Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.

Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden metsätaloustiedot verovuonna 2024

Henkilöasiakkaiden puun myyntitulot uuteen ennätykseen

Puukauppa jatkui edellisvuosien tapaan vilkkaana myös verovuonna 2024 ja puun myyntitulojen kasvuvahti kiihtyi edellisvuosiin verrattuna. Puun myyntituloja kertyi henkilöasiakkaille noin 2,58 miljardia euroa. Euromääräisesti puun myyntitulot ylsivät kolmen edellisen vuoden tapaan uuteen ennätykseensä ja kasvoivat vuoteen 2023 verrattuna noin 313 miljoonalla (+13,8 %). Myös reaaliarvoltaan puun myyntitulot ylsivät vuonna 2024 uuteen ennätykseen ylittäen vuoden 2018 tason, joka oli aiempi reaaliarvoinen ennätys.

Kuva 1: Puun myyntitulojen kehitys nimellisin ja inflaatiokorjatuin hinnoin vuosina 2014–2024

Vuosien 2014 ja 2024 välillä nimelliset puun myyntitulojen määrä on kasvanut edellisvuodesta vuosina 2016–2018 ja 2021–2024, vuosina 2015, 2019 ja 2020 puun myyntitulot ovat laskeneet edellisvuodesta. Nimellisin hinnoin tarkasteltuna puun myyntitulot ovat olleet ennen vuotta 2024 korkeimmillaan vuonna 2023 ja inflaatiokorjattujen tietojen perusteella vuonna 2018.

Puun myyntitulojen kasvu vuonna 2024 johtui etenkin pystykauppatulon veronalaisen määrän kasvusta 14,9 prosentilla 1,87 miljardista 2,15 miljardiin euroon. Myös hankintakauppojen myyntitulo kasvoi 8,7 prosentilla 376,4 miljoonasta 409,2 miljoonaan euroon. Polttopuu- ja joulukuusikaupoista saatu tulo kasvoi 3,5 prosentilla 21,8 miljoonaan euroon. Pystykaupalla tarkoitetaan puukauppaa, jossa ostaja huolehtii hakkuusopimuksessa määritellyn puutavaran hakkuusta ja kuljettamisesta käyttöpaikalleen. Hankintakaupassa puolestaan metsänomistaja toimittaa sovitun puutavaran ostajalle tiettynä aikana ja puun kauppahinta sisältää korvauksen sekä myydystä puusta että puutavaran valmistamisesta ja kuljettamisesta. Jos hakkuu- ja kuljetustyön eli hankintatyön tekee metsänomistaja itse, metsätalouden pääomatulon määrä lasketaan vähentämällä puun myyntitulosta hankintatyön arvo.

Kuva 2: Puun myyntitulot verovuosina 2014–2014

Pinotussa pylväskaaviossa suurin osa puun myyntituloista vuosina 2024–2024 on tullut pystykaupasta, toiseksi suurin osa hankintakaupasta ja pienin osa polttopuu- ja joulukuusikaupoista. Euromääräinen puun myyntitulo on vuosittain kasvanut vuosien 2014 ja 2024 välillä edellisestä vuodesta lukuun ottamatta vuosia 2015, 2019 ja 2020, jolloin pyyn myyntitulot laskivat edellisestä vuodesta.

Metsätalouden puhdas pääomatulo kasvoi reippaasti ja tappiollinen pääomatulo laski vuonna 2024

Vuodelta 2024 metsätalouden tietoja ilmoitti yhteensä noin 224 200 henkilöasiakasta, joista luonnollisia henkilöitä oli 76,2 prosenttia, verotusyhtymiä 16,7 prosenttia ja kuolinpesiä 7,1 prosenttia. Kokonaisuudessaan metsätalouden tietoja ilmoittaneiden henkilöasiakkaiden määrä on laskenut vuodesta 2018 5,3 prosenttia, 236 800 ilmoittajasta 224 200 ilmoittajaan. Metsätalouden tietoja ilmoittaneiden luonnollisten henkilöiden määrä on laskenut tänä aikana 5,6 prosenttia ja kuolinpesien määrä peräti 21,3 prosenttia. Metsätalouden tietoja ilmoittaneiden yhtymien määrä on puolestaan kasvanut tällä ajanjaksolla 4,8 prosenttia.

Vuonna 2024 metsätalouden puhdasta pääomatuloa ilmoittaneiden osuus kaikista metsätalouden tietoja ilmoittaneista kasvoi 41,6 prosenttiin (vuonna 2023 vastaava osuus 40,2 %). Metsätalouden tappiollista pääomatuloa ilmoittaneiden osuus puolestaan laski 50,8 prosenttiin (vuonna 2023 52,1 %). Loput ilmoittajista (7,5 %) tekivät verovuodelta nollatuloksen.
Metsätalouden puhdasta pääomatuloa syntyy, jos verovuoden veronalaisten metsätulojen ja vähennyskelpoisten menojen välinen erotus on positiivinen. Verovuonna 2024 metsätalouden puhdasta pääomatuloa ilmoitti noin 93 400 metsänomistajaa (+3,3 %). Metsätalouden puhdasta pääomatuloa ilmoitettiin yhteensä noin 1,8 miljardia euroa, mikä on 245 miljoonaa (+15,7 %) enemmän kuin vuonna 2023. Metsätalouden tietoja ilmoittaneiden keskimääräinen metsätalouden pääomatulo kasvoi noin 2 050 eurolla 19 338 euroon vuonna 2024 (mediaani 9 774 euroa).

Tappiollista pääomatuloa syntyy, jos verovuoden veronalaisten metsätulojen ja vähennyskelpoisten menojen välinen erotus on negatiivinen eli vuosimenot ylittävät metsistä saatavat veronalaiset tulot. Jos puun myyntiä ei verovuonna juurikaan ole ollut, mutta tarpeellisia metsänhoitotöitä on tehty, jää metsätalouden tulos monella tappiolliseksi. Metsätalouden tappiollista pääomatuloa ilmoitti noin 113 900 metsänomistajaa (-2,8 % vuodesta 2023), yhteensä 144,9 miljoonaa euroa (-1,5 %). Keskimääräinen metsätalouden tappiollinen pääomatulo oli 1 272 euroa vuonna 2024 (mediaani 655 euroa).

Koska puolisot ilmoittavat metsätalouden tietonsa usein yhteisellä veroilmoituksella, yllä mainitut luvut eivät kerro metsänomistajakohtaisista tuloista ja tappioista vaan kuvaavat ainoastaan veroilmoituskohtaisia tietoja. Luvuissa ei myöskään ole huomioitu metsätalouden yrittäjävähennystä. Esitetyt luvut ovat nimellisiä, eli niissä ei ole huomioitu inflaation vaikutuksia.

Kuva 3: Metsätalouden puhdas pääomatulo ja tappiollinen pääomatulo vuosina 2014–2014

Vuosien 2014 ja 2024 välillä metsätalouden puhtaan pääomatulon määrä on laskenut vain vuosina 2015, 2019 ja 2020. Muina vuosina määrä on noussut edellisvuodesta. Tappiollisen pääomatulon määrä on puolestaan pienentynyt samalla aikavälillä vuosina 2016, 2018 ja 2021 ja 2024. Muina vuosina tappiollisen pääomatulon määrä on kasvanut.

Metsätalouden keskimääräinen puhdas pääomatulo korkein edelleen Päijät-Hämeessä

Metsätalouden puhtaasta pääomatulosta suurimman osan (10,4 %) saivat vuonna 2024 henkilöasiakkaat, joiden kotikunta sijaitsi Pohjois-Savossa. Uusimaalaiset saivat vuonna 2024 toiseksi suurimman osan metsätalouden puhtaasta pääomatulosta (9,5 %) ja etelä-savolaiset kolmanneksi suurimman osan (9,0 %). Pohjois-savolaisten osuus on kasvanut vuodesta 2014 2 prosenttiyksiköllä. Etelä-savolaisten osuus on puolestaan samalla aikavälillä pienentynyt 2,4 prosenttiyksiköllä ja uusimaalaisten osuus 0,7 prosenttiyksiköllä. On hyvä huomata, että eri maakuntien osuuksiin eri vuosina vaikuttavat osaltaan maakunnasta toiseen siirtyneet kunnat, esimerkiksi Joroinen siirtyi Etelä-Savosta Pohjois-Savoon vuoden 2021 alussa.

Kuva 4: Metsätalouden puhtaan pääomatulon jakautuminen alueittain vuosina 2014 ja 2024

Palkkikaavio kertoo metsätalouden puhtaan pääomatulon jakautumisesta eri maakuntien välillä vuosina 2014 ja 2024. Eri maakunnat vuoden 2024 metsätalouden puhtaan pääomatulo-osuuden mukaan järjestettynä ovat seuraavat: Pohjois-Savo (10,4 %), Uusimaa (9,5 %), Etelä-Savo (9,0 %), Pirkanmaa (8,9 %), Keski-Suomi (8,4 %), Pohjois-Pohjanmaa (7,3 %), Pohjois-Karjala (7,2 %), Etelä-Pohjanmaa (5,2 %), Päijät-Häme (4,5 %), Varsinais-Suomi (4,5 %), Satakunta (4,0 %), Etelä-Karjala (3,9 %), Kanta-Häme (3,6 %), Pohjanmaa (3,4 %), Lappi (3,2 %), Kymenlaakso (2,9 %), Kainuu (2,6 %), Keski-Pohjanmaa (1,4 %) ja Ahvenanmaa (0,3 %). Vuodesta 2014 vuoteen 2024 metsätalouden puhtaan pääomatulon osuus on kasvanut eniten Pohjois-Savossa (+2,0 %-yks.) ja toiseksi eniten Pohjois-Pohjanmaalla (+1,7 %-yks.). Eniten metsätalouden puhtaan pääomatulon osuus on laskenut Etelä-Savossa (-2,4 %-yks.) ja toiseksi eniten Kymenlaaksossa (-1,7 %-yks.).

Vaikka pohjois-savolaiset saivat suurimman osan metsätalouden puhtaasta pääomatulosta, päijäthämäläisillä metsätulot olivat keskimääräisesti tarkasteltuna korkeimmat. Jo kahdeksatta vuotta putkeen keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo oli suurimmillaan Päijät-Hämeessä (24 314 euroa). Toiseksi suurin se oli vuonna 2024 Etelä-Savossa (23 905 euroa) ja pienimmillään Ahvenanmaalla (8 018 euroa). Metsätalouden pääomatulon mediaani oli keskiarvoa merkittävästi pienempi, noin 9 770 euroa koko maan tasolla tarkasteltuna. Keskiarvon ja mediaanin laskennassa on huomioitu annettujen veroilmoitusten lukumäärä ja koska puolisot usein ilmoittavat tietonsa yhteisellä ilmoituksella, kuvaavat tunnusluvut veroilmoituksilla ilmoitettujen tietojen keskiarvoa ja mediaania.

Kuva 5: Keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo vuosina 2014 ja 2024

Keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo vuonna 2024 oli koko maassa 19 338 euroa kun se vuonna 2014 oli 10 893 euroa. Maakunnista keskiarvo oli korkeimmillaan sekä vuonna 2024 että 2014 Päijät-Hämeessä (24 314 euroa vuonna 2024 ja 15 768 euroa vuonna 2014). Vuonna 2024 toiseksi korkein keskiarvo oli Etelä-Savossa (23 905 euroa), kolmanneksi korkein Kanta-Hämeessä (23 273 euroa) ja neljänneksi korkein Pirkanmaalla (22 050 euroa). Alimmillaan keskiarvo oli sekä vuonna 2024 että vuonna 2014 Ahvenanmaalla (8 018 euroa vuonna 2024 ja 4 161 euroa vuonna 2014).

Metsätalouden puhdas pääomatulo kasvoi vuonna 2024 suhteellisesti eniten Ahvenanmaalla (+39,2 %) ja toiseksi eniten Kainuussa (+27,6 %). Euromääräisesti eniten metsätalouden puhdas pääomatulo kasvoi Pohjois-Savossa (+ 31,7 milj. euroa) ja Etelä-Savossa (+26,8 milj. euroa). Kaikissa maakunnissa sekä metsätalouden puhtaan pääomatulon määrä että sitä saaneiden määrä kasvoivat edellisvuodesta vuonna 2024.

Kuva 6: Metsätalouden puhtaan pääomatulon vuosimuutos aluettain vuonna 2024

Metsätalouden puhdas pääomatulo kasvoi vuonna 2024 eniten Ahvenanmaalla (+39,2 %), toiseksi eniten Kainuussa (+27,6 %) ja kolmanneksi eniten Keski-Pohjanmaalla (+26,1 %). Pohjois-Pohjanmaalla kasvua tuli 24,5 prosenttia, Etelä-Pohjanmaalla 22,0 prosenttia, Lapissa 21,5 prosenttia, Pohjois-Savossa 20,2 prosenttia ja Etelä-Savossa 19,8 prosenttia. Pohjois-Karjalassa metsätalouden puhdas pääomatulo kasvoi 19,7 prosenttia, Uudellamaalla 13,9 prosenttia, Pirkanmaalla 13,8 prosenttia, Varsinais-Suomessa 13,1 prosenttia, Etelä-Karjalassa 13,0 prosenttia, Pohjanmaalla 11,8 prosenttia ja Keski-Suomessa 10,5 prosenttia. Kanta-Hämeessä kasvua tuli 10,0 prosenttia, Kymenlaaksossa 7,6 prosenttia ja Päijät-Hämeessä 6,5 prosenttia. Satakunnassa kasvua tuli 2,5 prosenttia. Koko maan tasolla metsätalouden puhdas pääomatulo kasvoi 15,7 prosentilla.

Suurin osa metsätalouden puhtaasta pääomatulosta maatalouden harjoittajille

Tulonsaajaryhmittäin tarkasteltuna maatalouden harjoittajat saivat vuonna 2024 suurimman osan (41,4 %) metsätalouden puhtaasta pääomatulosta, yhteensä noin 747,8 miljoonaa euroa. Heidän keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulonsa oli 39 414 euroa, mikä on selvästi korkeampi arvo kuin muilla tulonsaajaryhmillä. Maatalouden harjoittajiksi tilastolla katsotaan henkilöt, joilla yli puolet veronalaisista kokonaistuloista muodostuu maatalouden ja elinkeinotoiminnan tuloista ja joilla maatalouden tulot ovat suuremmat kuin elinkeinotoiminnan tulot. Tämän määrittelyn mukaisia maatalouden harjoittajia oli 20,3 prosenttia kaikista metsätalouden puhtaan pääoman saajista vuonna 2024.

Kuva 7: Metsätalouden puhdas pääomatulo tulonsaajaryhmittäin vuonna 2024

Ympyräkaavioiden mukaan maatalouden harjoittajien osuus metsätalouden puhtaasta pääomatulosta oli 41,4 prosenttia, mutta heidän osuutensa metsätalouden puhtaan pääomatulon saajista oli vain 20,3 prosenttia. Toiseksi suurin osuus (20,1 %) metsätalouden puhtaasta pääomatulosta meni yhtymille, joita oli 16,9 prosenttia metsätalouden puhtaan pääomatulon saajista. Palkansaajien osuus metsätalouden puhtaasta pääomatulosta oli 12,3 prosenttia ja osuus metsätalouden puhtaan pääomatulon saajista 20,6 prosenttia. Eläkeläisten osuus metsätalouden puhtaasta pääomatulosta oli 10,6 prosenttia ja osuus metsätalouden puhtaan pääomatulon saajista 25,4 prosenttia.

Toiseksi suurimman osuuden, 363,7 miljoonaa euroa (20,1 %), metsätalouden puhtaasta pääomatulosta saivat yhtymät, joita oli 16,9 prosenttia metsätalouden puhtaan pääomatulon saajista. Yhtymien keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo oli 23 075 euroa.

Palkansaajien ja eläkeläisten yhteenlaskettu osuus metsätalouden puhtaasta pääomatulosta oli vain 22,9 prosenttia, vaikka heitä oli lukumääräisesti yhteensä 46 prosenttia kaikista metsätalouden puhtaan pääomatulon saajista. Palkansaajien keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo oli noin 11 530 euroa ja eläkeläisten noin 8 038 euroa.

Kuva 8: Keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo tulonsaajaryhmittäin vuosina 2014–2014

Viivakaaviossa keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo on tulonsaajaryhmittäin tarkasteltuna korkein maatalouden harjoittajilla, toiseksi korkein yhtymillä, kolmanneksi korkein kuolinpesillä ja neljänneksi korkein pääomatulon saajilla. Keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo on kolmanneksi matalin palkansaajilla, toiseksi matalin muut-luokkaan kuuluvilla henkilöasiakkailla ja matalin eläkeläisillä. Tulonsaajaryhmä määräytyy oikeudellisen muodon tai saatujen tulojen rakenteen perusteella. Esimerkiksi, jos henkilö on saanut palkkatuloja verovuoden aikana vähintään 10 000 euroa ja niiden osuus veronalaisista kokonaistuloista on yli 50 %, kuuluu henkilö Palkansaaja-ryhmään. Maatalouden harjoittajaksi katsotaan henkilö, jolla yhteenlasketut maatalouden ja elinkeinotoiminnan tulot verovuodelta ovat vähintään 10 000 euroa ja niiden osuus veronalaisista kokonaistuloista on yli 50 %. Lisäksi maatalouden tulo on suurempi kuin elinkeinotoiminnan tulo.

Metsätalouden pääomatuloa eniten 60-69 vuotiaille

Vuonna 2024 suurimman osan (25,6 %) metsätalouden pääomatulosta saivat 60-69 vuotiaat, joita metsätalouden pääomatuloa ilmoittaneiden kokonaismäärästä oli 26,6 %. Toiseksi suuren osuuden pääomatulosta (22,2 %) saivat 50-59-vuotiaat, joita ilmoittajista oli 20,5 prosenttia.

Kuva 9.1: Luonnollisten henkilöiden metsätalouden puhtaan pääomatulon jakautuminen ikäluokittain vuonna 2024

Yhdistelmäkaaviossa eri ikäluokkien osuudet luonnollisten henkilöiden metsätalouden puhtaasta pääomatulosta vuonna 2024 ovat suuruusjärjestyksessä seuraavat: 60–69-vuotiaat (25,6 %), 50–59-vuotiaat (22,2 %), 70–79-vuotiaat (20,1 %), 40–49-vuotiaat (15,4 %), 30–39-vuotiaat (7,1 %) ja 80–89-vuotiaat (6,8 %). Eri ikäluokkien osuudet metsätalouden puhdasta pääomatuloa ilmoittaneista luonnollisista henkilöistä ovat suuruusjärjestyksessä seuraavat: 60–69-vuotiaat (26,6 %), 70–79-vuotiaat (23 %), 50–59-vuotiaat (20,5 %), 40–49-vuotiaat (13,4 %), 80–89-vuotiaat (7,3 %), 30–39-vuotiaat (6,6 %), 18–29-vuotiaat (1,4 %) ja yli 90-vuotiaat (1,1 %).

Vuoteen 2014 verrattuna 70–79-vuotiaiden osuus metsätalouden puhtaasta pääomatulosta on noussut 4,5 prosenttiyksiköllä ja samanikäisten ilmoittajien osuus 6,3 prosenttiyksiköllä vuonna 2024. Kaikissa tätä nuoremmissa ikäluokissa osuudet metsätalouden puhtaasta pääomatulosta ja sitä ilmoittaneista ovat puolestaan laskeneet vuoden 2014 tilanteeseen verrattuna.

Kuva 9.2: Luonnollisten henkilöiden metsätalouden puhtaan pääomatulon jakautuminen ikäluokittain vuonna 2014

Yhdistelmäkaaviossa eri ikäluokkien osuudet luonnollisten henkilöiden metsätalouden puhtaasta pääomatulosta vuonna 2014 ovat suuruusjärjestyksessä seuraavat: 60–69-vuotiaat (26,8 %), 50–59-vuotiaat (24,2 %), 40–49-vuotiaat (15,7 %), 70–79-vuotiaat (15,6 %), 30–39-vuotiaat (7,5 %) ja 80–89-vuotiaat (7,2 %). Eri ikäluokkien osuudet metsätalouden puhdasta pääomatuloa ilmoittaneista luonnollisista henkilöistä ovat suuruusjärjestyksessä seuraavat: 60–69-vuotiaat (28,9 %), 50–59-vuotiaat (23,3 %), 70–79-vuotiaat (15,6 %), 40–49-vuotiaat (14,6 %), 30–39-vuotiaat (7,2 %), 80–89-vuotiaat (6,6 %), 18–29-vuotiaat (1,8 %) ja yli 90-vuotiaat (0,9 %).

Vaikka 60-69 vuotiaat saivat vuonna 2024 suurimman osuuden metsätalouden pääomatulosta, korkein metsätalouden pääomatulojen mediaani oli 40-49-vuotiailla (10 803 euroa), toiseksi suurin 50-59-vuotiailla (10 570 euroa) ja kolmanneksi suurin yli 90-vuotiailla (10 321 euroa).

Kuva 10: Luonnolisten henkilöiden metsätalouden puhtaan pääomatulon mediaani ikäluokittain vuonna 2024

Palkkikaavio kuvaa eri ikäluokkiin kuuluvien luonnollisten henkilöiden metsätalouden puhtaan pääomatulon mediaaneja. Mediaani on korkein ikäluokassa 40–49 (10 803 euroa) ja matalin ikäluokassa 0–17 (6 698 euroa).

Metsätalouden yrittäjävähennys ja metsälahjavähennys

Metsätalouden pääomatulon kasvu näkyi myös myönnetyn metsätalouden yrittäjävähennyksen määrän kasvuna. Verovuonna 2024 metsätalouden yrittäjävähennystä myönnettiin 132 191 metsänomistajalle (+3,3 %), yhteensä 90 miljoonaa, mikä oli 12,2 miljoonaa euroa (+15,7 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.

Metsätaloudessa 5 prosentin yrittäjävähennystä on voinut saada verovuodesta 2017 alkaen ja se lasketaan luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille metsätalouden positiivisesta nettotuloksesta. Positiiviseen nettotulokseen voi sisältyä myös sellaista metsätalouden pääomatuloa, jota on saatu verotusyhtymien kautta. Jos verovuoden metsätalouden kokonaistulos jää tappiolliseksi, metsätalouden tappiollista pääomatuloa ei pienennetä verotuslaskennassa 5 prosentilla.

Kuva 11: Metsätalouden yrittäjävähennys vuosina 2017–2024

Metsätalouden yrittäjävähennyksen euromäärä ja saajien lukumäärä ovat vaihdelleet vuosien 2017–2024 aikana. Alimmillaan vähennyksen euromäärä on ollut vuonna 2020 (50 miljoonaa euroa) ja korkeimmillaan vuonna 204 (90,0 miljoonaa euroa). Saajien lukumäärä on ollut alimmillaan vuonna 2020 (119 382 kappaletta) ja korkeimmillaan vuonna 2018 (134 549 kappaletta).

Lahjaksi saadusta metsästä tietyillä ehdoilla tehtävää metsälahjavähennystä sai vuonna 2024 251 asiakasta (-0,4 %), yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Tämä oli noin 360 000 euroa (+11,2 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimääräinen metsälahjavähennys nousi vuoden 2023 12 816 eurosta 14 314 euroon ja mediaani 7 942 eurosta 8 445 euroon. Myös metsälahjavähennystä on voinut saada verovuodesta 2017 alkaen.

Kuva 12: Metsätalouden metsälahjavähennys vuosina 2017–2024

Metsätalouden metsälahjavähennyksen euromäärä on kasvanut joka vuosi vuosien 2017–2024 aikana lukuun ottamatta vuotta 2019, jolloin metsälahjavähennyksen määrä pieneni 0,3 miljoonalla eurolla. Alimmillaan vähennyksen euromäärä on ollut vuonna 2017 (1,0 miljoonaa euroa) ja korkeimmillaan vuonna 2024 (3,6 miljoonaa euroa). Saajien lukumäärä on vuosien 2017 ja 2024 välillä kasvanut joka vuosi pois lukien vuosi 2024. Vuonna 2017 saajien lukumäärä oli 54 kappaletta ja vuonna 2024 251 kappaletta.

Lisätietoja

Verovuoden 2024 metsätalouden tilastot on julkaistu Verohallinnon tilastotietokannassa. Tilastot löytyvät tilastotietokannan Elinkeinovero-osion alta.

Sivu on viimeksi päivitetty 2.12.2025