Verotulojen kehitys syyskuussa 2013

Syyskuun 2013 nettokertymät olivat yhteensä 4 780 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 314 miljoonaa (+7,0 %).

Merkittävimmät verolajikohtaiset euromuutokset olivat:

  • arvonlisävero +107 milj. € (+10 %)
  • henkilöasiakkaiden ennakonpidätykset +99 milj. € (+4,8 %)
  • kiinteistövero +42 milj. € (+6,9 %)
  • yhteisöjen ennakkovero +35 milj. € (+11 %)

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveron nettokertymä kasvoi syyskuussa 115 miljoonaa (+5,3 %) viime vuodesta. Noususta pääosa selittyy ennakonpidätysten kasvulla, joskin myös ennakkoverojen määrä nousi 13 miljoonaa.

Teollisuus oli suurista toimialoista ainoa, jonka toimittamat ennakonpidätykset tippuivat vuodentakai-sesta (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten bruttokertymä toimialoittain). Myös informaation ja viestinnän ennakonpidätykset laskivat hieman. Pakollisen sosiaalivakuutuksen toimittamat ennakonpidätykset nousivat jälleen roimasti (+12 %). Tammi-syyskuussa pakollisen sosiaalivakuutuksen ennakonpidätykset ovat euroissa mitattuna nousseet peräti 482 miljoonaa (+11 %). Palkkojen (kaikki muut toimialat yhteensä) vastaava luku on puolestaan 433 miljoonaa (+2,8 %), kts. kuvio 1.

Ennakonpidätysten kehitys tammi-syyskuu 2012-2013

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvio 1

Palkoista toimitettavia ennakonpidätyksiä painaa alaspäin työllisyyden väheneminen ja siitä johtuva siirtymä pakollisen sosiaalivakuutuksen eläke- ja sosiaalietuuksien puolelle. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan elokuussa oli n. 40 000 vähemmän työllisiä kuin vuotta aiemmin ja TEM:n Työllisyyskatsauksen mukaan vastaavasti 44 000 työtöntä työnhakijaa enemmän. Hivenen kireämpi ansiotuloverotus nostaa palkkojen ennakonpidätyksiä kuitenkin suuremmiksi kuin itse palkkasumman kehitys on, esim. touko-heinäkuun osalta Tilastokeskus raportoi talouden palkkasumman kasvaneen vuotta aiemmasta vain 1,9 %.

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveron nettokertymä nousi syyskuussa 36 miljoonaa (+11 %) vuodentakaisesta. Syyskuun kasvu selittyy lähes kokonaan ennakkoveroilla. Lokakuun alussa yhteisöjen verovuoden 2013 maksuunpannut ennakkoverot olivat yhteensä lähes 4,2 miljardia, joka on reilut 5 % enemmän kuin vuosi takaperin verovuoden 2012 ennakoilla. Toimialoista lähes kaikkien ennakkoverokertymät ovat viime kuukausien aikana kasvaneet (kts. Yhteisöjen ennakkoveron bruttokertymä toimialoittain). Ennakkoverojen tasosta ei voi tehdä suoraa johtopäätöstä yritysten kuluvan tilikauden tuloksiin, koska ennakkoverot määräytyvät pitkälti viimeksi valmistuneen verotuksen mukaan ja verovuodesta riippuen n. 20-30 % yhteisöverosta kertyy vasta ennakon täydennysmaksuissa. Ainakaan isoa romahdusta viime vuoteen nähden ei ole kuitenkaan nähtävissä, koska tyypillisesti yhteisöt reagoivat nopeasti suuriin negatiivisiin muutoksiin toimintaympäristössään ja hakevat ennakkoverojensa alentamista.

Arvonlisävero

Arvonlisäveron nettokertymä kasvoi syyskuussa 107 miljoonaa (+10 %). Pääosa nettokertymän kasvusta selittyi hyvällä alv:n bruttokertymällä, joka nousi 95 miljoonaa (+5,2 %) vuotta aiemmasta. Suurista toimialoista ainoastaan teollisuuden alv-tilitykset laskivat. Kaupan alv-tilitykset puolestaan nousivat yllättävän paljon (kts. Arvonlisäveron bruttokertymä toimialoittain), vaikka kaupan liikevaihto on viime kuukausina ollut alamaissa. Kaupan osalta lukujen täytyy kertoa vähennettävän alv:n (ostojen ja investointien) vähyydestä, jolloin kaupan alv-tilitykset pääsevät ponnistamaan ylöspäin pienemmälläkin liikevaihdolla.

Vuoden 2013 alussa voimaan astuneet arvonlisäverokantojen korotukset näkyivät verokertymissä ensi kerran maaliskuusta 2013 alkaen, koska arvonlisäverolliset myynnit ilmoitetaan yleisesti kahden kuukauden kuluessa. ALV:n bruttokertymä on kasvanut maalis-syyskuussa 2,8 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, mikä on vähemmän kuin verokantojen korotus, joka prosentteina tekee reilut 4 %.

Syyskuun ALV-palautusten määrä jäi hieman viime vuotta pienemmäksi (-1,5 %). Toimialatiedoista näkyy edelleen teollisuuden kokemat vientivaikeudet (kts. Arvonlisäveron palautukset toimialoittain).

Kiinteistövero

Verovuoden 2013 kiinteistöveron maksuunpantu määrä on yhteensä 1 366 miljoonaa. Perinteisesti pääosa kiinteistöverosta kertyy eräpäivien lähettyvillä. Vuoden 2013 eräpäivät ovat 16.9.2013 ja 4.11.2013.

Syyskuussa kiinteistöveroa kertyi yhteensä 650 miljoonaa, joka on 42 miljoonaa (+6.9 %) vuodentakaista enemmän. Suuremmasta kertymästä huolimatta kiinteistöveron 1. eräpäivän maksumuistutuksia lähti viime vuoden tapaan paljon, kaikkiaan 337 656 kpl. Euroissa mitattuna kertymättä jäi lähes 60 miljoonaa, kun viime vuoden vastaava luku 1. eräpäivän jälkeen oli reilut 66 miljoonaa. Maksumuistutusten ja perintätoimenpiteiden ansiosta kertymättömät määrät pienenevät ja esimerkiksi verovuoden 2012 maksuunpannun kiinteistöveron kokonaismäärästä on tähän mennessä kertynyt jo 99,5 %.

Kiinteistöveron merkitys kuntasektorille on tärkeä ja kalenterivuonna 2012 sitä tilitettiin kunnille kaikkiaan 1 270 miljoonaa eli enemmän kuin yhteisöveroa (1 212 miljoonaa). Vertailun vuoksi huomattakoon, että kunnallisveroa tilitettiin vuonna 2012 kaikkiaan 16 847 miljoonaa, jonka osuus kuntien kaikista verotuloista oli keskimäärin 87 %.

Nettokertymäraportti 9/2013

Syyskuun verotulotiedot
Kumulatiiviset verotulotiedot vuoden alusta

Verotulojen aikasarjatiedot veroryhmittäin 2009-2013
Verotulojen aikasarjakuvaajat suurimpien veroryhmien osalta 2009-2013

Henkilöasiakkaiden ja yhteisöjen kertymättömät tuloverot, verovuodet 2006-2011
Verohallinnon tuloutusten valtiolle ja valtion talousarvion 2013 vertailu

Sivu on viimeksi päivitetty 4.10.2013