Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden tulot, vähennykset ja verot verovuonna 2018

Henkilöasiakkaiden veronalaiset tulot olivat vuonna 2018 yhteensä 144,1 miljardia euroa, joka oli 3,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Veronalaisia tuloja saaneiden lukumäärä pysyi likimain edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2018 veronalaisia tuloja kertyi reiluille 4,8 miljoonalle asiakkaalle. Ansiotuloja kertyi 133 miljardia (+2,9 %) ja veronalaisia pääomatuloja 11,1 miljardia (+6,0 %).

Taulukko 1: Veronalaiset tulot ja saajien määrä

Taulukossa eroteltu kolmelle riville kaikkien veronalaisten tulojen, ansiotulojen ja pääomatulojen yhteismäärät sekä tulolajikohtaiset saajamäärät
Tuloerä Summa, € Lukumäärä
Veronalaiset tulot yhteensä 144 058 588 496 4 815 839
Veronalaiset ansiotulot 132 942 569 261 4 675 445
Veronalaiset pääomatulot yhteensä 11 116 019 235 2 188 755

Ansiotuloista pääosa oli palkkatuloja (67,2 %) ja niitä sai reilu 2,9 miljoona henkilöä (+1,1 %). Eläketulojen määrä (+2,5 %) että saajien joukko (+0,9 %) kasvoivat. Eläketulojen osuus ansiotuloista oli vuonna 2018 23,9 %. Keskimääräinen eläketulo (18 846€) kasvoi (+1,6%) hieman vähemmän kuin keskimääräinen palkkatulo (30 752€ ja kasvua 3,0%). Työttömyysturvaetuja saaneiden lukumäärä laski (-9,4 %), kuten myös saadut työttömyysetuustulot (-12,6 %). Keskimääräinen työttömyysetuus laski 3,9 prosenttia 6 549 euroon.

Henkilöasiakkaiden tuloverot vuonna 2018

Henkilöasiakkaiden tuloverot olivat verovuodelta 2018 yhteensä 30,8 miljardia euroa, mikä on 2,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuloveroja maksoi 4,2 miljoonaa henkilöasiakasta (-6,4%).

Verot ansiotuloista valtionverotuksessa kasvoivat 0,4 prosenttia 5,5 miljardiin euroon ja niitä määrättiin reilulle 1,4 miljoonalle asiakkaalle. Tulovero pääomatulosta kasvoi 5,6 prosenttia ja sitä maksuunpantiin 3,1 miljardia euroa. Pääomatuloista veroja maksavien asiakkaiden määrä laski koska osuuskuntien ylijäämiä saavien asiakkaiden määrä putosi 38%.

Kunnallisveroa määrättiin maksettavaksi noin 19 miljardia euroa (+2,4%). Yleisradioverokertymä kasvoi 0,5 prosenttia vaikka maksajien määrä (-9,6%) laski. Tämä johtuu maksukynnyksen korotuksesta.

Taulukko 2: Merkittävimmät tuloveroerät ja maksajien määrä

Tuloveroerät eroteltuna yhteismäärän sekä veronmaksajien lukumäärän perusteella
Tuloverot Summa, € Lukumäärä
Verot ja veronluonteiset maksut yhteensä 30 782 659 829 4 190 693
Tuloverot valtionverotuksessa 8 650 836 553 2 356 850
Tulovero ansiotulosta 5 541 848 997 1 416 154
Tulovero pääomatulosta 3 108 987 556 1 511 166
Kunnallisvero 18 990 869 317 3 884 166
Kirkollisvero 898 026 932 2 701 269
Yleisradiovero 491 819 890 3 382 002

Valtaosa tuloveroista (ansio- ja pääomatuloista) kertyy palkansaajiksi luokiteltavilta lähes 2,2 miljoonalta asiakkaalta (+0,5%). He maksavat 64,7 prosenttia kaikista tuloveroista (19,9 mrd euroa). Eläkeläisiltä kertyy tuloveroja noin 6,5 miljardia (n. 1,3 miljoonaa asiakasta). Tuloveroja maksavien eläkeläisten määrä laski 4,3 prosenttia. Erityisen paljon laski pääomatuloista tuloveroja (-13,6%) ja Yleisradioveroa (16,5%) maksavien eläkeläisten lukumäärät.

Korkeimmat keskimääräiset tuloverot ovat Uudellamaalla (9 399€). Kaikki muut maakunnat jäävät koko maan keskiarvon (7 345€) alle. Pienin keskimääräinen tulovero on Pohjois-Karjalassa (5 530€). Kunnittain tarkasteltuna korkeimmat keskimääräiset maksuunpannut verot löytyvät Kauniaisista (21 764€) ja pienimmät Kivijärveltä (4 016€).

Graafi 1: Maksuunpantujen verojen keskiarvot ja mediaanit maakunnittain

Veronalaiset ja verovapaat pääomatulot

Veronalaistenpääomatulojen kertymä jatkoi kasvuaan vuonna 2018. Kertymä kasvoi 11,1 miljardiin (+6,0%). Vuonna 2017 veronalaiset pääomatulot kasvoivat jopa 14 prosenttia. Veronalaisia pääomatuloja kasvatti vuonna 2018 luovutusvoittojen (+7,2%) ja listaamattomien yritysten osinkojen kasvu (+11,0%). Myös pääomatulona verotetut osingot listatuista yhtiöistä kasvoivat (+7,6%).

Verovapaita pääomatuloja maksettiin vuonna 2018 2,2 miljardia (+3,1%). Julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut verovapaat osingot olivat 195 miljoonaa (+9,3%) ja muista kuin julkisesti noteeratuista saadut osingot 1,9 mrd. (+5,5%).

Kuva 1: Veronalaisten ja verottomien pääomatulojen osuudet

Infografiikka jossa muun muassa kuvattu veronalaisten (83%) ja verottomien (17%) pääomatulojen suhdetta.

Vuonna 2018 eniten veronalaisia pääomatuloja kertyi 50-54 -vuotiaille (1,3 mrd €). Tämä ikäluokka sai eniten eli 12,2 prosenttia kaikista veronalaisista pääomatuloista. Ikäryhmään kuuluu 8,8 prosenttia veronalaisia pääomatuloja saaneista henkilöistä. He saivat keskimäärin lähes 7100 euroa veronalaisia pääomatuloja henkeä kohti.

Keskimääräinen veronalainen pääomatulo oli 5 079 euroa, jossa nousua vuoteen 2017 oli lähes 1100 euroa. Keskiarvon nouseminen johtuu ylijäämiä saavien henkilöiden vähenemisestä 16,8 prosentilla. Taustalla on se, että eräs suuri osuuskunta ei maksanut vuonna 2018 ylijäämää. Tyypillisesti saajakohtaiset ylijäämät ovat pieniä. Ainoastaan pieniä osuuspääoman ylijäämiä saavien lukumäärän lasku näkyy myös mediaanissa. Vuonna 2018 veronalaisten pääomatulojen mediaani oli 180 euroa (2017 mediaani oli 50 euroa).

Ansiotulot

Keskimääräinen ansiotulo oli 28 516 euroa ja mediaani 24 066 euroa. Korkein ansiotulojen keskiarvo on 45-49-vuotiailla (40 383€). Tämän ikäluokan mediaaniansiotulot olivat 35 594 euroa.

Myös ansiotuloista suurin osuus kertyi 50-54 -vuotiaille (10,8%). Kyseiseen ikäryhmään kuuluu vain 7,8 prosenttia ansiotulojen saajista, mutta heidän palkkatulojensa keskiarvo (41 800€) on huomattavasti korkeampi kuin kaikkien palkkatuloja saaneiden keskiarvo (31 100€). Vuonna 2018 tässä ikäluokassa noin 82 prosenttia veronalaisia tuloja saavista asiakkaista sai palkkatuloja, kun taas vuonna 2014 palkkatuloja saavien osuus oli 80,4 prosenttia. Vuonna 2018 korkein palkkatuloja saavien osuus oli 40-44-vuotiailla (85,7%). Vuodesta 2014 palkkatuloja saavien osuus on noussut kaikissa ikäluokissa lukuun ottamatta alle 15-vuotiaita.

Graafi 2: Ansiotulojen ja veronalaisten pääomatulojen jakaantuminen ikäluokittain, %

Vähennykset

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja ja työttömyyskassamaksuja vähennettiin palkkatuloista vuonna 2018 noin 614 miljoonaa euroa (-4,1%). Vähennyksen tehneiden asiakkaiden määrä jatkoi edellisien vuosien tapaan laskua (-1,8%).

Työmatkakuluja vähennettiin palkkatuloista vuonna 2018 noin 1,6 miljardia, mikä oli 4,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan työmatkakuluja vähentävien henkilöiden määrä laski hieman (-1,0%). Maakunnittain tarkasteltuna hitainta vähennyksen kasvu oli Uudellamaalla, missä vähennettävä määrä kasvoi 1,4 prosenttia. Sen sijaan Lapissa työmatkakulujen vähennettävän määrän kasvu oli nopeinta (+6,6%). Korkein työmatkakulujen vähennyksen keskiarvo oli Kanta-Hämeessä (2529€), ja pienimmät keskiarvot olivat Ahvenanmaalla (1458€) sekä Uudellamaalla (1619€).

Asuntolainan korkomenoja sekä ensiasuntoon kohdistuvia korkomenoja vähennettiin viime vuonna noin 314 miljoonaa ja se on 23,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Yhteensä edellä mainittuja vähennyksiä teki yli 1,4 miljoonaa asiakasta (+0,2%). Vähennyksiä tehneiden lukumäärän pieni kasvu selittyy yli 35-vuotiaiden ensiasunnon korkomenoja vähentävien ja yli 70-vuotiaiden asuntovelallisten määrän lisääntymisellä. Vähennettävän summan merkittävä pienentyminen sen sijaan selittyy asuntolainan korkojen vähennysoikeuden laskulla 35 prosenttiin vuonna 2018. Vuonna 2017 vähennysoikeus oli 45 prosenttia. Vähennyskelpoisen osuuden laskuun vaikutti myös korkomenojen lasku.

Yrittäjävähennys otettiin käyttöön vuonna 2017. Vuonna 2018 yrittäjävähennystä elinkeino-, maatalous sekä metsätalouden tuloista tehtiin noin 410 miljoonaa euroa (+4,1%). Kasvu selittyy lähes kokonaan metsätaloudesta tehtävän vähennyksen kasvulla (+21,1%). Vuonna 2018 metsien hakkuumäärät kasvoivat ja kantohinnat nousivat huomattavasti verrattuna edelliseen vuoteen, mikä kasvatti metsätalouden tuloja. Koska yrittäjävähennys on kaavamainen 5 prosentin vähennys tulosta, tulojen kasvu nostaa myös vähennystä.

Kotitalousvähennys sen sijaan on verosta tehtävä vähennys. Sitä myönnettiin vuonna 2018 noin 459 miljoonan edestä (+3,3%). Käyttäjien määrä nousi 445 000 henkilöön (+4,5%). Miehet ovat naisia hieman aktiivisimpia kotitaloisvähennyksen hyödyntäjiä, ja heille kohdistuu lähes 53% vähennyksen arvosta. Kotitalousvähennystä saavien miesten lukumäärä kasvoi 5,0 prosenttia ja naisten 3,8 prosenttia. Euroissa saatavan vähennyksen kasvu jakautui kuitenkin tasaisemmin (miehet +3,4% ja naiset 3,1%).

Koulutustason mukaiset tilastot

Henkilöverotuksen tilastot julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa myös koulutustasojen mukaan. Koulutustasotieto saadaan Tilastokeskuksen koulutusrekisteristä. Aivan kaikille veroverovelvollisille henkilöille koulutusrekisteristä ei kuitenkaan löydy tietoa. Tällaisia henkilöitä ovat mm. ulkomaalaiset sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneet.

Lukumääräisesti tarkasteltuna eniten veronalaisia tuloja saaneissa on toisen asteen tutkinnon suorittaneita (39,7%). Veronalaisista tuloista (35,4%) ja tuloveroista (30,0%) heidän osuutensa on jonkin verran pienempi.

Tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus tuloveroista on yli kolminkertainen verrattuna heidän osuuteensa asiakasmäärästä. Tämä johtuu siitä, että heidän tulonsa ovat korkeampia kuin alemmin koulutetuilla. Esimerkiksi tutkijakoulutettujen ansiotulojen keskiarvo on lähes 66 000 euroa, ja toisen asteen suorittaneilla se on noin 25 500 euroa. Tutkijakoulutuksen saaneet saavat myös veronalaisia pääomatuloja keskimäärin enemmän kuin muun koulutusasteen käyneet.

Kuva 2: Koulutustasot, tulot ja verot 

Kaaviossa kuvattu eri koulutusasteiden osuutta eri tulojen kokonaiskertymstä