7A erittely yhteisön henkilökohtaisen tulolähteen tuloksesta, täyttöohje

Yhteisö antaa lomakkeella 7A erittelyn henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvista tuotoista ja kuluista.

Huomaa, että esimerkiksi veroilmoituksen 6B antavilla yhteisöillä ei ole enää verovuodesta 2020 lähtien verotuksessa henkilökohtaista tulolähdettä (pois lukien yleishyödylliset osakeyhtiöt) ja näin ollen ne eivät enää käytä lomaketta 7A.

Aiemmin henkilökohtaisessa tulolähteessä verotettu toiminta verotetaan verovuodesta 2020 alkaen pääsääntöisesti elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) mukaan EVL-tulolähteessä, vaikka se ei olisikaan EVL 1 §:n 1 momentin mukaista elinkeinotoimintaa (liike- ja ammattitoiminta).

Esimerkiksi osakeyhtiö ja ei-keskinäinen kiinteistöyhtiö ilmoittavat veroilmoituksen 6B Tuloverolaskelmassa sekä varsinaisen EVL 1 § 1 momentin mukaisen elinkeinotoiminnan tiedot että muun toiminnan (pääsääntöisesti vanha TVL-toiminta) tiedot.

Lisätietoa tulolähdejaon poistumisen vaikutuksia on Verohallinnon ohjeessa Eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen (VH/1881/00.01.00/2019).

Henkilökohtaisen tulolähteen tuloa verotetaan soveltuvin osin tuloverolain (TVL) mukaan.

Niillä yhteisöillä, joilla voi olla verotuksessa henkilökohtainen tulolähde, siihen kuuluvaa toimintaa voi olla esimerkiksi

  • elinkeinotoimintaan kuulumattoman kiinteistön ja huoneisto-osakkeen vuokraus
  • passiivinen arvopaperiomistus
  • yhtiön rahavarojen lainaaminen osakkaalle (koron periminen)
  • elinkeinotoimintaan kuulumaton metsätalouden harjoittaminen.

Lisäksi yhteisö ilmoittaa lomakkeella 7A luovutusvoitot ja -tappiot, jotka ovat syntyneet henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvasta omaisuudesta. Luovutustappiota ei ilmoiteta henkilökohtaisen tulolähteen kuluissa, vaan se voidaan vähentää luovutusvoitoista verovuoden ja viiden seuraavan vuoden aikana (TVL 50 §).

Myös henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvasta omaisuudesta tehdyt poistot tulee ilmoittaa lomakkeella.

2 Erittely tuotoista ja kuluista

1 Tuotot

Vuokratuotot kiinteistöistä ja osakehuoneistoista

Vuokratulot sellaisista kiinteistöistä tai osakehuoneistoista, jotka eivät kuulu elinkeinotoimintaan.

Elinkeinotoimintaan kuulumattomasta kiinteistöstä tai osakehuoneistosta saadut vuokratulot kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen.

Kiinteistö tai osakehuoneisto kuuluu henkilökohtaiseen tulolähteeseen, jos sitä ei käytetä yksinomaan tai pääasiassa tarkoitukseen, joka välittömästi tai välillisesti edistää elinkeinotoimintaa.

Osinkotuotot ja ylijäämät (erittele lomakkeella 73)

Osinkotuotot, jotka katsotaan kuuluvaksi yhteisön henkilökohtaiseen tulolähteeseen.

Yhteisöllä voi olla tilanteita, joissa arvopaperit on tarkoitettu yhtiön passiiviseksi omaisuudeksi. Jos arvopaperit on omistettu pitkään eikä niillä käydä kauppaa, arvopaperit voivat kuulua henkilökohtaiseen tulolähteeseen.

Katso lisää ohjeesta Arvopaperisijoittamisen tulolähde

Erittele lisäksi osinkotuotot lomakkeella 73.

Osinkotuotot veronalainen osuus (EVL 6a §)

Osinkotuottojen veronalainen osuus.

Riippumatta osinkojen tulolähteestä niiden veronalaisuus määräytyy EVL 6a §:n mukaan.

Osakaslainan korot

Yhteisön osakkaalleen antaman lainan korko.

Korkotuotot konserniyhteysosapuolilta

Konserniyhteysveloista kotimaisilta ja ulkomaisilta osapuolilta saadut korkotuotot.

  • Esimerkiksi saman konsernin yrityksiltä (KPL 1:6 §) saadut korkotuotot.

Konserniyhteysvelka voi olla välitöntä (EVL 18 a § 6 momentti) tai välillistä (EVL 18 a § 7 momentti). Välitön konserniyhteysvelka on kysymyksessä silloin, kun konserniyhteydessä olevat osapuolet ovat velkasuhteessa keskenään. Osapuolet ovat konserniyhteydessä toisiinsa, jos osapuolella on toisessa osapuolessa määräysvalta tai kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä määräysvalta velkasuhteen molemmissa osapuolissa verotusmenettelystä annetun lain (VML) 31 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Välillisenä konserniyhteysvelkana pidetään velkaa, jonka yritys on antanut muulle kuin konserniyhteydessä olevalle osapuolelle, jos jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy:

  • konserniyhteydessä olevalla osapuolella on saatava lainan ottaneelta osapuolelta ja saatavalla on yhteys velkaan
  • velan vakuutena on konserniyhteysosapuolen saatava.

Kaikki EVL 18 a §:n mukaisiin konserniyhteysvelkoihin liittyvät korkokulut eivät välttämättä sisälly kirjanpidon korkokuluihin saman konsernin yrityksiltä (KPL 1 luku 6 §). Tämän vuoksi tässä kohdassa ilmoitettavat konserniyhteysvelkojen korkokulut voivat poiketa kirjanpidon saman konsernin yrityksille suorituista korkokuluista.

Merkitse tähän myös konserniyhteysyrityksiltä saadut EVL 18 a §:n 2 momentin mukaiset muut tuotot kuin korkotuotot, jotka ovat korvausta vieraasta pääomasta sekä rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyviä suorituksia.

Korkotuotot omistusyhteysyrityksiltä

Omistusyhteysyrityksiltä (KPL 1:7 §) saadut korkotuotot.
Merkitse tähän myös omistusyhteysyrityksiltä saadut EVL 18 a §:n 2 momentin mukaiset muut tuotot kuin korkotuotot, jotka ovat korvausta vieraasta pääomasta sekä rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyviä suorituksia.

Muut korkotuotot

Muut korkotuotot, esimerkiksi korkotuotot pankkisaamisista ja talletuksista.

Jos kyse on saamisista osakkailta, korkoja ei merkitä tähän, sillä ne kuuluvat yhteisön henkilökohtaiseen tulolähteeseen.

Merkitse tähän myös muilta kuin edellä mainituilta saadut EVL 18 a §:n 2 momentin mukaiset muut tuotot kuin korkotuotot, jotka ovat korvausta vieraasta pääomasta sekä rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyviä suorituksia.

Voitto-osuudet yhtymistä

Kirjanpito-sarake:

Voitto-osuudet yhtymistä sen mukaisina kuin ne ovat kirjanpidossa.

Voitto-osuus yhtymästä on verovapaata tuloa.

Yhtymän osakkaalle veronalaista tuloa on TVL 16 §:n ja 16 a §:n mukaan laskettava yhtymän tulo-osuus.

Verotus-sarake: Tulo-osuuksien veronalainen osuus

Merkitse tähän kohtaan TVL 16 §:n mukaiset verotettavat tulo-osuudet kotimaisista yhtymistä sekä TVL 16 a §:ssä tarkoitetut tulo-osuudet ulkomaisesta yhtymästä ja eurooppalaisesta taloudellisesta etuyhtymästä.

Jos verotettavat tulo-osuudet eivät vielä ole tiedossa, jätä kohta tyhjäksi. Korjaa antamaasi veroilmoitusta myöhemmin, jos tulo-osuuden todellinen määrä selviää vasta veroilmoituksen antamisen jälkeen.

Varausten vähennykset

Kirjanpito-sarake:

Kirjanpidon mukaiset pakollisten ja verotusperusteisten varausten vähennykset.

Verotus-sarake:

Veronalainen osuus varausten vähennyksistä.

Erittele kirjanpitoon merkityt varaukset lomakkeella 62.

Muut tuotot

Muut tuotot, joita verotetaan tuloverolain mukaan.

Muut veronalaiset tuotot (ei tilikauden tuloslaskelmassa)

Veronalaiset tuotot, jotka eivät sisälly tilikauden tuloslaskelmaan.

Veronpalautus

Tuloslaskelmaan tuotoksi kirjattu veronpalautus.

Merkitse tähän myös veronpalautukselle maksettu yhteisökorko. Yhteisökorko on verovapaata tuloa.

Tuloslaskelman muut verottomat tuotot

Tuloslaskelmaan sisältyvien muiden verovapaiden tuottojen yhteismäärä.

Muita verovapaita tuottoja ovat esimerkiksi fuusiovoitot (EVL 52 b §).

Sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoa ylläpitävän yhteisön perimät liittymismaksut ovat verovapaata tuloa, jos ne palautetaan maksajalle. Siirtokelpoiset liittymismaksut sen sijaan ovat veronalaista tuloa, eikä niitä merkitä tähän (muutettu EVL 6 § 1 mom. 3 kohta).

Tässä kohdassa ilmoitetaan myös ne luovutusvoitot, jotka on saatu epäsuoran tuloutuksen piiriin kuuluvasta irtaimesta kuluvasta käyttöomaisuudesta (EVL 30 §).

Tuotot yhteensä

Laske tuotot yhteen ja siirrä loppusumma osaan 4 ”Henkilökohtaisen tulolähteen tulos tai tappio” kohtaan ”Tuotot ja veronalaiset luovutusvoitot yhteensä”.

2 Kulut

Poistot

Henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvasta omaisuudesta tilikauden aikana tehdyt poistot.

Suunnitelman mukaiset poistot ja poistoeron muutokset, jotka rasittavat kirjanpidossa tulosta.

Ilmoita poistot myös lomakkeella 62. Siirrä lomakkeelta 62 poistojen ja poistoeron muutosten yhteismäärä tähän kohtaan.

Katso lisää lomakkeen 62 täyttöohjeesta.

Henkilökohtaisen tulolähteen poistoja ei ilmoiteta erikseen lomakkeella 6B.

Poistot - vähennyskelpoinen osuus

Ilmoita kohdassa henkilökohtaisen tulolähteen poistojen verotuksessa vähennyskelpoinen osuus.

Tulonhankinnassa käytettyjen hyödykkeiden hankintamenot vähennetään vuotuisin poistoin. Vähentämisessä noudatetaan soveltuvin osin EVL 33 §:n säädöksiä (TVL 114 §).

Muut vuokraukseen kohdistuvat kulut

Muut vuokraukseen kohdistuvat kulut, kuten lämmitys- ja sähkökulut sekä kiinteistövero.

Välittömät verot

Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut tuloverot. Kohtaan merkitään siis suoriteperusteisesti tilikaudelle kuuluvat verot, ei pelkästään tilikaudella maksettuja ennakkoveroja.

Kiinteistöveroa ei merkitä tähän, sillä se on vähennyskelpoinen.

Veronkorotukset ja myöhästymismaksut

Kaikki veronkorotukset ovat vähennyskelvottomia riippumatta siitä, mihin veroon ne kohdistuvat.

Merkitse tähän myös myöhästymismaksu, huojennettu viivästyskorko, viivästyskorko ja laiminlyöntimaksu. Nekin ovat vähennyskelvottomia.

Fuusiotappio

Fuusiotappio (EVL 52b §).

Muut vähennyskelvottomat kulut

Merkitse tähän kohtaan mahdolliset muut verotuksessa vähennyskelvottomat kulut

Korkokulut konserniyhteysosapuolille (EVL 18 a §)

Konserniyhteysveloista kotimaisille ja ulkomaisille osapuolille suoritetut korkomenot.

  • Esimerkiksi korot, jotka yhteisö on suorittanut saman konsernin yrityksille (KPL 1 luku 6 §).

Konserniyhteysvelka voi olla välitöntä (EVL 18 a § 6 momentti) tai välillistä (EVL 18 a § 7 momentti). Välitön konserniyhteysvelka on kysymyksessä silloin, kun konserniyhteydessä olevat osapuolet ovat velkasuhteessa keskenään. Osapuolet ovat konserniyhteydessä toisiinsa, jos osapuolella on toisessa osapuolessa määräysvalta tai kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä määräysvalta velkasuhteen molemmissa osapuolissa verotusmenettelystä annetun lain (VML) 31 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Välillisenä konserniyhteysvelkana pidetään velkaa, jonka yhteisö on ottanut muulta kuin konserniyhteydessä olevalta osapuolelta, jos jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy:

  • konserniyhteydessä olevalla osapuolella on saatava lainan antaneelta osapuolelta ja saatavalla on yhteys velkaan
  • velan vakuutena on konserniyhteysosapuolen saatava.

Kaikki EVL 18 a §:n mukaisiin konserniyhteysvelkoihin liittyvät korkokulut eivät välttämättä sisälly kirjanpidon korkokuluihin saman konsernin yrityksiltä (KPL 1 luku 6 §). Tämän vuoksi tässä kohdassa ilmoitettavat konserniyhteysvelkojen korkokulut voivat poiketa kirjanpidon saman konsernin yrityksille suorituista korkokuluista.

Korkokulut omistusyhteysyrityksille

Korot, jotka yhteisö on kirjanpidon mukaan maksanut omistusyhteysyrityksille (KPL 1 luku 7 §).

Muut korkokulut

Muut korkokulut, esimerkiksi korot, jotka johtuvat

  • ostoveloista
  • joukkovelkakirjalainoista
  • vaihtovelkakirjalainoista
  • rahoituslaitoslainoista
  • rahoitusyhtiölainoista
  • eläkelainoista
  • rahoitusvekseleistä.

Korkokuluna käsiteltävät rahoituskulut (EVL 18 a §)

EVL 18 a §:n 2 momentin mukaan korkomenona pidettävät rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyvät suoritukset.

Korkokulujen oikaisu (EVL 18 a §)

Merkitse tähän kohtaan euromäärä, jolla EVL 18 a §:n mukainen korkovähennysrajoitus mahdollisesti vaikuttaa vähennettävien korkomenojen määrään.

Laske vaikutus lomakkeella 81 (Selvitys nettokorkomenoista). Täytä lomake, jos yhtiön nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa. Lomaketta 81 käytetään kaikkien tulolähteiden tietojen ilmoittamiseen, mutta merkitse veroilmoitukseen 7A vain TVL:n mukainen osuus (ks. lomake 81 kohta 8).

Jos EVL 18 a §:stä johtuen yhtiön kaikki korkokulut eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia, merkitse tähän vähennyskelvoton osuus ja laita luvun eteen miinusmerkki.

Merkitse tähän kohtaan myös ne aikaisempien verovuosien vähennyskelvottomat nettokorkomenot, jotka yhtiö vaatii (lomakkeella 81) vähennettäväksi verovuonna.

Esimerkki 1: Yhtiöllä on nettokorkomenoja yhteensä 1 300 000 euroa. Yhtiö laskee korkovähennysrajoituksen vaikutuksen lomakkeella 81. Laskelman perusteella nettokorkomenoja voidaan vähentää 1 300 000 euroa eli koko määrä. Vähennyskelvottomia nettokorkomenoja ei ole, ja vähennyskelpoiset nettokorkomenot sisältyvät veroilmoituksen edellisiin kohtiin. Tämä kohta jätetään tyhjäksi.

Esimerkki 2: Yhtiöllä on nettokorkomenoja yhteensä 1 100 000 euroa. Yhtiö laskee korkovähennysrajoituksen vaikutuksen lomakkeella 81. Laskelman perusteella nettokorkomenoja voidaan vähentää 250 000 euroa, jolloin vähentämättä jää 850 000 euroa. Tähän kohtaan merkitään korkovähennysrajoituksen vaikutus eli –850 000 euroa. Yhtiön edellisissä kohdissa ilmoittamien korkokulujen vähennyskelpoinen määrä siis pienenee tässä kohdassa ilmoitettavalla 850 000 eurolla.

Esimerkki 3: Yhtiöllä on verovuonna nettokorkomenoja yhteensä 1 300 000 euroa. Yhtiö laskee korkovähennysrajoituksen vaikutuksen lomakkeella 81. Laskelman perusteella verovuoden nettokorkomenoja voidaan vähentää 1 300 000 euroa ja vanhoja vähennyskelvottomia nettokorkomenoja 200 000 euroa. Verovuoden vähennyskelpoiset nettokorkomenot sisältyvät edellisiin kohtiin. Tähän kohtaan merkitään aiempina verovuosina vähentämättä jääneiden nettokorkomenojen vähennyskelpoinen osuus 200 000 euroa. Yhtiön edellisissä kohdissa vähennyskelpoisina ilmoittamien korkokulujen lisäksi yhtiö voi siis vähentää myös tässä kohdassa ilmoitetut 200 000 euroa.

Varausten lisäykset

Kirjanpito-sarake:

Kirjanpidon mukaiset verotusperusteisten varausten lisäykset. Anna erittely varauksista lomakkeella 62.

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus

Se osa verotusperusteisista varauksista, jonka voi vähentää verotuksessa.

Muut vähennyskelpoiset kulut (ei tilikauden tuloslaskelmassa)

Verotuksessa vähennyskelpoiset kulut, jotka eivät sisälly tilikauden tuloslaskelmaan.

Tässä kohdassa ilmoitetaan esimerkiksi työperäiset osingot. Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä maksettu osinko on ansiotuloa, jos osingon jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos (TVL 33 b § 3 mom., lisätietoa ohjeessa Työpanokseen perustuvan osingon verotus, dnro A263/200/2017).

Muihin tuottoihin kohdistuvat kulut

Kulut, jotka kohdistuvat henkilökohtaisen tulolähteen muihin tuottoihin.

Kulut yhteensä

Laske lopuksi kulut yhteen ja siirrä loppusumma lomakkeen osaan 4 ”Henkilökohtaisen tulolähteen tulos tai tappio” kohtaan ”Kulut yhteensä”. Luovutustappiota ei ilmoiteta henkilökohtaisen tulolähteen kuluissa.

3 Luovutusvoitot ja -tappiot

Yleishyödyllinen osakeyhtiö ei täytä tätä osaa.

Luovutusvoiton ja - tappion määrä lasketaan niin, että omaisuudesta saadusta vastikkeesta vähennetään poistamatta oleva hankintameno ja voiton hankkimisesta johtuneet menot (TVL 46 §).

Luovutusvoitot yhteensä

Luovutusvoitot, jotka ovat syntyneet yhteisön tilikauden aikana henkilökohtaisen tulolähteeseen kuuluvan omaisuuden luovutuksesta.

Erittele luovutusvoitot lisäksi osassa 5 ”Erittely luovutusvoitoista ja luovutustappioista”.

Luovutustappiot yhteensä (vähennetään luovutusvoitoista viiden seuraavan vuoden aikana – TVL 50 §)

Merkitse kohtaan verovuoden aikana syntyneet luovutustappiot.

Luovutustappiot vähennetään vastaavista henkilökohtaisen tulolähteen luovutusvoitoista sinä verovuonna, kun luovutusvoitto on syntynyt, sekä viiden seuraavan vuoden aikana sitä mukaa kuin verotettavaa luovutusvoittoa syntyy (TVL 50 §).

Luovutustappioon rinnastetaan myös johdannaissopimuksen raukeaminen tai siitä aiheutunut tappio (TVL 50 § 3 momentin 1 kohta).

Luovutustappioita ei siirretä henkilökohtaisen tulolähteen kuluihin.

Edellisiltä vuosilta vahvistettu luovutustappio

Yhteisön aikaisemmilta vuosilta vahvistetut henkilökohtaisen tulolähteen luovutustappiot.

Yhteisön aikaisemmat vahvistetut luovutustappiot voi tarkistaa esimerkiksi edellisten vuosien verotuspäätöksistä.

Luovutustappiot voi vähentää vastaavista luovutusvoitoista verovuoden ja viiden seuraavan vuoden aikana (TVL 50 §).

Et voi vähentää yhden tulolähteen voitosta toisen tulolähteen tappiota.

Veronalaiset luovutusvoitot (siirrä osaan 4 kohtaan Tuotot ja veronalaiset luovutusvoitot yhteensä)

Yhteisön veronalaiset luovutusvoitot.

Veronalaiset luovutusvoitot lasketaan vähentämällä verovuoden luovutusvoitoista aikaisempien vuosien vahvistetut tappiot, jotka ovat vielä vähentämättä ja verovuoden tappio.

Jos yhteenlasketut luovutustappiot ovat suuremmat kuin luovutusvoitot, jätä tämä kohta tyhjäksi ja täytä kohta ”Vahvistettava luovutustappio”.

Siirrä lopuksi tässä kohdassa ilmoittamasi luovutusvoitto myös lomakkeen osaan 4 ”Henkilökohtaisen tulolähteen tulos tai tappio” kohtaan ”Tuotot ja veronalaiset luovutusvoitot yhteensä”.

Vahvistettava luovutustappio (ei lasketa mukaan henkilökohtaisen tulolähteen tulokseen tai tappioon)

Merkitse kohtaan yhteisön verovuodelta vahvistettava luovutustappio.

Vahvistettavaa luovutustappiota ei ilmoiteta henkilökohtaisen tulolähteen kuluissa.

4 Henkilökohtaisen tulolähteen tulos/tappio

Henkilökohtaisen tulolähteen tulos tai tappio saadaan, kun henkilökohtaisen tulolähteen tuottojen ja veronalaisen luovutusvoiton yhteismäärästä vähennetään kulut.

Luovutustappiota ei merkitä henkilökohtaisen tulolähteen kuluksi. Tuloverolain (TVL) 50 §:n mukaan omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään vain omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaa kuin voittoa kertyy.

5 Erittely luovutusvoitoista ja luovutustappioista (TVL:n mukainen omaisuus)

Yleishyödyllinen osakeyhtiö ei täytä tätä osaa.

Erittele tässä tilikauden aikana syntynyt tuloverolain alainen luovutusvoitto ja luovutustappio.

Luovutettu hyödyke: merkitse, mitä on luovutettu.

Luovutushinta: ilmoita luovutetun hyödykkeen myyntihinta.

Hankintameno: merkitse hyödykkeen poistamatta oleva hankintameno

Voiton hankkimisesta johtuneisiin menoihin lasketaan mukaan esimerkiksi kiinteistövälittäjän palkkio ja muut välittömästi kauppaan liittyvät kustannukset (TVL 46 §).

Luovutusvoitto tai -tappio saadaan, kun luovutushinnasta vähennetään poistamatta oleva hankintameno sekä voiton hankkimisesta johtuneet menot.

Sivu on viimeksi päivitetty 2.3.2021