Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden metsätaloustiedot verovuonna 2021

Puun myyntituloissa reipasta kasvua

Puukaupassa verovuosi 2021 oli hiljaisemman vuoden 2020 jälkeen taas selvästi vilkkaampi ja puun myyntituloja kertyi henkilöasiakkaille yhteensä lähes 2 miljardia euroa. Vuoteen 2020 verrattuna puun myyntitulot kasvoivat 453 miljoonalla (+29,3 %) ja olivat vuonna 2021 yhteensä 1,997 miljardia euroa. Kasvu johtui etenkin pystykauppatulon veronalaisen määrän kasvusta 34,6 prosentilla 1,22 miljardista 1,65 miljardiin euroon. Myös hankintakauppojen myyntitulo kasvoi 8,8 prosentilla 333 miljoonaan ja polttopuu- ja joulukuusikaupoista saatu tulo 13,2 prosentilla 14,7 miljoonaan euroon.

Pystykaupalla tarkoitetaan puukauppaa, jossa ostaja huolehtii hakkuusopimuksessa määritellyn puutavaran hakkuusta ja kuljettamisesta käyttöpaikalleen. Hankintakaupassa puolestaan metsänomistaja toimittaa sovitun puutavaran ostajalle tiettynä aikana ja puun kauppahinta sisältää korvauksen sekä myydystä puusta että puutavaran valmistamisesta ja kuljettamisesta. Jos hakkuu- ja kuljetustyön eli hankintatyön tekee metsänomistaja itse, metsätalouden pääomatulon määrä lasketaan vähentämällä puun myyntitulosta hankintatyön arvo.

Kuva 1: Puun myynitulot verovuosina 2014–2021

Metsätalouden puhdas pääomatulo kasvoi selvästi, tappiollinen pääomatulo pieneni

Vuodelta 2021 metsätalouden tietoja ilmoitti yhteensä noin 233 000 asiakasta, joista luonnollisia henkilöitä oli noin 179 000, verotusyhtymiä 36 300 ja kuolinpesiä 17 700 kappaletta. Ilmoittajista 40,5 prosenttia ilmoitti verovuodelta 2021 metsätalouden puhdasta pääomatuloa (vuonna 2020 vastaava osuus 36,5 %) ja 50,7 prosenttia tappiollisen tuloksen (vuonna 2020 55 %). Loput ilmoittajista (8,7 %) tekivät verovuodelta nollatuloksen.

Verovuonna 2021 metsätalouden puhdasta pääomatuloa ilmoitti 94 400 metsänomistajaa (+11,4 %) yhteensä noin 1,34 miljardia euroa, mikä on 333 miljoonaa (+33,2 %) enemmän kuin vuonna 2020. Keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo kasvoi vuodesta 2020 reilulla 2 300 eurolla ja oli noin 14 150 euroa vuonna 2021 (mediaani 6 766 euroa). Metsätalouden puhdas pääomatulo lasketaan verovuoden veronalaisten metsätulojen ja vähennyskelpoisten menojen välisenä erotuksena. Tappiollista pääomatuloa syntyy, jos erotus on negatiivinen eli vuosimenot ylittävät metsistä saatavat veronalaiset tulot.

Metsätalouden tappiollista pääomatuloa ilmoitti noin 118 000 metsänomistajaa (-7,5 % vuodesta 2020), yhteensä 138,4 miljoonaa euroa (-9,1 %). Jos puun myyntiä ei verovuonna juurikaan ole ollut, mutta tarpeellisia metsänhoitotöitä on tehty, jää metsätalouden tulos monella tappiolliseksi. Keskimääräinen metsätalouden tappiollinen pääomatulo oli 1 171 euroa vuonna 2021 (mediaani 577 euroa), keskimääräinen tappio pieneni vuodesta 2020 vain hieman, 20 eurolla.

Koska puolisot ilmoittavat metsätalouden tietonsa usein yhteisellä veroilmoituksella, yllä mainitut luvut eivät kerro metsänomistajakohtaisista tuloista ja tappioista vaan kuvaavat ainoastaan veroilmoituskohtaisia tietoja. Luvuissa ei myöskään ole huomioitu metsätalouden yrittäjävähennystä.

Kuva 2: Metsätalouden puhdas pääomatulo ja tappiollinen pääomatulo vuosina 2014–2021

Luonnollisten henkilöiden metsätalouden puhtaasta pääomatulosta suurin osa Uudellamaalla asuville

Luonnollisten henkilöiden osuus ilmoitetusta metsätalouden puhtaasta pääomatulosta oli 73,1 prosenttia (976,3 miljoonaa). Kuolinpesien osuus oli puolestaan 7,6 prosenttia (101,1 miljoonaa) ja verotusyhtymien osuus 19,4 prosenttia (258,8 miljoonaa).

Kuten vuonna 2020, myös vuonna 2021 luonnollisten henkilöiden metsätalouden puhtaasta pääomatulosta suurimman osan (10,8 %) saivat henkilöt, joiden kotikunta sijaitsi Uudellamaalla. Uusimaalaisten osuus laski 1 prosenttiyksiköllä vuodesta 2020. Pohjois-Karjalssa asuvien osuus puolestaan kasvoi 0,7 prosenttiyksiköllä 5,8 prosenttiin.

Kuva 3: Luonnollisten henkilöiden metsätalouden puhtaan pääomatulon jakautuminen alueittain vuosina 2020 ja 2021

Luonnollisten henkilöiden saama keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo oli suurimmillaan Päijät-Hämeessä (18 625 euroa), Kanta-Hämeessä (16 950 euroa) sekä Etelä-Savossa (16 940 euroa) ja pienimmillään Ahvenanmaalla (5 191 euroa) sekä Pohjanmaalla (8 489 euroa). Metsätalouden pääomatulon mediaani oli keskiarvoja merkittävästi pienempi, noin 6 509 euroa koko maan tasolla tarkasteltuna. Keskiarvon ja mediaanin laskennassa on huomioitu annettujen veroilmoitusten lukumäärä ja koska puolisot usein ilmoittavat tietonsa yhteisellä ilmoituksella, kuvaavat tunnusluvut veroilmoituksilla ilmoitettujen tietojen keskiarvoa ja mediaania.

Kuva 4: Luonnollisten henkilöiden keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo vuonna 2021

Etelä-Savossa asuvien henkilöasiakkaiden saamista pääomatuloista peräti 30,8 prosenttia oli vuonna 2021 peräisin metsätaloudesta. Metsätalouden osuus pääomatuloista oli toiseksi suurin Pohjois-Savossa (20,3 %) ja matalin Uudellamaalla (1,9 %). Koko maan tasolla pääomatuloista 7,2 prosenttia oli peräisin metsätaloudesta.

Kuva 5: Henkilöasiakkaiden saamien metsätalouden tulojen osuus pääomatuloista alueittain vuonna 2021

Metsätalouden pääomatuloa eniten 60-69 vuotiaille

Vuonna 2021 suurimman osan (24,5 %) metsätalouden pääomatulosta saivat 60-69 vuotiaat, joita metsätalouden pääomatuloa ilmoittaneiden kokonaismäärästä oli 25,8 %. Lähes yhtä suuren osuuden pääomatulosta (24,2 %) saivat 50-59-vuotiaat, joita ilmoittajista oli 21,9 prosenttia.

Kuva 6: Luonnollisten henkilöiden metsätalouden puhdas pääomatulon jakautuminen ikäluokittain vuonna 2021

Vaikka 50-69 saivat suurimmat osuudet metsätalouden pääomatulosta, korkeimmat metsätalouden pääomatulot olivat keskimääräisesti tarkasteltuna 40-49-vuotiailla (15 399 euroa) sekä yli 90-vuotiailla (15 288 euroa) ilmoittajilla.

Kuva 7: Luonnollisten henkilöiden keskimääräinen metsätalouden puhdas pääomatulo ikäluokittain vuonna 2021

Metsätalouden yrittäjävähennys ja metsälahjavähennys

Metsätalouden pääomatulon kasvu näkyi myös myönnetyn metsätalouden yrittäjävähennyksen määrän kasvuna. Verovuonna 2021 metsätalouden yrittäjävähennystä myönnettiin 133 601 metsänomistajalle (+11,9 %), yhteensä 66,6 miljoonaa, mikä oli 16,6 miljoonaa euroa (+33,2 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.

Metsätaloudessa 5 prosentin yrittäjävähennystä on voinut saada verovuodesta 2017 alkaen ja se lasketaan luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille metsätalouden positiivisesta nettotuloksesta. Positiiviseen nettotulokseen voi sisältyä myös sellaista metsätalouden pääomatuloa, jota on saatu verotusyhtymien kautta. Jos verovuoden metsätalouden kokonaistulos jää tappiolliseksi, metsätalouden tappiollista pääomatuloa ei pienennetä verotuslaskennassa 5 prosentilla.

Kuva 8: Metsätalouden yrittäjävähennys vuosina 2017-2021

Lahjaksi saadusta metsästä tietyillä ehdoilla tehtävää metsälahjavähennystä sai vuonna 2021 172 asiakasta (+5,5 %), yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Tämä oli noin 195 000 euroa (+9,1 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimääräinen metsälahjavähennys oli suuruudeltaan noin 13 600 euroa (mediaani hieman alle 9 000 euroa). Myös metsälahjavähennystä on voinut saada verovuodesta 2017 alkaen.

Kuva 9: Metsätalouden metsälahjavähennys vuosina 2017-2021

Lisätietoja

Verovuoden 2021 metsätalouden tilastot on julkaistu Verohallinnon tilastotietokannassa. Tilastot löytyvät tilastotietokannan Elinkeinovero-osion alta.