Sähköiset asiointipalvelumme ovat pois käytöstä lauantaina 19.9. noin klo 7–15.30.

78 Selvitys siirtohinnoittelusta, täyttöohje 2020

Mikä on lomake 78?

Lomakkeella 78 annetaan selvitys liiketoimista, jotka verovelvollinen on tehnyt verovuoden aikana ulkomaisen VML 31 §:ssä tarkoitetun etuyhteysosapuolen kanssa. Lomakkeella ei siis anneta tietoa sellaisista liiketoimista, jotka on tehty kotimaisen etuyhteysosapuolen kanssa.

Etuyhteysosapuolella tarkoitetaan emo- tai tytäryritystä tai muuta konserniyritystä. Myös ulkomaisen yrityksen ja sen Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan välisistä toimista annetaan selvitys lomakkeella 78.

Täytä tiedot huolellisesti. Tämä vähentää tarvetta selvittää tarkemmin siirtohinnoitteluun liittyviä yksityiskohtia (esim. pyyntö esittää siirtohinnoitteludokumentointi).

Kenen on täytettävä lomake 78?

Jos yritys on dokumentointivelvollinen, sen tulee täyttää lomake 78 veroilmoituksen yhteydessä. Lomaketta 78 ei siten tarvitse täyttää, jos yrityksellä ei ole ollut liiketoimia ulkomaisen etuyhteysosapuolen kanssa verovuoden aikana. Siirtohinnoittelun dokumentointia ei tarvitse liittää veroilmoitukseen. Dokumentointi täytyy esittää vain, jos Verohallinto sitä erikseen pyytää.

Dokumentointivelvollisia ovat yritykset, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista vaatimuksista:

  • yrityksen palveluksessa on vähintään 250 henkilöä
  • yrityksen liikevaihto on enemmän kuin 50 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma on enemmän kuin 43 miljoonaa euroa
  • yritys ei täytä pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkkejä (komission suosituksen 2003/361/EY mukaan).

Kun yksittäisen verovelvollisen tunnuslukuja arvioidaan komission suosituksen mukaan, tarkastellaan käytännössä konsernin ylimmän emoyhtiön konsernitilinpäätöksen liikevaihtoa, taseen loppusummaa ja koko konsernin henkilöstömäärää. Kansainväliseen konserniin kuuluminen johtaa sen vuoksi usein siihen, että myös Suomessa toimiva pieni tai keskisuuri yritys on dokumentointivelvollinen.

Komission suosituksessa käsite "sidosyritys" tarkoittaa käytännössä konserniyhtiötä. Tiedot sidosyrityksen liikevaihdosta, taseen loppusummasta ja henkilöstön määrästä lisätään aina kokonaan yrityksen omiin tietoihin.

Komission suosituksen mukaisesti tilinpäätöksen (konsernitilinpäätös) lukuihin voi olla tarvetta lisätä myös sellaisten yhtiöiden tunnuslukuja, joissa yhtiöllä on 25–50 %:n omistusosuus tai määräysvalta. Nämä yhtiöt ovat niin sanottuja omistusyhteysyrityksiä. Arvioitavan yhtiön tunnuslukuihin lisätään sen suhteellista omistusosuutta vastaavat tiedot omistusyhteysyrityksen liikevaihdosta, taseen loppusummasta ja henkilöstön määrästä.

Esimerkki: A Oy on X Ltd:n sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö. A Oy:n palveluksessa on 100 henkilöä, sen liikevaihto on 45 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma on 35 miljoonaa euroa. X Ltd:n palveluksessa on 200 henkilöä, sen liikevaihto on 100 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma on 50 miljoonaa euroa. A Oy:n ja X Ltd:n yhteenlaskettu liikevaihto on 145 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma on 85 miljoonaa euroa. Yhtiöillä on palveluksessaan yhteensä 300 henkilöä. Kun tarkastelussa huomioidaan myös konsernin luvut, A Oy on siis suuri yritys. Jos A Oy:llä on ollut liiketoimia ulkomaisen etuyhteysosapuolen kanssa verovuoden aikana, yhtiö on dokumentointivelvollinen.

Lisätietoa siirtohinnoittelusta, siirtohinnoittelun dokumentointivelvollisuudesta ja dokumentoinnista:

Verohallinto ohjaa tarvittaessa siirtohinnoitteluun liittyvissä kysymyksissä: siirtohinnoittelu(at)vero.fi

Miten lomake 78 täytetään?

1 Verovelvollisen harjoittama toiminta

Toiminnot, kohdat 11–16

Toimialatunnus ei kaikissa tilanteissa kuvaa harjoitetun liiketoiminnan luonnetta riittävän selvästi.

Rastita kohdat, jotka kuvaavat verovelvollisen todellista toimintaa. Jos toimintaan kuuluu esimerkiksi myyntiä, valmistusta ja tutkimusta, merkitse rasti kohtiin 11, 12 ja 13.

Jos verovelvollinen suorittaa esimerkiksi valmistuspalvelua muille, merkitse rasti sekä kohtaan 12 (valmistus) että kohtaan 14 (palvelu).

Sitä ei tarvitse selvittää, mikä toiminnoista on yrityksen pääasiallista ja mikä toissijaista toimintaa.

Lisätiedot toiminnan sisällöstä

Onko verovelvollisen kannattavuudelle asetettu vähimmäistaso etuyhteysosapuolten kanssa tehtyjen järjestelyjen avulla?

Tässä tarkoitetaan verovelvollisen kannattavuudelle asetettua vähimmäistasoa, jonka saavuttamiseksi etuyhteysosapuoli suorittaa verovelvolliselle kompensaation markkinaolosuhteista riippumatta. Vähimmäistaso voidaan asettaa millä tahansa kannattavuutta kuvaavalla mittarilla (esim. bruttokate, liikevoitto).

Merkitse "Kyllä" myös siinä tapauksessa, että kannattavuudelle asetettu vähimmäistaso koskee vain tiettyä toimintakokonaisuutta, kuten myynti- tai valmistustoimintaa (esimerkiksi tietty tuoteryhmä).

Kannattavuuden vähimmäistasolla ei kuitenkaan tarkoiteta esimerkiksi yksittäiselle transaktiolle asetettua voittolisää tai palveluveloitusta (esimerkiksi taloushallintopalvelu).

Onko verovelvollinen mukana kustannustenjakosopimuksessa?

Kustannustenjakosopimus (cost sharing agreement / cost contribution arrangement) on sopimus tai järjestely, jolla etuyhteysosapuolet sopivat, miten he jakavat kustannukset keskenään.

Ilmoita tässä sellaiset kustannustenjakosopimukset, jotka ovat OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden luvussa VIII (Cost Contribution Arrangements) kuvattuja järjestelyjä. Kustannustenjakosopimukset liittyvät tyypillisesti johonkin suureen kehitys- tai tuotantoprojektiin. Tällaisia ovat esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmän tai uuden patentoitavissa olevan tuotteen kehittäminen.

Kustannustenjakosopimuksen tunnusmerkkejä ovat seuraavat:

  • kustannustenjaosta on sovittu kahden tai useamman etuyhteysosapuolen kesken
  • kunkin osapuolen vastuu kustannuksista määräytyy jonkin yhteisesti sovitun jakokaavan perusteella
  • kunkin osapuolen osuuden kustannuksista pitää vastata sitä odotettavissa olevaa hyötyä, jonka tämä osapuoli saa järjestelystä.

Jos verovelvollinen laskuttaa pelkästään sellaisia kustannuksia, jotka liittyvät konsernin jaettujen resurssien hyödyntämiseen (esim. taloushallintopalvelut), se ei tarkoita, että verovelvollinen olisi mukana tässä kohdassa tarkoitetussa kustannustenjakosopimuksessa. Tästä syystä esimerkiksi Management Fee -järjestelmään liittyviä palvelusopimuksia ei ilmoiteta tässä kohdassa. Olennaista on riskien jakautuminen: kustannustenjakojärjestelyssä riskit jakautuvat järjestelyn osapuolten kesken, kun taas palveluveloitusjärjestelyssä palvelun tarjoaja kantaa riskin.

Onko verovelvollinen siirtänyt toiselle etuyhteysosapuolelle toimintaa, jota verovelvollinen on harjoittanut aiemmin (esim. myyntitulot tietyltä markkina-alueelta)?

Merkitse kohtaan "Kyllä", jos verovelvollinen on siirtänyt ulkomaiselle etuyhteysosapuolelle toimintaa verovuoden aikana. Toiminta tarkoittaa liiketoimintakokonaisuuksia tai sellaisia yksittäisiä toimintoja, jotka liittyvät laajempiin liiketoimintakokonaisuuksiin.

Valitse "Kyllä" riippumatta siitä, onko verovelvollinen saanut siirretystä toiminnasta vastiketta.

Esimerkki: Yhtiö tarjoaa riippumattomille asiakkaille laitteiden huoltoa ja myy varaosia. Verovuoden aikana ulkomainen konserniyhtiö ottaa varaosien myynnin vastuulleen, mutta verovelvollinen jatkaa yhä huoltopalveluita. Verovelvollinen on siirtänyt aiemmin harjoittamaansa toimintaa toiselle etuyhteysosapuolelle, joten yhtiö merkitsee rastin tähän kohtaan.

Onko verovelvollisen liiketoimintaan liittyviä sopimuksia muutettu niin, että jatkossa tuotot realisoi ja riskit kantaa toinen etuyhteysosapuoli (esim. valmistustoiminta muutetaan valmistuspalveluksi)?

Merkitse kohtaan "Kyllä", jos verovelvollinen on muuttanut ulkomaisen etuyhteysosapuolen kanssa solmittuja sopimuksia.

Liiketoiminnan tuotto-odotuksiin ja riskeihin liittyvät muutokset eivät välttämättä näy verovelvollisen päivittäisessä toiminnassa.

Edelliseen kohtaan (toiminnan siirtäminen) verrattuna tässä kohdassa tarkoitetaan tilannetta, jossa ulkopuolinen ei välttämättä voi havaita operatiivisen toiminnan muutoksia, mutta verovelvollinen on sopimusteitse esimerkiksi luopunut korkeammista tuotto-odotuksista vähäisempää liiketoiminnan riskitasoa vastaan.

Esimerkki: Yhtiö valmistaa tuotteita ja myy ne paikallisille myyntiyhtiöille. Jatkossa yhtiö toimii niin kutsuttuna tolling-valmistajana konserniyhtiölle. Varsinainen valmistustoiminta itsessään pysyy entisellään muutoksesta huolimatta. Yhtiön liiketoimintaan liittyviä sopimuksia on kuitenkin muutettu niin, että jatkossa toinen etuyhteysosapuoli realisoi tuotot ja kantaa riskit.

Etuyhteysosapuolten maksamat kompensaatiot tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kustannuksista

Tilikauden tutkimus- ja tuotekehityskustannukset yhteensä / Onko etuyhteysosapuoli maksanut verovelvolliselle kompensaatiota tutkimus- ja tuotekehityskustannuksista?

Kohdassa ilmoitettava tutkimus- ja tuotekehityskustannusten määrä vastaa tilinpäätöksessä ilmoitettuja tutkimus- ja kehitysmenoja niillä verovelvollisilla, joilla on velvollisuus laatia kirjanpitolain 3:1 a §:n mukainen toimintakertomus ja samalla velvollisuus kuvata tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuutta tilinpäätöksessään. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on ilmoitettava tässä, vaikka verovelvollisella ei olisi velvollisuutta laatia toimintakertomus.

Kustannukset merkitään bruttona, eikä niistä vähennetä esimerkiksi Business Finland -avustuksia. Myös mahdolliset tilikauden aikana taseeseen aktivoidut menot merkitään tähän kohtaan.

Anna tässä kohdassa myös tieto siitä, onko etuyhteysosapuoli maksanut verovelvolliselle kompensaatiota tutkimus- ja tuotekehityskustannuksista.

Etuyhteysosapuolen maksamalla kompensaatiolla tarkoitetaan kaikkia ulkomaiselta etuyhteysosapuolelta saatuja tutkimus- ja tuotekehityskustannusten korvauksia, kuten suoria aiheutuneiden kustannusten korvauksia ja tutkimuspalvelumaksuja sekä mahdollista kustannuksille laskettavaa voittolisää.

2 Kannattavuus

Kannattavuusluvut lasketaan erikseen verovelvollisen ja konsernin tietojen mukaan. Verovelvollisen on itse selvitettävä konsernin luvut, jos ne eivät ole tiedossa.

Merkitse kannattavuusluvut yhden desimaalin tarkkuudella.

Konserni tarkoittaa koko konsernin ylimmän emoyhtiön muodostamaa konsernia. Konsernitiedot täytyy esittää, jos kirjanpitolain edellyttämä konsernitilinpäätös on laadittu tai jos ulkomainen emoyhtiö on laatinut konsernitilinpäätöksen.

Luotto- ja vakuutuslaitokset eivät täytä kohtia 17–20.

Kohdat 17–18

Kohta 17: Laske verovelvollisen liikevoittoprosentti: jaa verovelvollisen liikevoitto liikevaihdolla ja kerro tulos sadalla.

Kohta 18: Laske konsernin liikevoittoprosentti konsernitilinpäätöksen tietojen perusteella: jaa konsernin liikevoitto liikevaihdolla ja kerro tulos sadalla.

Kohdat 19–20

Kohta 19: Laske verovelvollisen sijoitetun pääoman tuottoprosentti: jaa verovelvollisen liikevoitto sijoitetulla pääomalla ja kerro tulos sadalla. Sijoitettu pääoma tarkoittaa tässä laskelmassa verovelvollisen erillistilinpäätöksen mukaista oman pääoman ja korollisten velkojen yhteismäärää.

Kohta 20: Laske konsernin sijoitetun pääoman tuottoprosentti konsernitilinpäätöksen tietojen perusteella: jaa konsernin liikevoitto sijoitetulla pääomalla ja kerro tulos sadalla.

3 Etuyhteystoimet

Erittele etuyhteystoimet tyypeittäin.

Ilmoita etuyhteystoimet bruttona vähentämättä niistä samankaltaisia kuluja.

Ilmoita kussakin kohdassa (21–48) ulkomaisten etuyhteysosapuolten kanssa tehtyjen liiketoimien euromäärä. Jos etuyhteystoimi on muodostunut esimerkiksi liiketoimintakokonaisuuden luovutuksesta, ilmoita liiketoimintakokonaisuuteen kuuluvat osat niille kuuluvissa kohdissa.

Älä ilmoita läpilaskutettavia eriä kohdissa 21–48.

Jos etuyhteysliiketoimi on tehty muussa valuutassa kuin eurossa, ilmoita liiketoimen euromääräinen arvo, jota on käytetty verovelvollisen tilinpäätöksessä.

Johdannaissopimuksiin liittyvät tuotot ja kulut tarkoittavat kaikkia johdannaissopimuksista aiheutuvia tuottoja ja kuluja, myös (maksettuja tai saatuja) järjestely- ja muita palkkioita.

Myyntisaamisia ei ilmoiteta kohdassa 42 (Lyhytaikaiset saamiset), vaan ainoastaan kohdassa 43 (Myyntisaamiset). Ostovelat ilmoitetaan vastaavasti vain kohdassa 46 (Ostovelat).

Ilmoita kohtien 41–48 luvut tilinpäätöspäivän tilanteen mukaan.

4 Muutokset aineettoman omaisuuden omistuksessa

1 Patenttien tai patenttihakemusten siirtyminen etuyhteysosapuolelle
2 Tavaramerkin siirtyminen etuyhteysosapuolelle
3 Muun aineettoman erän siirtyminen etuyhteysosapuolelle

Täytä kohta 4 ainoastaan, jos verovelvollinen on siirtänyt aineetonta omaisuutta ulkomaiselle etuyhteysosapuolelle tilikauden aikana. Älä siis ilmoita ulkomaiselta etuyhteysosapuolelta hankittua aineetonta omaisuutta.

Maakoodi tarkoittaa etuyhteysosapuolen verotuksellisen asuinvaltion 2-merkkistä ISO-3166 Alpha 2 -järjestelmän mukaista maakoodia. Jos osapuolella ei ole verotuksellista kotipaikkaa, merkitse maakoodiksi X5.

Yritystunnus tarkoittaa etuyhteysosapuolen kotimaista verotuksessa käytettävää tunnistetta, joka vastaa suomalaista Y-tunnusta. Tällainen tunniste on esimerkiksi Tax Identification Number eli TIN. Jos TIN-tunnusta ei ole, ilmoita muu vastaava osapuolen yksilöivä tunnus, esimerkiksi LEI-tunnus tai EU-sisäkaupan laskutuksessa käytettävä VAT-numero.

Jos useita aineettoman omaisuuden eriä (esim. useita patentteja) on siirtynyt yhdelle etuyhteysosapuolelle, täytä vain yksi rivi. Laske siirtyneiden erien kompensaatiot yhteen ja merkitse luku kohtaan "Kompensaation määrä".

Jos aineettoman omaisuuden eriä on siirtynyt useille etuyhteysosapuolille ja ilmoitat tiedot paperilomakkeella 78, täytä lomakkeen kolmas sivu erikseen jokaisesta etuyhteysosapuolesta, joka on vastaanottanut aineetonta omaisuutta.

Ilmoita tässä kohdassa myös vastikkeetta tapahtuneet siirrot. Merkitse kohtaan "Kompensaation määrä" luku 0.

Jos aineetonta omaisuutta on siirtynyt osana laajempaa kokonaisuutta, kuten liiketoimintakauppaa, merkitse kohtaan tiedot laajemman kokonaisuuden yhteydessä siirtyneestä aineettomasta omaisuudesta, esimerkiksi patenteista. Jos laajempaan kokonaisuuteen liittyvää aineettoman omaisuuden arvoa ei ole erikseen määritetty (esimerkiksi on sovittu vain kokonaishinta liiketoimintakokonaisuudelle), merkitse kohtaan "Kompensaation määrä" luku 0.

Muu aineeton erä voi käsittää esimerkiksi seuraavaa aineetonta omaisuutta: asiakkuudet, ohjelmistoalusta, tekniset piirustukset, patentoimattomat tuotereseptit, tietotaito (know-how), liikearvo (goodwill) jne. Kyseessä voi kuitenkin olla muunkinlainen aineeton erä.

Tulkitse ilmaisu "Muu aineeton erä" laveasti. Jos et pysty varmasti arvioimaan, kuuluuko jokin omaisuuserä aineettomaan vai aineelliseen omaisuuteen, ilmoita omaisuus tässä kohdassa eli laske se muihin aineettomiin eriin.

5 Velat etuyhteysosapuolille

Ilmoita verovelvollisen kolme suurinta etuyhteysosapuolilta saatua lainaa (lainat, joiden pääoma on ollut suurin tilikauden lopussa). Ilmoita myös mahdollinen konsernitilivelka. Ilmoita kuitenkin vain sellaiset lainat, joiden korkokulut ovat olleet vähintään 500 000 euroa verovuoden aikana.

Korkokulut tarkoittavat bruttokorkokuluja.

Jos jätät jonkin kolmesta sarakkeesta tyhjäksi, sen arvoksi katsotaan 0.

Velat eivät tässä yhteydessä tarkoita ostovelkoja.

6 Saamiset etuyhteysosapuolilta

Ilmoita verovelvollisen kolme suurinta lainasaamista etuyhteysosapuolilta (lainasaamiset, joiden pääoma on ollut suurin tilikauden lopussa). Ilmoita myös mahdollinen konsernitilisaaminen. Ilmoita kuitenkin vain sellaiset lainasaamiset, joiden pääoma on ollut yli 10 miljoonaa euroa tilikauden lopussa.

Korkotuotot tarkoittavat bruttokorkotuottoja.

Jos jätät jonkin muun kuin Maakoodi-sarakkeen tyhjäksi, sarakkeen arvoksi katsotaan 0.

Saamiset eivät tässä yhteydessä tarkoita myyntisaamisia.