Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden tulot, vähennykset ja verot verovuonna 2022
Tulot ja verot
Henkilöasiakkaiden veronalaiset tulot olivat vuonna 2022 yhteensä 165,1 miljardia euroa, joka oli 5,3 miljardia (+3,3 %) enemmän kuin vuonna 2021. Verohallinnon luvut esitetään aina nimellisinä, eli kyseisen vuoden käyvin hinnoin laskettuna eikä vuosivertailuissa ole huomioitu inflaatiovaikutusta. Vuonna 2022 veronalaisten ansiotulojen määrä nousi 6,9 miljardia (+4,7 %) 151,8 miljardiin ja veronalaisten pääomatulojen määrä laski 1,6 miljardia (-10,6 %) 13,3 miljardiin. Vuoden 2022 ansiotuloverojen määrässä näkyy vakaa työllisyystilanne. Vastaavasti pääomatulojen laskua selittää se, että vertailuvuonna 2021 pääomatuloja ja niistä erityisesti luovutusvoittoja saatiin poikkeuksellisen paljon.
Henkilöasiakkaiden tuloveroja (ansio- ja pääomatuloverot) määrättiin verovuonna 2022 yhteensä 35,4 miljardia euroa, joka oli 317 miljoonaa enemmän (+0,9 %) kuin verovuonna 2021. Tuloveroja maksavien lukumäärä nousi vajaalla 19 tuhannella (+0,4 %) vajaaseen 4,3 miljoonaan henkilöasiakkaaseen. Verovuoden 2022 ansiotuloverojen määrä kasvoi 918 miljoonalla (+3,0 %) vajaaseen 31,7 miljardiin. Verovuoden 2022 pääomatuloverojen määrä laski 602 miljoonaa (-13,8 %) ollen vajaa 3,8 miljardia.
Kuva 1: Ansio- ja pääomatulojen kehitys verovuosina 2014–2022
Taulukko 1: Tuloveron euromäärät ja maksajien määrät sekä muutokset vuoteen 2021 verrattuna
| Verovuosi 2022 | Summa, euroa | Arvon muutos vrt 2021 (%) |
Maksajien lukumäärä |
Lukumäärän muutos vrt 2021 (%) |
|---|---|---|---|---|
| Tuloverot yhteensä *) | 35 409 881 840 | 0,9 | 4 255 480 | 0,4 |
| Tuloverot valtionverotuksessa | 10 043 996 461 | -3,0 | 2 296 228 | -0,6 |
| Tulovero ansiotulosta valtionverotuksessa (TVL 124§ 1 mom.) | 6 292 590 406 | 4,8 | 1 449 981 | 0,1 |
| Tulovero pääomatulosta valtionverotuksessa (TVL 124 § 2 mom.) | 3 751 406 055 | -13,8 | 1 450 224 | -2,6 |
| Kunnallisvero (TVL 130 §) | 21 851 297 140 | 4,0 | 3 953 346 | 0,0 |
| Kunnallisvero kunnille | 21 828 098 251 | 4,0 | 3 947 061 | -0,1 |
| Kunnallisvero valtiolle | 23 198 889 | 13,5 | 6 285 | 16,4 |
| Kirkollisvero | 953 532 375 | 2,0 | 2 582 830 | -1,7 |
| Sairausvakuutuksen päivärahamaksu (SairausvakuutusL 4 §) | 1 165 825 780 | -8,0 | 2 286 247 | 3,1 |
| Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu (SairausvakuutusL 4 §) | 856 183 382 | -13,5 | 3 918 433 | -0,1 |
| Yleisradiovero (L yleisradioverosta 2 §) | 536 806 190 | 2,7 | 3 639 735 | 2,2 |
| Ahvenanmaan mediamaksu | 2 240 511 | 2,5 | 20 979 | 1,6 |
| Ansiotuloverot yhteensä | 31 658 475 785 | 3,0 | 4 059 976 | 0,5 |
*) Ansiotuloverot + Tuloverot pääomatulosta valtionverotuksessa = Tuloverot yhteensä
Ansiotulojen positiivista kehitystä selittää erityisesti parantunut työllisyystilanne. Vuonna 2022 palkkatulot kasvoivat edellisvuodesta 6,2 miljardia yhteensä 103,3 miljardiin (+6,4 %). Vuonna 2022 palkkatuloja saaneita oli hieman vajaa 3 miljoonaa, joka oli 87 tuhatta enemmän kuin vuonna 2021 (+3,0 %). Parantuneen työllisyystilanteen myötä myös työttömyysetuuksien määrässä tapahtui odotetut muutokset. Euromääräisesti työttömyysetuuksia saatiin vuonna 2022 vajaa 3,7 miljardia, joka oli 0,9 miljardia vähemmän (-20,6 %) kuin vuonna 2021. Työttömyysetuuksia sai vuonna 2022 yhteensä 552 tuhatta henkilöä, joka oli 124 tuhatta vähemmän (-18,4 %) kuin vuotta aiemmin.
Eläketuloja saatiin vuonna 2022 yhteensä 35,4 miljardia, joka oli 1,1 miljardia enemmän (+3,2 %) kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2022 eläketuloa sai reilut 1,7 miljoonaa henkilöä, joka oli 26 tuhatta enemmän (+1,5 %) kuin vuonna 2021.
Kuva 2: Ansiotulojen kehitys 2014–2022
Verohallinto ei saa tietoa verovapaista etuuksista kuten asumistuesta, toimeentulotuesta tai lapsilisistä. Sen sijaan verovapaista pääomatuloista (2,8 mrd. vuonna 2022) sekä verovapaista kustannusten korvauksista ja luontoiseduista (2,2 mrd. vuonna 2022) tiedot löytyvät. Kun ne lasketaan yhteen veronalaisten tulojen 165,1 miljardia kanssa, Verohallinnolle ilmoitettujen tulojen yhteissummassa päästään 170,1 miljardiin. Ikäluokittain ne jakautuivat seuraavasti.
Kuva 3: 2022 tulot ikäluokittain
Taulukko 2: Tulojen kokonaismäärät, tulonsaajien lukumäärä ja tulojen keskiarvo ikäluokittain
| Tulot yhteensä € | Tulonsaajien lkm | Tulojen keskiarvo € | |
|---|---|---|---|
| Alle 30v | 16 633 900 191 | 942 051 | 17 657 |
| 30-39v | 29 074 065 075 | 738 920 | 39 347 |
| 40-49v | 34 994 208 450 | 698 345 | 50 110 |
| 50-59v | 34 234 197 769 | 695 339 | 49 234 |
| 60-69v | 27 226 136 966 | 720 916 | 37 766 |
| Yli 70v | 27 466 835 717 | 1 037 388 | 26 477 |
| Kuolinpesät | 468 765 549 | 79 392 | 5 904 |
| Yhteensä | 170 098 109 717 | 4 912 351 | 34 627 |
40–49-vuotiaat tienasivat ikäluokista eniten, yhteensä 35,0 miljardia, josta palkkatulojen osuus oli 28,1 miljardia. Vastaavasti 60–69-vuotiaat tienasivat ensimmäistä kertaa enemmän palkkaa kuin eläkettä, mikä kertoo yli 60-vuotiaiden työllisyyden noususta. Pääomatulojen määrä jakautui varsin tasaisesti kaikkien 40-vuotta vanhempien ikäluokkien kesken.
Kuva 4: Tuloluokan osuus ansiotuloveroista ja ansiotuloista
Tuloluokittain (veronalaiset tulot) tarkasteltuna näkyy hyvin ansiotuloverotuksen progressiivisuus, eli korkeampia tuloja verotetaan korkeammilla veroprosenteilla. Esimerkiksi yli 200 000 euron tuloluokassa oli vuonna 2022 vajaat 21 tuhatta henkilöä, joiden osuus kaikista ansiotuloja saaneista oli lukumäärissä mitattuna 0,4 %, mutta osuus ansiotuloista 3 prosenttia ja ansiotuloveroista 6 prosenttia.
Kuva 5: Tuloluokan osuus pääomatuloveroista ja pääomatuloista
Pääomatuloja verotetaan ansiotuloja lievemmällä progressiolla siten, että verotettavasta pääomatulosta peritään 30 % 30 000 euroon asti ja tämän ylittävältä osalta peritään 34 %. Siten tuloluokkien osuudet pääomatuloista ja pääomatuloveroista ovat lähempänä toisiaan, joskin ylemmissä tuloluokissa pääomatuloja on toki enemmän ja siten pääomatuloja verotetaan enemmän 34 % verokannalla. Tuloluokittain tarkasteltuna silmiinpistävää on pääomatulojen ja -verojen suuri keskittyminen isoimpiin tuloluokkiin. Esimerkiksi yli 200 000 euron tuloluokan osuus veronalaisista pääomatuloista oli vuonna 2022 41 prosenttia ja osuus pääomatuloveroista 46 prosenttia. Veronalaisia pääomatuloja saaneita oli tässä yli 200 000 euron tuloluokassa reilut 19 tuhatta, joka oli tasan prosentin verran kaikista veronalaisia pääomatuloja saaneista.
Kaikkiaan pääomatuloja kertyi vuonna 2022 16,1 miljardia euroa (-8,1 %), josta veronalaisia pääomatuloja oli 13,3 miljardia (-10,6 %) ja verovapaita pääomatuloja 2,8 miljardia (+5,5 %).
Taulukko 3: Pääomatulojen määrät, pääomatuloa saaneideen lukumäärät, tulojen keskiarvot ja mediaanit (5. desiili) sekä prosentuaaliset muutokset vuoteen 2021 verrattuna
| Summa, euroa | Arvon muutos vrt 2021 (%) |
Saajien lukumäärä | Lukumäärän muutos vrt 2021 (%) |
Keskiarvo | 5. desiili (mediaani) | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pääomatulot yhteensä | 16 094 013 067 | -8,1 | 2 035 145 | -0,6 | 7 908 | 509 |
| Veronalaiset pääomatulot | 13 270 980 104 | -10,6 | 1 930 773 | 0,9 | 6 873 | 425 |
| Verovuoden luovutusvoitot, brutto | 6 116 461 503 | -24,3 | 412 491 | -12,2 | 14 828 | 1 014 |
| Julkisesti noteerattujen arvopapereiden verovuoden luovutusvoitot | 2 154 198 130 | -38,7 | 356 801 | -11,9 | 6 038 | 669 |
| Osakehuoneistojen, kiinteistöjen ja muun omaisuuden verovuoden luovutusvoitot | 3 962 263 373 | -13,1 | 70 591 | -20,3 | 56 130 | 8 228 |
| Vuokratulo | 1 995 665 265 | 0,8 | 367 035 | 1,1 | 5 437 | 3 109 |
| Metsätalouden pääomatulot sis. myös yhtymistä saadut metsätalouden tulot | 1 340 493 365 | 6,2 | 128 504 | -3,9 | 10 432 | 4 410 |
| Osingot brutto sis. myös ansiotulona verotetut ja verovapaat osuudet | 6 440 274 545 | 11,0 | 962 325 | 4,6 | 6 692 | 333 |
| Osingot listatuista yhtiöistä | 1 809 926 457 | 20,8 | 757 349 | 6,5 | 2 390 | 288 |
| Osingot listaamattomista yhtiöistä | 4 358 447 560 | 6,4 | 266 241 | -6,8 | 16 370 | 200 |
| Osingot ulkomailta | 271 900 528 | 30,7 | 212 914 | 10,3 | 1 277 | 98 |
| Verovapaat pääomatulot | 2 823 032 963 | 5,5 | 1 543 707 | 0,3 | 1 829 | 46 |
Nimellisillä euromäärillä vuokratulot (+0,8 %), metsätalouden tulot (+6,2 %) sekä osingot (+11,0 %) ylsivät aiempia vuosia korkeammiksi. Luovutusvoitoissa sen sijaan tuli 24,3 prosentin lasku hurjan ennätysvuoden 2021 jälkeen. Erityisesti laskivat julkisesti noteerattujen arvopapereiden luovutusvoitot (-38,7 %). Muun omaisuuden luovutusvoitot laskivat 13,1 prosenttia. Silti luovutusvoittojen kokonaismäärä 6,1 miljardia oli edelleen korkealla tasolla yltäen nimellisillä euromäärillä historian toisiksi suurimmaksi heti ennätysvuoden 2021 8,1 miljardin jälkeen. Historiassa aiemmin luovutusvoittojen määrä oli ylittänyt 5 miljardin rajan vain kaksi kertaa (vuosina 2007 ja 2020). Pääomatuloista juuri luovutusvoittojen määrät voivat vaihdella paljon eri vuosien välillä näkyen myös pääomatuloverojen suurina vuosivaihteluina.
Kuva 6: Saajien lukumäärä luovutusvoiton suuruuden mukaan 2014–2022
2022 luovutusvoittojen saajista 85 prosenttia sai alle 10 tuhannen euron suuruisen luovutusvoiton. Vastaavasti saajista 96 prosentilla luovutusvoiton määrä jäi alle 50 tuhannen euron. Suurin osa luovutusvoittojen euromääristä tulee kuitenkin tätä suuremmista voitoista. Vuonna 2022 yli 50 tuhannen euron luovutusvoittoja sai 15 925 henkilöasiakasta (osuus kaikista saajista 4 %), joiden luovutusvoittojen euromäärä oli noin 4,5 miljardia, eli yli 50 tuhannen euron luovutusvoittojen osuus kaikista luovutusvoitoista oli 73 prosenttia. Yli 100 tuhannen euron luovutusvoittoja sai 7 507 henkilöasiakasta (osuus 2 %), joiden luovutusvoittojen euromäärä oli 3,9 miljardia (osuus 64 %). Yli miljoonan euron luovutusvoittoja sai 659 henkilöasiakasta (osuus 0,2 %), joiden luovutusvoittojen euromäärä oli 2,3 miljardia (osuus 37 %).
Kuva 7: Luovutusvoitot suuruusluokittain 2014–2022
Osakesäästötileillä vuotta aiempaa heikompi pörssivuosi näkyi siten, että osakesäästötilien varojen käypä arvo laski vuoden 2022 aikana 41 miljoonaa eli 2,1 prosenttia, vaikka mukaan tuli paljon uusiakin osakesäästötilille sijoittavia. Aktiivisten osakesäästötilien määrä nousi 22,5 prosenttia 205 tuhanteen tiliin. 2022 aikana tileille tehtiin uusia rahasuorituksia 606 miljoonaa ja tileiltä nostettiin säästövaroja 189 miljoonaa, josta pääomaa oli 175 miljoonaa ja tuottoa 14 miljoonaa. Osakesäästötilien käyvän arvon keskiarvo oli vuoden 2022 lopussa 9 528 euroa ja mediaani 2 824 euroa.
Osinkotuloja tuloverotetut henkilöasiakkaat (lähdeverotetut eivät ole mukana tuloverotuksessa) saivat yhteensä 6,4 miljardia (+11,0 %), josta ansiotulona verotettuja oli 0,6 miljardia (+2,0 %), pääomatulona verotettuja 3,1 miljardia (+15,3 %) ja verovapaita osinkoja 2,7 miljardia (+8,1 %).
Vuonna 2022 listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen määrä oli 1,8 miljardia (+20,8 %), listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen määrä 4,4 miljardia (+6,4 %) ja ulkomailta saatujen osinkojen määrä 0,3 miljardia (+30,7 %). Yli 100 tuhannen euron suuruiset osingot sai kaikkiaan 11 284 henkilöasiakasta osinkojen yhteismäärän ollessa 3,1 miljardia eli 48 prosenttia kaikkien osinkojen yhteismäärästä. Vastaavasti yli miljoonan suuruiset osingot sai 343 henkilöasiakasta osinkojen yhteismäärän ollessa 780 miljoonaa.
Osinkotulot ovat pääomatuloista tavallisimpia. Niitä sai vuonna 2022 lähes miljoona henkilöä (962 tuhatta), jossa oli nousua vuotta aiemmasta 4,6 prosenttia. Yli 70-vuotiaista joka neljäs sai osinkotuloa ja vastaavasti 40–69-vuotiaissa noin viidesosa ikäluokasta sai osinkotuloa. Keskimääräisesti suurimmat osinkotulot olivat 50–59-vuotiaisissa, 10 760 euroa.
Jos osinkotulojen saaminen on yleisempää vanhemmissa ikäluokissa, luovutusvoitot jakautuivat vuonna 2022 paljon tasaisemmin. 30–69-vuotiaista noin joka kymmenes sai vuonna 2022 luovutusvoittoja. Suurimmat luovutusvoittojen keskiarvot olivat 40–49-vuotiaisissa lähes 20 tuhatta euroa, mutta kuten aiemmin todettiin, luovutusvoitoissa korostuvat euromäärältään suuret voitot, joten keskiarvo ei kuvaa hyvin tavallisimpia voittoja.
Kuva 8: Kuinka suuri osuus ikäluokasta sai osinkoja, luovutusvoittoja ja vuokratuloja
Kuva 9: Osinkojen, luovutusvoittojen ja vuokratulojen keskiarvo ikäluokittain
Vuokratuloja sai vuonna 2022 yhteensä 367 tuhatta henkilöä (+1,1 %). Vuokratulojen euromäärä nousi 0,8 prosenttia lähes kahteen miljardiin euroon. Ikäluokista vuokratulojen saaminen oli tavallisinta 50–59-vuotiaisissa, joista noin joka kymmenes sai vuonna 2022 vuokratuloa. Keskimääräiset vuokratulot olivat vajaa 6 000 euroa.
Muiden pääomatulojen tavoin tuloluokka korreloi ikäluokkaa huomattavasti enemmän vuokratulojen kanssa. Isoimmassa tuloluokassa yli 200 000 euroa 39 prosenttia sai vuokratuloa keskiarvon ollessa reilut 30 tuhatta euroa.
Kuva 10: Kuinka suuri osuus tuloluokasta sai vuokratuloa ja saadun vuokratulon keskiarvo
Postinumeroittain tarkasteltuna puolet vuoden 2022 pääomatuloista kertyi reilulta 200 postinumeroalueelta. Verovelvollisista näillä postinumeroalueilla asuu vajaa kolmannes. Myös vuokratuloista noin puolet kertyi reilulta 200 postinumeroalueelta. Osinkotuloista puolet kertyi noin 150 postinumeroalueelta ja luovutusvoitoista puolet kertyi noin 110 postinumeroalueelta. Siten vuokratulot ja muut pääomatulot jakautuvat tasaisemmin eri postinumeroalueille verrattuna osinkoihin ja luovutusvoittoihin. Eniten osinkotuloja ja luovutusvoittoja saatiin postinumerolla 00140 Kaivopuisto - Ullanlinna. Alla 30 eniten osinkotuloa saanutta postinumeroaluetta ja myös niiden vuokratulojen ja luovutusvoittojen määrät.
Taulukko 4: 30 postinumeroalueen osinkojen, vuokratulon ja luovutusvoittojen määrät sekä saajien määrät (järjestelyperuste osinkojen bruttotulojen mukaan)
| Postinumero | Osingot brutto | Osinkoa saaneiden lkm | Vuokra-tulo | Vuokratuloa saaneiden lkm | Luovutus-voitot, brutto | Luovutus-voittoja saaneiden lkm |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 00140 Kaivopuisto - Ullanlinna (091 Helsinki) | 196 233 663 | 3 269 | 13 008 150 | 1 238 | 161 080 139 | 1 383 |
| 00100 Helsinki Keskusta - Etu-Töölö (091 Helsinki) | 122 843 471 | 6 603 | 24 149 186 | 2 559 | 83 340 053 | 2 839 |
| 02700 Kauniainen (235 Kauniainen) | 94 862 806 | 3 894 | 10 434 596 | 1 220 | 90 463 932 | 1 540 |
| 00150 Punavuori - Eira - Hernesaari (091 Helsinki) | 84 378 215 | 3 297 | 12 063 359 | 1 171 | 81 799 788 | 1 373 |
| 02160 Westend (049 Espoo) | 68 273 595 | 1 618 | 4 949 285 | 516 | 95 810 939 | 624 |
| 02230 Matinkylä (049 Espoo) | 65 157 156 | 5 311 | 9 318 077 | 1 404 | 38 031 971 | 2 222 |
| 00330 Munkkiniemi (091 Helsinki) | 63 651 026 | 3 451 | 12 689 515 | 1 253 | 95 836 502 | 1 359 |
| 00120 Punavuori - Bulevardi (091 Helsinki) | 61 477 028 | 2 642 | 13 197 136 | 1 041 | 68 973 067 | 1 099 |
| 00200 Pohjois-Lauttasaari (091 Helsinki) | 59 397 550 | 5 530 | 14 349 529 | 1 828 | 58 082 038 | 2 170 |
| 20100 Turku Keskus (853 Turku) | 56 920 328 | 5 878 | 25 420 360 | 2 428 | 52 669 225 | 2 990 |
| 00210 Vattuniemi (091 Helsinki) | 53 491 020 | 3 484 | 8 334 262 | 1 129 | 112 270 284 | 1 409 |
| 00160 Katajanokka (091 Helsinki) | 46 968 273 | 1 686 | 5 754 463 | 652 | 56 312 769 | 683 |
| 00260 Keski-Töölö (091 Helsinki) | 45 813 560 | 2 005 | 6 737 286 | 749 | 38 975 287 | 829 |
| 22100 Maarianhamina (478 Maarianhamina) | 45 152 964 | 3 579 | 3 284 356 | 604 | 18 441 231 | 1 156 |
| 00170 Kruununhaka (091 Helsinki) | 44 359 435 | 2 594 | 8 297 233 | 1 025 | 24 811 303 | 1 073 |
| 00180 Kamppi - Ruoholahti (091 Helsinki) | 43 003 322 | 3 767 | 11 050 203 | 1 346 | 73 845 160 | 1 688 |
| 00570 Kulosaari (091 Helsinki) | 41 821 080 | 1 553 | 6 707 649 | 557 | 38 015 817 | 630 |
| 00340 Kuusisaari - Lehtisaari (091 Helsinki) | 39 021 039 | 744 | 5 351 826 | 320 | 32335135 | 334 |
| 00130 Kaartinkaupunki (091 Helsinki) | 37 445 879 | 722 | 3 224 852 | 278 | 38447000 | 335 |
| 20900 Moikoinen-Pikisaari (853 Turku) | 33 149 087 | 2 321 | 7 656 994 | 918 | 39 813 312 | 1 125 |
| 02390 Sarvvik (257 Kirkkonummi) | 31 370 646 | 212 | 464 401 | 61 | 2430260 | 105 |
| 33100 Tampere Keskus (837 Tampere) | 29 926 980 | 3 938 | 10 925 757 | 1 690 | 25 226 462 | 1 897 |
| 00530 Kallio (091 Helsinki) | 29 534 506 | 4 547 | 9 952 481 | 1 504 | 41 969 697 | 1 861 |
| 02170 Haukilahti (049 Espoo) | 28 991 237 | 2 287 | 5 994 354 | 743 | 21 979 950 | 906 |
| 02100 Tapiola (049 Espoo) | 28 043 637 | 2 262 | 4 847 206 | 716 | 24 441 638 | 994 |
| 65100 Vaasa Keskus (905 Vaasa) | 28 031 797 | 4 467 | 5 815 026 | 1 183 | 23 111 611 | 1 669 |
| 02360 Soukka (049 Espoo) | 27 847 486 | 2 556 | 4 682 771 | 714 | 37 451 026 | 913 |
| 15140 Kartano-Paavola (398 Lahti) | 27 204 391 | 3 765 | 4 591 947 | 882 | 14 229 102 | 1 208 |
| 06100 Porvoo Keskus (638 Porvoo) | 27 060 673 | 3 609 | 9 738 055 | 1 544 | 17 174 645 | 1 592 |
| 00250 Taka-Töölö (091 Helsinki) | 26 470 880 | 3 483 | 7 529 367 | 1 137 | 23 222 048 | 1 393 |
Vähennykset
Euromääräisesti merkittävimmät vähennykset ovat veroista tehtävä työtulovähennys (vuonna 2022 yht. 4,2 miljardia (+7,8 %)), sekä tuloista vähennettävät eläketulovähennys (vuonna 2022 valtionverotuksen eläketulovähennys yht. 11,6 mrd. (+5,3 %)) ja pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut (vuonna 2022 yht. 8,8 miljardia (+7,5 %)). Pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut ovat veronluontoisia maksuja, jotka vähennetään verotuksessa.
Taulukko 5: Suosituimmat erikseen haettavat vähennykset hakijamäärän mukaan vuonna 2022, suluissa muutos vuodesta 2021
| Saajien lukumäärä | Vähennetty määrä, milj. euroa | |
|---|---|---|
| Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut (tuloista tehtävä vähennys) | 2 038 067 (+0,3 %) | 576 (-7,1 %) |
| Työmatkakulut (tuloista tehtävä vähennys) | 759 541 (+6,1 %) | 1 896 (+26,5 %) |
| Kotitalousvähennys (veroista tehtävä vähennys) | 521 578 (+10,0 %) | 525 (+24,9 %) |
| Työhuonevähennys (tuloista tehtävä vähennys) | 395 627 (-3,4 %) | 344 (-4,7 %) |
Vuodelle 2022 työmatkakulujen enimmäismäärä nousi 7 000 eurosta 8 400 euroon ja oman auton käytöstä vähennyksen määrä nousi 0,25 eurosta 0,30 euroon per kilometri. Tämä näkyikin matkakuluvähennyksessä suurena 398 miljoonan nousuna (+26,5 %) lähes 1,9 miljardiin euroon. Myös työmatkakuluja vähentäneiden lukumäärä nousi (+6,1 %) kertoen ennen kaikkea hyvästä työllisyysvuodesta. Osasyy lienee myös etätyön hienoinen lasku koronavuosista 2020 ja 2021, mikä näkyy lisäksi työhuonevähennystä vähentäneiden lukumäärän 3,4 prosentin pienenemisenä.
Kuva 11: Kuinka paljon (milj. €) ja kuinka suuri osuus (%) tuloluokasta sai matkakuluvähennystä
Tuloluokittain (veronalaiset tulot) tarkasteltuna matkakuluvähennystä käytettiin eniten 40–60 tuhatta euroa vuodessa tienanneissa sekä 60–80 tuhatta euroa vuodessa tienanneissa, joissa molemmissa noin 30 prosenttia tulonsaajista vähensi vuonna 2022 matkakuluja verotuksessaan.
Vuonna 2022 kotitalousvähennyksen enimmäismäärät nousivat ja lisäksi uutena työlajina tuli öljylämmityksestä luopuminen. Vuonna 2021 kotitalousvähennystä pystyi saamaan maksimissaan 2 250 euroa. Vuonna 2022 vähennyksen määrään vaikutti se, mihin työhön kotitalousvähennystä haettiin. Asunnon perusparannus- ja kunnostustyössä henkilökohtainen maksimi säilyi 2 250 eurossa, kun taas muissa työlajeissa (kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö sekä öljylämmityksestä luopuminen) maksimi oli 3 500 euroa. Kotitalousvähennystä Verohallinto myönsi vuonna 2022 kaikkiaan 525 miljoonaa euroa (+24,9 %) 522 000 henkilölle (+10,0 %). Vuosi oli ensimmäinen, kun kotitalousvähennyksessä ylitettiin puolen miljoonan hakijan raja. Maksimiarvon 3 500 euroa sai kaikkiaan 10 280 henkilöä eli 2 prosenttia kotitalousvähennyksen saajista.
Ylivoimaisesti suosituin työlajeista oli tuttuun tapaan perusparannus- ja kunnostustyö, jonka kustannusten osuus kaikista kotitalousvähennyksen kustannuksista oli 77 prosenttia. Seuraavaksi suosituin oli kotitaloustyö, jonka kustannusten osuus oli 18 prosenttia. Hoiva- ja hoitotyön kustannusten sekä öljylämmityksestä luopumisen kustannusten molempien osuudet olivat 3 prosenttia. Kaikkiaan öljylämmityksestä luopumista haki 10 000 henkilöä (edustivat noin 7 800 erillistä kotitaloutta) kustannusten ollessa tasan 40 miljoonaa. Vertailuksi öljylämmityksestä luopumiseen on voinut hakea vaihtoehtoista tukea myös ELY-keskuksesta kesäkuusta 2020 lähtien ja marraskuuhun 2023 mennessä ELY-keskukset olivat saaneet tällaisia hakemuksia vajaa 31 tuhatta kappaletta.
Kuva 12: Kotitalousvähennyksen kustannusten jakautuminen työlajeittain ja ikäluokittain
Kaikkiaan vanhemmat ikäluokat hyödyntävät kotitalousvähennystä muita useammin. Kaikissa ikäryhmissä kunnossapito- ja perusparannustyö sekä kotitaloustyö ovat suosituimmat työmuodot. Myös hoiva- ja hoitotyö näkyy jonkin verran yli 70-vuotiailla. Muissa ikäryhmissä hoiva- ja hoitotyöllä on vain hyvin vähäinen merkitys. Vähennyksen keskiarvot ovat suurimmat 40–49- sekä 50–59-vuotiailla, molemmilla lähes 1 100 euroa.
Kuva 13: Kotitalousvähennysten kustannusten jakautuminen työlajeittain ja tuloluokittain
Keskimääräisissä kotitalousvähennyksissä ikäluokkia suuremmat vaihtelut tulevat tuloluokkakohtaisesta tarkastelusta. Yli 200 000 euroa tienanneissa kotitalousvähennyksen keskiarvo oli 1 775 euroa ja pienimmässä tuloluokassa alle 20 000 euroa vähennyksen keskiarvo oli 857 euroa.