Verohallinnon tilastoja: Verotulojen kehitys huhtikuussa 2016
Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje (pdf)
Verohallinnon tammi-huhtikuussa 2016 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 19 723 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 500 miljoonaa (+2,6 %).
Verohallinnon verokertymissä ei näy Tullin ja Trafin keräämät verot.
Kumulatiivinen verokertymä vuoden alusta
Tuoreimman kuukauden verokertymä
Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2011-2015
Riippuen eri verolajeihin liittyvistä eräpäivistä sekä veropohjaan liittyvistä kausivaihteluista yms. verokertymien määrä vaihtelee eri kuukausien välillä (kts. kuvio 2).
Oheinen Verotulojen kehitys –tilaston katsaus pyrkii avaamaan kuukausittaisia verokertymiin liittyviä tilastolukuja ja nostaa esiin tärkeimpiä muutoksia verotulojen kehityksessä. Seuraavissa luvuissa on eritelty tarkemmin kuluvan vuoden kehitystä.
Henkilöasiakkaiden tulovero
Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-huhtikuussa yhteensä 11 280 miljoonaa, joka oli 258 miljoonaa (+2,3 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakonpidätyksiä tästä oli 9 563 miljoonaa ja niiden määrä lisääntyi viime vuodesta 193 miljoonaa (+2,1 %) (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten nettokertymä toimialoittain). Vuonna 2015 ennakonpidätykset nousivat samaiset 2,1 prosenttia. Tuloveron verolajeista toiseksi merkittävin euromääräinen muutos tapahtui pääosin tammi-helmikuun vaihteessa maksetuissa ennakon täydennysmaksuissa, niissä lisäystä 38 miljoonaa (+8,3 %). Osinkojen ennakonpidätysten 12 miljoonan (+5,7 %) nousu jakaantui siten, että ennakonpidätykset listaamattomien yhtiöiden maksamista osingoista kasvoivat 32 miljoonaa (+23 %), kun taas ennakonpidätykset listattujen yhtiöiden maksamista osingoista laskivat 20 miljoonaa (-29 %). Osinkojen ennakonpidätykset pitää tilittää Verohallinnolle osingonmaksua seuraavassa kuussa, joten toukokuussa kertyvät ennakonpidätykset huhtikuussa maksetuista osingoista eli pääosasta pörssiyhtiöiden osingoista.
Palkoista, eläkkeistä ja muista ennakonpidätyksen alaisista tuloista toimitettavat ennakonpidätykset käsittävät vuositasolla yli puolet kaikista Verohallinnon keräämistä veroista, joten niiden kehityssuunnalla on suuri merkitys verotulojen kokonaiskertymien kannalta. Ennakonpidätysten kehitys peilaa edellisen kuukauden ansiotason kehitystä, koska normaalissa kuukausimenettelyssä olevat työnantajat sekä eläkkeiden ja muiden etuuksien maksajat maksavat työnantajasuorituksensa (ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut) viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 12. päivä. Työttömyyden nousuvauhti on viime kesästä lähtien hidastunut: työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan esim. kesäkuun 2015 lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 31 700 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuotta aiemmin, kun taas maaliskuun 2016 lopussa vastaava luku oli enää 4 000. Jos vastaavanlainen kehitys jatkuu, palkkasumma ja sitä kautta ennakonpidätyksen alaiset tulot yhteensä saattaisivat tänä vuonna kasvaa hivenen edellisvuosia enemmän (kts. Kausiveroilmoitustiedot: Tulotiedot). Tammi-maaliskuun kohdekausien jälkeen ollaan kutakuinkin samoissa kasvulukemissa kuin viime vuonna, mutta tulevat kuukaudet tulevat näyttämään tarkemmin ennakonpidätysten alaisten tulojen kasvusuunnan.
Tulojen kasvuprosentista huolimatta itse ennakonpidätysten kasvuprosentti voi kuitenkin jäädä viime vuosia pienemmäksi, koska tulojen ohella ennakonpidätysten kehitykseen vaikuttavat olennaisesti veroperustemuutokset sekä jonkin verran myös verokorttien pidätysprosenttien eläminen. Vuoden 2016 alusta voimaan astuneisiin merkittävimpiin veroperustemuutoksiin voi tutustua täältä: Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje. Pitkästä aikaa tuloverotusta keventäviä toimia on enemmän kuin sitä kiristäviä, mikä on hillitsemässä tämän vuoden ennakonpidätysten kasvuprosenttia.
Yhteisöjen tulovero
Yhteisöjen tuloveroa kertyi tammi-huhtikuussa yhteensä 1 966 miljoonaa, joka oli 8 miljoonaa (-0,4 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Laskun pääsyy oli lähinnä aikataulullinen, eli tänä vuonna huhtikuun viimeinen päivä ajoittui viikonlopulle, jonka takia tilikautensa vuodenvaihteeseen päättäneet yhteisöt pystyivät maksamaan ennakon täydennysmaksuja korottomasti aina 2.5.2016 asti. Siten totuudenmukaisempi kuva yhteisöveron kertymästä vuodentakaiseen verrattuna saadaan toukokuun jälkeen.
Tammi-huhtikuussa täydennysmaksujen määrä laski 232 miljoonaa (-26 %) vuodentakaisesta, mutta toukokuun ensimmäisen viikon jälkeen vuoden kumulatiivinen täydennysmaksusumma on enää noin 20 miljoonaa verran pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Verovuosikohtaisessa vertailussa verovuoden 2015 täydennysmaksut ovat vielä noin 200 miljoonaa jäljessä verovuodesta 2014, sillä tilikautensa ennen vuodenvaihdetta päättäneet yritykset maksoivat niitä verovuodelta 2014 kalenterivuoden 2014 puolella enemmän kuin verovuodelta 2015 kalenterivuoden 2015 puolella. Lisäksi verovuoden 2015 täydennysmaksujen määrä tulee nousemaan vielä ainakin joitain kymmeniä miljoonia, koska yhteisöt voivat maksaa korollisia täydennysmaksuja aina syksyyn asti.
Ennakkoverojen määrä nousi tammi-huhtikuussa 203 miljoonaa (+20 %) (kts. Yhteisöjen ennakkoveron nettokertymä toimialoittain). Ennakkoverokertymän kasvu pohjautuu verovuoden 2016 ennakkoverojen verovuotta 2015 korkeampaan kokonaistasoon. Verovuoden 2016 ennakkoverojen yhteismäärä oli toukokuun alussa 3,85 miljardia, joka on lähes 400 miljoonaa korkeampi kuin se oli vuosi sitten verovuoden 2015 ennakoilla (vrt. punainen ja keltainen viiva kuviossa 5). Lisäksi verovuoden 2015 ennakoiden palautuksia on ollut toistaiseksi vähemmän tänä vuonna kuin viime vuoden tammi-huhtikuussa oli verovuoden 2014 ennakoiden palautuksia (vrt. oranssi ja tummanvihreä viiva). Toukokuussa yksi mielenkiinto kohdistuu juuri näihin edelliseen verovuoteen liittyvien ennakkoverojen palautuksiin, joita vuodenvaihteeseen tilikautensa päättäneet yritykset hakevat tyypillisesti eniten kevään aikana, jolloin niillä on tarkentunut käsitys edellisen verovuoden tuloksesta ja verojen määrästä. Esimerkiksi viime vuonna verovuoden 2014 maksuunpantujen ennakkoverojen kokonaismäärä tippui huhti-kesäkuun aikana reilut 200 miljoonaa (kts. tummanvihreä viiva).
Ennakkoverojen kokonaistasosta ei voi vetää varmoja johtopäätöksiä yritysten tulosnäkymistä eikä verotuksesta, koska kuluvan ja tulevan vuoden ennakkoverot pohjautuvat suurelta osin viimeksi valmistuneen/valmistuvan verotuksen tietoihin. Joka tapauksessa verovuoden 2015 tämän hetkinen ennakkoverojen yhteismäärä (3,6 miljardia) ja kertyneet täydennysmaksut yhdessä viittaavat siihen, että verovuoden 2015 yhteisöveron kokonaismäärä voi yltää lähelle verovuoden 2014 lukemia. Arvio perustuu pelkästään yritysten maksukäyttäytymiseen ja sisältää siten toki edelleen useita epävarmuustekijöitä, koska tilikautensa vuodenvaihteeseen päättäneiden yritysten verotus alkaa vasta nyt ja isotkin yksittäiset muutokset ovat mahdollisia. Lopulliset luvut tiedetään vasta verotuksen valmistuessa lokakuun 2016 lopussa.
Arvonlisävero
Verohallinto keräsi arvonlisäveroa tammi-huhtikuussa yhteensä 4 858 miljoonaa, joka oli 235 miljoonaa (+5,1 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2015 ja myös vuonna 2014 arvonlisäveron nettokertymät kasvoivat 0,8 prosenttia, joten alkuvuoden 2016 kasvuvauhti on ollut huomattavasti positiivisempi. Arvonlisäverokertymille suuret kuukausivaihtelut ovat kuitenkin varsin tavallisia, joten arvonlisäverokertymän tämän vuoden muutosprosentissa voi tapahtua vielä muutoksia.
Tammi-huhtikuussa sekä bruttokertymä (+3,1 %) että palautusten (+0,8 %) määrä nousivat, mutta koska bruttokertymä kasvoi selvästi enemmän, nettokertymä ylsi kuvattuun kasvuun. Suurista toimialoista nettokertymä kasvoi kaupassa 119 miljoonaa (+5,2 %), teollisuudessa 80 miljoonaa (+16 %) ja rakentamisessa 33 miljoonaa (+5,4 %). Sekä kaupassa että teollisuudessa bruttokertymä nousi mutta palautusten määrä tippui. Bruttokertymän nousu on positiivista ja antaa toivoa kotimaisen kysynnän piristymisestä. Tätä ovat tukemassa myös ennakonpidätysten kohdalla mainitut parempaan suuntaan menossa olevat työttömyysluvut.
Sen sijaan palautusten pieneneminen etenkin teollisuudessa ei ole toivottavaa, jos se tarkoittaa viennin vähenemistä. ALV-palautuksissa on suurimmaksi osaksi kyse tavaroiden ja palvelujen viennistä, jossa 0-verokannan myötä ei synny lainkaan suoritettavaa veroa. Siten teollisuudessa alv-palautusten määrän reilu kasvu ja sitä kautta nettokertymän lasku olisi suotavaa, koska se indikoisi viennin piristymisestä. Toteutuneiden arvonlisäverokertymien perusteella tällaisesta ei näy edelleenkään merkkiä. Muita tyypillisiä ALV-palautuksiin johtavia tilanteita ovat suuret investoinnit, sesonkikauppaan valmistautuminen sekä kunnille palautettava ALV (esim. kuntien ostaessa terveyspalveluita).
Kausiveroilmoitustiedoista on mahdollista tarkastella muun muassa, miten kotimaan myyntien suoritettava alv jakautuu eri verokantojen välille.
Muut verot
Muista verolajeista tammi-huhtikuun suurin euromääräinen muutos tapahtui lähdeverossa, jonka nettokertymä laski vuodentakaisesta 57 miljoonaa (-89 %) osinkojen lähdeveron suurten palautusten johdosta.
Toiseksi merkittävin muutos tammi-huhtikuussa tapahtui perintö- ja lahjaverossa, jota kertyi 240 miljoonaa. Se oli 46 miljoonaa (+24 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.
Verojen tilitykset veronsaajille
Verohallinto tilitti tammi-huhtikuussa veronsaajille yhteensä 19 004 miljoonaa, josta valtion osuus oli 52 %, kuntien 40 %, seurakuntien 2 % ja Kansaneläkelaitoksen 7 %. Tilityssumma poikkeaa tammi-huhtikuun nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä.
Eri veronsaajien tilitysten muutosprosentit eivät kulje käsi kädessä, mikä johtuu seuraavista seikoista:
- Osa veroista tilitetään yksin tietyille veronsaajille (esim. valtiolle alv sekä perintö- ja lahjavero ja kunnille kiinteistövero) ja osa veroista jaetaan eri veronsaajien kesken (henkilöasiakkaiden tulovero sekä yhteisövero).
- Veronsaajien kesken jaettavissa veroissa jako-osuudet vaihtelevat eri verovuosien välillä ja lisäksi henkilöasiakkaiden tuloverossa jako-osuuksia korjataan matkan aikana sitä mukaa, kun eri veronsaajille kuuluvien verojen määrä alkaa selvitä.
Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut –internetsivuilta.