Vuosikertomus – Verohallinnon vuosi 2019

Verohallinnon syys-lokakuussa teettämän asennetutkimuksen mukaan 96 prosenttia suomalaisista pitää verojen maksamista kansalaisen tärkeänä velvollisuutena. Vastaajista 95 prosenttia kertoo maksavansa veronsa aina ajallaan. Tiedot perustuvat laajaan valtakunnalliseen haastattelututkimukseen.

Suomalaisista 81 prosenttia luottaa verotuspäätöksen oikeellisuuteen. Vastaajista noin kaksi kolmasosaa kokee, että Verohallinto kohtelee kaikkia tasapuolisesti ja se on pystynyt muuttumaan yhteiskunnan mukana. Sekä arvio tasapuolisuudesta että muutoskyvystä on parantunut kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna.
Verohallinnon verkkopalvelua käyttäneistä 80 prosenttia kokee asioinnin olleen helppoa.

Asennetutkimuksessa kysyttiin ensimmäisen kerran myös verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Yli puolet suomalaisista pitää palkkaverotusta sekä palveluiden ja tuotteiden verotusta oikeudenmukaisena.

Lue lisäksi:

• Janne Myyryn blogiteksti LinkedInissä: Well, actually … people in Finland feel that paying taxes is an important civic duty

Yhteisöasiakkaiden asennetutkimuksessa saamme asiakkailtamme hyvän yleisarvosanan. 90% yhteisöasiakkaistamme katsoo, että palvelumme ovat nykyaikaisia. 84% uskoo, että kehitämme palveluja, jotta veroasioiden hoito olisi mahdollisimman vaivatonta. 77% pitää palvelujamme asiantuntevina ja 71% toimintavarmoina. OmaVeron ja muiden verkkopalvelujen suhteen erityisen onnistuneina meitä pitää 77% vastaajista. Haasteitakin on. Ennakoivina päätöksiämme pitää vain 58% vastaajista.

Asiakkaiden ja sidosryhmien näkemykset ovat meille tärkeitä toimintatapojemme kehittämiseksi. Kysyimme asennetutkimuksessa nyt ensimmäistä kertaa näkemystä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa tehtävästä yhteistyöstä: kuuntelemisesta ja asiakkaiden tarpeiden ennakoimisesta. 50% katsoo, että kehitämme asioita yhdessä, 24% ei katso meidän tekevän yhteiskehittämistä ja 26% ei osaa sanoa asiasta vielä mitään.

Päätimme joulukuussa 2019 lähteä luomaan asiakkaiden osallistamiselle ihan omaa mallia, jotta saamme asiakkaiden äänen kuuluviin systemaattisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että mitä tahansa asiakkaalle näkyvää tuotetta tai palvelua kehitetään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Kyseessä voi olla kirje, ilmoittamisen tapa, ohjeistus tai vaikka käyttöliittymä. OmaVeron kehittämisessä olemmekin toimineet näin jo alusta asti, ja tulokset ovat rohkaisevia.

Verohallinnon suurin kehityshanke vuosina 2013–2019 oli Valmis-hanke ja se saatiin onnistuneesti maaliin. Hanke oli Verohallinnon toiminnan kehittämishanke ja sen mittakaava on ollut valtava. Olemme pysyneet aikataulussa, budjetissa ja tavoitteissa, mikä on poikkeuksellista niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin hankkeissa. Hankkeessa korvattiin yhdellä verotuksen valmisohjelmalla vaiheittain verotustyössä käytettävät yli 70 ohjelmistoa.

Hankkeeseen kuului myös verotuksen toimintaprosessien parantamista ja verotusmenettelyjä yhtenäistäviä lakimuutoksia. Vanhaa menettelylainsäädäntöä yksinkertaistettiin ja yhtenäistettiin vastaamaan nykyisiä tarpeita.

Vuoden 2013 jälkeen on toteutettu viisi vaihetta ja viisi onnistunutta ohjelmiston käyttöönottoa.

Valmis-hanke on vaatinut isoja panostuksia. Suuri määrä henkilöstöämme on ollut hanketyössä kiinni.

GenTax on uusi työväline verohallintolaisille ja osa menettelyistäkin on uusia. Koulutukseen on kiinnitetty erityistä huomiota vuosien aikana. GenTax-koulutuksia järjestettiin henkilöstölle vuoden 2019 aikana 251 kurssia.

Asiakkaille hankkeen työ näkyi konkreettisesti keväällä 2019, kun lähetimme ensimmäistä kertaa uudenmuotoiset esitäytetyt veroilmoitukset GenTaxista.

Tax Administration EU Summit (TADEUS) on EU-valtioiden verohallintojen johtajien ja Euroopan komission välinen yhteistyöverkosto. Verohallinnolla oli kunnia isännöidä ensimmäistä TADEUS-kokousta Helsingissä 17.–19.9.2019.

EU:n verojohtajien tapaamisen tarkoituksena on edistää dialogia ja strategista yhteistyötä EU:n verohallintojen välillä.

Olimme TADEUS-kokouksen aikana aktiivisia myös Twitterissä englanninkielisellä tilillämme TaxFinland ja teimme omia sisältöjä kahdessa päivässä yli 250 tweettausta #TADEUS2019-hästägillä.

Verohallinto ja Tanzania Revenue Authority (TRA) aloittivat kehitysyhteistyöprojektin syksyllä 2018. Projektin tavoitteena on auttaa TRA:ta kehittämään toimintaansa verovalvonnan, sisäisen tarkastuksen, viestinnän ja asiakaspalvelun saralla. Projekti kestää vuoteen 2021 saakka. Kyseessä on ulkoasiainministeriön rahoittama IKI-kehitysyhteistyöhanke. Verohallinnon asiantuntijat osallistuvat projektiin muun muassa kouluttamalla TRA:n virkailijoita Dar es Salaamissa Tansaniassa.

Tansanian teknisen avun projekti on osa Suomen Verotus ja kehitys -toimintaohjelmaa, jonka taustalla on Addiksen verokumppanuus (Addis Tax Initiative). Addiksen verokumppanuudessa Suomi on sitoutunut kaksinkertaistamaan tukensa kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistamiselle vuoteen 2020 mennessä.

Aiheesta lisää Twitterissä @TaxFinland #TaxAndDevelopment

Suomi.fi-valtuudet ja OmaVero valittiin parhaiksi suomalaisiksi digitaalisiksi palveluiksi Blue Arrow Awardissa tammikuussa. Blue Arrow Awards -kilpailun pääpalkinnon sekä käytettävyyden ja asiakaskokemuksen kategorian voitti OmaVero-asiointipalvelu. Sen lisäksi, että palvelu on hyvin suunniteltu ja toteutettu, valintaan vaikutti myös, että OmaVero koskettaa kaikkia suomalaisia ja sen vaikutus tulee olemaan valtava tulevien vuosien aikana.

Verohallinnon viestinnän ja erityisesti sosiaalisen median tekemisen tapaan kohdistui vuoden aikana runsasta kiinnostusta ja viestijät olivatkin kysyttyjä esiintyjiä erilaisissa alan tilaisuuksissa. Kysyntään vastattiin järjestämällä oma #miksiei -viestintäseminaari, johon osallistui yli 800 ihmistä.

Vuonna 2019 Verohallinnon some palkittiin useammassa kilpailussa, joista merkittävin oli voitto digitaalisen median Grand onessa kategoriassa paras sosiaalisen median presenssi. ASMR-verokuiskailuvideot huomioitiin sekä vaikuttajamarkkinointitapahtuma Ping Helsingin vuoden valinnat -kilpailussa kategoriassa hauskuus että Tubecon-videotapahtumassa kunniamaininnalla. Somepresenssi oli myös shortlistillä kansainvälisessä Digital Communications Awards -kilpailussa Berliinissä.

Lisäksi:

• Grand One
• PING Helsinki
• Tubecon
• Digital Communications Awards
• Miksi ei -viestintäseminaari
• Esittelyvideo

Alustatalous muuttaa verotusta

Kun suuri osa liiketoiminnasta siirtyy digitaalisille alustoille, Verohallinnon on välttämätöntä pysyä mukana digitalisaatiokehityksessä tiedonsaantinsa varmistamiseksi. Osaamisemme ja toimintatapojemme on oltava sellaisia, että pystymme kehittämään toimintaamme ja tarvittaessa tekemään nopeitakin muutoksia. (Verohallinnon visio)

Yhteiskehittämistä ja kokeiluita

Olemme tehneet viime vuosina paljon yhteiskehittämistä muiden organisaatioiden kanssa. Luomme omassa toimintaympäristössämme uusia kontakteja ja verkostoja sekä liitymme aktiivisesti jäseniksi muualla syntyviin verkostoihin. Yhteiskehittämisprojekteissa ja -verkostoissa on mukana osallistujia niin julkishallinnosta, yrityksistä kuin järjestöistäkin.

Hyödynnämme kehittämisessä ketteriä menetelmiä ja kokeiluja. Kannustamme henkilöstöä aktiivisesti kehittämään ja parantamaan Verohallinnon toimintaa. Vuonna 2019 henkilöstömme esitti 175 kehitysideaa, joita lähdettiin selvittämään ja jatkokehittämään Ideasta ratkaisuksi -palvelussa.

Esimerkkejä kehityshankkeista

Läheisen kuolema -palvelukokonaisuus

Laajin, noin 50 organisaation yhteiskehittämisen verkosto on kokoontunut Verohallinnon ja Digi- ja väestötietoviraston yhteisen Läheisen kuolema -teeman ympärille. Tavoitteena on toisaalta vähentää omaisen kuolemaan liittyvää byrokratiaa ja toisaalta digitalisoida taustalla olevia toimintaprosesseja. Yhteenlaskettu hyöty eri osapuolille on satoja miljoonia euroja vuodessa.

Yritysverotuksen tulevaisuus

Parhaillaan haemme ratkaisuja yritysverotuksen uudistamiseen ja reaaliaikatalouden tuomiin haasteisiin.  Pyrimme varmistamaan oikean verokertymän ja varmistamaan kilpailuneutraliteetin ympäristön yritystoiminnalle. Haluamme helpottaa asiakkaan toimintaa niin, että hallinnollinen taakka ei kasva. Yhtenä keskeisimpänä asiana on, että kehittämistä tehdään yhdessä asiakkaiden ja asiakkaiden sidosryhmien kanssa.

Video: Yritysverotuksen tulevaisuus (Youtube)

Ulkomaisen yrityksen palvelupolku

Kokeiluna alkanut ulkomaisen yrityksen palvelupolku on laajentunut pysyväksi verkostoyhteistyöksi. Kokeilussa kuvattiin kokonaisprosessi, jota pitkin ulkomaalainen etenee perustaessaan yrityksen Suomeen. Kuvasimme parin kuukauden aikana yhdessä viranomaisten, pankkien ja yhden tilitoimiston kanssa prosessin, tunnistimme haasteet ja teimme kehitysehdotuksista listan, jotka löytyvät kokeilun loppuraportista. Kokeilussa tehtyä offline-prototyyppiä esiteltiin kiinalaisille asiakkaille Shanghain Slushissa 2019.

Heimokonsepti kokeilu on osoittanut moniosaajatiimeissä työskentelyn olevan resurssitehokasta

Olemme reilun vuoden ajan kokeilleet moniosaajatiimeissä työskentelyä niin sanotun heimokonseptin mukaisesti. Kokeilussa haetaan malleja, miten organisaatioomme voi lisätä ketteryyttä ja itseohjautuvuutta.

Kokeilu on osoittanut moniosaajatiimeissä työskentelyn olevan resurssitehokasta.

Yhdessä työskentelemällä voidaan käyttää osaamistaan monipuolisesti ja jakaa parhaita käytäntöjä yli yksikkörajojen. Hyvä esimerkki moniosaajatiimin työn tuloksista on Airbnb-toiminnasta tehty mielenkiintoinen analyysi, jossa muun muassa havaittiin, että yli kolmannes Airbnb toimijoista jätti vuokratulonsa ilmoittamatta ja verovähennysten ilmoittamisessa oli väärinkäytöksiä.

Video: Ketterää kehittämistä heimokonseptissa (Youtube)

Ohjelmistorobotiikka

Ohjelmistorobotiikan avulla voidaan automatisoida ihmisen tekemää työtä ja prosesseja. Verohallinnon ensimmäinen ohjelmistorobotin tehtävänä oli tallentaa kiinteistökauppoja Verohallinnon tietokantaan. Robotti tallensi 239 työpäivänsä aikana yli 45 000 tapausta, mikä vastaa 7,2 henkilötyövuotta. Se poistettiin käytöstä marraskuussa 2019, jolloin kiinteistöverotus siirtyi Verohallinnon uuteen verotusohjelmistoon eikä robottia enää tarvittu.

Suomalaiset ottivat ison digiloikan, kun jopa 81 % veroilmoitustaan täydentäneistä teki muutokset OmaVerossa. Kasvua sähköisen palvelun käytössä oli huikeat 20 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna.

Kaikkiaan esitäytettyä veroilmoitusta täydensi tänä keväänä 1,4 miljoonaa suomalaista. Täydentäneiden määrä oli samaa luokkaa kuin aiempinakin vuosina. Paperilomakkeilla tietoja ilmoitti noin 235 000 asiakasta. Muutos edellisvuoteen oli selvä: keväällä 2018 veroilmoitustaan täydentäneistä lähes 61 % teki muutokset verkossa ja 39 % paperilla. Suosituimpia itse ilmoitettavia tietoja olivat matkakulut ja kotitalousvähennys.

Neljälle miljoonalle asiakkaalle riitti pelkkä tietojen tarkistaminen, eikä heillä ollut esitäytettyyn veroilmoitukseensa täydennettävää.

Vero.fi:n käyntimäärä kasvoi 30 % myös vuonna 2019. Suosituin sivu oli OmaVeron etusivu. 

• Vero.fi tunnuslukuja vuodelta 2019 (Twitter @senihacihangir)

Muutosverokorteista tehtiin OmaVerossa jo yli 70 %. OmaVerosta verokortin saa näppärästi ja nopeasti sähköisessä muodossa. Paperista verokorttia ei moni nykyaikana tarvitse. 

Niille asiakkaille, jotka olivat ottaneet käyttöön sähköisen viranomaisasioinnin eli Suomi.fi-viestit, verokorttia ei enää lähetetty postissa. Sen sijaan he saivat uudesta verokortista ilmoituksen sähköpostiinsa.

Verohallinto ja Väestörekisterikeskus haastoivat suomalaiset tekemään kansallisen ekoteon ja luopumaan viranomaisten lähettämästä paperipostista. Yhteensä lähes 300 000 suomalaista luopui vuonna 2019 viranomaispaperipostista ja otti käyttöön Suomi.fi-viestit. Sähköisten viranomaisviestien käyttöön ottamiseen osoitteessa Suomi.fi/viestit tarvitaan verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne.

Verotus päättyy vuonna 2019 ensimmäistä kertaa eri aikaan eri asiakkailla. Tämän vuoksi myöskään veronpalautusten maksupäivät tai jäännösveron eräpäivät eivät enää olleet kaikille samat. Enemmistö ammatin- ja liikkeenharjoittajista sai veronpalautuksensa heinäkuussa, suurin osa palkansaajista ja eläkeläisistä elo- tai syyskuussa.

Veronpalautusten maksupäiviä on yhteensä kuusi. Veronpalautuksensa voi saada heinäkuun ja joulukuun välisenä aikana. Veronpalautusten maksuajankohta riippuu siitä, milloin oma verotus päättyy. Samoin myös jäännösverot tulevat maksettavaksi heinäkuun ja helmikuun välisenä aikana riippuen omasta verotuksen päättymisajankohdasta.

Heinäkuussa veronpalautusta saavilla tai jäännösveroa maksavilla ammatin- ja liikkeenharjoittajilla verotus on päättynyt toukokuussa. Suurimmalla osalla palkansaajista ja eläkeläisistä verotus päättyy kesäkuussa, jolloin veronpalautusten maksupäivä on 6.8. tai jäännösveron eräpäivät ovat 1.8. ja 1.10. Veronpalautuksia maksettiin elokuussa 1,7 miljoonalle asiakkaalle yhteensä 806 miljoonaa euroa. Jäännösveroja erääntyi elokuussa puolestaan 224 000 asiakkaalla yhteensä 89 miljoonaa euroa.

Verotus päättyi kaikilla viimeistään lokakuun loppuun mennessä, jolloin veronpalautukset maksettiin viimeistään joulukuussa ja vastaavasti mahdollinen jäännösveron ensimmäisen erän eräpäivä oli joulukuussa.

Tulorekisterin ensimmäinen käyttöönotto oli 1.1.2019. Tulorekisteri on hallituksen kärkihanke julkisten palveluiden digitalisoinnissa.

Palkat ja työnantajasuoritukset ilmoittaminen alkoi tulorekisteriin 1.1.2019 alkaen. Tulorekisteriin ilmoitetut tiedot palkoista näkyvät OmaVerossa ja palkkatiedot näkyvät henkilöasiakkaalla verokortti- ja ennakkoverohakemuksessa.

Tulorekisteri on monen eri viranomaisen yhteinen tietokanta, joka kokoaa yhteen ansio-, eläke- ja etuustiedot. Siitä hyötyvät viranomaisten lisäksi myös työnantajat ja kansalaiset.

Verohallinto keskitti huhtikuusta alkaen Uudellamaalla International House Helsingin (IHH) palvelupisteeseen Suomeen tulevien ulkomaalaisten työntekijöiden, ulkomaalaisten yrittäjien, opiskelijoiden ja ulkomailta työvoimaa palkkaavien sekä välittävien yrityksien palvelut. Lisäksi IHH:ssa palvellaan henkilöt, jotka saavat ulkomailta tuloa.

Ennakoitavuus ja veroasioinnin helppous ovat Suomelle kilpailuetu kansainvälisissä investoinneissa. Haluamme, että Suomeen tulevat yritykset osaavat hoitaa veroasiansa oikein alusta alkaen.

"Hyvä ystävä antaa sinulle parisuhdeneuvoja – tosiystävä neuvoo sinua veroasioissa." Tällä sloganilla markkinoimme palvelujamme ulkomaisille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita liiketoiminnan käynnistämisestä Suomessa. Tarjoamme Suomeen tuleville yrityksille helposti saavutettavaa neuvontaa yrityksen perustamisesta ja kaikesta verotukseen liittyvästä asiantuntevan Startup-palvelutiimin toimesta. Startup-palvelulla panostamme uusasiakashankintaan aktiivisen markkinoinnin ja verkostoitumisen avulla. Tämä on jatkoa vuonna 2017 aloitetuttuun China Desk -palveluun, joka kerää vuosittain toista tuhatta yhteydenottoa. Alkujaan palvelu kehitettiin suomalaisia kansainvälistyviä startupeja varten, ja se on edelleen osana Startup-palvelua.

Startup-palvelua on kehitetty yhdessä muiden julkishallinnon organisaatioiden sekä yksityisten toimijoiden kanssa, josta tuloksena on muun muassa ulkomaalaisen yrittäjän palvelupolku Suomeen ja yhteistyö tilitoimistojen kanssa kiinalaisten uusasiakkaiden palvelemiseksi.

Verohallinnon Startup-palvelu herättää positiivista hämmästystä niin asiakkaissamme kuin sidosryhmissämmekin Suomessa ja ulkomailla. Tämä poikkeuksellinen palvelumme on 100% suomalainen innovaatio ja palvelu on kansainvälisestikin ainutlaatuinen.

Kevään aikana otettiin käyttöön uusi chat-järjestelmä ja chatbot, jotka muodostivat yhdessä entistä laadukkaamman ja kustannustehokkaamman chat-palvelukanavan.

Chat-palvelua on tarjottu Verohallinnon asiakkaille vuodesta 2015. Vilkkaimpina kuukausina chatissa on käyty jopa 48 000 keskustelua. Asiakkaille chat on ollut mieluinen neuvontakanava.

Verohallinnon uuden strategian tavoitteista tärkein sosiaalisessa mediassa on positiivinen asiakaskokemus. Tavoitteeseen pääsemiseksi sekä sisällöntuotantoa, vuorovaikutusta että sometyön organisointia muutettiin vuonna 2019.

Sisällönsuunnittelusta ja -tuotannosta vastasi uusi sisältötiimi, jolle varattiin yhteistä työskentelyaikaa ja jota kannustettiin ketteriin ja datalähtöisiin kokeiluihin. Sisältötyön tueksi kehitettiin sisältötajun käsite ja kaavio, jonka kantavina voimina ovat rohkeus, luovuus ja empatia. Sisällöissä korostuivat aiempaa enemmän asiakaslähtöiset ja yleisöä aktivoivat sisällöt.

Yleisön kasvaessa myös vuorovaikutus lisääntyi. Tähän tarpeeseen sometiimi pilotoi veroilmoitusaikana uutta työtapaa ja työkalua: uusien yhteisömanagereiden tehtävänä oli keskittyä vuorovaikutuksen hoitamiseen kanavat yhteen kokoavassa hallintatyökalussa. Ruuhkapiikkeihin järjestettiin myös päivystyskokeiluja iltaisin ja viikonloppuisin. Kokeilun tulokset olivat hyviä, ja syksyllä toimintatapa vakinaistettiin ja päivittäisessä sometyössä aloitti myös kaksi asiakasneuvojaa.

Digital Communications Awards -kilpailun esittelyvideo (Facebook)

Instagram kasvoi eniten toista vuotta peräkkäin

Vuorovaikutus kasvoi peräti 64 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kommentteja tai kysymyksiä Verohallinnon 10 kanavalle tuli yhteensä 25 000 kappaletta ja reaktioita 127 000 kappaletta. Enemmistö kommenteista oli sävyltään neutraaleja tai positiivisia. Sisältöjä tehtiin 2 600 ja kommentteja tai vastauksia 9 000 kappaletta.

Yleisöä tuli kanaville lisää yhteensä 25 000. Eniten kasvoi vuoden 2018 tapaan Instagram, lähes kaksinkertaiseksi (+96 %). Suurta kasvua oli myös Instagramin sisältöjen näyttökerroissa lisääntyneiden tarinoiden ansiosta, +380 %. Lähes yhtä paljon seuraajissa mitattuna kasvoi LinkedIn. Pääkanavien yhteenlaskettu ansaitun median arvo kasvoi 37 % ollen 513 000 €.

Ennakolliset keskustelut ovat olleet aiemmin käytössä Konserniverokeskuksen asiakkaille, mutta vuoden 2019 alusta lähtien kaikilla yhteisöillä, esimerkiksi osakeyhtiöillä, on ollut mahdollisuus pyytää Verohallinnolta ennakollista keskustelua haastavissa verokysymyksissä. Keskustelussa voidaan selvittää esimerkiksi yritysjärjestelyn verovaikutuksia. Ennakollinen keskustelu voi olla yritykselle vaihtoehto ennakkoratkaisun hakemiselle. Ennakollinen keskustelu on yritykselle maksuton.

Ennakollisen keskustelun tarkoituksena on tarjota ennustettavuutta yhteisön verotukseen liittyen ja ohjata yhteisöä toimimaan oikein, ennen kuin verotukseen liittyvät järjestelyt ovat tapahtuneet. Keskustelun tuloksena yhteisö saa tietoa eri vaihtoehtojen verovaikutuksista. Yhteisö itse kuitenkin valitsee toteutettavan vaihtoehdon. Keskustelujen avulla Verohallinto haluaa sujuvoittaa verotukseen liittyvien asioiden käsittelyä ja parantaa toiminnan läpinäkyvyyttä.

Yritykset keräävät ja tilittävät valtaosan verotuloista muun muassa työntekijöiden ennakonpidätysten ja arvonlisäveron muodossa. Pyrimme löytämään kunkin asiakkaan ja asiakasryhmän kannalta tarkoituksenmukaisimman keinon varmistua verotuksen oikeellisuudesta. Tavoitteenamme on tuottaa mahdollisimman hyvin kohdennettuja palveluja ja minimoida näin verovelvoitteiden hoitamisesta aiheutuvaa taakkaa. Näin tuemme myös yritysasiakkaiden veronmaksumyönteisyyttä ja halua toimia oikein.

Varmistamme verotulojen oikeamääräisen kertymän tunnistamalla ja puuttumalla veroriskeihin sekä ehkäisemällä niitä ennakolta. Riskilähtöinen toiminta ohjaa yrityksiin kohdistuvien toimenpiteiden suunnittelua ja resurssien käyttöä. Verotukseen vaikuttavien ilmiöiden tunnistamiseen käytetään vertailutietoja, joiden hyödyntämistä olemme kehittäneet merkittävästi.

Tunnistamalla veroriskejä voimme kohdentaa ohjauksen ja valvonnan yrityksille mahdollisimman vaikuttavasti ja tukea sitä, että asiakkaat osaavat toimia oikein.

Digitalouden yleistyessä tehtävänämme on varmistaa tulo- ja tietovirrat verotuksen toimittamiseksi. Tuemme asiakkaita neuvomalla uusien ansaintatapojen verovelvoitteista. Seuraamme aktiivisesti digitalouden ilmiöitä ja puutumme valvonnalla verotuksellisiin laiminlyönteihin. Vuoden 2019 valvonnan painopistealueina olivat muun muassa lyhytaikaiset majoituspalvelut, virtuaalivaluutat sekä kaukomyynti, joiden osalta verokertymä oli merkittävää.

Digitalouden ilmiöiden tunnistamiseen ja valvontaan olemme kehittäneet analytiikkaa, jossa hyödynnetään erilaisia ulkopuolisia vertailutietoja. Analytiikkaa hyödynnetään myös viranomaisten välisessä yhteistyössä. Kansainvälisesti olemme vaikuttaneet digitalouden verotuksen ja sen valvonnan kehittämiseen niin EU:ssa kuin OECD:ssä. Tästä esimerkkinä muun muassa se, että rajat ylittävät maksuvälitystiedot saadaan vuodesta 2024 alkaen EU:n jäsenmaiden petostorjuntaa varten. Lisäksi olemme tukeneet Valtiovarainministeriötä OECD:n digitaalisen verotuksen uudistamistyössä.

Harmaan talouden torjunnassa on panostettu entistä voimakkaammin väärinkäytösten ennalta estämiseen lisäämällä tietoisuutta harmaan talouden uusista ilmiöistä ja petosten tekotavoista. Koulutuksia on järjestetty muille viranomaisille sekä muun muassa pankkien henkilökunnalle, tilintarkastajille ja oppilaitosten opiskelijoille. Myös Kilpailu- ja Kuluttajaviraston kanssa tehtyä kaupunkiyhteistyötä jatkettiin vuonna 2019. Yrittäjille toteutettiin kampanja, jolla lisättiin tietoisuutta siitä, että yritys ei joudu osalliseksi arvonlisäveropetoksista. Toteutuksena oli muun muassa sosiaalisessa mediassa jaettu animaatio.

• Katso video: Yrittäjä, tunnista liiketoimintaasi kohdistuva ALV-petos (Youtube)

Harmaan talouden torjunnassa keskitytään vakavien veropetosten selvittämiseen ja torjuntaan. Riskiperusteista kohdevalintaa on kehitetty systemaattisesti ja sen ansiosta tarkastukset osuvat talousrikollisuuden toimijoihin aiempaa paremmin. Vuonna 2019 yli 86 % toiminnon tarkastuskohteista johti verotustoimenpiteisiin ja näistä yli 74 % edelleen rikosilmoitusharkintaan. Merkittävä määrä verotarkastuksista tehtiin edelleen yhteistyössä esitutkintaviranomaisten kanssa.

Harmaan torjuntatoiminnon oma-aloitteisten verojen ja rekisteröinnin valvonnassa on estetty tehokkaasti perusteettomia veronpalautuksia sekä aiheettomia rekisteröintejä. Oma-aloitteisten verojen osalta noin kolmasosa tapauksista johti toimenpiteisiin. Käsiteltyjä tapauksia oli yhteensä 3136 kpl. Rekisteröintitapauksia käsiteltiin harmaan torjuntatoiminnossa 828 kpl, joista 683 tapausta johti ALV-rekisteriestoon tai -poistoon. Havaintoaineiston perusteella rekisteristä poistetut tapaukset aiheuttavat keskimäärin 5 000 euron veromenetyksen rekisterikuukautta kohti. Arvio estetystä veromenetyksestä on noin 18,7 miljoonaa euroa vuonna 2019 (15 miljoonaa vuonna 2018).

Talousrikollisuuden torjunnassa viranomaisyhteistyö on merkittävässä roolissa, ja tätä on tehostettu entisestään. Harmaan torjuntatoiminnon verotarkastajia toimii tietojenvaihdon ja operatiivisen toiminnan yhdyshenkilöinä eri viranomaisille, uusimpina Maahanmuuttovirasto ja Ruokavirasto. Eri viranomaisten kanssa tehtiin runsaasti yhteisvalvontatoimia eri toimialoille. Näistä esimerkkeinä taksiala, henkilökuljetusalan kabotaasivalvonnat sekä ravintola- ja rakennusaloille ja mm. marjatiloille suuntautuneet valvonnat. Lisäksi työvoiman valvontaan on kehitetty tehokkaita työkaluja.

Harmaan torjunnassa kansainvälinen yhteistyö on merkittävässä roolissa sekä Pohjoismaisella, että EU:n ja OECD:n tasolla. Vuonna 2019 päivitettiin Suomen johdolla yhteispohjoismainen koulutus verotarkastajille rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen tunnistamisesta. Koulutus toteutetaan vuonna 2020, kuten myös yhteispohjoismainen koulutus identiteettien väärinkäytösten tunnistamisesta. Molempia koulutuksia on mahdollista tarjota myös muille viranomaisille.

Tehokas viranomaisten välinen tietojenvaihto on keskeinen menestystekijä harmaan talouden torjunnassa. Viranomaisten välistä tietojenvaihtoa kehitetään yhteistyöryhmässä, jossa ovat jäseninä keskeiset rekisterinpitäjät ja tietojen käyttäjät.

Julkaisimme vuonna 2019 kymmeniä harmaata taloutta käsitteleviä ilmiöselvityksiä sekä laadimme yli 400 000 velvoitteidenhoitoselvitystä viranomaisten tehtävien tueksi.

Velvoitteidenhoitoselvitykset saivat vuonna 2019 uusia käyttäjiä, kuten Aluehallintoviraston perintätoimen rekisteröinti ja Finanssivalvonnan virtuaalivaluutan tarjoajien rekisteröinti sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kilpailunrajoitusten selvittämistehtävät.

Viranomaisten yhteistä harmaan talouden ja talousrikollisuuden tilannekuvaa julkaistaan Harmaa talous & talousrikollisuus -verkkosivustolla, jota selvitysyksikkö koordinoi. Sivustolta löytyy kokonaiskuva harmaan talouden laajuudesta, ajankohtaisista ilmiöistä, viranomaisten vireillä olevista hankkeista ja torjunnan toimista sekä lisäksi tarjotaan vinkkejä yrityksille ja yksityishenkilöille oikein toimimisesta.

Vuonna 2019 työ henkilöstön hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden parantamiseksi jatkui. Työtyytyväisyyskyselymme kertoi syksyllä, että työtyytyväisyysindeksi oli jälleen hienoisesti noussut. Tällä hetkellä työtyytyväisyytemme on koko valtionhallinnon keskiarvoa korkeampi.

Työtyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella nostimme kehittämiskohteeksemme työntekijän mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä.

Työn ja vapaa-ajan yhdistämisestä tuli etätyötä tekeville vuonna 2019 entistäkin helpompaa. Joulukuussa etätyöoikeus laajeni 1–2 päivästä 1–3 päivään. Myös hallinnollista taakkaa saatiin kevennettyä: etätyöstä voi nyt sopia suullisesti oman esimiehen kanssa, eikä kirjallista etätyösopimusta tarvita.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2019–2021 valmistui. Suunnitelmassa nimesimme kolme kehittämiskohdetta: parannamme työoloja ja toimitiloja, lisäämme yhdenvertaisuutta suomen ja ruotsin kieltä äidinkielinään puhuvien kesken ja ehkäisemme häirintää, syrjintää ja epäasiallista kohtelua työpaikalla. Kehittämiskohteita seuraamme Verohallinnon mittareilla, kuten VMBaro-kyselyllä ja tilastoilla.

Suunnitelmassa käsiteltiin myös edeltävän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteita ja arvioitiin niiden toteutumista. Henkilöstön kokema sekä sukupuolten välisestä tasa-arvosta että yhdenvertaisuuden toteutumasta on viime vuosina parantunut tasaisesti.

Asetimme keskiöömme asiakaslähtöisen toiminnan sekä tavoitteilla ja tiedolla johtamisen. Käynnistimme tavoitteiden saavuttamiseksi kaksi strategista hanketta.

Toimintatapojen kehittäminen -hankkeessa päätettiin luoda ja kuljettaa verohallintolaisten työarkeen itseohjautuva työskentelymalli vuoteen 2022 loppuun mennessä. Tavoitteeksi asetettiin myös, että jokainen verohallintolainen kehittää toimintaamme sujuvammaksi.

Aloitimme myös kokeilun henkilöstölähtöisistä keskusteluista perinteisten kehityskeskustelujen rinnalla. Pilotissa mukana olevien yksiköiden henkilöstö tilaa tarvitsemansa keskustelut itselleen sopivana ajankohtana. Kokeilussa mukana olleilta saadut palautteet ovat olleet myönteisiä ja henkilöstölähtöinen keskustelukulttuurimme kypsyi.

Taloudellisen vastuun osalta olemme lisänneet tuottavuutta ja taloudellisuutta, vähentäneet asiakkaiden hallinnollista taakkaa sekä kehittäneet suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä. Sosiaalisesta vastuusta huolehdimme kohtelemalla asiakkaita ja henkilöstöä tasapuolisesti sekä kehittämällä työhyvinvointia ja terveysjohtamisen menettelyitä.

Ympäristövastuun osalta jatkoimme WWF:n Green Office -ohjelman toteutusta, jonka tavoitteena on organisaation ympäristökuormituksen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hidastaminen. Matkustuksen ympäristökuormitus lisääntyi jonkin verran kasvaneiden ulkomaan lentomatkojen takia. Paperin käyttö väheni merkittävästi, ja energian kulutus WWF:n kertoimilla laskien laski hieman.