Työkorvauksen maksaminen ulkomaiselle yritykselle

Antopäivä
1.3.2010
Voimassaolo
- 20.3.2017

Tämä ohje on tarkoitettu suomalaiselle työn teettäjälle, joka maksaa työkorvausta ulkomaiselle yritykselle

1. Velvollisuus periä lähdevero

Suomalainen työn teettäjä on velvollinen perimään lähdeveron ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta, kun työ on tehty Suomessa.

Työn teettäjän ei tarvitse periä maksamastaan työkorvauksesta lähdeveroa, jos

a) ulkomainen yritys kuuluu suomalaiseen ennakkoperintärekisteriin tai
b) ulkomainen yritys esittää työn teettäjälle lähdeverokortin, jolla perittävän veron määrä on 0 %.

Työn teettäjä voi jättää lähdeveron perimättä myös silloin, kun ulkomainen yritys esittää selvityksen siitä, että kansainvälinen sopimus estää veron perimisen (verosopimustilanteessa yleensä tilanne, jossa ulkomaiselle yritykselle ei muodostu kiinteää toimipaikkaa). Jos työkorvausta maksetaan kuitenkin tehdystä talonrakennus-, maanrakennus-, vesirakennus- tai muusta rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, laivanrakennustyöstä, kuljetustyöstä tai siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä, tai näille aloille vuokratusta työvoimasta, työn teettäjä voi jättää lähdeveron perimättä vain, jos korvauksen saaja on merkitty suomalaiseen ennakkoperintärekisteriin tai esittää 0-veron lähdeverokortin (Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta (627/1978) 10 e §).

Lähdevero työkorvauksesta on 13 %, kun työkorvauksen saaja on osakeyhtiöön tai henkilöyhtiöön rinnastuva yritys, ja 35 %, kun työkorvauksen saaja on yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja.

Jos ulkomainen yritys haluaa välttää lähdeveron perimisen sen saamasta työkorvauksesta, on yrityksen selkeintä hakeutua ennakkoperintärekisteriin tai hakea lähdeverokortti, jolla perittävän veron määrä on 0 %. Ulkomaisille yrityksille on menettelyohje, joka koskee ennakkoperintärekisteröintiä ja tuloverovelvollisuutta 

sekä erikseen ohje, joka koskee työvoiman vuokraustilanteita.

2. Lähdeveron maksaminen Verohallinnolle

Suomalainen työn teettäjä maksaa työkorvauksesta perityn lähdeveron verotilille ja ilmoittaa lähdeveron määrän kausiveroilmoituksella (kohdat 605, 606 ja 608).

3. Vuosi-ilmoitus

Suorituksen maksajan on annettava rajoitetusti verovelvolliselle yhteisölle maksamastaan työkorvauksesta vuosi-ilmoitus 7809, jos työkorvauksesta on peritty lähdevero. Jos työkorvaus on maksettu rajoitetusti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle, on vuosi-ilmoitus annettava, vaikka työkorvauksesta ei olisi peritty lähdeveroa. Suorituslajin tunnukseksi merkitään A4. Vuosi-ilmoitus on annettava viimeistään lähdeveron perimistä seuraavan kalenterivuoden tammikuun loppuun mennessä.

4. Liikaa perityn lähdeveron palauttaminen

Ulkomaisen yrityksen on suositeltavaa hakeutua ennakkoperintärekisteriin tai hakea 0 %:n lähdeverokorttia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mielellään jo ennen toimeksiannon ja laskutuksen aloittamista Suomessa. Jos työkorvaus maksetaan ennen kuin yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin tai ennen kuin yritykselle on myönnetty lähdeverokortti, työkorvauksen maksajan tulee periä lähdevero.

Ulkomainen yritys on verosopimustilanteessa velvollinen maksamaan työsuorituksesta Suomeen tuloveroa yleensä silloin, jos sille muodostuu Suomeen kiinteä toimipaikka. Kiinteän toimipaikan muodostuminen määräytyy käytännössä kyseiseen tapaukseen sovellettavan verosopimuksen mukaan. Suomen tekemien verosopimusten kiinteän toimipaikan määritelmä perustuu pääsääntöisesti OECD:n malliverosopimuksen 5 artiklaan. Eri sopimusten kiinteän toimipaikan määritelmät saattavat kuitenkin yksityiskohtiensa osalta poiketa toisistaan.

Tiettyjen verosopimusten mukaan ulkomailla asuva itsenäinen ammatinharjoittaja on verovelvollinen Suomessa harjoitetusta toiminnasta myös silloin, kun hän oleskelee Suomessa yli 183 päivää 12 perättäisen kalenterikuukauden aikana, vaikka kiinteää toimipaikkaa ei muuten muodostu (mm. Viro, Latvia, Liettua, Pohjoismaat).

Jos Suomella ei ole verotusoikeutta ulkomaisen yrityksen tuloon, yritys voi hakea liikaa perityn lähdeveron palauttamista.

Veron palauttamiseksi on kaksi vaihtoehtoa:

1. Suomalainen veron perinyt yritys palauttaa veron ulkomaiselle yritykselle

Ulkomainen yritys voi antaa suomalaiselle toimeksiantajayritykselle selvityksen siitä, ettei lähdeveroa olisi tarvinnut periä. Tällainen selvitys on käytännössä verotoimiston antama takautuva lähdeverokortti, jolla perittävän veron määrä on 0 %. Selvitykseksi ei kelpaa se, että yritys on myöhemmin merkitty ennakkoperintärekisteriin. Saatuaan takautuvan lähdeverokortin suomalainen yritys voi maksuvuoden aikana palauttaa aiemmin pidättämänsä lähdeveron ulkomaiselle yritykselle. Samalla annetaan myös korjattu tosite. Korjaus tehdään siten, että yhteys alkuperäiseen tositteeseen säilyy. Lisäksi Verohallinnolle annettavia kausiveroilmoitustietoja on korjattava vastaavalta osin. 
Maksuvuoden päättymisen jälkeen maksaja ei voi enää palauttaa pidätettyä lähdeveroa, vaan ulkomaisen yrityksen on haettava lähdevero takaisin Verohallinnolta.

2. Ulkomainen yritys hakee veron takaisin Verohallinnolta

Ulkomainen yritys voi pyytää Verohallinnolta lähdeveron palauttamista lomakkeella 6203, Hakemus Suomen lähdeveron palauttamiseksi. Hakemukseen tulee liittää suorituksen maksajan antama tosite maksusuorituksesta ja peritystä verosta sekä maksajan vakuutus siitä, ettei hän ole palauttanut lähdeveroa hakijalle. Hakemukseen tulee aina liittää lomakkeessa  vaaditut tiedot hakijan toiminnasta Suomessa sekä mahdollinen suoritusta koskeva toimeksianto- tai urakkasopimus.

Lähdeveroa ei edellä mainituilla menettelyillä palauteta yritykselle, jos Suomella on oikeus verottaa kyseistä tuloa, yleensä kiinteän toimipaikan muodostumisen tai yli 183 päivän oleskelun perusteella. Tällöin yrityksen tulee antaa Suomeen veroilmoitus ja peritty lähdevero luetaan yrityksen hyväksi Suomen tuloverotuksen yhteydessä. Veroilmoitukseen tulee liittää maksajalta saatu tosite pidätetystä lähdeverosta.

(Aiemmin Verohallinnon julkaisu 289)