Verohallinnon tekemä valvonta paljasti 391 miljoonaa euroa maksamatta jääneitä veroja vuonna 2021

Verohallinnon tiedote, 3.3.2022

Verohallinto löysi valvonnan avulla viime vuonna yhteensä 391 miljoonaa euroa maksamatta jääneitä veroja. Maksamattomia veroja löydettiin sekä harmaan talouden valvonnassa (86 milj. €) että muussa valvonnassa (305 milj. €). Valvonnassa paljastuneiden, maksamatta jääneiden verojen määrä on 17 prosenttia suurempi kuin vuonna 2020.

– Verovalvonnan tavoitteena on varmistaa, että verotus tapahtuu oikeudenmukaisesti: kaikki ilmoittavat ja maksavat veronsa laeista tulevien sääntöjen mukaan, tasapuolisesti, ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi kertoo.

Verovalvonnassa löydetyt maksamattomat verot 2021. Maksamattomia veroja löydetty valvonnassa yhteensä 391 milj. € (+17 %). Verotarkastukset 220 milj. € (arvonlisävero, tulovero, ennakkoperintä, lähdevero, peitelty osinko), Sisältää sekä harmaan talouden torjuntaan kohdistetut tarkastukset että muut verotarkastukset.  Henkilöiden tuloverotuksen valvonta 71 milj. €. Yhteisöjen tuloverotuksen valvonta, 68 milj. €, Arvonlisäverotuksen valvonta 29 milj. €, Työnantajailmoitusten valvonta 2,5 milj. €

 

Yrityksillä arvonlisäveroja maksamatta aiempaa enemmän

Yrityksiin tehdyn verovalvonnan tuloksia leimasi kaksi asiaa.

Suuryritykset olivat jättäneet aiempaa enemmän veroja maksamatta, yhteensä 64 miljoonaa euroa.

Lisäksi kaiken kokoisissa yrityksissä havaittiin maksamattomia arvonlisäveroja aiempaa enemmän. Verotarkastuksissa puuttuvia arvonlisäveroja löydettiin 48 miljoonaa. Lisäksi arvonlisäveroilmoitusten valvonnassa arvonlisäveroilmoituksiin tehtiin korjauksia 29 miljoonan euron edestä.

Osinkoja ulkomaille maksaneille pörssiyhtiöille lisää lähdeveroa maksettavaksi

Verohallinto sai myös lähdeveron valvonnassa aikaan merkittäviä tuloksia vuonna 2021.

Ulkomaille maksetuista osingoista pitää maksaa lähdeveroa. Verohallinto määräsi osinkoja ulkomaille maksaneille pörssiyhtiöille yhteensä 34 miljoonaa euroa lisää lähdeveroa maksettavaksi. Pörssiyhtiöt olivat laiminlyöneet lähdeveron perintään liittyvät velvollisuutensa ja soveltaneet tiettyjä Suomen kansainvälisiä verosopimuksia väärin perustein.

– Jatkamme lähdeveron valvontaa myös tänä vuonna. Suunnitteilla on sekä verotarkastuksia että lähdeveroilmoitusten tietojen tarkistamista, Myllyniemi kertoo.

Varakkaat jättivät ilmoittamatta pääomatuloja, vakuutuskuorista lisää veroja maksuun

Henkilöiden tuloverotuksen valvonta toi lisää veroja maksuun vuonna 2021 yhteensä 71 miljoonaa euroa.

Henkilöiden valvonnassa maksamattomia veroja paljastui esimerkiksi, kun henkilöt olivat jättäneet ilmoittamatta erilaisia ulkomaisten sijoitusten tuottoja Verohallinnolle. Osa tapauksista liittyi vakuutuskuoriin. Vakuutuskuoriin sijoitettujen varojen tuoton verotus muuttui vuonna 2020 lakimuutoksen myötä. Jos tietyt ehdot täyttyvät, pääomatuloveroa pitää maksaa jo sinä vuonna, jona tuotot ovat kertyneet vakuutusyhtiölle ja olleet vakuutuksenottajan nostettavissa.

- Tehostamme entisestään vakuutuskuoriin tehtyjen sijoitusten valvontaa. Vakuutuskuoriin on sijoitettu merkittävä määrä suomalaisten varoja, ja tuottojen ilmoittamisessa on todettu väärinkäytöksiä, harmaan talouden valvontaa vetävä apulaisjohtaja Tarja Valsi Verohallinnosta kertoo.

Rikolliset kiinni harmaan talouden tarkastuksilla, perusvalvonnassa löydetään tietämättömät

Verohallinnossa tehdään monen tyyppistä valvontaa. Harmaan talouden verovalvonta ja verotarkastukset keskittyvät yrityksiin ja henkilöihin, jotka välttelevät tietoisesti veroja.

Tahallaan väärin toimijoita on kaikkialla liike-elämässä, mutta erityisesti rakennus-, kuljetus-, siivous- ja ravintola-aloilla, autokaupassa ja verkkokaupassa.

- Vääränsisältöiset tositteet ja asiakirjat kirjanpidossa ovat tyypillinen toimintatapa. Niiden avulla irrotetaan varoja esimerkiksi pimeään palkanmaksuun ja peiteltyyn osingonjakoon. Samalla tekaistaan verovähennyksiä sekä tulo- että arvonlisäverotuksessa, Valsi kertoo.

Viime vuonna harmaan talouden valvonnassa löydettyjen vääränsisältöisten tositteiden arvo oli 45 miljoonaa euroa.

Harmaan talouden valvonnan lisäksi Verohallinto valvoo vuosittain sekä henkilöiden että yritysten antamia veroilmoituksia ja niihin liittyvien tietojen oikeellisuutta. Esimerkiksi veroilmoituksille annettuja tietoja tarkistetaan ja verrataan Verohallinnon muualta saamiin tietoihin.

- Tämän tyyppisessä valvonnassa löytyy usein henkilöitä, jotka tietämättään, huomaamattaan tai muista syistä ovat jättäneet ilmoittamatta meille esimerkiksi sivutulojaan, saamiansa lahjoja tai virtuaalivaluuttojen myynnistä saamiansa tuloja. Näistä asiakkaille tyypillisesti aiheutuu myöhästymismaksuja tai veronkorotuksia, ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi sanoo.

Verovalvonta ei ole vain verotarkastuksia

Verohallinnon verotarkastus kohdentaa ohjausta ja valvontaa uusiin ja ennestään tunnettuihin veroriskeihin tai ilmiöihin. Verohallinnon tekemät toimet vaihtelevat ohjaamisesta ja neuvonnasta verotarkastuksiin. Toimet valitaan sen mukaan, kuinka merkittävä asia on ja kuinka suuri väärin toimimisen mahdollisuus asiassa on.

- Pystymme tällä hetkellä aiempaa tarkempaan kohdevalintaan, kun analysoimme ja vertailemme meille eri lähteistä tulevia tietoja. Toteutamme verotarkastusta kevyempiä ohjaavia toimenpiteitä sellaisiin kohteisiin, joissa valvonnan näkökulmasta on kyse pienistä rikkeistä tai selvästi tulkinnallisista asioista. Näin säästämme verotarkastukset kohteisiin, joissa tarkastuksista on suurin hyöty. Teemme paljon myös neuvontatyötä ja ohjaamme asiakkaita toimimaan oikein, Myllyniemi sanoo.

Erityyppisiä valvontatoimia tehtiin vuonna 2021 kaikkiaan 4 720, joista verotarkastuksia oli 1 673. Harmaan talouden verotarkastuksia määrästä oli 617. Verotarkastusten määrä on laskenut useamman vuoden.

Verotarkastuksista, ohjauksesta ja neuvonnasta saatu verohyöty sen sijaan on kasvussa. Vuonna 2021 verotarkastuksissa veroja pantiin maksuun 220 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 määrä oli 138 miljoonaa euroa ja vuonna 2019 puolestaan 127 miljoonaa euroa. Lisäksi kevyemmillä toimenpiteillä ohjattiin yrityksiä toimimaan oikein.

Kaikista verotarkastuksista 37 % johti rikosilmoitusharkintaan. Verotarkastuksiin käytetystä työajasta hieman yli puolet kohdistui harmaan talouden tarkastuksiin. Vakavampiin veropetoksiin erikoistuneista tarkastuksista rikosilmoitusharkintaan johti peräti 86 %.

- Osaamme valita tarkastuksiin sellaiset toimijat, jotka eivät hoida velvollisuuksiaan. Oikeintoimijoita ei pääsääntöisesti häiritä, Tarja Valsi sanoo.

 

Aiheesta aiemmin:

Verokertymä lähti selvään kasvuun toisena koronavuonna

Alustavia tuloksia taksiyrittäjien tehovalvonnasta: tuloja jätetty kirjaamatta kirjanpitoon 1,2 miljoonan euron edestä

 

Muokattu 4.3. klo 9.50. Täsmennetty väliotsikko "Ulkomaisia osinkoja maksaneille pörssiyhtiöille lisää lähdeveroa maksettavaksi" vastaamaan leipätekstiä muotoon "Osinkoja ulkomaille maksaneille pörssiyhtiöille lisää lähdeveroa maksettavaksi"

Muokattu 10.3. klo 15.14. Täsmennetty: Jos tietyt ehdot täyttyvät, pääomatuloveroa pitää maksaa jo sinä vuonna, jona tuotot ovat kertyneet vakuutusyhtiölle ja olleet vakuutuksenottajan nostettavissa. Lisätty lauseeseen alku "jos tietyt ehdot täyttyvät".