Muuna kuin rahana jaetun osingon verotus

Ohje liittyy kokonaisuuteen: Pääomatulot ja sijoitukset, Kansainvälinen verotus

---

Ohjeessa käsitellään muuna kuin rahana jaettavan osingon verotusta. Ohjeessa ei käsitellä arvonlisäverotusta.

Ohjetta on päivitetty varainsiirtoverolain muutosten vuoksi. Varainsiirtoverolakia muutettiin muun ohessa siten, että varainsiirtoveroprosentti kiinteistöjen luovutuksesta alennettiin 4,0:sta 3,0:aan sekä asunto-osakeyhtiöiden ja muiden kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden sekä muiden arvopaperien luovutuksista 2,0:sta ja 1,6:sta 1,5:een. Lakimuutokset tulivat voimaan 1.1.2024, mutta muutettuja veroprosentteja sovelletaan takautuvasti 12.10.2023 tai sen jälkeen tehdyn sopimuksen perusteella tapahtuneeseen luovutukseen.

1 Johdanto 

Osakeyhtiö voi maksaa osingon rahan sijaan muuna omaisuutena (in natura -osinko). Tyypillinen esimerkki muuna kuin rahana maksettavasta osingosta on toisen yhtiön osakkeena maksettava osinko. Osinkona voidaan jakaa myös esimerkiksi muita arvopapereita, kiinteistöjä, huoneisto-osakkeita tai autoja.

In natura -osingon kanssa yhtä aikaa voidaan jakaa myös rahaosinkoa. Esimerkiksi jos osinkona jaetaan osakkeita, osalle osakkaista voidaan maksaa rahaosinkoa sen vuoksi, että murto-osaisia osakkeita vastaava määrä hyvitetään osingonsaajalle rahana.

In natura -osingon määräksi katsotaan omaisuuden käypä arvo sinä päivänä, kun osinko on nostettavissa. Jos osingon nostoajankohdasta ei ole yhtiökokouksessa erikseen päätetty, osinko on nostettavissa samana päivänä kuin yhtiökokous on pidetty. Jos osingonjakaja on julkisesti noteerattu yhtiö, osingon nostettavissaolopäivä on osingonjakopäätöksessä määrätty maksupäivä. Siten jos osinkona jaetaan esimerkiksi julkisesti noteeratun yhtiön osakkeita, osingon määrä on osakkeiden painotettu keskihinta osingon maksupäivänä.

Ohjeessa käsitellään muuna kuin rahana maksettavan osingon verotusta Suomessa yleisesti verovelvollisten ja rajoitetusti verovelvollisten osingonsaajien ja yleisesti verovelvollisten osingonjakajien näkökulmasta. Tuloverolain (TVL) 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan Suomessa yleisesti verovelvollisia ovat verovuonna Suomessa asunut henkilö, kotimainen yhteisö, ulkomailla perustettu tai rekisteröity yhteisö, jonka tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa, yhteisetuus ja kuolinpesä. TVL 9 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan rajoitetusti verovelvollisia ovat henkilöt, jotka eivät ole verovuonna asuneet Suomessa sekä sellaiset ulkomaiset yhteisöt, joilla ei ole Suomessa tosiasiallista johtopaikkaa. Luonnollisten henkilöiden yleistä ja rajoitettua verovelvollisuutta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus sekä verosopimuksen mukainen asuminen - luonnolliset henkilöt. Yhteisöjen yleistä ja rajoitettua verovelvollisuutta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Yhteisön yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus.

Osingonsaajan tuloverotuksessa in natura -osinko on veronalaista tuloa samalla tavalla kuin rahana saatu osinko. Osinkona saadun omaisuuden laatu ei siten vaikuta osingon tuloverotukseen. Osingon verokohteluun osingonsaajan tuloverotuksessa vaikuttaa muun muassa se, onko osingonmaksaja julkisesti noteerattu vai noteeraamaton yhtiö ja onko osingonsaaja luonnollinen henkilö vai yritys. Osinkotulojen verotusta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Osinkotulojen verotus.

Jos osinkona jaetaan arvopapereita tai kiinteistöjä, luovutuksesta on suoritettava varainsiirtovero. Varainsiirtoveron määrään, maksamiseen ja ilmoittamiseen vaikuttaa omaisuuden luonteen lisäksi se, onko osingonsaaja yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Jokaisen ilmoittamisvelvollisen on annettava oma varainsiirtoveroilmoitus. Osingonmaksaja voi antaa varainsiirtoveroilmoituksen osingonsaajan puolesta vain valtuutuksen nojalla. Poikkeus tähän ovat varainsiirtoverolain (VSVL) 16 §:n 2 momentin tilanteet, joissa luovuttaja on velvollinen perimään veron ja antamaan ilmoituksen, jollei osingonsaaja ole oma-aloitteisesti ilmoittanut ja maksanut veroa. Varainsiirtovero maksetaan käyttäen asiakaskohtaista varainsiirtoveron viitenumeroa. Jos osinkoa jakava yhtiö on sitoutunut vastaamaan osingonsaajan maksettavaksi tulevasta varainsiirtoverosta, varainsiirtovero on osingonsaajan tuloverotuksessa osa osinkotuloa (KHO 2020:127).

Osingonmaksajalla voi olla velvollisuus toimittaa veronalaisesta osingosta ennakonpidätys tai periä lähdevero, jos in natura -osingon kanssa samaan aikaan on jaettu myös rahaosinkoa. Esimerkiksi jos in natura ‑osingon kanssa samaan aikaan ei ole jaettu rahaosinkoa tai osingonsaaja on yhteisö tai elinkeinoyhtymä, osingonsaajan pitää tarvittaessa itse huolehtia tuloveron tai lähdeveron maksamisesta. Osingonmaksajan pitää antaa osingoista vuosi-ilmoitus.

2 Tuloverotus 

2.1 Osingonsaajana luonnollinen henkilö tai kuolinpesä 

Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotuksessa in natura -osingon veronalaisuus määräytyy samalla kuin rahana saadun osingon veronalaisuus. Jos osingonmaksaja on sitoutunut vastaamaan varainsiirtoverosta osingonsaajan puolesta, varainsiirtovero on osa osinkotuloa ja sen veronalaisuus määräytyy samalla tavalla kuin rahana saadun osingon veronalaisuus.

In natura -osingon määräksi katsotaan omaisuuden käypä arvo sinä päivänä, kun osinko on nostettavissa. Jos osingon nostoajankohdasta ei ole päätetty yhtiökokouksessa erikseen, osinko on nostettavissa samana päivänä kuin yhtiökokous on pidetty. Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän tuloverotuksessa in natura -osinko on sen verovuoden tuloa, jonka aikana osinko on ollut yhtiökokouksen päätöksen perusteella nostettavissa. Jos osingonjakaja on julkisesti noteerattu yhtiö, osingon nostettavissaolopäivä on osingonjakopäätöksessä määrättynä maksupäivänä. Siten jos osinkona jaetaan esimerkiksi julkisesti noteeratun yhtiön osakkeita, osingon määrä on osakkeiden painotettu keskihinta osingon maksupäivänä.

Julkisesti noteeratun yhtiön jakaman in natura -osingon veronalaisuus määräytyy TVL 33 a §:n 1 momentin perusteella, jos osinko kuuluu henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Julkisesti noteeratun yhtiön määritelmää ja julkisesti noteeratulta yhtiöltä saadun osingon verotusta henkilökohtaisessa tulolähteessä käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeen Osinkotulojen verotus luvussa 2.1.

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän julkisesti noteeraamattomasta yhtiöstä saama in natura -osinko jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon samalla tavalla kuin rahaosinko (TVL 33 b § 1 ja 2 momentit), jos osinko kuuluu henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Julkisesti noteeraamattomalta yhtiöltä saadun osingon verotusta henkilökohtaisessa tulolähteessä käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeen Osinkotulojen verotus luvussa 2.2.

Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen kuuluvan osingon verotusta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeen Osinkotulojen verotus luvussa 2.4.

Yleisesti verovelvollisen luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saama in natura -osinko näkyy henkilön ja kuolinpesän esitäytetyllä veroilmoituksella osingonmaksajayhtiön antaman vuosi-ilmoitustiedon perusteella.

2.2 Osingonsaajana yritys

Yrityksiä ovat esimerkiksi yhteisöt, kuten osakeyhtiöt ja osuuskunnat sekä elinkeinoyhtymät, kuten avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt. Yrityksen verotuksessa in natura -osinkoa verotetaan samalla tavalla kuin rahana saatua osinkoa. Jos osingonmaksajayhtiö on sitoutunut vastaamaan varainsiirtoverosta osingonsaajan puolesta, varainsiirtovero on osa osinkotuloa ja sen veronalaisuus määräytyy samalla tavalla kuin rahana saadun osingon veronalaisuus.

Osakeyhtiön tai osuuskunnan saaman in natura -osingon verokohtelu määräytyy yleensä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) 6 a §:n perusteella riippumatta siitä, minkä tulolähteen tuloa osinko on. Yhteisön saaman osingon verotusta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeen Osinkotulojen verotus luvussa 3.

Elinkeinoyhtymän saamat osingot verotetaan osakkaiden tulona TVL 16 §:n 3 ja 4 momenttien perusteella, kuten elinkeinoyhtymän muutkin tulot. Osinkojen veronalaiset ja verovapaat osuudet määräytyvät osakkaan verotuksessa osakkaan verotusta koskevien säännösten mukaisesti. Elinkeinoyhtymän saaman osingon verotuksesta kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeen Osinkotulojen verotus luvussa 4.

In natura -osingon määräksi katsotaan omaisuuden käypä arvo sinä päivänä, kun osinko on nostettavissa. Jos osingon nostoajankohdasta ei ole päätetty yhtiökokouksessa erikseen, osinko on nostettavissa saman päivänä kuin yhtiökokous on pidetty. Jos osingonjakaja on julkisesti noteerattu yhtiö, osingon nostettavissaolopäivä on osingonjakopäätöksessä määrätty maksupäivä. Yrityksen tuloverotuksessa osinkotulo on sen verovuoden tuloa, jonka aikana osingonjakopäätös on tehty.

Yhteisön tai elinkeinoyhtymän tulee itse ilmoittaa saatu osinko tuloveroilmoituksellaan.

2.3 Osinkona saadun omaisuuden hankintameno ja -aika 

Osinkona saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan osingonsaajan tuloverotuksessa omaisuuden nostettavissaolopäivän mukainen käypä arvo kokonaisuudessaan, vaikka osinkotulo olisi osingonsaajalle osittain tai kokonaan verovapaata tuloa. Omaisuuden saannosta maksettu varainsiirtovero lisätään osinkona saadun omaisuuden hankintamenoon riippumatta siitä, onko varainsiirtoveron maksanut osingonsaaja vai osingonmaksaja. Jos osingonmaksaja on maksanut varainsiirtoveron osingonsaajan puolesta, omaisuuden hankintamenoon lisätään koko varainsiirtoveron määrä, vaikka se olisi ollut osingonsaajalle kokonaan tai osittain verovapaata osinkotuloa.

Omaisuuden hankintamenon merkitys tuloverotuksessa vaihtelee omaisuuden luonteesta ja osingonsaajasta sekä omaisuuden tulolähteestä ja omaisuuslajista riippuen. Esimerkiksi jos osingonsaajalla on oikeus vähentää osinkona saadun omaisuuden hankintameno poistoina, hankintameno muodostaa omaisuuden poistopohjan. Myös yrityksen nettovarallisuuden laskennassa käytetään yleensä omaisuuden verotuksessa jäljellä olevaa hankintamenoa. Jos osinkona saatu omaisuus myöhemmin luovutetaan, ja luovutus on veronalainen, hankintameno vaikuttaa luovutusvoiton tai -tappion laskemiseen.

Kaikkien verovelvollisten verotuksessa osinkona saadun omaisuuden omistusaika lasketaan siitä, kun osinko on ollut nostettavissa. Omistusaika voi vaikuttaa esimerkiksi luovutusvoiton laskentaan ja veronalaisuuteen tai luovutustappion vähennyskelpoisuuteen. Osinkona saadun osakkeen omistusajan laskentaa ja osakkeiden luovutusta luonnollisten henkilöiden verotuksessa käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Arvopaperien luovutusten verotus.

2.4 Osingonmaksajayhtiön verotus 

In natura -osinkoa jakavan yhtiön näkökulmasta kysymys on omaisuuden luovutuksesta käypään arvoon. Luovutuksen katsotaan tapahtuvan sinä päivänä, jona osinko on nostettavissa (KVL 72/1997). In natura -osinkona jaettavan omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan omaisuuden käypä arvo osingon nostettavissaolopäivänä.

Lähtökohtaisesti osinkona jaettavan omaisuuden käypä arvo on osinkoa jakavan yhtiön tuloverotuksessa veronalaista tuloa ja omaisuuden poistamaton hankintameno vähennetään kuluna. Elinkeinotoiminnan tulolähteessä osinkona jaettavan omaisuuden omaisuuslaji voi kuitenkin vaikuttaa luovutushinnan veronalaisuuteen ja hankintamenon vähennyskelpoisuuteen. Esimerkiksi jos osinkona jaetaan toisen yhtiön osakkeita, osakkeiden luovutushinta voi olla verovapaa ja hankintameno vähennyskelvoton EVL 6 b §:n perusteella. Omaisuuden hankintameno voi olla rajoitetusti vähennyskelpoinen myös silloin, kun omaisuus kuuluu muun omaisuuden omaisuuslajiin.

EVL 6 b §:n soveltamisedellytyksiä käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Yhteisön käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verokohtelu. Muun omaisuuden omaisuuslajiin kuuluvien hyödykkeiden hankintamenon vähentämistä käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen.

Jos in natura -osinkona jaetaan arvopapereita tai kiinteistöjä, osingonsaaja on velvollinen maksamaan saannosta varainsiirtoveron. Jos osinkoa jakava yhtiö sitoutuu vastaamaan osingonsaajan maksettavaksi tulevasta varainsiirtoverosta, varainsiirtoveron määrä katsotaan osinkoa jakaneen yhtiön tuloverotuksessa voitonjaon luonteiseksi eräksi. Tällainen voitonjaon luonteinen erä ei ole osinkoa jakaneelle yhtiölle vähennyskelpoinen, koska kysymys ei ole tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvasta menosta (ks. KHO 2015:84 ja KVL 63/2019 (ei muutosta KHO 25.11.2020 taltio 4279)).

3 Varainsiirtoverotus 

3.1 Varainsiirtoveron ilmoittaminen ja maksaminen 

Jos osinkona jaetaan arvopapereita tai kiinteistö, kysymys on varainsiirtoverotuksessa varojen jakona tapahtuvasta arvopaperin tai kiinteistön luovutuksesta, josta on suoritettava varainsiirtovero.

Arvopapereiden luovutuksesta varainsiirtoveroilmoitus on annettava ja vero maksettava kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona arvopaperina saatu osinko on ollut nostettavissa. Jos osingonjakopäätöksessä ei ole mainittu nostettavissaolopäivää, ilmoitus on annettava ja vero maksettava kahden kuukauden kuluessa päivästä, jolloin osingonjakopäätös on tehty. Kiinteistön luovutuksesta varainsiirtoveroilmoitus on annettava ja vero maksettava viimeistään lainhuutoa tai kirjaamista haettaessa tai, jos lainhuutoa tai kirjaamista ei ole säädetyssä ajassa haettu tai sitä ei ole haettava, kuuden kuukauden kuluessa luovutussopimuksen tekemisestä.

Varainsiirtoveron perusteena on osinkona saatujen arvopapereiden tai kiinteistön käypä arvo sinä päivänä, jona osinko on nostettavissa. Osinkona saaduista arvopapereista suoritettavan veron määrä on 1,5 prosenttia arvopapereiden käyvästä arvosta. Jos osinkona jaetaan VSVL 20 §:n 3 momentissa tarkoitettuja osakkeita (muun muassa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön osakkeet), suoritettavan veron määrä on 1,5 prosenttia osakkeiden käyvästä arvosta. Tällöin veron perusteeseen luetaan lisäksi osakkeisiin kohdistuva VSVL 20 §:n 4 momentissa tarkoitettu yhtiölainaosuus ja osuus rakentamisaikaisista lainoista sekä VSVL 20 §:n 5 momentissa tarkoitettu velkaosuus. Osinkona saadusta kiinteistöstä suoritettavan varainsiirtoveron määrä on 3 prosenttia kiinteistön käyvästä arvosta.

Varainsiirtoveroa ei ole maksettava, jos suoritettavan varainsiirtoveron määrä on alle 10 euroa osingonsaajaa kohden. Varainsiirtoveroilmoitus on kuitenkin annettava silloinkin, kun veron määrä on alle 10 euroa eikä veroa tule maksettavaksi. Varainsiirtoveron ilmoittamista ja maksamista käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeissa Varainsiirtovero arvopapereiden luovutuksessa ja Varainsiirtovero kiinteistön luovutuksessa.

3.2 Osingonsaajana yleisesti verovelvollinen 

Jos osingonsaaja on Suomessa tuloverolain mukaan yleisesti verovelvollinen (TVL 9 §:n 1 momentin 1 kohta), osingonsaaja on velvollinen antamaan varainsiirtoveroilmoituksen ja maksamaan veron omalla varainsiirtoveron viitenumerollaan riippumatta siitä, mitä varainsiirtoveron alaista omaisuutta osinkona jaetaan.

Osingonmaksaja ja -saaja voivat keskinäisessä suhteessaan sopia, että osingonmaksaja vastaa in natura -osingosta menevästä varainsiirtoverosta. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä varainsiirtoveron ilmoittamis- ja maksuvelvollisuuden kannalta. Osingonmaksaja tai muu asianhoitaja voi hoitaa ilmoittamisen edellä mainituissa tilanteissa osingonsaajan puolesta vain valtuutuksen nojalla. Tällöinkin varainsiirtoveroilmoitus annetaan osingonsaajan nimissä ja vero maksetaan osingonsaajan varainsiirtoveron viitenumerolla.

Jos osingonsaaja on luonnollinen henkilö, kuolinpesä, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, varainsiirtoveroilmoitus voidaan antaa joko sähköisesti OmaVero-palvelussa tai paperilomakkeella. Jos osingonsaaja on yhteisö, varainsiirtoveroilmoitus on annettava sähköisesti OmaVero-palvelussa.

3.3 Osingonsaajana rajoitetusti verovelvollinen 

Jos in natura -osinkona jaetaan niin sanottuja liikeosakkeita ja osingonsaaja on TVL 9 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan rajoitetusti verovelvollinen, osingonmaksaja on velvollinen perimään veron osingon saajalta ja tilittämään sen rajoitetusti verovelvollisen osingonsaajan puolesta (VSVL 16 §:n 2 momentti). Osingonmaksaja antaa tällöin varainsiirtoveroilmoituksen ja maksaa veron omalla varainsiirtoveron viitenumerollaan. Osingonmaksajan on annettava jokaisesta rajoitetusti verovelvollisesta saajasta oma varainsiirtoveroilmoitus. Huolimatta siitä, että osingonmaksaja on näissä tilanteissa viime kädessä vastuussa veron suorittamisesta, osingonmaksaja ja osingonsaaja voivat sopia, että rajoitetusti verovelvollinen osingonsaaja antaa itse varainsiirtoveroilmoituksen ja maksaa veron omalla varainsiirtoveron viitenumerollaan.

Jos rajoitetusti verovelvollinen saa in natura -osinkona VSVL 20 §:n 3 momentissa tarkoitettuja osakkeita, kuten asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeita, tai kiinteistön, rajoitetusti verovelvollisen on itse annettava varainsiirtoveroilmoitus ja maksettava vero omalla varainsiirtoveron viitenumerollaan. Osingonmaksaja ja -saaja voivat näissä tilanteissa keskinäisessä suhteessaan sopia, että osingonmaksaja vastaa in natura -osingosta menevästä varainsiirtoverosta. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä varainsiirtoveron ilmoittamis- ja maksuvelvollisuuden kannalta. Osingonmaksaja tai muu asianhoitaja voi hoitaa ilmoittamisen osingonsaajan puolesta vain valtuutuksen nojalla. Tällöinkin varainsiirtoveroilmoitus annetaan osingonsaajan nimissä ja vero maksetaan osingonsaajan varainsiirtoveron viitenumerolla. Rajoitetusti verovelvollisen viitenumeron hakemista käsitellään tarkemmin Verohallinnon asiakasohjeessa Ulkomainen ostaja - näin saat varainsiirtoveron viitenumeron.

Jos osingonsaaja on ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa oleva sivukonttori tai ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen, rahastoyhtiön tai ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa oleva sivuliike, varainsiirtoveron ilmoittamisessa ja maksamisessa noudatetaan edellä kerrotusta poiketen luvussa 3.2 kuvattuja menettelyjä.

4 Ennakonpidätys 

Osingonmaksajan pitää yleensä toimittaa osingosta ennakonpidätys, jos saaja on TVL 9 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella Suomessa yleisesti verovelvollinen luonnollinen henkilö tai kuolinpesä. Jos osinko maksetaan pelkästään muuna kuin rahana, osingonmaksaja ei kuitenkaan voi toimittaa osingosta ennakonpidätystä. Osingonmaksaja ei siten voi toimittaa ennakonpidätystä myöskään osingonsaajan puolesta maksamansa varainsiirtoveron osuudesta. (EPL 11 §).

Jos in natura -osingonjaon yhteydessä kaikille tai osalle osakkaista on maksettu myös rahaosinkoa, osingonmaksaja toimittaa ennakonpidätyksen rahaosinkoa saaneiden osakkaiden osingosta. Tällöin ennakonpidätys toimitetaan enintään rahaosingon suuruisena. Jos osingonmaksaja jakaa myöhemmin samana vuonna erillisellä osingonjakopäätöksellä rahaosinkoa, rahaosingosta toimitettavassa ennakonpidätyksen määrässä ei tarvitse huomioida aikaisemmasta in natura -osingosta toimittamatta jäänyttä ennakonpidätystä. Ennakonpidätyksen toimittamista käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeissa Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset sekä Ennakonpidätyksen toimittaminen.

Jos osingonmaksaja ei ole voinut toimittaa ennakonpidätystä osinkotulosta, tai se on voitu toimittaa vain osittain, osingonsaaja voi välttyä mahdolliselta jäännösverolta hakemalla ennakkoveroa tai lisäennakkoa. Ennakkoveron ja lisäennakon hakemista käsitellään tarkemmin Verohallinnon asiakasohjeessa Ennakkovero - henkilöasiakkaat. 

Yhteisön tai elinkeinoyhtymän tulee itse ottaa osinko huomioon ennakkoveron määrässä tai hakemalla lisäennakkoa. Ennakkoveron ja lisäennakon hakemista käsitellään tarkemmin Verohallinnon asiakasohjeessa Ennakkovero - yritysasiakkaat.

5 Lähdevero 

Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (lähdeverolaki) 3 §:n perusteella osingonmaksajan pitää yleensä periä osingosta lähdevero, jos osingonsaaja on rajoitetusti verovelvollinen. Jos in natura -osingonjaon yhteydessä osakkaille on maksettu myös rahaosinkoa, osingonmaksajan pitää periä lähdevero rahaosinkoa saaneiden osakkaiden osingosta. Tällöin lähdevero peritään enintään rahaosingon suuruisena. Lähdeveroprosenteista kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Suomesta ulkomaille maksettavien mm. osinkojen lähdeveroprosentit.

Jos osinko maksetaan pelkästään muuna kuin rahana, osingonmaksaja ei voi periä osingosta lähdeveroa. Osingonmaksaja ei voi tällöin periä lähdeveroa myöskään osingonsaajan puolesta maksamansa varainsiirtoveron osuudesta. Jos osingonmaksaja ei ole voinut periä osinkotulosta lähdeveroa, rajoitetusti verovelvollisen osingonsaajan pitää itse hakea lähdeveron määräämistä Verohallinnolta (lähdeverolaki 16 §). Osingonsaajan pitää itse hakea lähdeveron määräämistä myös silloin, jos osingonmaksaja on voinut periä lähdeveron vain osittain. Luonnollinen henkilö voi hakea lähdeveron määräämistä lomakkeella Ilmoitus tulosta lähdeveron määräämistä varten.

Rajoitetusti verovelvollisen osingonsaajan on haettava lähdeveron määräämistä in natura -osingon perusteella viimeistään silloin, kun verovelvollisen olisi annettava veroilmoitus verovuodelta, jonka tuloa osinko on. Luonnollisen henkilön verotuksessa osinko on sen verovuoden tuloa, jonka aikana osinko on ollut nostettavissa. Yhteisön tai elinkeinoyhtymän verotuksessa osinko on sen verovuoden tuloa, jonka aikana osingonjakopäätös on tehty. Jos osingonsaaja hakee lähdeveron määräämistä myöhässä, seurauksena voi olla veronkorotus.

Jos osingonsaaja ei ole hakenut lähdeveron määräämistä oma-aloitteisesti, Verohallinto voi määrätä puuttuvan lähdeveron ja mahdollisen veronkorotuksen maksettavaksi rajoitetusti verovelvolliselle osingonsaajalle.

Jos osingonsaaja haluaa, että lähdeveroa määrättäessä sovelletaan verosopimusmääräyksiä, osingonsaajan on esitettävä verosopimuksen soveltamiseksi tarvittavat tiedot. Verosopimuksen soveltamisesta kerrotaan tarkemmin ohjeessa Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit.

Luonnollinen henkilö voi lähdeverolain 13 §:n 1 momentin 3 kohdan edellytysten täyttyessä vaatia osinkotulon verottamisesta verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Vaatimuksen tekemistä käsitellään tarkemmin ohjeessa Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit.

6 Vuosi-ilmoitus 

Osingonmaksaja on velvollinen ilmoittamaan maksamansa in natura -osingon vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle (laki verotusmenettelystä 15 § 1 momentti ja Verohallinnon päätös yleisestä tiedonantovelvollisuudesta 8 § 2 momentti). Osingon määräksi ilmoitetaan osinkona jaetun omaisuuden käypä arvo osingon nostettavissaolohetkellä. Vuosi-ilmoituksella pitää ilmoittaa myös in natura -osingon kanssa samaan aikaan jaettu rahaosinko. Jos osingonmaksaja on maksanut osingonsaajan puolesta varainsiirtoveron, myös varainsiirtoveron määrä pitää ilmoittaa vuosi-ilmoituksella osinkotulona.

Vuosi-ilmoitus osingoista pitää antaa osingon nostettavissaolovuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.

TVL 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle yleisesti verovelvolliselle maksetut osingot ilmoitetaan lomakkeella 7812 Vuosi-ilmoitus osingoista. TVL 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla rajoitetusti verovelvolliselle maksetut osingot ilmoitetaan lomakkeella 7809 Vuosi-ilmoitus rajoitetusti verovelvollisille maksetuista suorituksista. Vuosi-ilmoitus pitää antaa sähköisesti, jos ilmoitus koskee viittä tai useampaa osingonsaajaa.

 

johtava veroasiantuntija Olavi Tuomi

ylitarkastaja Nina Salakka