Verohallinnon tilastoja: Ennakkotietoa kiinteistöverotuksesta 2026

Verohallinnon ennakkotietojen perusteella kiinteistöveroa maksuunpannaan tänä vuonna 2 443 miljoonaa euroa.

Kiinteistöveron tuotto nousee noin 25 miljoonaa (+1,0 %) suuremmaksi kuin viime vuonna. Tuoton kasvuvauhti on edellisvuoden tavoin maltillisempaa kuin useimpina aiempina vuosina. Vuosina 2025 ja 2026 muutokset sekä kiinteistöjen verotusarvoissa että kiinteistöveroprosenteissa ovat olleet hillittyjä, kun taas aiempina vuosina vähintään jommassakummassa näistä kasvu on ollut selvästi voimakkaampaa. Julkaistut tilastot perustuvat kiinteistötietoihin, joiden pohjalta Verohallinto määrää kiinteistöverot vuodelle 2026. Kiinteistöverotus valmistuu lokakuun lopussa, jonka jälkeen julkaistaan lopulliset tilastot kiinteistöveroista. Lopulliset tilastot voivat poiketa näistä ennakkotilastoista. Viime vuosina koko maan tason kiinteistöveron määrä lopullisilla tilastoilla on ollut noin 5–10 miljoonaa euroa pienempi kuin ennakkotilastoilla.

Kiinteistövero on vuosittain maksettava, kiinteistön omistukseen perustuva vero. Kiinteistövero koskee sekä maapohjaa että rakennuksia. Kiinteistöverotuksessa kiinteistön omistaja tai omistajan veroinen haltija on verovelvollinen. Vuoden 2026 kiinteistövero perustuu kiinteistön vuoden 2025 verotusarvoon sekä kiinteistön sijaintikunnan määräämiin vuoden 2026 kiinteistöveroprosentteihin. Kiinteistövero tilitetään kokonaisuudessaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.

Tilastoartikkelin alussa tarkastellaan kiinteistöveron määrään vaikuttavia tekijöitä: kiinteistöjen verotusarvoja sekä kiinteistöveroprosentteja. Tämän jälkeen tarkastellaan tarkemmin kiinteistöveron alueittaisia eroja.

Kiinteistöjen verotusarvot laskivat edellisvuodesta

Kiinteistön verotusarvo ja vero määrätään erikseen maapohjalle ja rakennukselle. Maapohjan verotusarvon perusteena käytetään kuntakohtaisia tonttihintakarttoja sekä arviointiohjeita. Vuonna 2025 ohjeisiin ei tehty muutoksia ja aluehinnat pidettiin ennallaan. Maapohjien verotusarvot voivat kuitenkin muuttua esimerkiksi, jos kunta on suorittanut kaavoitustoimia tai jos virheellisiä tietoja on korjattu. Vuoden 2026 kiinteistöverotuksen pohjana olevat vuoden 2025 maapohjien verotusarvot kasvoivat 1,1 prosenttia vuotta aiemmasta. 

Rakennuksen verotusarvo saadaan, kun sen jälleenhankinta-arvosta tehdään vuotuiset ikäalennukset. Rakennuskustannusindeksin nousu nostaa rakennusten jälleenhankinta-arvoja ja vuonna 2025 jälleenhankinta-arvoja korotettiin 0,2 prosentilla rakennuskustannusindeksin vastaavan suuruisen nousun seurauksena. Rakennusten jälleenhankinta-arvot voivat tilastolla nousta myös uudisrakentamisen tai päivitettyjen rakennustietojen seurauksena.

Rakennuskustannusindeksin kasvuvauhti on ollut vuosina 2024–2025 selvästi hitaampaa kuin useina aiempina vuosina. Vuonna 2024 rakennuskustannusindeksi kasvoi vuoden 2025 tapaan maltillisesti, vain 0,5 prosenttia, kun taas vuonna 2023 kasvua kertyi 2,1 prosenttia, vuonna 2022 peräti 9,4 prosenttia ja vuonna 2021 4,2 prosenttia.

Koska vuoden 2025 jälleenhankinta-arvoja korotettiin vain 0,2 prosenttia ja uudisrakentaminen on ollut viime vuosina vähäistä, vuoden 2026 kiinteistöverotuksessa käytettävät vuoden 2025 rakennusten verotusarvot jäivät vuosittaisten ikäalennusten jälkeen 0,5 prosenttia pienemmiksi kuin vuotta aiemmin. Myös vuoden 2024 rakennusten verotusarvojen kehitys oli saman suuntaista ja verotusarvot pienenivät  silloin 0,1 prosenttia.

Kaikkiaan vuoden 2026 kiinteistöverotuksen pohjana olevat kiinteistöjen verotusarvot laskivat ennakkotietojen mukaan edellisvuodesta 0,2 prosenttia ja olivat yhteensä 276 miljardia euroa. Kiinteistöjen verotusarvojen yhteissumma laski ensimmäistä kertaa vuodesta 2014 alkavan tilastoaikasarjan aikana. Rakennusten osuus verotusarvoista oli 226 miljardia euroa (81,9 %) ja maapohjan osuus 50 miljardia euroa (18,1 %). Rakennusten osuus laski edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksiköllä.

Kuva 1: Rakennusten ja maapohjien verotusarvot vuosina 2014–2026, ennakkotieto

39 kuntaa nosti vähintään yhtä kiinteistöveroprosenttia vuonna 2026

Eduskunta säätää kiinteistöveroprosenteille ala- ja ylärajat, joiden puitteissa kunta määrää veroprosentit. Vuoden 2026 kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajoihin ei tehty muutoksia. Vuonna 2026 39 kuntaa nosti vähintään yhtä kiinteistöveroprosenttiaan. Vastaava lukumäärä vuonna 2025 oli 55 kuntaa, eli vuonna 2026 aiempaa harvempi kunta nosti kiinteistöveroprosenttejaan.

Rakennusten yleisen kiinteistöveroprosentin rajat ovat 0,93–2,00 %. Vuodelle 2026 veroprosenttia nostettiin 20 kunnassa ja laskettiin kahdessa kunnassa. Rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti on korkein Imatralla (1,90 %) ja toiseksi korkein Kaskisilla sekä Pyhärannassa (1,80 %). Maapohjien yleisen kiinteistöveroprosentin rajat ovat puolestaan 1,30–2,00 %. Vuodelle 2026 prosenttia nostettiin 17 kunnassa, mutta ei laskettu yhdessäkään kunnassa. Prosentti on korkein Kaskisilla (2,00 %) ja toiseksi korkein Imatralla (1,90 %).

Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin rajat ovat 0,41–1,00 %.  Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosenttia nostettiin 15 kunnassa ja laskettiin neljässä kunnassa. Muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttia nostettiin puolestaan 20 kunnassa. 

Taulukko 1: Kiinteistöveroprosentteja muuttaneiden kuntien lukumäärät kiinteistöveroprosenteittain vuonna 2026

Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosenttia nostettiin 8 kunnassa, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 19 kuntaa. Viime vuosina lukuisat kunnat ovat määränneet erillisen voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosentin etenkin yleistyneen tuuli- ja aurinkovoimalarakentamisen seurauksena. Jos kunta ei ole määrännyt erillistä voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosenttia, määrätään voimalaitosrakennusten kiinteistövero rakennusten yleisen kiinteistöveroprosentin mukaisesti.  Vuonna 2026 42 kunnassa ei ole määrätty voimalaitosrakennuksille erillistä kiinteistöveroprosenttia. Vuonna 2014 vastaava luku oli 165 kuntaa.

Kiinteistöveroprosentteja korottaneita kuntia oli vuonna 2026 vähemmän kuin vuotta aiemmin ja erityisesti voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosenttia nostettiin selvästi aiempaa harvemmassa kunnassa. Tehdyt korotukset olivat kokonaisuutena suhteellisen maltillisia ja painottuivat pienempiin kuntiin. Suurista kaupungeista ainoastaan Espoo sekä Lahti nostivat kiinteistöveroprosenttejaan. Näin ollen tehtyjen korotusten vaikutus jää koko maan tasolla pieneksi.

Vuonna 2026 suurin osuus (32,0 %) maksuunpannun kiinteistöveron kokonaismäärästä kertyi rakennusten yleisellä kiinteistöveroprosentilla verotetuista rakennuksista. Toiseksi suurin osuus (30,1 %) muodostui vakituisten asuinrakennusten veroprosentilla verotetuista rakennuksista ja kolmanneksi suurin osuus (26,4 %) maapohjan yleisellä veroprosentilla verotetuista maapohjista. Voimalaitosrakennusten veroprosentilla verotettujen rakennusten osuus maksuunpannun kiinteistöveron kokonaismäärästä oli 5,3 prosenttia ja muiden asuinrakennusten veroprosentin osuus 4,8 prosenttia.

Eri kiinteistöveroprosenttien osuudet vaihtelevat huomattavasti eri kuntien välillä. Kuntien välisiin eroihin vaikuttavat muun muassa veroprosenttien taso sekä kuntien rakennuskannan koostumus. Esimerkiksi kunnissa, joissa on paljon suuria voimalaitoksia tai tuulivoimaa, voimalaitoksille määrätyn kiinteistöveroprosentin osuus on selvästi koko maan keskimääräistä tasoa korkeampi.

Kuva 2: Eri kiinteistöveroprosenteilla maksuunpannut kiinteistöverot vuonna 2026, ennakkotieto.

Kiinteistöveron määrä kasvaa edellisvuodesta 1,0 prosenttia

Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2026 kiinteistövero tuottaa kunnille 2 443 miljoonaa euroa. Tämä on noin 25 miljoonaa (+1,0 %) enemmän kuin vuoden 2025 lopullinen maksuunpantu kiinteistövero. Kiinteistöveron kasvuvauhti on vuodesta 2025 alkaen hidastunut verrattuna aiempiin vuosiin. Hidastumisen taustalla ovat erityisesti rakennuskustannusindeksin vaimea kasvu vuosina 2025–2026, uudisrakentamisen vähyys sekä kiinteistöveroprosenttien maltilliset korotukset näinä vuosina. Esimerkiksi vuonna 2024 kiinteistöveron tuotto kasvoi 7,2 prosenttia, mikä selittyi suurelta osin maapohjien yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan nostamisella. Vuonna 2023 kiinteistöveron tuotto kasvoi puolestaan 7,9 prosenttia, pääasiassa rakennuskustannusindeksin voimakkaan nousun vuoksi.

Ennakkotietojen mukaan kiinteistöveron tuotosta 72,3 prosenttia, euroissa 1 766 miljoonaa, kertyy rakennuksista vuonna 2026. Maapohjan osuus on puolestaan 27,7 prosenttia, euroissa noin 677 miljoonaa. Maapohjista kertyvä laskennallinen kiinteistövero kasvaa ennakkotietojen mukaan 1,4 prosenttia (9,6 miljoonaa euroa) ja rakennuksista kertyvä laskennallinen vero 0,9 prosenttia (15,7 miljoonaa euroa).

Kuva 3: Laskennallinen kiinteistövero verovuosina 2014–2026, ennakkotieto

Kiinteistöveroa ei maksuunpanna, jos vero on alle 10 euroa. Laskennallisissa kiinteistöverotiedoissa on huomioitu myös alle 10 euron kiinteistöverot ja tästä syystä maksuunpannut kiinteistöverot ovat laskennallisia kiinteistöveroja hieman pienemmät.

Kiinteistöveron tuoton kasvu jälleen suurinta Keski-Pohjanmaalla

Vuonna 2026 kiinteistöveron tuotto kasvaa ennakkotietojen mukaan 11 maakunnassa ja laskee kahdeksassa maakunnassa. Suhteellisesti eniten kiinteistövero kasvaa Keski-Pohjanmaalla (+4,9 %), jossa kasvaa sekä rakennuksista (+5,3 %) että maapohjasta (+1,8 %) kertyvä kiinteistövero. Viime vuoden tapaan erityisesti tuuli- ja aurinkovoimaloista kertyvän kiinteistöveron määrä kasvaa (+21,4 %) Keski-Pohjanmaalla edellisvuodesta. Maakuntatasolla tarkasteltuna toiseksi eniten kiinteistöveron tuotto kasvaa Pohjois-Pohjanmaalla (+2,8 %), kolmanneksi eniten Päijät-Hämeessä (+2,8 %) ja neljänneksi eniten Pohjanmaalla (+2,2 %). Eniten kiinteistöveron määrä laskee Ahvenanmaalla (-4,5 %). Lasku johtuu suurelta osin Maarianhaminan vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin laskusta 0,5 prosentista 0,4 prosenttiin vuonna 2026.

Kuva 4: Kiinteistöveron määrän vuosimuutos alueittain vuonna 2026, ennakkotieto

Ennakkotietojen mukaan vuoden 2026 laskennallisen kiinteistöveron tuotto kasvaa yli viisi prosenttia 34 kunnassa. Kiinteistöveron tuotto laskee tai pysyy ennallaan edellisvuoteen verrattuna 156 kunnassa.  Kiinteistöverotuottoa eniten kasvattaneissa kymmenessä kunnassa on joko korotettu kiinteistöveroprosentteja tai rakennettu tuuli- ja aurinkovoimaloita.

Kuva 5: Kuntien lukumäärä kiinteistöverotuoton muutoksen mukaan vuosina 2025 ja 2026