Verohallinnon tilastoja: Yhteisöasiakkaiden tuloverot, veronpalautukset ja jäännösverot verovuonna 2021

Yhteisöjen verovuoden tulos, vahvistettu tappio sekä verotettava tulo

Yrityksen verovuoden positiivinen tulos saadaan, kun yrityksen veronalaisista tuotoista vähennetään vähennyskelpoiset kulut. Yhteisöistä 57,1 prosenttia (180 000 kappaletta) teki positiivisen tuloksen vähintään yhdestä tulolähteestä verovuonna 2021. Lukumäärä kasvoi edellisvuodesta 3,5 prosentilla. Yhteisöjen verovuoden 2021 positiivinen tulos ennen tappioiden vähentämistä oli yhteensä 44,4 miljardia euroa, missä kasvua edellisvuoteen verrattuna oli peräti noin 10,4 miljardia euroa (+30,7 %). Keskimääräinen verovuoden positiivinen tulos vuonna 2021 oli noin 246 500 euroa (mediaani 13 600 euroa), kun se verovuonna 2020 oli noin 195 000 euroa. Yritysten positiivisten tulosten reippaan kasvun taustalla oli taloudellisen toiminnan piristyminen ensimmäisen koronavuoden 2020 jälkeen.

Vahvistettua tappiota oli verovuonna 2021 yhteensä noin 102 800 yhteisöllä (+4,2 %). Verovuoden vahvistettujen tappioiden kokonaismäärä kaikista tulolähteistä yhteensä oli noin 7,7 miljardia euroa. Vahvistetut tappiot kasvoivat edellisvuodesta yhdellä prosentilla. Keskimääräinen vahvistettu tappio oli noin 74 500 euroa mediaanin ollessa 3 886 euroa.

Kuva 1: Yhteisöjen verovuoden positiivinen tulos ja vahvistettu tappio verovuosina 2017–2021

Yhteisöjen verotettava tulo verovuodelta 2021 oli yhteensä 40,4 miljardia euroa, joka oli reilut 10,7 miljardia euroa (+36,2 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Verovuoden verotettava tulo saadaan, kun verovuoden positiivisesta tuloksesta vähennetään aikaisempien vuosien vähennyskelpoiset tappiot. Verotettavaa tuloa muodostui edelliseen vuoteen verrattuna selvästi aiempaa useammalle, hieman alle 136 000 yhteisölle (+6,1 %). Keskimääräinen verotettava tulo kasvoi vuodesta 2020 reilulla 65 000 eurolla 296 759 euroon.

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöasiakkaille määrättiin verovuodelta 2021 tuloveroa yhteensä 7,28 miljardia euroa, mikä oli noin 1,84 miljardia euroa (+33,8 %) enemmän kuin vuonna 2020. Tuloveroa maksuunpantiin noin 135 700 yhteisölle, mikä oli vajaa 7 900 yhteisöä (+6,2 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Yhteisöveroa määrättiin maksettavaksi 43,1 prosentille yhteisöistä.

Kuva 2: Maksuunpantu yhteisöjen tulovero verovuosina 2014–2021

Verovuodesta 2014 alkaen yhteisöverokanta on ollut 20,0 prosenttia. Verovuosina 2012 ja 2013 yhteisöverokanta oli 24,5 prosenttia ja sitä ennen 26,0 prosenttia (verovuodesta 2005 alkaen)

Toimialoittain tarkasteltuna eniten yhteisöveron maksajia oli kiinteistöalan (19 % yhteisöveron maksajista) ja tieteellisen ja teknisen toiminnan (14,5 %) toimialoilla sekä rakentamisen (12,6 %) ja kaupan (12,3 %) toimialoilla. Eniten yhteisöveroa maksuunpantiin puolestaan teollisuuden toimialalla (24,8 % yhteisöveron kokonaismäärästä), rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (19,4 %) ja kaupan alalla (13,9 %).

Lähes kaikilla toimialoilla verovuodelta 2021 maksuunpannun yhteisöveron määrä ylitti koronapandemiaa edeltäneen vuoden 2019 yhteisöveron määrän. Ainoastaan kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan toimialoilla yhteisöveron määrä jäi verovuonna 2021 vielä alle verovuoden 2019 tason.

Kuva 3: Maksuunpantu yhteisövero toimialoittain verovuosina 2019–2021

Eniten yhteisöveron määrä kasvoi verovuonna 2021 edellisvuodesta kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla (+108,5 %) sekä vesi- ja jätehuollon toimialalla (+55,7 %). Pienintä yhteisöveron määrän kasvu oli puolestaan kuljetuksen ja varastoinnin (+3,4 %), rakentamisen (+3,8 %) sekä majoituksen ja ravitsemistoiminnan toimialoilla (+5,4 %).

Yhteisöveron lisäksi 40 200 yhteisölle maksuunpantiin Yleisradion toiminnan rahoittamiseksi perittävää yleisradioveroa 33,7 miljoonaa euroa vuodelta 2021 (+14,1 %). Verovuodesta 2021 alkaen maksuunpantiin ensimmäistä kertaa Ahvenanmaan mediamaksua, joka vastaa Yle-veroa Ahvenanmaalla. Ahvenanmaan mediamaksua maksuunpantiin yhteensä noin 258 000 euroa yhteensä 316 yhteisölle.

Veronpalautukset ja jäännösverot

Veronpalautusta verovuodelta 2021 sai yhteensä noin 41 000 yhteisöä (+0,0 %). Verotuksen valmistumisen mukainen veronpalautusten määrä oli noin 627,5 miljoonaa euroa (+12,9 %). Tästä noin 444 miljoonaa euroa muodostui yli 50 000 euron suuruisista veronpalautuksista. Keskimääräinen palautus oli suuruudeltaan 15 294 euroa ja palautusten mediaani 2 000 euroa.

Kuva 4: Yhteisöjen veronpalautukset verovuosina 2014–2021

Jäännösveroja tuli maksettavaksi noin 80 583 yhteisölle (+11,8 %) yhteensä 924,1 miljoonaa euroa (+28,0 %). Keskimääräinen jäännösvero oli 11 468 euroa ja jäännösveron mediaani 1 628 euroa. Reilu 563 miljoonaa euroa jäännösverojen kokonaissummasta muodostui yli 50 000 euron suuruisista jäännösveroista.

Kuva 5: Yhteisöjen jäännösverot verovuosina 2014-2021

Veronpalautusta saaneiden yhteisöjen osuus on viime vuosina ollut laskussa ja vuonna 2021 13 prosenttia tällaisista yhteisöistä sai veronpalautusta. Jäännösveroa maksaneiden yhteisöjen osuus on puolestaan ollut useamman vuoden kasvussa. Vuonna 2021 25,6 prosentille yhteisöistä määrättiin maksettavaksi jäännösveroja. Jäännösveroja maksaneiden kasvanut määrä kertoo, että monella yhteisöllä viime vuosien ennakkoverot ovat olleet liian alhaisella tasolla, jolloin jäännösveroja on tullut maksettavaksi aiempaa useammalle.

Yhteisö ei saa veronpalautusta tai jäännösveroa esimerkiksi silloin, jos sillä ei ole ollut toimintaa verovuonna tai jos yhteisön verovuodelta maksamat ennakkoverot ovat vastanneet verovuodelta maksuunpantujen verojen määrää. Veronpalautusta tai jäännösveroa ei palauteta tai määrätä myöskään silloin, jos sen määrä jää alle kymmenen euron.

Kuva 6: Veronpalautusta tai jäännösveroa saaneiden yhteisöjen osuus verovuosina 2017–2021

Veronpalautusten ja jäännösverojen suhde yhteisöille määrättyihin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin on vaihdellut melko paljon vuositasolla. Vuonna 2021 veronpalautusten ja verojen suhdeluku oli 8,5 prosenttia. Jäännösverojen osuus veroista ja veronluonteisista maksuista oli puolestaan 12,6 prosenttia.

Kuva 7: Veronpalautusten ja jäännösverojen suhde määrättyihin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin verovuosina 2017–2021

Yhteisöjen veronpalautukset ja jäännösverot voivat vaihdella vuosittain varsin paljon. Tämä selittyy yhteisöjen verotettavien tulojen suhdanneherkkyydellä sekä yhteisöjen ennakkoperinnällä, joka ei huomioi kovin reaaliaikaisesti yhteisöjen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Tämä näkyy paitsi lisäennakkojen, myös veronpalautusten ja jäännösverojen suurina vaihteluina.

Elinkeinoverotilaston kuvaus

Verovuoden 2021 elinkeinoverotilaston tiedot on julkaistu Verohallinnon tilastotietokannassa. Elinkeinoverotilasto sisältää tietoa yrityksistä eli yhteisöistä, avoimista ja kommandiittiyhtiöistä, verotusyhtymistä sekä elinkeinon- ja maataloudenharjoittajista. Yhteisöjä ovat osakeyhtiöt, osuuskunnat, ulkomaiset yhtiöt, yhdistykset, säätiöt, julkiset liikelaitokset, asuntoyhteisöt sekä julkisyhteisöt. Verotusyhtymiä ovat puolestaan maatalous-, metsä- ja kiinteistöyhtymät.

Tilastotietokantaan on julkaistu verovuoden 2021 tilastolukuja yhteisöjen veroista sekä veronpalautuksista ja jäännösveroista, yritysten verovuoden tuloksesta, tehdyistä poistoista ja varauksista sekä henkilöasiakkaiden ja yritysasiakkaiden saamista osingoista.

Tilastoartikkelissa ja tilastotietokannassa esitetyt yritysten lukumäärät sisältävät sellaiset yritykset, jotka ovat toimittaneet veroilmoituksen verovuoden 2021 osalta tai joille verovuoden tulos on arvioitu Verohallinnon toimesta. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden tulee toimittaa veroilmoitus vain tiettyjen edellytysten täyttyessä ja siksi niistä kaikki eivät tule huomioiduksi yritysten lukumäärässä.

Avoimien ja kommandiittiyhtiöiden osakkaille jaettavat tulo-osuudet, elinkeinon- ja maatalouden harjoittajien elinkeinotoiminnan ja maatalouden ansio- ja pääomatulo-osuudet sekä näiden verot ja veronluonteiset maksut esitetään henkilöasiakkaiden tuloverotuksen tilastoissa.