Verohallinnon tilastoja: Ennakkotietoa henkilöasiakkaiden tuloista, luontoiseduista ja kustannusten korvauksista 2017

Tilastot perustuvat työnantajilta ja suoritusten maksajilta saatuihin vuosi-ilmoitustietoihin. Verovuoden 2017 lopulliset henkilöverotilastot valmistuvat marraskuussa 2018 ja luvut voivat poiketa näistä ennakkotiedoista.

Ennakkotietojen perusteella ansiotulot kasvoivat viime vuonna 1,8 prosenttia. Eniten kasvoivat eläketulot (+3,1%). Kasvu johtui eläkkeensaajien lukumäärän kasvusta (+1,9%) sekä keskimääräisen eläkkeen 1,2 prosentin noususta. Myös palkoissa sekä tuloissa (2,3%) että saajien lukumäärässä (+1,3%) oli kasvua. Sen sijaan työttömyyskorvauksissa sekä korvaukset (-10,2%) että korvausten saajien lukumäärä (-6,7%) laskivat. Myös muissa sosiaalietuuksissa laskivat sekä maksut (-3,0) että saajien lukumäärät (-1,7%).

Ansiotulot ja etuudet

Ennakonpidätyksen alaisten ansiotulojen summa oli verovuonna 2017 yhteensä 123,6 miljardia euroa (+1,8 %). Palkkatulojen osuus ennakonpidätyksen alaisista ansiotuloista oli 69,3 prosenttia, eläketulojen 24,9 prosenttia, työttömyyskorvausten 3,6 prosenttia ja muiden sosiaalietuuksien 2,2 prosenttia.

Maakuntakohtaisesti tarkasteltuna korkein keskimääräinen ennakonpidätyksen alainen ansiotulo oli Uudellamaalla ja toiseksi korkein Ahvenanmaalla, matalin puolestaan Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Palkkatulot

Henkilöasiakkaiden saamat palkkatulot olivat verovuonna 2017 yhteensä 85,7 miljardia euroa (+2,3%). Vuonna 2016 palkkatulot kasvoivat 1,7%. Vuonna 2017 palkkatuloja sai 2,85 miljoonaa henkilöä (+1,3 %). Palkkatuloja saavien henkilöiden määrän kasvu nopeutui vuodesta 2016, jolloin kasvu oli 0,2%. Keskimääräinen palkkatulo kasvoi 30 007 euroon.

 Palkkatulot kasvoivat kaikissa maakunnissa. Eniten palkkatulot kasvoivat Uudellamaalla (+3,1%) ja vähiten Etelä-Savossa (+0,4%). Palkkaa saavien henkilöiden määrät laskivat useassa maakunnassa. Eniten palkkaa saavien henkilöiden lukumäärä laski Etelä-Savossa ja Kainuussa (molemmissa -0,6%). Uudellamaalla palkkaa saavien lukumäärän kasvu oli maakunnista korkeinta (+1,6%).

Eläketulot

Henkilöasiakkaiden saamat eläketulot olivat verovuonna 2017 yhteensä 30,8 miljardia euroa (+3,1 %). Eläketuloja sai lähes 1,6 miljoonaa henkilöä (+1,9 %). 2011–2017 välisenä aikana eläketuloja saaneiden lukumäärä nousi 7,5 prosenttia ja eläketulojen euromäärä 26,6 prosenttia.

 Eläketulot ja eläkkeensaajien määrät kasvoivat kaikissa maakunnissa. Eniten eläketulot kasvoivat Ahvenanmaalla (+4,5%). Hitainta eläketulojen kasvu oli Etelä-Karjalassa (+2,0%). Nopeinta eläkkeensaajien lukumäärän kasvu oli Uudellamaalla (+2,6%) ja hitainta taas Etelä-Savossa (+0,9%).

Työttömyyskorvaukset

Työttömyyskorvauksia ovat ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Verovuonna 2017 henkilöasiakkaiden saamat työttömyyskorvaukset olivat noin 4,4 miljardia euroa (-10,2 %). Työttömyyskorvauksia sai 646 tuhatta henkilöä (-6,7 %).

Sosiaalietuudet

Veronalaisia sosiaalietuuksia ovat muun muassa vanhempainpäiväraha, opintoraha ja lapsen kotihoidon tuki. Vanhempainpäiväraha ja lapsen kotihoidon tuki kattavat noin 60 prosenttia veronalaisista sosiaalietuuksista. Verohallinto ei saa tietoa verovapaista sosiaalietuuksista, kuten toimeentulotuesta, asumistuesta ja lapsilisistä. Verovuonna 2017 henkilöasiakkaiden saamat veronalaiset sosiaalietuudet olivat kaikkiaan 2,7 miljardia euroa (-3,0 %). Sosiaalietuuksia sai 755 tuhatta henkilöä (-1,7 %).

Luontoisedut ja kustannusten korvaukset

Luontoisedut

Työnantajalta saatu luontoisetu (=työsuhde-etu) verotetaan pääsääntöisesti palkkatulona. Edun arvo lisätään saajan palkkatuloon. Verohallinto antaa vuosittain päätöksen eri luontoisetujen arvosta. Jos jollekin edulle ei ole vahvistettu verotusarvoa, verotuksessa käytetään edun käypää arvoa. Näin menetellään myös tilanteissa, joissa käypä arvo on pienempi kuin Verohallinnon vahvistama luontoisetuarvo.

Työsuhdeoptiot

Työsuhdeoptio merkitsee työsuhteeseen perustuvaa oikeutta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää arvoa alempaan hintaan. Edun arvo on osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun työsuhdeoptiota käytetään. Edun saajan verotettavaksi tuloksi lasketaan edun arvon ja saajan maksaman hinnan välinen erotus sinä vuonna, jona työsuhdeoptioiden luovutus on tapahtunut.

Verovuonna 2017 työnantajien luontoisetuna antamien työsuhdeoptioiden arvo oli lähes 310 miljoonaa euroa (+67,3 %). Työsuhdeoptioita sai reilut 15 tuhatta henkilöä (-2,2). Työsuhdeoptioiden arvon kasvua selittää muuttunut ilmoituskäytäntö. Vuodesta 2017 alkaen on työnantajan aina ilmoitettava myös ulkomaantyöskentelystä kertyneen optioedun määrä.

Kilometrikorvaukset

Työnantajat maksoivat verovuonna 2017 verovapaita kilometrikorvauksia lähes 1,0 miljardia euroa (-0,6 %). Kilometrikorvauksia sai 778 tuhatta henkilöä (+1,8 %). Vuonna 2017 kilometrikorvaus oli 41 senttiä ja 2016 korvaus oli 43 senttiä.

Päivärahat

Verovuonna 2017 työnantajat maksoivat verovapaita päivärahoja yhteensä 1 093 miljoonaa euroa (+20,9 %). Kokopäivärahoja sai 576 tuhatta henkilöä (+2,0 %), osapäivärahoja 416 tuhatta henkilöä (+2,1 %) ja ulkomaan päivärahoja 224 tuhatta henkilöä (+2,9 %).

Autoedut

Autoetua syntyy jos henkilö tai hänen perheensä on käyttänyt yksityisajoihin työnantajan omistamaa henkilö- tai pakettiautoa. Myös asunnon ja työpaikan väliset matkat kuuluvat yksityisajoihin.

Verovuonna 2017 työnantajien luontoisetuna antaman vapaan autoedun arvo oli 448 miljoonaa euroa (-1,0 %) ja käyttöedun arvo 104 miljoonaa euroa (-0,5 %). Vapaata autoetua sai 51 tuhatta henkilöä (-1,1%) ja käyttöetua 19 tuhatta henkilöä (-1,6 %).

 Työsuhdematkalippuetu

Työnantajien luontoisetuna antaman työsuhdematkalippuedun veronalainen arvo oli 3,2 miljoonaa euroa (+5,5 %) ja verovapaa arvo 12,3 miljoonaa euroa (+3,1 %). Työsuhdematkalipun sai 91 tuhatta henkilöä (+2,3 %). Työsuhdematkalipun käyttö keskittyy Uudellemaalle, jossa asuu 89 prosenttia edun saajista.

 Puhelin-, ravinto-, asunto- ja muut luontoisedut

Verovuonna 2017 työnantajien luontoisetuna antamien puhelin-, ravinto-, asunto- ja muiden luontoisetujen arvo oli kaikkiaan runsas 397 miljoonaa euroa (-0,6 %). Muita luontoistuja ovat esimerkiksi autotalli- ja vene-etu, palkaksi katsotut henki- ja eläkevakuutusmaksut, yksilöimättömästä lahjakortista syntyvä etu, merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saama luontoisetu ja henkilöstöannista syntyvät edut.

Puhelinedun sai 440 tuhatta henkilöä (+4,0 %), ravintoedun 289 tuhatta henkilöä (+0,1 %), asuntoedun reilut 14 tuhatta henkilöä (-6,7 %) ja muita luontoisetuja 141 tuhatta henkilöä (+1,4 %).