Toiminnan aloittaminen Suomessa

Antopäivä
16.8.2012
Diaarinumero
A82/200/2012
Voimassaolo
16.8.2012-21.2.2016
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
Dnro 677/345/2010,10.9.2010

Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vähäisen liiketoiminnan ja siihen liittyvän alarajahuojennuksen euromääräiset rajat nousevat 1.1.2016. Tässä ohjeessa on vanhat euromääräiset rajat. Verovelvollisuuden alaraja nousee 10 000 euroon ja verovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen yläraja 30 000 euroon. Lisätietoa ohjeessa Arvonlisäveron alarajahuojennus

Ohjeella on päivitetty aikaisempaa ohjetta Dnro 677/345/2010, 10.9.2010 poista-malla ohjeesta viittaukset lomakkeeseen 6149a (Ilmoitus ennakkoperintärekisteröinnistä/Ulkomainen työvoimaa vuokraava yritys). Lomake 6149a ei ole enää käytössä.

Tässä ohjeessa kerrotaan, mitä ilmoituksia ja selvityksiä ulkomaisen yrityksen on annettava Verohallinnolle, kun se aloittaa yritystoiminnan Suomessa perustamatta tänne erillistä yhtiötä.

Joissakin tilanteissa yrityksellä on velvollisuus tehdä toiminnastaan ilmoitus myös Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin (esim. ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeen perustaminen). Lisätietoja kaupparekisteriin ilmoittautumisesta saa Patentti- ja rekisterihallituksen internetsivuilta www.prh.fi.

1 Perustamisilmoitus

Yritystoiminnan aloittaminen Suomessa edellyttää, että yritys antaa perustamisilmoituksen yrityksen rekisteröimistä varten. Perustamisilmoituksella yritys ilmoittautuu tai hakeutuu yrityksen harjoittamasta toiminnasta riippuen Verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, työnantajarekisteriin, ennakkoperintärekisteriin ja vakuutusmaksuverovelvollisten rekisteriin. Ilmoituksen perusteella yritys merkitään myös Verohallinnon asiakasrekisteriin.

Perustamisilmoitus tehdään Verohallinnon ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhteisillä Y-lomakkeilla. Ulkomaisten yhteisöjen perustamisilmoitus on lomake Y1. Suomalaisia henkilöyhtiöitä (esim. avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt) vastaavat ulkomaiset yhtiöt käyttävät lomaketta Y2 ja ulkomaiset liikkeen- ja ammatinharjoittajat lomaketta Y3.

Jos ulkomaiselle yritykselle on jo aikaisemmin annettu Y-tunnus, toiminnan aloittamisesta ilmoitetaan muutosilmoituksella. Yhteisöjen muutosilmoitus on lomake Y4, henkilöyhtiöitä vastaavien yhtiöiden Y5 ja liikkeen- ja ammatinharjoittajien Y6. Y-tunnuksen olemassaolon voi tarvittaessa tarkistaa YTJ- tietopalvelusta (www.ytj.fi).

Y-lomakkeita ja niiden täyttöohjeita saa Verohallinnon palvelupisteistä, Patentti- ja rekisterihallituksesta sekä osoitteesta www.ytj.fi.

Y-lomakkeen tulee olla yrityksen nimenkirjoittamiseen oikeutetun henkilön allekirjoittama. Lomake liitteineen postitetaan osoitteeseen: PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki. Sen voi myös jättää Patentti- ja rekisterihallitukseen, Verohallinnon toimipisteisiin tai ELY-keskuksiin.

1.1 Perustamisilmoituksen liitteet

Ulkomaisen yhtiön on liitettävä perustamisilmoitukseen kotivaltionsa viranomaisen antama kaupparekisteriotetta vastaava ote sekä suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös otteesta. Otteesta tulee käydä ilmi seuraavat yrityksen tiedot:

  • toiminimi
  • kotipaikka
  • toimiala
  • tilikausi
  • nimenkirjoitusoikeudet.

Jos otteessa ei ole edellä mainittuja tietoja, ulkomaisen yhtiön (osakeyhtiö tai henkilöyhtiötä vastaava yhtiö) perustamisilmoitukseen on liitettävä lisäksi jäljennös yhtiöjärjestyksestä, yhtiösopimuksesta tai muista vastaavista säännöistä sekä niiden suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös.

Suomalaisia henkilöyhtiöitä vastaavien ulkomaisten yhtiöiden tulee lisäksi antaa kaikkien yhtiömiestensä osalta seuraavat tiedot: nimi, mahdollinen suomalainen henkilötunnus, syntymäaika ja osoite.

Jos ulkomainen liikkeen- tai ammatinharjoittaja on kotivaltiossaan merkitty kaupparekisteriin tai sitä vastaavaan rekisteriin, sen tulee liittää rekisteriote ja muut edellä mainitut yhtiöitä koskevat tiedot perustamisilmoitukseensa. Ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan on aina annettava perustamisilmoituksen liitteenä jäljennös passistaan.

Ulkomaisen yhtiön on ilmoitettava perustamisilmoituksen liitteenä myös lomakkeessa

pyydetyt tiedot. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat antavat liitteenä vastaavasti lomakkeen

Selvityksessä annettujen tietojen perusteella pyritään määrittämään yrityksen verotuksellinen asema Suomessa (mm. arvonlisäverovelvollisuus, työnantajavelvoitteet ja tuloverovelvollisuus). Liitelomakkeen 6204/6206 on oltava yrityksen nimenkirjoittamiseen oikeutetun henkilön allekirjoittama. Liitelomakkeen saa perustamisilmoituksen kanssa yhdessä osoitteesta www.ytj.fi, kun valitsee lomakevaihtoehdon Uusi ulkomainen yritys, jota ei ilmoiteta kaupparekisteriin. Liitelomakkeen saa myös Verohallinnon palvelupisteistä, Patentti- ja rekisterihallituksesta sekä osoitteesta www.vero.fi/lomakkeet.

Rakennus- ja asennustoimintaa harjoittavan ulkomaisen yrityksen on annettava liitteenä myös kopio urakkasopimuksesta ja työvoimanvuokrausta harjoittavan yrityksen kopio työvoimanvuokraussopimuksesta Suomessa.

Kun ulkomainen yritys on rekisteröity, Verohallinto lähettää asiakkaalle rekisteröinti-ilmoituksen. Yrityksen rekisteritiedot ovat nähtävissä rekisteröinnin jälkeen YTJ-tietopalvelussa (www.ytj.fi).

2 Verotuksellisen aseman selvittäminen

2.1 Tuloverotus

Kiinteän toimipaikan syntymistä tuloverotuksessa ei voida aina selvittää rekisteröintivaiheessa annettujen tietojen perusteella, koska toiminta saattaa muuttua tai jatkua oletettua kauemmin. Jos arviota kiinteän toimipaikan muodostumisesta ei voida tehdä rekisteröinnin yhteydessä, yritykseltä pyydetään ainakin yksi tuloveroilmoitus ja arviointi tehdään niiden tietojen perusteella, jotka yritys antaa veroilmoituksen yhteydessä.

Liikkeen- tai ammatinharjoittajan ja henkilöyhtiön on annettava veroilmoitus viimeistään verovuotta seuraavan vuoden huhtikuun alussa ja yhteisön viimeistään neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymiskuukauden lopusta. Verohallinto lähettää yritykselle esitäytetyn veroilmoituksen, jos yritys on jättänyt perustamisilmoituksen hyvissä ajoin ennen tilikauden päättymistä. Veroilmoituslomakkeita ja niiden liitelomakkeita saa myös verotoimistoista ja Verohallinnon internetsivulta.

Ulkomainen yritys on kirjanpitovelvollinen Suomessa harjoittamastaan toiminnasta Suomen kirjanpitolain mukaisesti. Veroilmoitukseen liitetään jäljennös kiinteän toimipaikan tuloslaskelmasta ja taseesta, jotka on laadittu noudattaen soveltuvin osin Suomen kirjanpitolakia. Lisätietoja yhteisön veroilmoituksen antamisesta on Verohallinnon tiedotteessa

  • .

Yrityksen kannattaa hakea ennakkoveroa heti, kun se toteaa toimintansa muodostavan tuloverotuksessa Suomeen kiinteän toimipaikan. Jos ennakkoverot eivät riitä kattamaan yrityksen lopullisen tuloveron määrää, yritys joutuu maksamaan jäännösveron lisäksi myös korkoa.

Tuloverotuksen kiinteää toimipaikkaa on käsitelty Verohallinnon ohjeessa

2.2 Arvonlisäverotus

Arvonlisäverotuksessa kiinteän toimipaikan syntyminen ratkaistaan perustamisilmoituksen liitteenä annettujen tietojen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella. Tämän vuoksi yrityksen tulee ilmoittaa Verohallinnolle, jos toiminta muuttuu siitä, mitä perustamisilmoituksessa, sen liitteissä ja rekisteröinnin yhteydessä muutoin on ilmoitettu. Toiminnan muuttumisella tarkoitetaan sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa yrityksen tulo- tai arvonlisäverovelvollisuuteen Suomessa.

Lisätietoja kiinteän toimipaikan syntymisestä arvonlisäverotuksessa on Verohallinnon julkaisussa

3 Rekisteröityminen arvonlisäverovelvolliseksi

Arvonlisäverovelvollisia ovat kaikki, jotka myyvät tavaroita ja palveluita Suomessa liiketoiminnan muodossa. Arvonlisäverovelvollista liiketoimintaa harjoittavan on tehtävä ennen toiminnan aloittamista kirjallinen ilmoitus Verohallintoon. Ilmoituksen perusteella yritys merkitään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavan ulkomaisen yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos yrityksellä on arvonlisäverotuksessa kiinteä toimipaikka Suomessa. Jos ulkomaisella yrityksellä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, suorittaa veron pääsääntöisesti ostaja (käännetty verovelvollisuus).

Seuraavissa tilanteissa ulkomainen yritys on kuitenkin aina velvollinen ilmoittautumaan arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Suomessa, eikä käännettyä verovelvollisuutta sovelleta:

  1. Ostajana on ulkomaalainen, jolla ei ole täällä kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.
  2. Ostajana on yksityishenkilö.
  3. Kyse on toisesta EU-jäsenvaltiosta Suomeen suuntautuvasta tavaran kaukomyynnistä yksityishenkilöille tai näihin rinnastettaville tahoille. (Lisätietoa kaukomyynnistä on Verohallinnon julkaisussa Kaukomyyntiä koskevat arvonlisäverosäännökset Suomessa).
  4. Kyseessä ovat henkilökuljetuspalvelut.
  5. Kun myytävä palvelu on oikeus päästä opetus tiede-, kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuuteen, messuille ja näyttelyihin ja muihin sellaisiin tilaisuuksiin tai tilaisuuteen pääsyyn välittömästi liittyvä palvelu.

Vuoden 2010 loppuun saakka käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta tilanteissa, joissa kyseessä ovat Suomessa suoritetut opetuspalvelut, tieteelliset palvelut, kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuudet ja muut sellaiset palvelut sekä niiden järjestämiseen välittömästi liittyvät palvelut.

Vähäisen liiketoiminnan rajaa (tilikauden liikevaihto enintään 8 500 euroa) ei sovelleta ulkomaiseen yritykseen, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa. Ulkomaisen yrityksen on siten aina rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi edellä luetelluissa tilanteissa, vaikka toiminta olisi vähäistä.

Ulkomainen yritys voi tulla myös hakemuksensa perusteella arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa harjoittamastaan myynnistä. Ulkomainen yritys voi hakeutua verovelvolliseksi silloin, kun ostaja olisi muutoin myynnistä verovelvollinen. Jos ulkomaisella yrityksellä ei ole kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa EU:n jäsenvaltiossa, yrityksellä tulee olla Verohallinnon hyväksymä edustaja, jotta yritys voi vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Jos ulkomainen yritys tekee Suomessa yhteisöhankintoja tai harjoittaa yhteisömyyntiä, yritys on Suomessa ilmoituksenantovelvollinen. Yritys, joka harjoittaa Suomessa ns. nollaverokannanalaista myyntiä (jota myös yhteisömyynti on), joutuu rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi saadakseen palautuksen Suomessa tehtyihin hankintoihin sisältyneestä arvonlisäverosta.

Lisätietoa arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisestä on Verohallinnon julkaisussa

4 Rekisteröityminen ennakkoperintärekisteriin

Ennakkoperintärekisteriin voidaan hakemuksesta merkitä yritys, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa. Ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle maksetusta työ- tai käyttökorvauksesta ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Vastaavasti jos maksun saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, pidätys on toimitettava. Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei ole pakollista.

Ulkomainen yritys voidaan merkitä ennakkoperintärekisteriin, jos yritys harjoittaa Suomessa elinkeinotoimintaa ja Suomella on verosopimus yrityksen kotivaltion kanssa. Jos yritys ei ole ennakkoperintärekisterissä, peritään yrityksen Suomesta saamasta työkorvauksesta yleensä lähdevero, ellei yritys ole hakemuksesta saanut lähdeverokorttia, jonka mukaan perittävän veron määrä on 0 %.

Kun Suomessa tuloverovelvollinen yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin, se vastaa itse tuloverojensa maksamisesta ennakkoveroina. Jos yrityksellä on Suomessa kiinteä toimipaikka, Verohallinto määrää yritykselle rekisteröinnin yhteydessä ennakkoveron kiinteän toimipaikan verotettavan tulon perusteella. Arvio tulevasta liikevaihdosta ja verotettavasta tulosta ilmoitetaan perustamisilmoituksessa. Jos lopullinen tulos poikkeaa arviosta, ennakkoveroon voi hakea muutosta lomakkeella

Jos yritykselle ei ole määrätty ennakkoveroa rekisteröinnin yhteydessä, se voi samoilla lomakkeilla hakea ennakkoveron määräämistä. Rekisteröityminen ennakkoperintärekisteriin ei kuitenkaan itsessään aiheuta yhtiölle tuloverovelvollisuutta Suomessa.

Verohallinto voi poistaa ennakkoperintärekisteristä yrityksen, joka laiminlyö ilmoittamis- tai maksuvelvollisuutensa verotuksessa. Ennakkoperintärekisteristä voidaan poistaa esimerkiksi sillä perusteella, että yritys ei ole antanut kausiveroilmoituksia tai tuloverotuksen veroilmoitusta taikka yritys on jättänyt arvonlisäveron tai ennakkoveron maksamatta.

Yritys voidaan jättää rekisteröimättä tai se voidaan poistaa rekisteristä myös sillä perusteella, että yritystä johtavalla henkilöllä tai hänen johtamallaan toisella yrityksellä on vastaavia laiminlyöntejä.

Tieto yrityksen kuulumisesta ennakkoperintärekisteriin on julkinen ja työkorvauksen maksajan tulee tarkistaa, kuuluuko suorituksen saaja ennakkoperintärekisteriin. Rekisteröinnin voi tarkistaa YTJ-tietopalvelusta (www.ytj.fi).

Lisätietoja ennakkoperintärekisteriin merkitsemisestä on Verohallituksen ohjeessa

5 Rekisteröityminen säännölliseksi työnantajaksi

Kun suomalainen työnantaja aloittaa säännöllisen palkanmaksun, se on velvollinen ilmoittautumaan Verohallinnon työnantajarekisteriin. Jos palkanmaksu on tilapäistä, toimii yrittäjä satunnaisena työnantajana. Satunnaisia työnantajia ei merkitä työnantajarekisteriin. Satunnaisena työnantajana toimivan yrityksen on annettava palkanmaksua koskeva kausiveroilmoitus ja maksettava työnantajasuoritukset silloin, kun se on maksanut palkkoja. Työnantajarekisteriin merkityn yrityksen on kuitenkin annettava ilmoitus, vaikkei palkanmaksua tilapäisesti olisikaan.

5.1 Kiinteä toimipaikka Suomessa

Työnantajarekisteriin merkitään Suomessa säännöllisesti palkkoja maksavat työnantajat. Jos ulkomaisella yrityksellä on Suomessa tuloverotuksessa tarkoitettu kiinteä toimipaikka, se rinnastetaan suomalaiseen maksajaan. Ulkomaisen yrityksen on siten ilmoittauduttava työnantajarekisteriin, jos se maksaa Suomessa vakituisesti palkkaa kahdelle tai useammalle palkansaajalle taikka samanaikaisesti vähintään 6 palkansaajalle, vaikka heidän työsuhteensa ovat tilapäisiä ja tarkoitettu lyhytaikaisiksi.

Ulkomainen yritys toimittaa ennakonpidätyksen työntekijän antaman verokortin perusteella. Suomessa enintään kuusi kuukautta oleskeleva ulkomaalainen työntekijä saa verotoimistosta lähdeverokortin. Jos työntekijä ei esitä verokorttia, palkasta on perittävä 35 %:n lähdevero. Yli kuusi kuukautta oleskeleva saa ns. tavallisen verokortin, ja ellei hän esitä verokorttia palkasta on toimitettava 60 %:n ennakonpidätys.

Työnantajan on lisäksi maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu, jos työskentely Suomessa kestää vähintään neljä kuukautta. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei kuitenkaan peritä, jos työn-tekijällä on asuinvaltiosta saatu lähetetyn työntekijän todistus (esim. A1 tai E101-lomake). Sosiaaliturvamaksu maksetaan kuukausittain ennakonpidätyksenalaisen palkan ja luontoisetujen perusteella. Työnantajan sosiaaliturvamaksuprosentti vuonna 2010 on 2,23 %.

Työnantajavelvollisuuksista on kerrottu tarkemmin Verohallinnon julkaisussa

  • .

5.2 Ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa

Kun ulkomaisella yrityksellä ei ole Suomessa tuloverotuksen kiinteää toimipaikkaa, sillä ei ole Suomessa työnantajavelvollisuuksia eikä se ole velvollinen ilmoittautumaan työnantajarekisteriin. Yrityksen työntekijät vastaavat itse palkasta menevän veron maksamisesta Suomeen ennakkoveroina. Ulkomainen yritys on silti velvollinen antamaan maksamistaan palkoista vuosi-ilmoituksen

jos sen palveluksessa olevat henkilöt oleskelevat Suomessa yli 6 kuukautta.

Halutessaan yritys voi kuitenkin vapaaehtoisesti ilmoittautua työnantajarekisteriin. Työnantajarekisteriin kuuluva yritys perii työntekijän palkasta lähdeveron tai toimittaa ennakonpidätyksen verokortin mukaan. Tällöin työntekijän ei tarvitse itse huolehtia ennakkoverojen maksamisesta Verohallinnolle.

5.3 Työvoiman vuokraus

Kun ulkomainen työnantaja vuokraa ulkomailta tulevan työntekijän Suomessa olevalle työn teettäjälle, sen on annettava ilmoitus Suomessa työskentelevistä työntekijöistään. Ilmoitus on annettava jokaisesta työntekijästä työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Ilmoitus vuokratyöntekijästä annetaan lomakkeella

Pääkaupunkiseudun verotoimistolle.

Ilmoitus annetaan työskentelyn kestosta riippumatta kaikista Suomessa työskentelevistä ulkomaisista vuokratyöntekijöistä silloin, kun verosopimus ei estä Suomea perimästä veroa työntekijän palkasta. Ilmoitus on annettava Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta ja Virosta sekä Moldovasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä, Guernseyltä, Bermudalta ja Jerseyltä tulevista vuokratyöntekijöistä. Lisäksi ilmoitus on annettava sellaisesta valtiosta tulevasta vuokratyöntekijästä, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Verohallinnon internetsivuilla on luettelo Suomen voimassa olevista verosopimuksista.

Ennakkoperintärekisteriin merkityn ulkomaisen työnantajan tai, jollei työnantaja ole merkitty ennakkoperintärekisteriin hänen edustajansa, tulee ilmoittaa tiedot vuokratyöntekijöistä ja heille maksetuista palkoista rajoitetusti verovelvollisen vuosi-ilmoituslomakkeella

Ilmoitus annetaan vuosittain tammikuussa. Jos työnantaja ei ole asettanut edustajaa, työnantaja on ilmoitusvelvollinen ennakkoperintärekisteröinnistään riippumatta. Kaikkien yli 6 kuukautta Suomessa oleskelleiden vuokratyöntekijöiden palkoista vuosi-ilmoitus annetaan vuosi-ilmoituslomakkeella

Lisätietoa työvoimaa vuokraavan yrityksen verotukseen liittyvistä velvoitteista Suomessa on Verohallinnon julkaisussa

6 Rekisteröityminen vakuutusmaksuverovelvolliseksi

Suomessa toimivan vakuutusyhtiön on suoritettava vakuutussopimuksen nojalla kannettavasta vakuutusmaksusta veroa silloin, kun vakuutettuna on Suomessa oleva omaisuus taikka täällä harjoitettuun toimintaan liittyvä tai täällä oleva muu etuus. Tietyissä tilanteissa vakuutusmaksuverovelvollisia ovat vakuutuksenottajat.
Lisätietoa vakuutusmaksuverovelvollisuudesta on Verohallinnon ohjeessa

7 Arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten ilmoittaminen ja maksaminen

Ulkomaiselle yritykselle lähetetään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tai työnantajarekisteriin merkitsemisen jälkeen verotiliohjeet, joissa kerrotaan kausiveroilmoituksen antamisesta ja verojen maksamisesta verotilille.

Kun yritys maksaa verotilimaksuja, on aina käytettävä maksajan yksilöllistä verotilin viitenumeroa. Arvonlisäverovelvollisille ja työnantajille Verohallinto lähettää verotiliviitteen rekisteröinnin yhteydessä. Jos yritys tarvitsee verotiliviitteen suoritteiden maksamista varten jo ennen kuin se on merkitty rekisteriin, viitenumeron saa

Palkka.fi-palvelusta tai ottamalla yhteyttä Verotilin neuvontanumeroon 020 697 056.

Arvonlisävero maksetaan Verohallinnon tilille viimeistään kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivä. Ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu maksetaan Verohallinnon tilille viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivä.

Arvonlisävero ilmoitetaan Verohallinnolle kausiveroilmoituksella, jonka tulee olla perillä Verohallinnossa viimeistään kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivä. Jos ilmoitus annetaan paperilla, sen tulee olla perillä Verohallinnossa jo kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 7. päivänä.

Maksetut palkat, ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksu ilmoitetaan Verohallinnolle kausiveroilmoituksella. Kausiveroilmoituksen tulee olla perillä Verohallinnossa viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Jos ilmoitus annetaan paperilla, sen tulee olla perillä Verohallinnossa jo palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 7. päivänä.

Työnantajarekisteriin merkityn ulkomaisen yrityksen on annettava palkoista ja ennakonpidätyksistä lisäksi vuosi-ilmoitus. Vuosi-ilmoitus kalenterivuoden aikana maksetuista palkoista annetaan seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Myös yrityksen, jota ei ole merkitty työnantajarekisteriin, on annettava vuosi-ilmoitus, jos ulkomaisen yrityksen palveluksessa oleva henkilö oleskelee Suomessa yli 6 kuukautta, tai kyseessä on vuokratyöntekijän palkka eikä verosopimus estä Suomea verottamasta.

8 Tietojen ilmoittaminen sähköisesti

Myös ulkomainen yritys voi antaa veroilmoituksensa sähköisesti. Ilmoittaminen tehdään Tyvi-operaattoreiden kautta. Tämän lisäksi kausiveroilmoituksen voi antaa myös

ja vuosi-ilmoituksen

Sähköiseen ilmoittamiseen tarvitaan Katso-tunnisteet. Jos yrityksellä ei ole edustajaa, jolla olisi suomalainen henkilötunnus, se ei toistaiseksi voi perustaa Katso-tunnistetta. Yritykset voivat kuitenkin antaa sähköisiä ilmoituksia suomalaisen tilitoimiston avulla, antamalla tilitoimistolle sähköisen asioinnin valtakirjan. Näin tilitoimisto voi ilmoittaa sähköisesti yrityksen puolesta.

Verohallinnon internetsivuilla (www.vero.fi) on lisätietoa sähköisestä ilmoittamisesta.

9 Toiminnan muuttaminen

Yrityksen on ilmoitettava Verohallinnolle myös, jos yrityksen toiminta Suomessa muuttuu olennaisesti siitä, mitä rekisteröinnin yhteydessä on ilmoitettu, ja muutos saattaa vaikuttaa arvonlisä- tai tuloverovelvoitteisiin Suomessa. Tällaisia muutoksia voivat olla erimerkiksi Suomessa harjoitetun toiminnan jatkuminen oletettua pidempään, uusi urakkasopimus, uudenlainen liiketoiminta tai oleskelu Suomessa odotettua pidempään. Muutosilmoituksen (Y4, Y5 tai Y6) liitteenä annetaan tällöin uudelleen lomakkeessa 6204/6206 pyydetyt tiedot.

10 Rekisteritietojen muuttaminen

Jos ulkomaisen yrityksen rekisteritietoihin (esim. nimi- tai yhteystiedot, toiminnan keskeytyminen, palkanmaksu, arvonlisäverovelvollisuus) tulee muutos, yrityksen täytyy ilmoittaa muutoksesta lomakkeella (Y4, Y5 tai Y6).

11 Toiminnan lopettaminen

Jos yritys lopettaa toiminnan Suomessa, lopettamisesta ilmoitetaan samoilla lomakkeilla, joita käytetään muutostilanteissa (Y4, Y5, Y6).

12 Lisätietoja

Uudenmaan yritysverotoimisto
Haapaniemenkatu 4 D, 00530 Helsinki
PL30, 00052 VERO
Puhelinnumero: Telephone: 029 5612 000
Telephone:  029 512 000
 
Pääkaupunkiseudun verotoimisto
Rajatorpantie 8 A
Vantaa (Myyrmäki)
PL 400, 00052 VERO
Puhelinnumero: 029 512 000


johtava veroasiantuntija Sirpa-Liisa Venesjärvi

ylitarkastaja Terhi Hellstén

Ohje viroksi: