Verohallinnon tilastoja: Verotulojen kehitys toukokuussa 2015

Verohallinnon toukokuussa 2015 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 4 719 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 146 miljoonaa (+3,2 %).

Merkittävimmät verolajikohtaiset euromääräiset muutokset olivat:

• henkilöasiakkaiden ennakonpidätykset +79 milj. € (+3,3 %)
• lähdevero +74 milj. € (+63 %)
• osingon ennakonpidätys +45 milj. € (+23 %)
• yhteisöjen ennakkovero +29 milj. € (+22 %)
   
• arvonlisävero -56 milj. € (-5,0 %)

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi toukokuussa yhteensä 2 591 miljoonaa, joka oli 62 miljoonaa (+2,5 %) enemmän kuin vuosi sitten. Ennakonpidätysten määrä kasvoi 79 miljoonaa (+3,3 %), joka on hyvin lähellä myös tammi-toukokuun kumulatiivista ennakonpidätysten muutosprosenttia (+3,2 %). Vuonna 2014 ennakonpidätykset kasvoivat kaikkiaan 3,6 prosenttia eli varsin lähellä viime vuoden lukuja toistaiseksi ollaan. Tätä voi pitää yllättävänä, koska tänä vuonna verotus ei kiristynyt yhtä paljon kuin se teki viime vuonna ja lisäksi työttömyys on tämän vuoden puolella jatkanut edelleen kasvuaan (Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksen mukaan huhtikuun lopussa oli 31 300 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin).

Selittävänä tekijänä näyttää työttömyyden kasvusta huolimatta olevan palkkasumman ja sitä kautta palkoista toimitettavien ennakonpidätysten ennakoitua parempi kertymä. Kausiveroilmoitustietojen mukaan palkkasumma on tammi-huhtikuussa kasvanut noin 1,3 prosenttia (kts. taulukko 1). Palkoista toimitettavien ennakonpidätysten määrä on noussut puolestaan 2,6 prosenttia (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten bruttokertymä, xlsx). Ennakonpidätysten palkkoja yleisesti korkeampi kasvuprosentti on seurausta hieman viime vuotta kireämmästä verotuksesta sekä myös siitä, että osalla asiakkaista verokortin ennakonpidätysprosentti voi olla asetettuna yläkanttiin.

Palkkasumman positiivisen kehityksen lisäksi ennakonpidätysten määrää nostaa totuttuun tapaan muista ennakonpidätyksen alaisista tuloista eli pääosin eläkkeistä, työttömyysturvasta ja sosiaalietuuksista koostuvan pakollisen sosiaalivakuutuksen toimittamat ennakonpidätykset, joiden määrä kasvoi tammi-toukokuussa 5,1 prosenttia.

Taulukko 1: Kausiveroilmoituksissa ilmoitetut ansiotulot ja palkat, tilanne 3.6.2015.

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveroa kertyi toukokuussa 260 miljoonaa, joka oli 23 miljoonaa (+9,7 %) enemmän kuin vuosi sitten. Yhteisöveron osatekijöistä suurin muutos tapahtui ennakkoveroissa, joiden määrä nousi 29 miljoonaa (+22 %). Vaikka muutosprosentti olikin toukokuussa suuri, maksuunpantujen ennakkoverojen kokonaismäärissä ei ole tapahtunut odottamattomia muutoksia (verovuoden 2014 ennakoiden määrä pieneni toukokuun aikana noin 100 miljoonaa ja vastaavasti 2015 ennakoiden määrä nousi hieman) ja hyvin lähellä verovuodet 2014 ja 2015 edelleen ovat toisiaan (kts. taulukko 2). Tämä näkyy myös kertymätiedoissa, sillä kumulatiivisesti ennakkoveroja on tammi-toukokuun aikana kertynyt tasatahtiin viime vuoden kanssa.
 

Taulukko 2: Maksuunpannut yhteisöjen ennakkoverot, tilanne 3.6.2015.

 
Toimialakohtaisiin ennakkoverojen bruttokertymiin voi tutustua oheisesta linkistä: Yhteisöjen ennakkoveron bruttokertymä toimialoittain (.xlsx).

Ennakon täydennysmaksuissa sekä jäännösverokertymässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia toukokuussa. Tammi-toukokuun yhteisöverokertymän suurin muutos oli huhtikuussa maksetut, verovuoteen 2014 liittyvät ennakon täydennysmaksut, joiden seurauksena tammi-toukokuun kumulatiivinen yhteisöveropotti oli noin 300 miljoonaa viime vuotta suurempi.

Arvonlisävero

Toukokuussa kertyi arvonlisäveroa yhteensä 1 061 miljoonaa, joka oli 56 miljoonaa (-5,0 %) vähemmän kuin vuosi sitten. Sekä arvonlisäveron bruttokertymä (+5,1 %) että palautukset (+17,3 %) kasvoivat, mutta koska palautusten määrä nousi huomattavasti enemmän, veti se myös nettokertymän viime vuotta pienemmäksi. Toimialakohtaisiin bruttokertymä- ja palautuslukuihin voi tutustua oheisten linkkien kautta:

Arvonlisäveron bruttokertymä toimialoittain (.xlsx)
Arvonlisäveron palautukset toimialoittain (.xlsx)

Toukokuun suuri palautusmäärän kasvu selittyy yksittäisillä yrityksillä ja niiden suuriin investointeihin liittyvällä vähennettävällä arvonlisäverolla. Ilman niitä toukokuun alv-palautusten määrä olisi ollut lähellä viime vuoden tasoa. Arvonlisäverokertymässä aivan niin kuin yhteisöverossakin korostuu välillä yksittäisten suurten yritysten toiminta, mikä viittaa myös niiden merkitykseen Suomen taloudelle.

Kumulatiivisesti tammi-toukokuun aikana arvonlisäveroa kertyi lähes 5,7 miljardia, joka on kuitenkin reilut 100 miljoonaa (-1,8 %) vähemmän kuin vuosi sitten. Arvonlisäverokertymän pitäisi mukailla Suomen talouden verollista arvonlisäystä, joten tämä antaa varsin alakuloisen kuvan kotimaisesta kysynnästä. Kausiveroilmoitustietojen (.xlsx) perusteella verollisen talousaktiviteetin määrä (sekä suoritettavan että vähennettävän arvonlisäveron määrä) on viimeisen 6 kuukauden aikana tippunut vuotta aiempaan verrattuna vajaan prosentin verran. Lasku on kuitenkin taittunut 2 viimeisen kuukauden aikana, joka lienee aiemmin mainitun suuren yksittäisen investoinnin ansiota. Laajempaa talouden piristymistä ei näiden lukujen perusteella voi vielä ounastella.

Muut verot

Pienemmistä verolajeista suurin muutos tapahtui osinkoihin liittyvissä ennakonpidätyksissä ja lähdeverossa, joiden yhteismäärä nousi vuodentakaisesta 121 miljoonaa (+39 %). Kaikkiaan lähdeveroa osingoista maksettiin toukokuussa 188 miljoonaa.

Osinkojen ennakonpidätyksiä kertyi puolestaan 242 miljoonaa, josta neljä viidesosaa oli pörssiyhtiöiden ja viidesosa listaamattomien yhtiöiden toimesta. Taulukosta 3 näkee miten osinkojen ennakonpidätykset ovat kehittyneet tänä ja viime vuonna. Tammi-toukokuun jälkeen osinkojen ennakonpidätyksiä on maksettu kaikkiaan 447 miljoonaa, kun vuosi sitten samaan aikaan osinkojen ennakonpidätyksiä oli maksettu 311 miljoonaa. Kasvusta 40 prosenttia eli 55 miljoonaa selittyy pörssiyhtiöiden maksamilla osingoilla ja loput 60 prosenttia eli 81 miljoonaa listaamattomien yhtiöiden maksamilla osingoilla.

Taulukko 3: Osinkojen ennakonpidätykset 2014-2015

Kaiken kaikkiaan listaamattomien yritysten osinkojen ennakonpidätykset on uusi ilmiö, joka pohjautuu vuoden 2014 alusta voimaan astuneeseen ennakkoperintäasetuksen muutokseen, joka velvoitti myös listaamattomat yritykset toimittamaan ennakonpidätyksen henkilöasiakkaille maksamistaan osingoista.

Verojen tilitykset veronsaajille

Verohallinto tilitti toukokuussa veronsaajille yhteensä 5 672 miljoonaa (kts. taulukko 4). Summa poikkeaa toukokuun nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä (tässä tapauksessa 18.4.) ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä (tässä tapauksessa 17.5.). Tästä syystä esimerkiksi huhtikuun lopussa kertyneet suuret yhteisöjen ennakon täydennysmaksut tilitettiin veronsaajille vasta toukokuussa, joka nosti yhteisöveron jako-osuuksien mukaisesti eniten valtion tilityksiä (verovuoden 2014 jako-osuus 61,63 %) ja seuraavaksi kuntien tilityksiä (verovuoden 2014 jako-osuus 35,56 %).

Taulukko 4: Verohallinnon tammi-toukokuussa veronsaajille tilittämät verot.

Eri veronsaajien tilitysten muutosprosentit eivät kulje käsi kädessä, mikä johtuu seuraavista seikoista:

1. Osa veroista tilitetään yksin tietyille veronsaajille (esim. valtiolle alv sekä perintö- ja lahjavero ja kunnille kiinteistövero) ja osa veroista jaetaan eri veronsaajien kesken (henkilöasiakkaiden tulovero sekä yhteisövero).
2. Veronsaajien kesken jaettavissa veroissa jako-osuudet vaihtelevat eri verovuosien välillä ja lisäksi henkilöasiakkaiden tuloverossa jako-osuuksia korjataan matkan aikana sitä mukaa, kun eri veronsaajille kuuluvien verojen määrä alkaa selvitä.

Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut –internetsivuilta.

Nettokertymäraportti 5/2015

Toukokuun verokertymä (.xlsx)
Kumulatiivinen verokertymä vuoden alusta (.xlsx)
Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2009-2015 (.xlsx)