Verohallinnon tilastoja: henkilöasiakkaiden metsätaloustiedot verovuonna 2019

Puun myyntitulot

Metsätaloudessa verovuosi 2019 oli verovuoden 2018 tapaan hyvä ja puun myyntitulojen kokonaismäärä edelleen korkeammalla tasolla kuin vuosina 2014-2017. Pääomatuloa olevat puun myyntitulot laskivat 48,5 miljoonalla vuodesta 2018 ja olivat vuonna 2019 yhteensä 1,92 miljardia euroa (-2,5 %). Laskun taustalla oli pystykauppatulon veronalaisen määrän lasku 5,2 prosentilla 1,61 miljardista 1,53 miljardiin euroon. Pystykaupalla tarkoitetaan puukauppaa, jossa ostaja huolehtii hakkuusopimuksessa määritellyn puutavaran hakkuusta ja kuljettamisesta käyttöpaikalleen.

Hankintakauppojen myyntitulo puolestaan kasvoi vuonna 2019 ja oli yhteensä 376 miljoonaa (+10,2 %). Myös polttopuu- ja joulukuusikaupoista saatu tulo kasvoi vuonna 2019 ja oli 12,4 miljoonaa euroa (+3,6 %). Hankintakaupalla tarkoitetaan puukauppaa, jossa metsänomistaja etukäteen sitoutuu toimittamaan sovitun puutavaran ostajalle tiettynä aikana. Hankintakaupassa puun kauppahinta sisältää korvauksen sekä myydystä puusta että puutavaran valmistamisesta ja kuljettamisesta. Jos hakkuu- ja kuljetustyön eli hankintatyön tekee metsänomistaja itse, metsätalouden pääomatulon määrä lasketaan vähentämällä puun myyntitulosta hankintatyön arvo.

Graafi 1: Puun myyntitulot verovuosina 2014–2019

Metsätalouden puhdas pääomatulo ja tappiollinen pääomatulo

Verovuonna 2019 metsätalouden puhdasta pääomatuloa ilmoitti 94 400 metsänomistajaa (-0,9 %), yhteensä noin 1,25 miljardia euroa (-4,1 %). Metsätalouden tappiollista pääomatuloa ilmoitti puolestaan 120 555 metsänomistajaa (-0,5 %), yhteensä 130,3 miljoonaa euroa (+4,1 %). Keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo oli 13 259 euroa (mediaani 6 251 euroa) ja keskimääräinen metsätalouden tappiollinen pääomatulo 1 081 euroa (mediaani 518 euroa). Koska puolisot ilmoittavat metsätalouden tietonsa usein yhteisellä veroilmoituksella, yllä mainitut luvut eivät kerro metsänomistajakohtaisista tuloista ja tappioista vaan kuvaavat ainoastaan veroilmoituskohtaisia tietoja. Luvuissa ei myöskään ole huomioitu metsätalouden yrittäjävähennystä.

Luonnollisten henkilöiden (= henkilöasiakkaat pois lukien kuolinpesät) osuus metsätalouden puhtaasta pääomatulosta oli noin 919 miljoonaa (73,4 %), kuolinpesien osuus 101,7 miljoonaa (8,1 %) ja verotusyhtymien osuus 231,1 miljoonaa euroa (18,5 %). Luonnollisten henkilöiden saama metsätalouden puhdas pääomatulo pieneni edellisvuodesta 4,6 prosentilla, yhtymien 1,8 prosentilla ja kuolinpesien saama puhdas pääomatulo 5,7 prosentilla.

Luonnollisten henkilöiden osuus metsätalouden tappiollisesta pääomatulosta oli 102,7 miljoonaa (78,8 %), kuolinpesien osuus 6,9 miljoonaa (5,3 %) ja yhtymien osuus 7 miljoonaa (15,9 %). Luonnollisten henkilöiden metsätalouden tappiollinen pääomatulo kasvoi edellisvuodesta 3,1 prosentilla, yhtymien 10,5 prosentilla ja kuolinpesien metsätalouden tappiollinen pääomatulo 1 prosentilla.

Kuva 1: Metsätalouden puhdas pääomatulo ja tappiollinen pääomatulo vuosina 2014–2019

Luonnollisten henkilöiden metsätalouden puhdas pääomatulo alueittain ja ikäluokittain

Luonnollisten henkilöiden verovuoden 2019 metsätalouden puhtaasta pääomatulosta suurimman osan (10,9 %) saivat henkilöt, joiden verotuskunta sijaitsi Uudellamaalla. Vastaavasti Etelä-Savossa asuvien osuus oli 9,3 % ja Keski-Suomessa sekä Pohjois-Savossa asuvien osuus 9,0 %. Uudellamaalla ja Etelä-Savossa asuvien osuudet metsätalouden puhtaasta pääomatulosta olivat vuonna 2019 pienemmät kuin verovuonna 2014, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa asuvien osuudet puolestaan kasvoivat vuoteen 2014 verrattuna.

Graafi 2: Luonnollisten henkilöiden metsätalouden puhtaan pääomatulon jakautuminen alueittain vuosina 2014 ja 2019

Graafi 3: Metsätalouden puhdasta pääomatuloa saaneiden luonnollisten henkilöiden lukumäärä alueittain vuosina 2014 ja 2019

Keskimäärin suurimmat luonnollisten henkilöiden veroilmoituksilla ilmoittamat metsätalouden puhtaat pääomatulot olivat Päijät-Hämeessä (17 600 euroa), Kanta-Hämeessä (16 950 euroa) ja Etelä-Savossa (15 580 euroa) ja pienimmät Ahvenanmaalla (6 330 euroa) sekä Pohjanmaalla (7 900 euroa). Metsätalouden puhtaan pääomatulon mediaani oli kuitenkin keskiarvoja merkittävästi pienempi, noin 6 000 euroa koko maan tasolla tarkasteltuna verovuonna 2019. Keskiarvon laskennassa on huomioitu annettujen veroilmoitusten lukumäärä ja koska puolisot usein ilmoittavat tietonsa yhteisellä ilmoituksella, keskiarvot kuvaavat veroilmoituksilla ilmoitettujen tietojen keskiarvoja.

Graafi 4: Luonnollisten henkilöiden keskimääräinen ilmoitettu metsätalouden puhdas pääomatulo, verovuosi 2019

Ikäluokittain tarkasteltuna suurimman osan (24,8 %) metsätalouden puhtaasta pääomatulosta saivat 60-69 vuotiaat metsätalouden tietoja ilmoittaneet, joita metsätalouden puhdasta pääomatuloa ilmoittaneiden kokonaismäärästä oli 26,1 %. 60-69-vuotiaiden osuus metsätalouden tulosta on pienentynyt 2 prosenttiyksiköllä ja osuus ilmoittajien lukumäärästä 2,8 prosenttiyksiköllä vuoteen 2014 verrattuna. Myös 30-59-vuotiaiden ikäryhmien osuudet ovat pienentyneet verrattuna vuoden 2014 tilanteeseen.

70–79-vuotiaiden osuudet metsätalouden puhtaasta pääomatulosta (+4,3 %-yks.) ja sitä ilmoittaneista (+5 %-yks.) ovat sen sijaan kasvaneet vuonna 2019 verrattuna vuoden 2014 tasoon. Henkilöasiakkaat, jotka vuonna 2019 sijoittuvat 70-79-vuotiaiden luokkaan, ovat vuonna 2014 sijoittuneet osittain 60–69-vuotiaiden luokkaan, joka vuonna 2014 sai suurimman osuuden metsätalouden puhtaasta pääomatulosta (26,8 %). Henkilöiden siirtymä ikäluokasta toiseen näkyy 70–79-vuotiaiden osuuden kasvuna vuonna 2019. 60–69-vuotiaiden ikäluokasta seuraavaan siirtyneet henkilöasiakkaat ovat siis pitkälti pysyneet metsänomistajina.

Kuva 2: Luonnollisten henkilöiden metsätalouden puhdas pääomatulo ikäluokittain verovuosina 2014 ja 2019

Metsätalouden yrittäjävähennys ja metsälahjavähennys

Verovuonna 2019 metsätalouden yrittäjävähennystä myönnettiin 133 353 metsänomistajalle (-0,9 %), yhteensä 62,4 miljoonaa, mikä oli 2,7 miljoonaa euroa (-4,1 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Metsätaloudessa 5 prosentin yrittäjävähennystä on voinut saada verovuodesta 2017 alkaen ja se lasketaan luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille metsätalouden positiivisesta nettotuloksesta. Positiiviseen nettotulokseen voi sisältyä myös sellaista metsätalouden pääomatuloa, jota on saatu verotusyhtymien kautta. Jos verovuoden metsätalouden kokonaistulos jää tappiolliseksi, metsätalouden tappiollista pääomatuloa ei pienennetä verotuslaskennassa 5 prosentilla.

Graafi 5: Metsätalouden yrittäjävähennyksen euromäärä vuosina 2017–2019

Graafi 6: Metsätalouden yrittäjävähennyksen saajien lukumäärä vuosina 2017–2019

Lahjaksi saadusta metsästä tietyillä ehdoilla tehtävää metsälahjavähennystä sai 150 asiakasta (+6,4%) vuonna 2019, yhteensä 1,9 miljoonaa euroa, mikä oli noin 310 000 euroa (-14,1 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös metsälahjavähennystä on voinut saada verovuodesta 2017 alkaen.

Graafi 7: Metsälahjavähennyksen arvo euroina vuosina 2017–2019

Graafi 8: Metsälahjavähennyksen saajien lukumäärä vuosina 2017–2019

Lisätietoa

Verovuoden 2019 metsätalouden tilastot on julkaistu Verohallinnon tilastotietokannassa (avautuu uuteen ikkunaan). Tilastot löytyvät tilastotietokannan Elinkeinovero-osion alta.