100 euroa, koska ennakonpidätys ei voi muuttua negatiiviseksi vähäisen virheen korjauksen vuoksi. Vähäisen virheen korjaus jaetaan useammalle kuukaudelle.

Kevennetyn korjaustavan sijaan voit aina antaa korvaavan ilmoituksen oikealle verokaudelle eli sille kaudelle, jossa virhe on. Niissä tilanteissa, joissa veron määrä korvaavassa ilmoituksessa johtaa negatiiviseen veron määrään, Verohallinto kohdistaa korjauksen sellaiselle verokaudelle, jolta verovelvollisella on saman verolajin maksettavaa veroa. Tämä koskee kaikkia verolajeja lukuun ottamatta arvonlisäveroa.

Vähäisenä virheenä ei voida korjata myöskään sellaisia virheitä, jotka eivät vaikuta veron määrään. Tällaisia ovat esimerkiksi ne arvonlisäveroilmoituksen virheet, jotka koskevat

  • tavaroiden ja palvelujen verottomia EU-myyntejä
  • verottomia rakentamispalvelun ja metalliromun myyntejä (käännetty verovelvollisuus)
  • verottomana liikevaihtona ilmoitettavia myyntejä.

Tällaisista virheistä on aina annettava korvaava ilmoitus sille verokaudelle, jonka tiedoissa virhe on ollut. Sama koskee myös niitä korjauksia, joilla muutetaan verolajia, esimerkiksi lähdeveron sijaan on virheellisesti ilmoitettu ennakonpidätystä. Tällöin ei määrätä myöhästymismaksua, koska korjaus koskee samaa verolajia eikä vaikuta verolajista maksettavan veron määrään.

Jos ennakonpidätystä on ilmoitettu liikaa ja virhe havaitaan vasta kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen, on myös vuosi-ilmoitusta korjattava vastaavasti. Tämä johtuu siitä, että vuosi-ilmoituksissa annettuja ennakonpidätystietoja käytetään henkilöverotuksessa. Myös lähdeveron ja työnantajan sairausvakuutusmaksun korjauksissa edellytyksenä on vuosi-ilmoituksen korjaaminen.

Esimerkki: Työnantajan verokausi on kalenterikuukausi. Työnantaja huomaa marraskuussa 2018, että lokakuulle 2017 kohdistuvassa veroilmoituksessa on ollut ennakonpidätystä koskeva vähäinen virhe. Ennakonpidätystä on ilmoitettu enemmän kuin sitä on tehty. Vähäisen virheen korjausta ei tarvitse kohdistaa lokakuulle 2017, vaan virheen voi korjata viimeistään veroilmoituksessa, joka annetaan joulukuun 2018 yleisenä eräpäivänä. Koska virhe on havaittu vasta kalenterivuoden päättymisen jälkeen, myös vuodelta 2017 annettua vuosi-ilmoitusta on oikaistava.

Lue lisää: veroilmoituksessa olevan virheen korjaamisesta.
Lue lisää: Verohallinnon päätös veroilmoituksessa olevan virheen korjaamisesta

Ilmoita arvonlisäveron ja työnantasuoritusten ilmoituksella myös korjaamisen syy

Jos olet jo antanut oma-aloitteisten verojen tiedot mutta huomaat tiedoissa virheitä, anna korvaava veroilmoitus.

Ilmoita korjauksen syyksi jokin seuraavista:

Laskuvirhe/täyttövirhe

Merkitse rasti tähän kohtaan, kun korjaat ilmoituksen tietoja myöhemmin havaitun laskuvirheen tai muun ilmoituksen täyttämisessä tapahtuneen virheen takia.

Oikeuskäytännön muutos

Valitse tämä vaihtoehto silloin, kun oikeuskäytännössä on tapahtunut muutos, jonka takia korjaat ilmoituksen tietoja.

Verotarkastuksessa saatu ohjaus

Merkitse rasti tähän kohtaan, jos korjaat ilmoitusta verotarkastuksessa saamasi ohjauksen perusteella.

Laintulkintavirhe

Merkitse rasti tähän kohtaan, kun kyseessä on laintulkintavirhe. Siitä on kyse esimerkiksi silloin, jos olet ensin ilmoittanut 24 %:n verokannan alaista myyntiä ja korjaat myynnin 10 %:n verokannan alaiseksi myynniksi.

Korjauksen syy

Vähäinen virhe voidaan korjata tulevan verokauden veroilmoituksella, eikä korvaavaa ilmoitusta silloin anneta. Syytä vähäisen virheen korjaamisen ei siksi myöskään ilmoiteta.

Ilmoituksen myöhästymisestä seuraa myöhästymismaksu

Jos veroilmoitusta ei anneta määräajassa tai sitä korjataan vasta määräajan jälkeen, seurauksena on myöhästymismaksu. Verohallinto määrää myöhästymismaksun erikseen jokaiselle verolajille, joka ilmoitetaan myöhässä. Työnantajasuorituksiin liittyvät ennakonpidätykset, työnantajan sairausvakuutusmaksu ja lähdeverot katsotaan kuitenkin yhdeksi verolajiksi.

Jos verokauden ensimmäinen veroilmoitus annetaan myöhässä
Kun oma-aloitteisten verojen tiedot annetaan myöhässä, määrätään myöhästymismaksua 3 euroa päivältä ensimmäisen 45 päivän ajalta. Päivät lasketaan veroilmoituksen antamisen määräpäivää seuraavasta päivästä alkaen ilmoituksen antamispäivään. Myös ilmoituksen antamispäivältä menee myöhästymismaksua. Päivä tarkoittaa tässä kalenteripäivää, eli myös viikonloppuja ja arkipyhiä.

Jos ilmoitus myöhästyy korkeintaan 45 päivää, ilmoitettavan veron määrä ei vaikuta myöhästymismaksun määrään. Myöhästymismaksu 45 päivältä on siis 135 euroa (45 päivää x 3 euroa). Koska myöhästymismaksu ei riipu maksettavan veron määrästä, myöhästymismaksu voi olla enemmän kuin veroilmoituksessa ilmoitettu vero. Jos vero on esimerkiksi 50 euroa, myöhästymismaksu on 135 euroa.

Jos ilmoitus annetaan yli 45 päivää myöhässä, 135 euron myöhästymismaksuun lisätään 2 % veroilmoituksessa ilmoitetun maksettavan veron määrästä. Veron määrän perusteella määräytyvä myöhästymismaksu on kultakin verolajilta enintään 15 000 euroa verokaudessa.

Oikaisuilmoituksen eli korvaavan ilmoituksen myöhästymismaksu
Myöhästymismaksua ei määrätä, jos annat korvaavan ilmoituksen 45 päivän kuluessa alkuperäisen veroilmoituksen määräpäivästä.Jos annat korvaavan ilmoituksen myöhemmin ja suoritettavan veron määrä kasvaa, verolle lasketaan myöhästymismaksua.

Myöhästymismaksu on 2 % myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä.

Veron määrään perustuvaa myöhästymismaksua ei määrätä, jos korvaavalla ilmoituksella ei ilmoiteta lisää maksettavaa veroa, tai veron määrä pienenee..

Lue lisää:

Oma-aloitteisen veron myöhästymismaksu
Seuraamusmaksut oma-aloitteisessa verotuksessa