Verohallinnon tilastoja: Yhteisöasiakkaiden tuloverot, veronpalautukset ja jäännösverot verovuonna 2019

Yhteisöjen verotettava tulo

Yhteisöjen verotettava tulo verovuodelta 2019 oli yhteensä 31 miljardia euroa, joka oli reilut 0,5 miljardia euroa (-1,7 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Verovuoden verotettava tulo saadaan, kun verovuoden positiivisesta tuloksesta vähennetään aikaisempien vuosien vähennyskelpoiset tappiot.
Verotettavaa tuloa muodostui edelliseen vuoteen verrattuna aiempaa useammalle, reilulle 126 600 yhteisölle (+ 2,0 %). Keskimääräinen verotettava tulo laski vuodesta 2018 noin 9 200 eurolla 245 000 euroon. Reilu 94 % verotettavasta tulosta oli elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloa ja 5,6 % henkilökohtaisen tulolähteen tuloa eli esimerkiksi vuokraustoimintaan perustuvaa tuloa.

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöasiakkaille määrättiin verovuodelta 2019 tuloveroa yhteensä 5,79 miljardia euroa, mikä oli noin 93 miljoonaa euroa (-1,6 %) vähemmän kuin vuonna 2018. Tuloveroa maksuunpantiin noin 126 300 yhteisölle, mikä oli puolestaan reilu 2 500 yhteisöä (+2,1 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Maksuunpannun yhteisöveron määrän laskuun on osaltaan vaikuttanut talouskasvun hidastuminen vuonna 2019. Yhteisövero on suhdanneherkkä vero ja muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä heijastuvat nopeastikin yhteisöveron määrään.

Graafi 1: Maksuunpantu yhteisöjen tulovero verovuosina 2014–2019

Kombograafissa esitetty pylväinä maksetun yhteistöveron määrät (mrd. eur) ja viivakuvaajana veroa maksaneiden lukumäärä, verovuodet 2014-2019.

Verovuodesta 2014 alkaen yhteisöverokanta on ollut 20,0 prosenttia. Verovuosina 2012 ja 2013 yhteisöverokanta oli 24,5 prosenttia ja sitä ennen 26,0 prosenttia (verovuodesta 2005 alkaen).

Toimialoittain tarkasteltuna eniten yhteisöveron maksajia oli kiinteistöalan ja tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoilla sekä rakentamisen ja kaupan aloilla (yhteensä 58,3 % yhteisöveron maksajista). Eniten yhteisöveroa maksuunpantiin puolestaan teollisuuden toimialalla (25,6 % yhteisöveron kokonaismäärästä), rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (16,6 %) ja kaupan alalla (13 %). Näillä kaikilla kolmella toimialalla yhteisöveron määrä laski edellisvuodesta. Teollisuuden toimialalla yhteisöveroa maksuunpantiin erityisesti metalliteollisuudessa (TOL 24-30), missä yhteisöveron kokonaismäärä oli 0,5 miljardia euroa (-7,7 % vuoteen 2018 verrattuna).

Graafi 2: Maksuunpantu yhteisövero toimialoittain verovuosina 2018 ja 2019

Kombograafissa esitetty pylväinä eri toimialojen maksamat yhteisön tuloveromäärät (mrd. eur) verovuonna 2019 ja viivakuvaajina yhteisöjen lukumäärät verovuosina 2018 ja 2019

Suuryrityksiä oli 3,2 prosenttia niistä yhteisöistä, joille verovuonna 2019 määrättiin yhteisöveroa maksettavaksi. Suuryrityksiä ovat yritykset, joissa henkilöstöä on vähintään 250 henkeä. Vaikka suuryritysten osuus yhteisöjen määrästä oli pieni, niiden osuus maksuunpannun yhteisöveron kokonaismäärästä oli 54,7 prosenttia (3,2 miljardia). Keskisuurten yritysten (henkilöstöä vähintään 50, mutta alle 250 henkilöä) osuus yhteisöverosta oli 13,1 %, pienten yritysten osuus 12,7 % ja mikroyritysten osuus 19 prosenttia. Mikroyrityksiä ovat yritykset, joissa työskentelee alle 10 henkilöä. Mikroyrityksiä oli 83 prosenttia kaikista niistä yhteisöistä, joille yhteisöveroa määrättiin maksettavaksi verovuonna 2019.

Graafi 3: Yhteisöille maksuunpantu tulovero verovuonna 2019 yrityksen suuruuden mukaan

Yhteisöveron lisäksi yhteisöt maksoivat Yleisradion toiminnan rahoittamiseksi perittävää Yle-veroa 28,3 miljoonaa euroa vuodelta 2019 (+2,6 %).

Veronpalautukset ja jäännösverot

Veronpalautusta verovuodelta 2019 sai yhteensä 44 268 yhteisöä (+2,1 %). Verotuksen valmistumisen mukainen veronpalautusten määrä oli noin 674 miljoonaa euroa (+0,6 %). Tästä noin 474 miljoonaa euroa muodostui yli 50 000 euron suuruisista veronpalautuksista. Keskimääräinen palautus oli suuruudeltaan 15 227 euroa (-1,5 %) ja palautusten mediaani 2 000 euroa.

Jäännösveroja tuli maksettavaksi noin 66 500 yhteisölle (+9,5 %) yhteensä 588,7 miljoonaa euroa (-7,9 %). Keskimääräinen jäännösvero oli 8 860 euroa (-15,9 %) ja jäännösveron mediaani 1 367 euroa. Reilu 300 miljoonaa euroa jäännösverojen kokonaissummasta muodostui yli 50 000 euron suuruisista jäännösveroista.

Graafi 4: Yhteisöjen veronpalautukset ja jäännösverot verovuosina 2015-2019

Graafi 5: Yhteisöjen veronpalautuksen saajien ja jäännösverojen maksajien lukumäärä verovuosina 2015-2019

Yhteisöjen veronpalautukset ja jäännösverot voivat vaihdella vuosittain varsin paljon. Tämä selittyy yhteisöjen verotettavien tulojen suhdanneherkkyydellä sekä yhteisöjen ennakkoperinnällä, joka ei huomioi kovin reaaliaikaisesti yhteisöjen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Tämä näkyy paitsi lisäennakkojen, myös veronpalautusten ja jäännösverojen suurina vaihteluina.

Elinkeinoverotilaston kuvaus

Verovuoden 2019 elinkeinoverotilaston tiedot on julkaistu osittain Verohallinnon tilastotietokannassa (linkki avautuu uuteen ikkunaan). Elinkeinoverotilasto sisältää tietoa yrityksistä eli yhteisöistä, avoimista ja kommandiittiyhtiöistä, verotusyhtymistä sekä elinkeinon- ja maataloudenharjoittajista. Yhteisöjä ovat osakeyhtiöt, osuuskunnat, ulkomaiset yhtiöt, yhdistykset, säätiöt, julkiset liikelaitokset, asuntoyhteisöt sekä julkisyhteisöt. Verotusyhtymiä ovat puolestaan maatalous-, metsä- ja kiinteistöyhtymät.

Tilastotietokantaan on nyt julkaistu verovuoden 2019 tilastolukuja yhteisöjen veroista sekä veronpalautuksista ja jäännösveroista, yritysten poistoista ja varauksista sekä henkilöasiakkaiden ja yritysasiakkaiden saamista osingoista. Myöhemmässä vaiheessa julkaistaan vielä tilastotietoa muun muassa metsätaloudesta sekä yritysten verovuoden tuloksesta ja sen osatekijöistä; tuotoista ja kuluista.

Avoimien ja kommandiittiyhtiöiden osakkaille jaettavat tulo-osuudet, elinkeinon- ja maatalouden harjoittajien elinkeinotoiminnan ja maatalouden ansio- ja pääomatulo-osuudet sekä näiden verot ja veronluonteiset maksut esitetään henkilöasiakkaiden tuloverotuksen tilastoissa.

Sivu on viimeksi päivitetty 9.2.2021