Verohallinnon tilastoja: Verotulojen kehitys maaliskuussa 2015

Verohallinnon maaliskuussa 2015 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 4 343 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 35 miljoonaa (+0,8 %).

Merkittävimmät verolajikohtaiset euromääräiset muutokset olivat:

• henkilöasiakkaiden ennakonpidätykset +53 milj. € (+2,4 %)
• yhteisöjen jäännösvero  +30 milj. € (+180 %)
• henkilöasiakkaiden jäännösvero  +25 milj. € (+68 %)
   
• varainsiirtovero   -38 milj. € (-41 %)
• arvonlisävero   -29 milj. € (-2,4 %)

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi maaliskuussa yhteensä 2 484 miljoonaa, joka oli 85 miljoonaa enemmän (+3,5 %) kuin vuosi sitten. Tuloveron merkittävimmän osatekijän ennakonpidätysten määrä nousi 53 miljoonaa (+2,4 %) eli saman verran kuin helmikuussa. Viime vuonna ennakonpidätykset kas-voivat kaikkiaan 3,6 prosenttia, joten viimeisten kuukausien perusteella niiden kasvuvauhti on hidastunut noin prosenttiyksikön verran. Tämä onkin ollut odotettua, koska tämän vuoden alussa verotus kiristyi vähemmän kuin mitä se teki viime vuonna ja työttömyys on jatkanut edelleen kasvuaan (TEM:n Työllisyyskatsauksen mukaan helmikuussa oli työttömiä työnhakijoita 32 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin), joka painaa talouden palkkasummaa. Kausiveroilmoitustietojen mukaan sosiaaliturvamaksun alaiset palkat olivat tammi-helmikuussa käytännössä samalla tasolla kuin vuosi sitten (kts. taulukko 1). Muissa ennakonpidätyksen alaisissa tuloissa, jotka koostuvat pääosin eläkkeistä, työttömyysturvasta ja sosiaalietuuksista, nousua on totuttuun tapaan enemmän.

Taulukko 1: Kausiveroilmoituksissa ilmoitetut ansiotulot ja palkat, tilanne 7.4.2015.

Sama näkyy myös toimialakohtaisissa kertymätiedoissa (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten bruttokertymä), joiden perusteella yli puolet ennakonpidätysten tammi-maaliskuun kasvusta johtui pakollisen sosiaalivakuutuksen toimittamista ennakonpidätyksistä. Yhteensä niiden määrä on noussut vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana noin 6 prosenttia, kun palkkojen ennakonpidätyksissä ollaan jääty vajaaseen 2 prosenttiin.

Tuloveron muista verolajeista ennakkoveroissa ja ennakon täydennysmaksuissa ei tapahtunut maalis-kuussa merkittäviä muutoksia, mutta jäännösverokertymä nousi 25 miljoonaa (+68 %) myöhässä maksettujen verovuoden 2013 jäännösverojen takia.

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveroa kertyi maaliskuussa 261 miljoonaa, joka oli niukasti 5 miljoonaa (+2,1 %) enemmän kuin vuosi sitten. Nousu oli seurausta jäännösverokertymän ja sen sisällä erityisesti verovuosia 2009-2012 koskevien jäännösverojen kasvusta, joita maksettiin maaliskuussa 25 miljoonaa. Kaikkiaan maaliskuun jäännösverokertymä kasvoi 30 miljoonaa (+180 %).

Yhteisöjen ennakkoverojen (-5,5 %) niin kuin myös ennakon täydennysmaksujen (-45 %) määrät sen sijaan tippuivat. Ennakkoverokertymä pieneni verovuoteen 2014 liittyvien ennakkoverojen palautusten takia. Maaliskuussa niitä palautettiin kaikkiaan 81 miljoonaa, mikä laski verovuoden 2014 maksuunpantujen ennakkoverojen yhteismäärän 3,35 miljardiin (kts. taulukko 2). Lasku tulee todennäköisesti myös jatkumaan tulevien kuukausien aikana, kun osa yrityksistä hakee palautuksia viime vuonna liikaa maksamistaan ennakkoveroista.

Taulukko 2: Maksuunpannut yhteisöjen ennakkoverot, tilanne 7.4.2015.

Toimialakohtaisiin ennakkoverojen bruttokertymiin voi tutustua oheisesta linkistä: Yhteisöjen ennakkoveron bruttokertymä toimialoittain.

Ennakon täydennysmaksujen kannalta merkittävä kuukausi on huhtikuu, jonka loppuun mennessä tilikautensa vuodenvaihteeseen päättäneet yritykset voivat maksaa lopullisesta tuloverostaan puuttuvan osan korottomasti. Huhtikuun jälkeen voidaankin arvioida tarkemmin verovuoden 2014 yhteisöveron kokonaismäärää. Verovuoden 2014 verotus valmistuu lokakuun 2015 loppuun mennessä.

Arvonlisävero

Maaliskuussa kertyi arvonlisäveroa yhteensä 1 209 miljoonaa, joka oli 29 miljoonaa (-2,4 %) vähemmän kuin vuosi sitten. Sekä arvonlisäveron bruttokertymä (-2,1 %) että palautukset (-1,8 %) pienenivät, mutta koska bruttokertymä pieneni euromääräisesti enemmän, veti se myös nettokertymän viime vuotta pienemmäksi. Toimialakohtaisiin bruttokertymä- ja palautuslukuihin voi tutustua oheisten linkkien kautta:

Arvonlisäveron bruttokertymä toimialoittain (xlsx)
Arvonlisäveron palautukset toimialoittain(xlsx)

Tammi- ja helmikuussa arvonlisäverokertymissä oli suuria kuukausivaihteluja ja selvää trendiä on vaikea nähdä maaliskuunkaan jälkeen. Kumulatiivisesti vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen arvonlisäveroa on kertynyt 31 miljoonaa (+0,8 %) enemmän vuotta aiempaan verrattuna. Kasvuprosentti on täsmälleen samansuuruinen kuin Verohallinnon vuoden 2014 arvonlisäverokertymällä, joskin vuoden sisällä oli vaihtelua ja 2014 jälkimmäisellä puoliskolla alv-kertymä ylsi vain nollakasvuun. Kotimaisen kulutuksen heikkouden takia nollakasvu saattaisi olla realistinen arvio myös tulevien kuukausien alv-kertymistä. Kausiveroilmoitustietojen perusteella eniten ovat tippuneet juuri kotimaan myynneistä kertyneet suoritukset, viimeisen 6 kuukauden aikana niiden määrä on laskenut noin 2,5 prosenttia, mutta koska samaan aikaan myös vähennettävän arvonlisäveron määrä on laskenut hivenen, arvonlisäveron nettokertymän muutosprosentti on kiikkunut nollan tuntumassa.

Muut verot

Osinkojen ennakonpidätyksiä kertyi maaliskuussa 26 miljoonaa, josta lähes kaikki kertyi listaamattomi-en yhtiöiden toimesta. Taulukosta 3 näkee miten osinkojen ennakonpidätykset ovat kehittyneet tänä ja viime vuonna. Tammi-maaliskuun jälkeen osinkojen ennakonpidätyksiä on maksettu kaikkiaan 115 miljoonaa, joista 92 miljoonaa on listaamattomien yhtiöiden toimesta. Listaamattomat yritykset maksavat osinkoja varsin tasaisesti pitkin vuotta, kun pörssiyhtiöillä osinkojen maksaminen ajoittuu pääosin keväälle.

Taulukko 3: Osinkojen ennakonpidätykset 2014-2015

Kaiken kaikkiaan listaamattomien yritysten osinkojen ennakonpidätykset on uusi ilmiö, joka pohjautuu vuoden 2014 alusta voimaan astuneeseen ennakkoperintäasetuksen muutokseen, joka velvoitti myös listaamattomat yritykset toimittamaan ennakonpidätyksen henkilöasiakkaille maksamistaan osingoista.

Perintö- ja lahjaveroa kertyi maaliskuussa 8 miljoonaa (+17 %) viime vuotta enemmän ja kumulatiivisesti vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen ollaan samalla tasolla kuin viime vuonna. Tulevina kuukausina perintö- ja lahjaverokertymät tulevat kuitenkin vääjäämättä nousemaan käsiteltyjen tapausten lukumäärän nousun ansiosta.

Maaliskuun varainsiirtoveron iso kertymän lasku (-41 %) selittyy 2014 maaliskuuhun ajoittuneella kertaluonteisella suurella yrityskaupalla.

Verojen tilitykset veronsaajille

Verohallinto tilitti maaliskuussa veronsaajille yhteensä 4 477 miljoonaa (kts. taulukko 4). Summa poik-keaa maaliskuun nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä (tässä tapauksessa 18.2.) ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä (tässä tapauksessa 17.3.). Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut –internetsivuilta http://veronsaajat.vero.fi/fi-fi/Sivut/Default.aspx.

Taulukko 4: Verohallinnon tammi-maaliskuussa veronsaajille tilittämät verot.

Nettokertymäraportti 3/2015

Maaliskuun verokertymä (xlsx)
Kumulatiivinen verokertymä vuoden alusta (xlsx)
Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2009-2015 (xlsx)