Verohallinnon tilastoja: Kiinteistöverotus verovuonna 2016

Tietokantataulukot

 
Verovuoden 2016 kiinteistöverotus valmistui syyskuun alussa. Kiinteistöveroa määrättiin reilulle kahdelle miljoonalle asiakkaalle (+0,3 %) yhteensä 1 675 miljoonaa euroa, mikä oli 46 miljoonaa euroa (+2,8 %) enemmän kuin viime vuonna. Kiinteistöveron määrä on kasvanut varsin nopeasti, sillä vuonna 2010 kiinteistöveroa määrättiin yhteensä 1 184 miljoonaa euroa ja vielä vuonna 2013 1 366 miljoonaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kiinteistöveron määrä on yli kaksinkertaistunut. Selittävä tekijä on kiinteistöveron perusteiden (kiinteistöveroprosentit ja kiinteistöjen verotusarvot) kiristyminen.

Vuoden 2016 kiinteistöveron perusteena olevien kiinteistöjen verotusarvot ovat 225,6 miljardia euroa, mistä rakennusten osuus on 180,5 miljardia euroa (80 %) ja maapohjan osuus 45,1 miljardia euroa (20 %). Rakennusten verotusarvot nousivat viime vuodesta koko maan osalta 1,1 prosenttia ja maapohjan 1,4 prosenttia. Lisäksi yleinen kiinteistöveroprosentti nousi 41 kunnassa, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 32 kunnassa, muiden asuinrakennusten veroprosentti 54 kunnassa ja voimalaitosrakennuksen veroprosentti 65 kunnassa.

Kiinteistöveroprosentit kunnittain 2016

Yhteisöt maksavat kiinteistöverosta kaksi kolmasosaa

Henkilöasiakkaita (luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät) on kaikista kiinteistöveron maksajista lukumääräisesti noin 93 prosenttia, mutta euromääräisesti henkilöasiakkaiden osuus kiinteistöveron kokonaismäärästä on vajaa kolmannes (31 %). Sekä osake-yhtiöillä (20 %), asunto-osakeyhtiöillä (21 %) että kiinteistöosakeyhtiöillä (18 %) on kaikilla noin viidenneksen osuus ja loput kymmenen prosenttia jakautuu julkisyhteisöjen ja muiden oikeudellisten muotojen välille. Näin ollen noin puolet kiinteistöverosta kohdistuu asumiseen.

Kuva1_Kiinteistöverotus 2016

Kiinteistöveron suuruuden mukaan jaoteltuna suurin osa (98 %) henkilöasiakkaiden kiinteistöveroista on alle tuhat euroa per asiakas keskiarvon ollessa 274 euroa. Yrityksillä ja muilla yhteisöillä maksettaviksi tulevat kiinteistöverot ovat huomattavasti suurempia, mikä kertoo niiden omistavan keskimäärin suurempia ja useampia kiinteistöjä. Esimerkiksi kiinteistöjä omistavilla osakeyhtiöillä ja kiinteistöosakeyhtiöillä keskimääräiset kiinteistöverot ovat yli 10 000 euroa.

Kiinteistöverosta reilu kolmannes tulee kiinteistöistä, jotka sijaitsevat Uudellamaalla. Seuraavina tulevien Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen osuudet ovat jo alle 8 prosenttia.

Kuva2_Kiinteistöverotus 2016

Lähes 74 prosenttia, euroissa 1,23 miljardia (+3,1 %) kiinteistöverosta kertyy rakennuksista. Maapohjan osuus on reilut 26 prosenttia, euroissa 0,44 miljardia (+2,2 %). Maapohjan osuus on siten 6 prosenttiyksikköä suurempi varsinaisessa kiinteistöverossa kuin se on verotusarvojen yhteismäärässä, mikä kertoo maapohjia tyypillisesti verotettavan rakennuksia korkeamman veroprosentin mukaan (yleinen kiinteistöveroprosentti ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti).

Tiedot käyvät ilmi Verohallinnon yhdessä Tilastokeskuksen kanssa tuottamista kiinteistöverotuksen tilastoista. Yhteistyö kiinteistöverotilastossa on osa laajempaa Verohallinnon tilastokokonaisuuden uudistusta. Verohallinnon ja Tilastokeskuksen yhteistyön ansiosta voidaan taata tilastojen laajempi kattavuus sekä palvella paremmin tilastotiedon tarvitsijoita tietokantapohjaisen PX-Web-sovelluksen avulla. 6.9.2016 on julkaistu seuraavat kiinteistöverotilastot vuosilta 2014–2016::

1.1 Maksuunpantu kiinteistövero: verotuspäätös veron suuruuden mukaan alueittain

1.2 Maksuunpantu kiinteistövero: asiakkaan kiinteistöveron määrä oikeudellisen muodon ja veron suuruuden mukaan

1.3 Maksuunpantu kiinteistövero: erän määrä ja eränumero asiakkaan oikeudellisen muodon mukaan

2.1 Käyttötarkoituksen mukaiset laskennalliset kiinteistöverotiedot

2.2 Kiinteistöveroprosentin mukaiset laskennalliset kiinteistöverotiedot

2.3 Maapohjakohtainen laskennallinen kiinteistöverotilasto

3.1 Rakennusten laskennalliset jälleenhankinta-arvot ja verotusarvot rakennustyypeittäin ja alueittain

3.2 Maapohjien laskennalliset verotusarvot tonttityypeittäin

3.3 Maapohjien laskennallisten verotusarvojen muutos tonttityypeittäin

3.4 Maapohjien laskennallisten verotusarvojen suhde tavoitearvoon tonttityypeittäin

4. Laskennallinen maakäyttölajitilasto

 
Tilastot 1.2 ja 1.3 on julkaistu koko maan tasolla, kun taas kaikki muut tilastot on saatavana myös kunta- ja maakuntakohtaisesti. Tilastonäkymän Tietoja taulukosta –välilehdellä on kerrottu tarkemmin tilastoon liittyviä tietoja. Kiinteistöveroa ei maksuunpanna, jos vero on alle 17 euroa, joten maksuunpannut kiinteistöverot ovat laskennallisia kiinteistöveroja hieman pienemmät. Lisäksi eroja maksuunpantujen ja laskennallisten tilastojen välille voi syntyä, jos kiinteistön maapohjan tai sillä sijaitsevien rakennusten tiedot on lakkautettu edellisen vuoden viimeiselle päivälle, jolloin niille laskettu verotusarvo on tulostunut aiheetta seuraavan vuoden laskennallisille tilastoille.