Tulokulma-podcast

Hanne: Onko sinulla mitään käryä siitä, että miten monessa sähköisessä palvelussa sä pyörit viikolla?

Jussi: No viikottain mä en uskalla edes arvata kun musta tuntuu, että tänä aamuna mä oon pelkästään ollut jo ainakin kolmessa. Että kyllähän noita kertyy.

Hanne: No se on ihan totta. Minua kyllä viehättää tämmöinen yhden luukun periaate, se kuulostaisi mun mielestä erittäin hyvälle.

Jussi: No sehän olisi ihan mahtava systeemi, mutta niin en mä nyt kyllä hirveästi pistää rahaa likoon sen puolesta, että tuollainen kauhean nopeasti saadaan.

Hanne: Näinpä. Tämä on Tulokulma-podcast, jossa avaamme keskustellen ovea Verohallinnon uudenlaiseen työkulttuuriin ja sen taustalla olevaan johtamiseen, positiiviseen työntekijä- ja asiakaskokemuksen rakentamiseen. Meidän kanssa tänään jutustelee digitaalisuudesta ja OmaVerosta tuoteomistaja Joonas Jarva Tuotehallintayksiköstä. Mun nimi on Hanne Lotsari veron viestinnästä ja äänitilaa kanssani jakaa Jussi Miettinen, virkamies verolta hänkin ja vapaalla vantaalainen farmari. Joonas tosi mukava, että sä pääsit meidän kanssa jutustelemaan näin kasvotusten todella ajankohtaisista aiheista eli OmaVerosta, mutta ennen kun mennään tohon sähköisten palveluiden maailmaan, niin kerro mitä ihmettä tarkoittaa tuoteomistaja ja millaisessa porukassa sä teet töitä.

Joonas: Kiitos kutsusta ja mukava olla täällä. No Verohallinnossa on kolmisenkymmentä kappaletta tuotteita, joista OmaVero on vaan yksi. Meillä on esimerkiksi esitäytetty veroilmoitus, yhteisöjen tuloverotus ja kiinteistöverotus. Taustalla toimii tässä verotuspuolessa tämmöinen kaiken ydin eli tää verotusohjelmisto, mihin me ollaan kiinnitettynä ja OmaVero on kanssa tavallaan tämmöinen alustamainen tuote. Eli me tarjotaan näille verotustuotteille alusta, minkä päälle ne voi sitten rakentaa omia toiminnallisuuksia asiakkaita varten. Tuoteomistajatyö eli tuoteomistaja johtaa tuotetiimiä ja vastaa siitä, että tuotteeseen tulevat kehitystarpeet selvitetään huolellisesti ja ne priorisoidaan järkevästi. Saadaan niihin rahoitus ja riittävät resurssit. Joskus pitää osata sanoa myös ei, jos pöydällä on useampi hyvä kehitysajatus. Ja tietenkin lainsäätäjä pitää meitä aika kiireisenä, eikä me voida noita lakimuutoksia jättää toteuttamatta. Joo tää on mun mielestä aika monipuolinen tehtävä, jossa eri yksiköiden välillä veron sisällä ja tehdään myös yhteistyötä ulkoisten sidosryhmien kanssa. Mun porukka on moniosaajatiimi eli meidän porukkaan kuuluu muun muassa koodareita, käytettävyys- ja saavutettavuusasiantuntijoita, palvelukehityksen ammattilaisia. On testausvastaavia, testaajia ja lisäksi meillä on OmaVeron osaajat eli nuo verotuksen ammattilaiset eli tällä paketilla. Tämä meidän porukan tausta on aika kirjava, mutta se on tosi hyvä asia.

Jussi: Monenlaista osaamista ja aika paljon porukkaa. Se edellyttää, että saadaan pyörät pyörii. Mutta hei Joonas, jos me nostetaan nyt heti niin kissa pöydälle, niin oletko sä tehnyt sun veroilmoituksen ja toivon, että olet tehnyt sen OmaVerossa. Hmm.. kuten yhdeksänkymmentäkaksi prosenttia verotuksensa tekevistä henkilöistä tekee. Ja sen lisäksi niin, onko tulossa nyt jotain keväälle uusia juttuja tuohon OmaVero palveluun?

Joonas: Joo mä oon saanut mun muutokset tehtyä.

Jussi: Hyvä Joonas.

Joonas: Kaikki on tehty esitäytetylle veroilmoitukselle ja kiinteistöveropäätös on myös tsekattu läpi ja nyt pitäisi olla kaikki kunnossa. Noista uudistuksista, mitä nyt on tehty, niin mehän julkaistiin tuossa viime marraskuussa uusi versio OmaVerosta ja siinä me saatiin mukaan esimerkiksi paljon pyydetty mobiili responsiivisuus. Eli että OmaVeron käyttö kännykällä olisi vähän helpompaa. Sitten verkkolaskut tuli erityisesti yrityksille. Ja sitten tuota tietenkin toi uusi käyttöliittymä eli siinä perustoiminnallisuudet on aika lailla samat kuin vanhassa versiossa, mutta asiat on ehkä vähän eri paikoilla ja toimii ehkä vähän samalla logiikalla kuin aikaisemmin. Ja sitten me havahduttiin tuossa viime vuoden syksyllä asiakaspalautteiden perusteella tutkimaan vähän noita virtuaalivaluuttoja, eli niiden ilmoittaminen on aika järjettömän hankalaa ja se on verotuksellisesti ja sitten ihan yleisesti asiana tosi hankalan oloinen. Tehtiin yksi palvelumuotoilukeissi ja käytiin meidän asiakkaiden kanssa vähän läpi, että mikä se olisi semmoinen ajatus, että mihin suuntaan tätä pitäisi tätä toimintoa kehittää ja sitten tehtiin tässä keväällä nyt semmoinen ensimmäinen versio minimimuutoksilla, että se ilmoittaminen olisi vähän helpompaa. Ajatus on, että seuraamme vähän tilannetta ja katsotaan sitten jatkokehitystä myöhemmin jollain aikavälillä.

Hanne: Mä muistan kyllä aika hyvinkin sen ajan, kun suomalaiset sähköistyi. Eli se tapahtui tuossa vuosituhannen alkupuoliskolla eli muutos paperisesta maailmasta oli todella käänteentekevä ja verolla esimerkiksi tehtiin merkittäviä säästöjä vaikka paperin kulutuksesta. Muistaakseni se oli jotain 19 000 t paperia säästyy yhden vuoden aikana, kun mentiin sähköiseen maailmaan eli suurista määristä paperia todellakin oli kyse. Askeleita on otettu reippaasti eteenpäin tuosta ajasta. Ja, vaikka meitä tietysti kiinnostaa muun muassa toi paperin kulutus aika luontevasti täällä Suomessa, mutta miltä Joonas noin muuten vaikuttaa veromaailmassa? Miltä näyttää palvelujen kehittäminen juuri nyt ja millaisia asioissa painopiste on?

Joonas: Joo no verotuksessa ainoa vakio on muutos, niinku tavataan sanoa. Kuten tuossa sanoin, niin lainsäätäjä pitää meidät kiireisinä tulevinakin vuosina, eli nyt esimerkiksi valmistellaan mittavaa kiinteistöverouudistusta ja sitten noita kansainvälisiä juttuja on vireillä useampi. Verotus on siirtymässä enemmän siihen suuntaan, että verotus olisi mahdollisimman näkymätön ihmisten elämässä ja haluttaisiin katsoa niinku asiakasryhmäkohtaisesti, että minkälaisia ongelmia sitten niille, jotka veroilmoittamista joutuu tai saa tehdä niin on, ja pyrittäisiin ratkaisemaan ne ongelmat ja tehdä sitten siitä veroasioista mahdollisimman miellyttävää. Verotuksen kokonaisuusnäkymä OmaVerossa olisi tosi kova juttu toteuttaa. Eli semmoinen näkymä, että näkisi silmäyksellä sen oman tilanteensa visuaalisesti, että kyllä meidän niinku painopiste on jatkossakin asiakkaassa.

Jussi: Kannatetaan ehdottomasti tuota kokonaisnäkemyksen tuomista. Että ei muuta ku eteenpäin. Mutta hei sä kirjoitit tuolla LinkedInissa, että nämä verotushommat on siinä mielessä aika mukavia, että täällä pääsee nuorimies kokeilee semmoisia lähestulkoon mahdottomilta tuntuvia tehtäviä ja esimerkkinä vaikka moottorin vaihtaminen liikkuvaan autoon, joka on tietysti aina oikein kiva projekti. Tai sitten että, jos pitäisi valaa perustukset taloon, jossa ihmiset asuu ja elää arkeaan ja tämä pitäisi vielä tehdä ilman häiriöitä. Mutta niin voitko sä Joonas vähän kertoa sitä, että miten tällaiset mahdottomat tehtävät tehdään, että saadaan esimerkiksi nää meidän veroilmoitukset meidän asiakkaille?

Joonas: Joo, mä voisin tosta vähän raottaa tuota veroilmoitusten tuottamista, eli se vaatii aika paljon valmistelevia töitä ja me aloitetaan tosi hyvissä ajoin. Esimerkiksi se jo edellisenä vuonna se työ, että me saadaan nuo veroilmoitukset matkaa kevään aikana ja tuota meidän verotustuotteet tekee suurimman osan tästä työstä. Eli ne toteuttaa vuosittain näitä lakivuosimuutoksia ja sillä muutetaan sitten meidän taustalla pyörivää verotusohjelmistoa. Ja tämä vaatii muutosten tekeminen tosi paljon testaamista ja varmistelua siitä, että se meidän toimintavarmuus säilyy. Se on meidän tärkein asia, että ollaan toimintavarmoja. Ja henkilöverotuksessa tulee tuossa välissä sitten toi verokorttien julkaisu joulukuun korvilla, että se on kans tosi iso ponnistus tässä syksyn aikana. Sinänsä omasta roolista, kun katsoo niin hyvä sinänsä että nää verotustuotteet hoitaa kyllä aika itsenäisesti nää perushommat ja OmaVerossa me otetaan näistä muutoksista hanskaan se asiakkaan näkökulma ja katsotaan, että se ilmoittamisen flow pysyy mahdollisimman hyvänä. Ja sitten meidän täytyy varmistella myös siitä, että palvelu pyörii isoilla käyttäjämäärillä mahdollisimman sujuvasti ja häiriöittä. Mun vastuulla on esimerkiksi se, että palveluun pääsee kirjautumaan ja katsomaan niitä veroilmoituksia.

Hanne: hmm... Mutta onhan se aika hämmentävää, että suurimman osan meistä verotus menee ihan ilman, että ihmiskäsi siihen edes koskee. Eli niin sanotusti automaattisesti. Prosenttiluku taitaa olla jopa yli 80%. Harva meistä muuten tietää, että mitä siellä konepellin alla tapahtuu ja siitä olisi kyllä ihan kiva kuulla pikkasen lisääkin. Puhutaan esimerkiksi asiakasymmärryksestä. Ja miten se otetaan esimerkiksi huomioon tämmöisissä kehittämishankkeissa? Omavero julkaistiin yritysasiakkaille vuonna 2017 ja siitä vuosi eteenpäin henkilöasiakkaille. Kun OmaVero aukesi, silloin esimerkiksi saavutettavuudesta ei paljoakaan puhuttu. Eli pystyisitkö sä vähän availemaan, että miten esimerkiksi asiakkaitten tarpeita otetaan huomioon tämmöisissä kehitystyössä? Ja sitten miten varmistetaan se, että kaikki pystyvät käyttämään näitä palveluja?

Joonas: Asiakasymmärrys on tärkeä osa tätä tekemistä, ja se perimmäinen ajatus on ehkä se, että löydetään asiakkaan oikea ongelma, mikä meidän pitäisi ratkaista, että turha meidän on yrittää ratkaista semmoisia ongelmia, mitä ei ole olemassa tai sitten, että ratkaistaan vääriä asioita, niin se on tosi asiakasymmärrys. Ehkä se keskeisin juttu tuossa LinkedIn blogissa, minkä Jussikin tuossa aikaisemmin mainitsi, niin siinä kirjoittelin oikeastaan aika paljon tuosta saavutettavuudesta, mikä on tosi mielenkiintoinen ja iso hanke kaikkia sähköisiä palveluita tuottaville viranomaisille eli näitä meidän palveluita pitäisi pystyä käyttää esimerkiksi ruudunlukijalla tai jos on puna-viher-sokeutta tai sitten pystyy esimerkiksi zoomaamaan sitä tekstiä silleen riittävän suureksi ja samalla varmistaa se, että käyttäjäkokemus ei kuitenkaan siitä huonontuisi. Saavutettavuus ei sinänsä ole mikään uusi asia, mutta se niinku huomioitiin tai tämä regulointi näihin sähköisiin palveluihin tehtiin vasta tuossa pari vuotta sitten. Nykyään nämä saavutettavuuden vaatimukset tulee suoraan lainsäädännöstä. Jos olisi käytössä ihan kokonaan uusi palvelu, niin tää saavutettavuuden huomioiminen olisi hirveän paljon helpompaa, että nyt ollaan aika monessa palvelussa, ehkä vähän samassa tilanteessa kun pitäisi remontoida vanhaa asuntoa ja siitä pitäisi tehdä esteetön. Sitten on se 60 senttiä leveä ovenkarmi, mikä pitäisi leventää 100 senttiseksi ja tilaa on oikeastaan 70 senttiä, niin se vaatii aikamoista miettimistä sitten arkkitehtuurin puolella. Tämä on näissä tietojärjestelmissä aika samanlainen tilanne, mutta ei se ei se mahdotonta ole ja sitten ylipäätänsä asiakkaan näkökulmasta, niin hirveän paljon parempi on se, että ne asiat pystyy hoitamaan siellä sähköisessä palvelussa eikä tarvitse sitten soittaa tai käydä asiakaspalvelussa vaan sen vuoksi, että ei pysty käyttämään sähköisiä palveluita, jos niissä on huono käytettävyys. Aina ei ole saavutettavia, niin tämä olisi hirveän tärkeätä, että mahdollisimman helposti ja sujuvasti pystyisi asioimaan. Siihen tähtäämme.

Hanne: Haetaan tähän kohtaan meidän keskusteluun hieman toisenlaista näkökulmaa, eli mun mielestä nyt olisi paikallaan kuunnella Ollin nostoa jälleen kerran, joka on tällä kertaa Hesarin Visio -liitteestä nyt huhtikuun alusta 2022 ja Anu Niemen kolumnista "Menestyksen syyt arvataan ulkopuolelta lähes aina väärin".

Olli: Ulkoapäin on hyvin vaikea nähdä, mistä yrityksen menestys on todella seurausta. Silti suosion juurisyiden arvaaminen on suosittu harrastus. Jokaista onnistunutta ja epäonnistunutta yrittäjää kohden löytyy tusina ihmistä, jotka tiesivät jo ennen yrityksen onnistumista tai epäonnistumista, mitä tulisi käymään.

Ja Annu Niemi jatkaa:

Loppujen lopuksi kaikki kiteytyy yksinkertaiseen tautologiaan. Et voi nähdä sitä, mitä et näe. Arvata voi, ja kuvailla erilaisia tekijöitä ympärillä. On työmoraalia, lahjakkuutta, hienoa instrumenttia, tuuria ja tähtien asentoa. Käytännössä juurisyyt menestykseen voivat kuitenkin olla jossain aivan muualla –esimerkiksi kyvyssä kestää epävarmuutta ja olla lannistumatta epäonnistumisista. Tavassa tarttua yksityiskohtaan, jota kaikki muut pitävät turhana. Äärimmäisessä introversiossa, jonka takia lapsena esimerkiksi pianistia kiinnostivat ainoastaan sävelet, eivät muut lapset. Haastan usein omaa tiimiäni säilyttämään analyyttisen uteliaisuuden nähdä epäonnistuneiden projektien hyvät valinnat ja tunnistaa menestystarinoista asiat, jotka tehtiin keskinkertaisesti tai jopa huonosti. Ne, joista huolimatta menestyttiin ja joita ei kannata imitoida. Tällainen analyysi on osa sitä todellista bisnestaidetta, jolla menestystarinoita rakennetaan.

Jussi: Mun mielestä toi Ollin nostama kolumni osuu niinku älyttömän hyvin siihen nyt ehkä ajallakin olevaan ilmiöön, jossa tämmöisiä viisasteluja löytyy vähän niinku, joka nurkasta oli kyse sitten vaikka Nokian voitokkaan ajan loppumisesta tai Suomen politiikan haastavista valinnoista tässä ajassa tai sitten vaikka näistä pandemia-ajan ratkaisuista. Eli paljon on viisautta ja neuvoja liikenteessä. Mutta niin Joonas sä oot niinku yksi tämmöisen Suomen suosituimman sähköisen palvelun kehittäjä niin, miten sä näkisit, että mikä sun mielestä on onnistumisen salaisuus?

Joonas: Joo, se on totta, että ulkopuolelta on monesti helppo arvioida ja jälkiviisastella, että mikä meni pieleen ja tuomita ehkä se koko homma sitten sen perusteella tai sitten sokaistua siitä huikeasta menestyksestä, kun joku on keksinyt jonkun uuden menestystarinan, mitä sitten yritetään matkia joka paikassa. Mun yks amerikkalainen kaveri, joka asui muutaman vuoden täällä, niin ihmetteli sitä, että kun meillä asiat toimii 90 prosenttisesti hyvin, miksi me käytetään sitten kaikki meidän aikaa ja energiaa siihen puuttuvan 5% miettimiseen. Se ehkä pisti vähän ajattelemaan niinku itsekin, että vois ajatella asioita ehkä vähän eri näkökulmista ja onko näiden Graalin maljojen ja viisasten kivien metsästyksessä silleen hirveästi järkeä. Mutta OmaVeron osalta niin kyllä täytyy antaa kunniaa mun edeltäjälle Sanna Mäki-Karvialle ja muille, jotka tässä on ollut mukana hommassa, että se niinku ymmärrys siitä, että tätä palvelua tehdään asiakkaalle eikä meidän virkakoneistolle, niin se on nyt ehkä tämmöinen yksittäinen julkinen salaisuus. Ja ehkä se syy sille, mikä toki me ollaan saatu tehtyä aika hyvin toimiva sähköinen palvelu ja se, että me otettiin ammattimaiset käyttöliittymäsuunnittelijat, palvelumuotoilu, siinä heti alussa. Niin se auttoi meitä ymmärtää, että mitä asiakas haluaa ja mikä se asiakkaiden tarve on. Ja se, että meillä on toimivia professiota ja tehdään käytettävyystestejä meidän asiakkaiden kanssa, niin se mahdollistaa myös tämmöistä kokeilujen tekemisen ja myös sitten sen epäonnistumisen suhteellisen aikaisessa vaiheessa, että parhaimmillaan silleen et yhtään riviä ohjelmakoodia ei ole vielä ehditty kirjoittamaan. Sitten meillä on hakeutunut duuniin sellaisiin verotukseen osaajiin tähän tiimiin, jotka ymmärtää miten nämä asiakaslähtöisiä ratkaisuja pitäisi tehdä ja mun mielestä kokonaisuutena tämmöinen toimintatapa, niin tämä on hyvin edullinen ja nopea tapa, joko onnistuu tai epäonnistuu. Välillä sitä miettii, että jos me oltais menty julkaisuun pelkästään niillä ajatuksilla, mitä niinku virkamiesten päästä on olisi irronnut niin oltaisiin otettu aika iso riski ja oltu ehkä vähän kujalla tässä hommassa. Hirveän tärkeää, että olisi mun mielestä osata löytää se riittävän hyvä sweet spot. Eli jos yrittää tehdä täydellistä niin sitten voi olla sellainen tilanne, että 10 vuoden viivästyneen projektin jälkeen joutuu ihmetellä itsekseen, että miksi kukaan ei ole enää kiinnostunut näistä mun tuotoksista ja että mähän tein tämmöisen täydellisen. Niin antakaa nyt niitä palkintoja. Ja joskus tulee eteen sellaisia tilanteita että joudut valitsemaan kahdesta huonosta vaihtoehdosta ja niistä sen paremman ja sitten saatat joutua ottamaan vähän jälkikäteen arvostelua siitä valinnasta, mutta se kuuluu elämään ja pitää ehdottomasti muistaa, että suurimmalle osalle riittää, että ne saa veroasiansa hoidettua kerran tai 2 vuodessa ja sitten voi siirtyä sujuvasti takaisin siihen oikeaan elämään.

Jussi: Mä kanssa veikkaan, että tossa on ehkä ysinkertainen, mutta aika syvä viisaus taustalla, että toi homma saadaan toimimaan ja  olette saanut sen toimimaan, että tähän OmaVeroon ollaan tosi tyytyväisiä. Taitaa olla about 90% käyttäjistä sitä mieltä että se palvelu toimii ja pelittää hyvin. Mutta niin onko jotain muita tämmöisiä kehityshankkeita menossa, joiden tarkoituksena olisi sitten vielä asiakkaitten elämää helpottaa entisestään?

Joonas: No ihan noin hyvissä lukemissa ei olla, että pyöritään aika tasaisesti jossain kahdeksankymmenenneljän prosentin tasossa. Kahdeksankymmentäneljä se vähän vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja tuota itse asiassa englanninkielisiä käyttäjälle 90% pitää aika hyvin kutinsa, ne on jostain syystä tyytyväisempiä tai peukuttaa ylöspäin. Joo semmoisia isoja hankkeita digitalisaatiossa, mitä nyt on menossa on digitaalinen henkilöllisyys. Sitten tämä osittain liittyy myös tämä henkilötunnuksen uudistamistyö eli monet palvelut on hyvin henkilötunnusperusteisia ja niin se on iso duuni monille tommoinen muutos. Sitten meillä on digikompassia tuolta EU:n puolelta tulossa esimerkiksi eli mahdollistaa eurooppalaisille kansalaisille tai EU-kansalaisille parempaa asioita eri jäsenmaiden välillä ja sitten on myös tämmöinen asetus eli siirretään enemmän tietoa viranomaisten välillä ja ei tarvitse sitten joka viranomaisille aina niitä samoja tietoja ilmoitella, että hyödynnetään sitä mitä meillä on niin se helpottaa asiointia. Mä näkisin, että kun nämä saadaan toteutettua, niin kyllä tää sähköinen asiointi menee taas vähän eri levelille. Varsinkin tässä EU jäsenvaltioiden kesken eli että se menee hyvään suuntaan. Mutta kyllä se vaatii tietoisuutta ja se vaatii sitoutumista, että tässä onnistutaan, että EU tasolla nää ei ole aina niin simppeleitä juttuja. Sitten tuolla yrityspuolella niin on reaaliaikaisen yritysverotuksen hanke, mikä vauhdittaa yritysten digitalisaatiota tosi paljon ja pohjoismaissa tehdään myös tämmöistä Nordic Smart Govenment -työtä, missä on digitaalisuus tosi vahvasti läsnä. Eli ajatellaan vähän niinku alusta loppuun asti yritysten elämää, että miten se sähköisesti toimii Omaveron puolella. Mietitään tällä hetkellä vähän semmoista isompaa kuvaa, että miltä tuon palvelun pitäisi näyttää. Se on plus 5 vuoden aikajänteellä ja yritetään parhaamme mukaan tehdä tästä veroasioinnista sellaista, että ne ei kauheasti näkyisi sitten asiakkaalle arjessa.

Hanne: Kuten tässä nyt jo kyllä ymmärtää niin nää isot hankkeet, olipa kyse sitten pelkästään Verohallinnosta tai ylipäätänsä täältä julkiselta puolelta, niin kyllä vaatii todellakin hyvää yhteistyötä organisaatioiden välillä ja sitten erilaisten etujärjestöjen kanssa. Miten sä näet, että mikä on yhteistyössä kaikkein tärkeintä ja minkälaisista elementeistä se koostuu? Miten sitä rakennetaan ylipäätänsä Verohallinnossa ja olisiko sinulla antaa jopa jonkinlaisia vinkkejä tähän?

Joonas: No vinkkejä ei välttämättä, mutta tuota mutta noin yleisesti niin kyllä mun mielestä tärkeintä on se, että asioista voidaan keskustella avoimesti ja rehellisesti. Eli kun löydetään semmoisia yhteisiä nimittäjiä, niin niitä yhteisiä tavoitteitakin on sitten helpompi asettaa ja löytää niitä yhteisiä maaleja. Ja yhteistyöfoorumi ei synny mitenkään itsestään, että kyllä niihin pitää tehdä duunia, että saadaan ne oikeat ihmiset oikeaan paikkaan ja keskustelemaan keskenään. Ja tässä on tietenkin tää korona-aika, niin on aika haastavaa, koska ihmiset ei näe toisiaan ja varsinkin tämmöisten uusien kontaktien luominen on ollut vähän haasteellisempaa. Verohallinnossa me tehdään yhteistyötä eri etujärjestöjen kanssa monella tasolla, että tässä on mun mielestä se oppi, että se pelkkä strateginen taso ei yksistään riitä, että kyllä sitä keskustelua pitää käydä useammallakin tasolla. Paljon puhutaan ylipäätään siitä, että että meidän työelämä on jonkin sortin murroksessa tällä hetkellä ja esimerkiksi digitaalisuuden sanotaan lisäävän muutosta.

Jussi: Siirtyminen tämmöisen ehkä lineaarisen kehittämisnopeuden, niin eksponentiaalisesti ja maailma muuttuu siis niinku todella vauhdikkaasti tällä sektorilla. Ja tämä tuo ehkä omia haasteita sitten myöskin teknologialle. Ja kaikille siihen liittyvälle tekemiselle, mikä myöskin Verohallinnossa on ihan oleellista, mutta niin mikä sun visio olisi mihin suuntaan veron palvelut on kehittymässä?

Joonas: Meillä yleisesti semmoinen elämäntilannelähtöisyys on semmoinen asia, mikä tässä nostaa päätään eli tuota ei pelkästään Verohallinnossa vaan ylipäätänsä yhteiskunnassa. Esimerkiksi sellainen tilanne läheisen kuolema, mikä on aina surullinen tapahtuma niin nykytilassa siinä asiakas joutuu haalimaan hirveän paljon tietoa eri viranomaisilta ja pankeilta ja asioimaan monessa paikassa. Osassa se on helppoa ja osassa vähän vaikeampaa ja tää vaan sen takia, että on tehtävä perukirjat. Ja mun mielestä ois aika jees, että jos sen perukirjan niinku pohjatiedot saisi tuotettua esitäytettynä  vähän samalla tavalla kuin esitäytettyyn veroilmoitukseen niin, että sitten saisi sen pohjan mihin voisi sitten tehdä tarvittavia lisäyksiä ja korjauksia nimenomaan sillä, että varsinkin se viranomaisilta tuleva tieto olisi siellä valmiina. Miksei myös pankkien tiedot - olisi aika paljon helpompi toimia ja tämä kaikki toimisi tietenkin sähköisesti ja sitten kun homma on saatu valmiiksi, niin perintöverotus hoituisi aika paljon sujuvammin siinä yhteydessä. Tai sitten jos uusi lapsi saapuu maailmaan, niin voisiko olla niin, että sieltä synnytyslaitokselta menisi tiedot rajapintoja pitkin eri viranomaisille ja sitten, kun kotiudutaan, niin siellä on kaikki tuet ja lapsilisät ja verokortit sun muut on hoidettu, niin sitten pystyy keskittymään siihen muksun eikä tarvitse miettiä tätä hallintohumppaa tässä ympärillä. No elämäntilanteesta yksi sellainen, mikä tulee mieleen verotuksen näkökulmasta tai liippaa verotusta, niin esimerkiksi eläkkeelle jääminen. Kun henkilö jää eläkkeelle, niin onhan sekin aika hienoa, että OmaVeron päästä saisi viestiä, että onnittelut eläkkeelle jäämisestä ja tässä on meidän ehdotus sinulle verokortista loppuvuodelle, niin tämmöinen voisi olla aika toimiva, mutta pienessä mittakaavassa tämmöistä ajatusta, että me seurataan asiakkaan Tulorekisteristä tulevia tietoja ja arvioidaan sitten sen perusteella, että pitäisikö sitä veroprosenttia muuttaa suuntaan tai toiseen ja toimia silleen, että asiakas joko hyväksyy tai hylkää sen muutoksen. Jos hyväksyy niin sitten tehdään muutos ja lähetetään se uusi veroprosentti työnantajalle rajapintaa pitkin, niin siinä ei asiakkaan hirveästi tarvitse vaivata päätään sillä asialla, että ei tarvitse niitä palkkakuitteja kaivaa. Ja miettiä, että mihin osoitteeseen se piti se verokortti lähettää ja ehtiikö se nyt vielä sinne palkanlaskentaan, kun on 5 minuuttia aikaa ja matkaa 10 km taitettava, niin tuota tämmöinen ja sitten tähän kun saisi esimerkiksi lisäksi vielä tuon kotitalousvähennyksen tiedot silleen, että me saataisiin ne tiedot suoraan sieltä työn teettäjältä ja muutettua sitten toi veroprosenttiikn siinä yhteydessä - sitten näkisin, että me ollaan aika hyvin onnistuttu.

Jussi: Jos kotitalousvähennyksen saamiseen riittäisi se, että maksaa laskun, niin en näkisi huonona vaihtoehtona, että Joonas hoidat sen, niin sitten sen jälkeen maailma on valmis.

Hanne: Niin ja mulla herää kyllä kysymys, että mitä sinä arvioit, että kuinka kauan kestää että, maailma on valmis.

Joonas: Joo en osaa sanoa, että miten, milloin onko maailma valmis. Koskaan ei varmaan, mutta parempi se on ja ehkä tuohon äskeiseen niin ei ihan hirveän kauaa mene.

Hanne: Mut hei mitäs, jos ollaan kuitenkin vielä tässä keväässä ja veroilmoitusasioissa. Jussi pystytsä hoitamaan OmaVerossa kaikki sun farmin asiat ja olisiko sulla jotain suoraan toivetta tälle kehittäjälle eli Joonakselle, mihin suuntaan pitäisi askelluksen mennä?

Jussi: No mä oon näiden palkkatoimien ohella vähän niinku tämmöinen light farmari. Sanotaanko näin,  että mun tulonmuodostus on ehkä ehkä siinä mielessä aika simppeli, että kaikki asiat on onnistunut oikein hyvin OmaVerossa ja en kyllä edes muista milloin olisin niitä paperilla täyttänyt. Ja eihän mulla ole niitä papereita tullutkaan. Edes muista milloin viimeksi eli kun on sen Suomi.fi -palvelun ottanut käyttöön, niin hyvin onnistuu OmaVerossa hoitaa asiat ja siinä mielessä en osaa kyllä toivoa yhtään mitään enempää muuta kuin noi, mitä Joonas tossa aikaisemmin puhuin näistä elämäntilanteisiin liittyvistä asioista, että nehän vaikuttaa ihan mielettömän hienolta, vaikka nyt ehkä toivottavasti hautajaisia ei ole heti tulossa tai no edes lapsia tässä elämäntilanteessa, mutta niin noiden lisäksi ei tule muuta mieleen.

Joonas: Joo se on oikein hyvä että olet löytänyt OmaVeron ja saat asiat hoidettua, että meillä oli itse asiassa maa-  ja metsätalouden puolella sanoisin, että meillä on aika paljon vielä tekemistä sähköisyyden kanssa. Me ollaan tultu hyvään suuntaan tässä viime vuosien aikana ja tehtiin itse asiassa tässä keväällä kysely meidän asiakkaille, että mitkä ne olisi ne syyt, miksi maatalouden harjoittaja ei syystä tai toisesta asioi sähköisesti ja sieltä ehkä 2 nostoa mitä nousi niin toinen on se, että tää pankkitunnuksiin perustuva tunnistautuminen ei ole ihan paras ratkaisu, koska niitä tunnuksia ei jostain syystä myönnetä kaikille ja että ehkä se olisi parempi, että kaikilla olisi vähän viron mallin mukaisesti niin niin tuota hmm.. valtion tarjoama tunnistautumisratkaisu niin se voisi sitten auttaa ehkä näissäkin jutuissa. Ja toinen on sitten toi sähköisen valtuuttamisen prosessi, että se pitäisi saada kyllä yksinkertaisemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Että voi valtuuttaa esimerkiksi kirjanpitäjän tai jonkun muun henkilön asioimaan puolestaan.

Hanne: Eli onko tämä tilanne nyt niin, että me seuraamme Viroa näissä asioissa? Onko Viro edellä meitä?

Joonas: Virossa tehdään tosi paljon hyviä asioita ja mun mielestä se digitaalisuus ja se ajatustapa on ehkä vähän erilainen kuin meillä, että ne on hirveän paljon ketterämpiä. Ne saa tehtyä tosi nopeasti asioita ja menevät mun mielestä koko ajan eteenpäin, mutta ei välttämättä pidä kopioida suoraan mistään toisesta maasta ratkaisuja, että kyllä ne ratkaisut pitää tehdä omasta tai omista lähtökohdista ja miettiä sellainen ratkaisu, mikä on meille hyvä.

Hanne: Aivan, mutta tänä keväänä varmasti se tärkein juttu näin Verohallinnon vinkkelistä katsottuna on se, että tarkistetaan se veroilmoitus ja jos siihen on jotain korjattavaa, niin sitten ne korjaa. Korjaukset tehdään siellä OmaVerossa. Eikö näin ole?

Joonas: Juuri näin.

Hanne: Tässä vaiheessa oikein paljon kiitos Joonas sulle tästä jutusteluhetkestä ja päästiin kurkistelemaan vähän sinne konepellin alle. Aina mielenkiintoista kuulla myös sitä, että mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Eli kiitos todella paljon, mitä sä veikkaat ennen kuin päästetään sut näihin kehityshommiin, niin mikä tulee olemaan OmaVeron käyttöaste tänä vuonna ja millaisiin lukuihin päästään esitäytetyn veroilmoituksen kanssa nyt keväällä?

Joonas: Kyllä mä uskon, että OmaVero tulee olemaan jatkossakin se pääasiallinen kanava, että kyllä se vähän näyttäisi siltä, että tuota ehkä lisää käyttäjiäkin tänä vuonna tulee verrattuna aikaisempiin vuosiin.  Esitäytetyn veroilmoituksen kohdalla odotan, että me vähintään sinne viime vuoden 80% hujakoille tullaan pääsemään.

Jussi: Se on kyllä tosi huikea määrä ja hienosti vielä niinku vapaaehtoisesti hoidettuna niin kova saavutus kyllä.

Hanne: Eli kiitos kaikille suomalaisille siitä, eikö näin nimenomaan?

Jussi: Kiitos kyllä kyllä

Hanne: Mutta hei oikein hyvää päivän jatkoa ja tsemppiä kehityshommiin.

Joonas: Kiitoksia paljon.

Hanne: Moi moi moikka.