Verohallituksen päätös henkilökohtaisen pidätysprosentin laskentaperusteista palkkatuloa varten vuodelle 2005

Antopäivä
13.12.2004
Diaarinumero
2187/31/2004
Voimassaolo
Toistaiseksi

Verohallitus on ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n 1 momentin (564/2004) ja 6 §:n 1 momentin nojalla vahvistanut henkilökohtaisten pidätysprosenttien laskentaperusteet seuraavasti.

1. Henkilökohtaisen perus- ja lisäprosentin laskeminen

Ennakonpidätys lasketaan ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti siten, että ennakonpidätyksen määrä vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen ennakonpidätyksen alaisesta tulosta verovuoden veroasteikkolain ja muiden veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää.

1.1. Henkilöt, joille lasketaan verokortti

Yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joilla on jäljempänä 2 kohdassa tarkoitettuja muita ennakonpidätyksen alaisia tuloja kuin eläketuloja tai freelancetuloa, lasketaan palkkatuloja varten perus- ja lisäprosentti. Iältään 15 – 18 -vuotiaille ja tätä nuoremmille aikaisemmin palkkatuloa saaneille, joiden palkkatulot ovat vähemmän kuin 12 600 euroa, sekä ns. tulottomille alle 21-vuotiaille henkilöille lasketaan nk. koululaisten portaittaiset prosentit (portaikkoverokortti). Ns. tulottomaksi henkilöksi luetaan henkilö, joka on saanut enintään 2 100 euron tulot.

Henkilölle, jolla on vain ennakonkannon alaisia tuloja, lasketaan perus- ja lisäprosentti ennakonkannon alaisten tulojen perusteella sosiaalietuuksien maksajille ilmoittamista varten.

Perus- ja lisäprosentti lasketaan erikseen maatuloa ja erikseen merityötuloa varten, jos merityötuloa on vähintään 2 100 euroa ja maatuloa ja merityötuloa yhteensä yli 5 000 euroa vuodessa.

Palkansaajien laskennassa käsitellään myös osa-aikaeläkeläiset ja edunsaajaeläkeläiset, joiden ikä verovuonna on 20 ja 69 vuoden välissä ja päätoimen palkkatuloa, sivutuloa tai merityötuloa on vähintään 6 050 euroa. Näille verovelvollisille lasketaan eläketulolle ja palkkatulolle sama prosentti. Myös merityötuloa saavalle edunsaajaeläkeläiselle lasketaan sama prosentti eläkkeelle ja merityötulolle.

Jos eläkelaji on pakollisen tapaturma- ja liikennevakuutuksen eläke ja eläkkeen alkamisvuosi on aikaisempi kuin 1982 ja jos eläke on alle tai tasan 900 euroa, niin verovelvollisen pidätysprosentit lasketaan palkansaajien laskennassa. Verovelvollinen saa normaalin päätoimen palkkaverokortin ja eläkkeelle lasketaan sama perusprosentti.

1.2. Henkilöt, joille ei lasketa tai tulosteta verokorttia

Yleisesti verovelvolliselle palkansaajalle, jonka kotikunta on muuttunut ulkomaille ennakkoverovuotta edeltävänä vuonna tai aikaisemmin, ei lasketa verokorttia. Yleisesti verovelvollisille eläkkeensaajille pidätysprosentti lasketaan riippumatta kotikunnasta.

Verotoimisto on voinut estää perusverokortin laskemisen erityistapauksissa. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että eläkettä ei ole verotettava Suomessa, mutta siitä tulee periä Suomeen sairausvakuutusmaksu. Tällöin verotoimisto laskee verovelvolliselle erikseen muutosverokortin, jossa on huomioitu kansainväliset verosopimukset.

Mikäli henkilö on muuttanut ulkomaille, hänelle ei tulosteta eikä lähetetä oletukseen perustuvaa 15 000 euron palkkaverokorttia.

2.  Tulot

2.1.  Ansiotulot

Perus- ja lisäprosentin laskennan perusteena käytettävään tuloon luetaan mukaan vuodelta 2003 toimitettavan verotuksen perusteella vahvistettu rahapalkka päätoimesta korotettuna 6,5 prosentilla, veronalaiset kustannusten korvaukset, sivutulot, merityötulo, luontoisedut, palkkaturva, toistuvaiskorvaus, työttömyyspäiväraha, koulutustuki, aikuisopintoraha, opintoraha sekä sairaus-, potilas-, tapaturma- ja liikennevakuutuksen päivärahat ja eläkkeenmaksajan suorasiirtona ilmoittamat eläketulot ja luopumistuki sekä luopumiskorvaus, jos eläketulot ovat enintään 900 euroa. Jos tieto palkkatuloista on vuoden 2004 muutoslaskennoista, sitä korotetaan 3,0 prosentilla.

Verotustiedoissa olevat sosiaalietuudet muunnetaan palkkatuloiksi seuraavasti: vuonna 2003 maksettuja koulutustukea, työttömyysturvalain mukaista päivärahaa ja työllisyysasetuksen nojalla maksettuja työharjoittelutukia korotetaan 40 prosentilla sekä sairausvakuutuksen päivärahaa 40 prosentilla. Aikuisopintorahaa korotetaan 80 prosentilla. Sosiaalietuuden palkkatuloksi muuntamisen jälkeen korotetaan vuodelta 2003 peräisin olevaa tietoa 6,5 prosentilla ja vuoden 2004 tietoa 3,0 prosentilla. Vuodelle 2005 päivitettyä tietoa ei koroteta.

Opintorahaa ei koroteta. Verotoimiston vuotta 2005 varten päivittämät opintorahat otetaan laskentaan sellaisenaan.

Verotoimiston päivittämät sivutulot otetaan perus- ja lisäprosentin laskentaan sellaisenaan. Sivutuloprosentin laskennassa otetaan huomioon myös urheilijan palkkiot, omaishoidon tuet, perhehoitajan palkkiot ja työkorvaukset. Muuta tulonhankkimistoimintaa oleva työkorvaus otetaan huomioon verokorttilaskennassa vain valmisteluryhmään 10 tai 10V kuuluvalla henkilöllä, joka ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Jos mainittu verovelvollinen kuuluu ennakkoperintärekisteriin, työkorvauksen määrä siirretään ennakkoveron laskentaan.

Ennakonkannon alaiset tulot huomioidaan määriteltäessä mikä verokortti (päätulon verokortti, oletuspalkkakortti vai portaikkoverokortti) verovelvolliselle tehdään, jos henkilön ennakonpidätyksen alaiset tulot ovat enintään 15 000 euroa tai henkilöllä ei ole pidätyksenalaisia tuloja lainkaan.

Vuoden 2003 verotuslaskennasta saatuja ennakonkannon alaisia tuloja muutetaan seuraavasti:

 - maatalouden puhdasta tuottoa korotetaan 1 %:lla
 - pinta-alaperusteista metsän puhdasta tuottoa alennetaan  4 %:lla
 - kiinteistön vuokratuloa (muu kuin maatalouskiinteistö) korotetaan 4 %:lla
 - asunto- ja liikeosakehuoneistojen vuokratuloa korotetaan 4 %:lla
 - luonnollisen henkilön elinkeinotoiminnan tuloa sekä yhtymän tulo-osuutta korotetaan 3 %:lla

Ennakonkannon alaista palkkatuloa ja palvelurahoja korotetaan 6,5 %:lla, jos tieto on vuodelta 2003 ja 3,0 %:lla, jos tieto on vuodelta 2004.

Muut kuin edellä mainitut tulot otetaan huomioon vuoden 2003 verotuslaskennasta saatujen tietojen mukaisina. Muutos- ja oikaisulaskennoista saatuja muita kuin palkkatuloja ei koroteta. Verotoimiston vuotta 2005 varten päivittämät tiedot otetaan huomioon sellaisenaan.

Palkkatulon määrä oletetaan 15 000 euroksi, jos edellä kerrotulla tavalla huomioon otettavat tulot ovat yli 2 100 euroa,  mutta alle 15 000 euroa. Myös merityötulon määrä oletetaan 15 000 euroksi vastaavassa tilanteessa.

Ulkomaan palkkatuloa ja merityötuloa ja Suomessa verotettavaa ulkomaan eläketuloa sekä niistä myönnettäviä vähennyksiä ei oteta huomioon palkan pidätysprosentin laskennassa. Tiedot siirretään ennakkoveron laskentaan.

2.2.  Pääomatulot

Mahdollisen alijäämän laskemista varten laskentaan otetaan pääomatulot vuoden 2003 verotustietojen tai verotoimiston päivittämien tietojen perusteella. Pääomatuloista luetaan mukaan vuokratulot, elinkeinotoiminnan pääomatulo-osuus, maatalouden pääomatulo-osuus, yhtymästä saatu pääomatulo-osuus ja pääomatuloa olevat käyttökorvaukset.

Jos verovelvollisella on kannonalaista pääomatuloa, josta vero jää alle maksuunpantavan ennakkoveron alarajan 170 euron, ja verovelvollisella ei ole lainkaan kannonalaisia ansiotuloja, otetaan pääomatulovero huomioon verojen tarpeeseen, kun palkkatulolle lasketaan pidätysprosentit.

Enintään 7 000 euron suuruiset vuokratulot otetaan mukaan, kun lasketaan palkan ennakonpidätysprosenttia. Jos kuitenkin verovelvollisella on vuokratulon lisäksi muita kannonalaisia tuloja, vuokratuloa ei otetaan mukaan verokortin laskentaan. Vuokratuloa ei myöskään oteta huomioon, jos palkan verokortti on portaikkoverokortti tai oletetulle 15 000 euron tulolle laskettu ns. oletuspalkkakortti taikka merityötulolle laskettu verokortti.

Pidätysprosentin nousun katoksi asetetaan 15 %-yksikköä. Jos pidätysprosentti nousee tätä suuremmaksi, vuokratuloa ei tällöin oteta huomioon verokortilla.

Koska verotuksen kattosääntö muuttuu 60 %:ksi asetetaan verokortin enimmäispidätysprosentti 60:ksi. Vuokratuloa ei oteta verokortille silloinkaan, jos pidätysprosentti nousisi yli 60 %:ksi.

Edellä mainituissa tilanteissa verovelvolliselle määrätään ennakkovero kuten ennenkin.

2.3.  Osinkotulot eivät ole mukana laskennassa

Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovutaan vuoden 2005 alusta. Hyvitysjärjestelmään liittyvät laskentasäännöt poistetaan verokorttien laskennasta. Osinkotuloja ei oteta lainkaan huomioon vuoden 2005 verokorttien ja ennakkoverojen laskennassa. Tämä koskee sekä julkisesti noteeratuista yhtiöistä saatuja pääomatulona verotettavia osinkoja että muista yhtiöistä saatuja pääomatulona tai ansiotulona verotettavia osinkoja. Myöskään ulkomaan osinkotuloja ei oteta peruslaskennoissa huomioon.

2.4.  Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutusmaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitokset ilmoittavat vuodelle 2005 arvioidut työtulot, jotka ovat yrittäjäeläkevakuutuksen (YEL-työtulo) tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen (MYEL-työtulo) vakuutusmaksujen ja tulevan eläkkeen perusteena. Työtuloilla korvataan sairausvakuutusmaksusta annetun lain 33 §:ssä luetellut veronalaiset tulot ja sairausvakuutusmaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä muita veronalaisia ansiotuloja, joita säännöksen mukaan ei korvata työtulolla.

Eräitä eläketuloa saavia verovelvollisia käsitellään palkansaajien laskennan mukaisesti, jos verovelvollisella on YEL/MYEL-työtuloa. Tällöin verovelvollisella ei saa olla ulkomaan eläketuloa, josta määrätään sv-maksu.

Perusverokorttien laskennassa korvataan työtulolla se osa päätoimen palkoista, kustannusten korvauksista, sivutuloista ja kannonalaisista palkkatuloista, joka vuoden 2003 verotuslaskennan, 2004 muutoslaskennan taikka verotoimiston tallentaman tiedon mukaan on yritystoiminnasta saatua palkkatuloa. Myös merityötulo korvataan työtulolla, jos verotoimisto on muutoslaskennassa tai seuraavalle vuodelle tallentanut yritystoiminnasta saadun merityötulon määrän.

Kun lasketaan merityötulon verokortille maapalkan pidätysprosenttia etuuksien maksajille välittämistä varten, maapalkkaa ei korvata työtulolla sv-maksun laskennassa vaikka merityötulo olisi korvattu.

Ansiotuloa olevien osinkojen korvaamista YEL- tai MYEL-työtulolla ei tehdä, koska osinkoja ei ole lainkaan laskennassa mukana.

YEL-työtulolla korvataan ennakonpidätyksen alainen työkorvaus. Työtulolla ei korvata työkorvausta, jos verovelvollinen on MYEL-vakuutettu.

YEL-työtulolla korvataan ansiotuloa oleva ennakonpidätyksen alainen käyttökorvaus.

Jos työtulo on YEL-vakuutuksen perusteena, korvataan myös elinkeinotoiminnan ansiotulo ja yhtymän elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus kokonaan. Jos työtulo on MYEL-vakuutuksen perusteena, korvataan myös maatalouden ansiotulo, yhtymän maatalouden tulon ansiotulo-osuus, metsätalouden puhdas tuotto, yhtymän metsätalouden tulon ansiotulo-osuus, hankintatyö ja porotalouden ansiotulo. Jos verovelvollisella on sekä YEL- että MYEL-työtuloa, korvataan kaikki edellä mainitut veronalaiset tulot sairausvakuutusmaksun laskennassa.

3.  Perus- ja lisäprosentin laskennassa käytettävät vähennykset

3.1.  Luonnolliset vähennykset

3.1.1.  Työmatkakustannukset

Työmatkakustannukset lasketaan vuodelta 2003 toimitettavasta verotuksesta saatavan tiedon perusteella, ellei verotoimisto ole ilmoittanut laskentaa varten matkakustannuksista uutta tietoa. Vuodelta 2003 toimitettavan verotuksen matkakuluja korotetaan 6 prosentilla 1 700 euroon asti. Tämän ylimenevät matkakulut otetaan huomioon vuodelta 2003 toimitettavan verotuksen matkakulujen mukaan. Matkakuluista lasketaan mukaan 500 euroa ylittävä osuus enintään 4 700 euroa.

3.1.2.  Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut

Työmarkkinajärjestön jäsenmaksuksi lasketaan päätoimen palkasta sama suhteellinen osuus kuin vuodelta 2003 toimitettavassa verotuksessa on jäsenmaksuna hyväksytty enintään kuitenkin 2 % palkkatulosta. Jos verotoimisto on ilmoittanut jäsenmaksutietoja, käytetään ilmoitettua tietoa.

3.1.3.  Muut tulon hankkimisesta johtuvat kulut

Muut tulonhankkimiskulut otetaan huomioon vuodelta 2003 toimitettavan verotuksen tietojen mukaisesti tulonhankkimisvähennyksen ylittävältä osalta enintään kuitenkin 1 700 euroa. Perhepäivähoitajilla, perhehoitajilla, metsureilla ja freelancereilla hyväksytään laskentaan myös 1 700 euroa suuremmat kulut. Verotoimiston tallentamat tulonhankkimismenot otetaan laskentaan sellaisenaan. Työnantajan ennakkoperintälain (1118/1996) 15 §:n nojalla hyvittämät kustannukset lasketaan tulonhankkimiskuluihin kuitenkin vuodelta 2003 toimitettavassa verotuksessa hyväksytyn suuruisina.

Pääomatulojen tulonhankkimiskulut otetaan huomioon vuodelta 2003 toimitettavan verotuksen tietojen mukaisesti 50 euron ylittävältä osalta. Verotoimiston tallentamat pääomatulojen tulonhankkimiskulut otetaan laskentaan 50 euron ylittävältä osalta.
Luovutusvoittoihin liittyvät pääomatulojen tulonhankkimiskulut jätetään huomioon ottamatta, jos laskennassa ei ole pääomatuloja ja tulonhankkimiskulut ovat suuremmat kuin 350 euroa.

3.1.4.  Tulonhankkimisvähennys

Tulonhankkimisvähennyksenä lasketaan kaikille palkkatuloa saaville 620 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon suuruisena.

3.2.  Puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

3.2.1.  Eläkevakuutusmaksuvähennys

Työntekijän eläkemaksuksi lasketaan 4,6 % päätoimen palkasta yli 17 vuotiaille. Vuoden 2005 aikana 18 vuotta täyttäville eläkemaksu lasketaan ikärajan täyttämistä seuraavan kuukauden alusta tulolle, joka on suhteutettu kalenterivuoden jäljellä olevien kuukausien perusteella. Työntekijälle, joka on 53 vuotta täyttänyt, lasketaan eläkemaksuksi 5,8 %. Vuoden 2005 aikana 53 vuotta täyttävälle lasketaan eläkemaksu tämän korotetun prosentin mukaisesti ikärajan täyttymistä seuraavan kuukauden alusta tulolle, joka on suhteutettu kalenterivuoden jäljellä olevien kuukausien perusteella. Eläkemaksua lasketaan siihen asti, kunnes verovelvollinen täyttää 68 vuotta.

Työttömyysvakuutusmaksuksi lasketaan 0,50 % päätoimen palkasta 17-65 vuotiaalle.

Yrittäjille, joille on tullut eläkevakuutuslaitokselta tieto YEL- tai MYEL-vakuutuksen perusteena olevasta työtulosta vuoden 2005 ennakkoperintää varten, lasketaan TEL- ja työttömyysvakuutusmaksut vain työtulolla korvaamattomasta osasta päätoimen rahapalkkaa.

Jos yrittäjälle ei ole ilmoitettu työtuloa ja rahapalkka on yli 1 700 euroa ja TEL-maksut ovat alle 200 euroa vuoden 2003 verotuksessa, TEL- ja työttömyysvakuutusmaksuja ei lasketa. Jos TEL-maksut ovat olleet 200 euroa tai yli taikka jos rahapalkka on alle 1 700 euroa, lasketaan TEL- ja työttömyysvakuutusmaksut vuotta 2005 varten.

Merityötuloa saavan eläkevakuutusmaksuksi lasketaan 11 % merityötulosta. Tällöin maapalkasta ei lasketa työntekijän eläkemaksua, koska se oletetaan sosiaalietuuksista muunnetuksi.

Ennen TEL-maksujen laskentaa vähennetään palkasta ns. ennen ennakonpidätystä tehtävä vähennys.

Työntekijän eläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu lasketaan myös sivutulosta, jos verotoimisto on vuodelle 2005 päivittänyt tiedon laskennan sallimisesta. Maksuja ei lasketa päätoimen palkasta, jos verotoimisto on vuodelle 2005 päivittänyt tiedon tämän laskennan estosta. Perhehoitajan palkkiosta ei toistaiseksi lasketa KVTEL-maksua perusverokorttien laskennassa.

Ansiotuloista vähennettävät vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut lasketaan vuodelta 2003 toimitettavassa verotuksessa hyväksytyn suuruisena. Jos verotoimisto on päivittänyt vuotta 2005 varten ansiotuloista vähennettäviä eläkevakuutusmaksutietoja, käytetään ilmoitettua tietoa.

Jos verotoimisto on vuotta 2005 varten päivittänyt pääomatulosta vähennettäviä eläkevakuutusmaksuja, nämä maksut vähennetään pääomatulosta ja niistä tarvittaessa lasketaan erityinen alijäämähyvitys siirrettäväksi ansiotuloverosta vähennettäväksi.

Pääomatulosta maksuja voi vähentää enintään 5 000 euroa. Jos verovelvollisella on sekä ansiotuloista että pääomatuloista vähennettäviä vapaaehtoisia eläkevakuutusmaksuja, niiden yhteinen enimmäismäärä on 8 500 euroa siten, että ansiotuloista vähennettävät maksut vähennetään ensin.

3.2.2.  Merityötulovähennys

Merityötulovähennys lasketaan vuodelta 2003 toimitettavan verotuksen tietojen tai verotoimiston ilmoittamien tietojen perusteella merityötuloa saaneille. Valtionverotuksessa myönnettävän vähennyksen määrä on 18 % merityötulosta, kuitenkin enintään 6 650 euroa. Kunnallisverotuksessa myönnettävän merityötulovähennyksen määrä on 30 % merityötulosta, kuitenkin enintään 11 350 euroa.

3.3.  Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

3.3.1.  Kunnallisverotuksen invalidivähennys

Invalidivähennys lasketaan vuodelta 2003 toimitettavan verotuksen perusteella tai verotoimiston ilmoituksen mukaan seuraavasti.

Invalidivähennys lasketaan, jos verovelvollisella on ollut kunnallisverotuksessa muuta ansiotuloa kuin eläketuloa. Muusta ansiotulosta kuin eläketulosta invalidivähennys on invaliditeettiprosentin osoittama osuus 440 eurosta, enintään kuitenkin kunnallisverotuksessa todetun muun puhtaan ansiotulon kuin eläketulon määrä. Verovelvollinen, jolla on ollut veronalaista eläketuloa vuonna 1982, saa vuodelta 2005 toimitettavassa kunnallisverotuksessa vähentää muun ansiotulon määrästä riippumatta sen suuruisen invalidivähennyksen, johon hänellä oli oikeus vuodelta 1982 toimitettavassa kunnallisverotuksessa, jollei hän voimassa olevien säännösten perusteella ole oikeutettu tätä suurempaan invalidivähennykseen.

3.3.2.  Kunnallisverotuksen opintorahavähennys

Kunnallisverotuksen opintorahavähennys myönnetään opiskelijalle, jonka verotustiedoissa tai muutoslaskennan tiedoissa on opintorahaa, tai jolle verotoimisto on päivittänyt opintorahaa vuodelle 2005. Opintorahavähennys vähennetään puhtaasta ansiotulosta. Vähennyksen enimmäismäärä on 2 200 euroa, kuitenkin enintään opintorahan määrä. Vähennystä pienennetään 50 prosentilla siitä määrästä, jolla verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä ylittää opintorahavähennyksen täyden määrän.

3.3.3.  Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys

Luonnollisen henkilön kunnallisverotuksessa verovelvollisen puhtaasta ansiotulosta vähennetään ansiotulovähennys ennen perusvähennystä. Vähennys lasketaan verovelvollisen ansaitsemien veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen (työkorvausten), ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, ansiotulona verotettavan osingon, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella. Vähennys on 49 % edellä mainittujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta tulojen 7 230 euron määrään saakka ja sen ylittävältä osalta 26 prosenttia. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin enintään 3 850 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 14 000 euroa vähennys pienenee 4,0 %:lla puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävältä osalta.

3.3.4.  Kunnallisverotuksen perusvähennys

Perusvähennys on 1 480 euroa pienennettynä 20 %:lla tämän ylimenevästä tulosta. Perusvähennys lasketaan viimeksi vahvistetun kunnallisverotuksen puhtaasta ansiotulosta tai verotoimiston päivittämien tietojen perusteella lasketusta puhtaasta ansiotulosta, josta on vähennetty em. laskennassa huomioon otettavat kunnallisverotuksessa myönnettävät vähennykset.

3.4.  Verosta tehtävät vähennykset

3.4.1.  Valtionverotuksen invalidivähennys

Invalidivähennys lasketaan siihen oikeutetulle kertomalla invaliditeettiprosentilla 115 euroa. Vähennys tehdään tuloverosta

3.4.2.  Valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys

Elatusvelvollisuusvähennys lasketaan siihen oikeutetuille aikaisemmin maksettujen elatusapujen perusteella enintään 80 euron suuruisena jokaista alaikäistä lasta kohden. Vähennys tehdään tuloverosta.

3.4.3.  Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Jos luonnollisen henkilön vähennyskelpoisten tulonhankkimismenojen, asunto-, opinto- ja tulonhankkimisvelan korkojen sekä pääomatuloista vähennettävien tulolähteiden tappioiden yhteismäärä on suurempi kuin veronalaisten pääomatulojen yhteismäärä, erotus on pääomatulolajin alijäämää, jonka perusteella verovelvollisella on oikeus tehdä verosta alijäämähyvitys. Ennakonpidätysprosentin laskennassa syntyy alijäämää, jos pääomatulon tulonhankkimismenot ja korkomenot yhteensä ovat suuremmat kuin pääomatulot.

Asunto-, opinto- ja tulonhankkimisvelan korot otetaan huomioon vuodelta 2003 toimitetun verotuksen perusteella siten, että niitä pienennetään 10 prosentilla. Verokortin muutoslaskennoista saatujen tietojen, vuoden 2004 ennakkorekisterin tietojen tai verotoimiston vuodelle 2005 päivittämien tietojen perusteella saadut korot otetaan laskentaan sellaisenaan. Myös metsätalouden korot otetaan huomioon sellaisenaan. 

Alijäämähyvitys on pääomatulon tuloveroprosentin mukainen osuus (28 %) samana vuonna syntyneestä pääomatulolajin alijäämästä, kuitenkin enintään 1 400 euroa. Ensiasunnon koroista alijäämähyvitys on 30 %. Enimmäismäärää korotetaan 400 eurolla, jos verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on ollut elätettävänään alaikäinen lapsi, ja 800 eurolla, jos tällaisia lapsia on ollut kaksi tai useampia.

Alijäämähyvitys vähennetään valtion, kunnan ja seurakunnan tuloveroja laskettaessa valtion- ja kunnallisverotettavan ansiotulon perusteella lasketuista ansiotulojen veroista sekä verotettavan sv-ansiotulon perusteella lasketusta sairausvakuutusmaksusta.

Tulonhankkimismenojen ja korkomenojen lisäksi pääomatulolajin alijäämää voi syntyä verotoimiston päivittämien vähennyskelpoisten pääomatuloista vähennettävien vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen perusteella. Tulosta vähentämättä jääneiden maksujen perusteella lasketaan erityinen alijäämähyvitys, jonka määrä ei sisälly alijäämähyvityksen enimmäismäärän laskentaan. Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Jos kaikkea ei voida vähentää valtion tuloverosta, jäljelle jäänyt määrä vähennetään suhteutettuna kunnan tuloverosta ja kirkollisverosta sekä sairausvakuutusmaksusta.

Verovelvollisella käyttämätöntä alijäämähyvitystä ja erityistä alijäämähyvitystä ei ennakkoperinnässä siirretä automaattisesti puolisolta toiselle.

4.  Perusprosentin laskenta

Tulosta kertyvä valtion tulovero lasketaan vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa sovellettavan tuloveroasteikon mukaan. Kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu lasketaan verovelvollisen kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin, sekä vuodelle 2005 vahvistetun sairausvakuutusmaksun mukaisena kahden desimaalin tarkkuudella.

Valtionvero lasketaan tuloveroasteikon mukaan verotettavasta tulosta, joka saadaan, kun edellä 2 kohdassa tarkoitetuista tuloista vähennetään edellä luetellut valtionverotuksessa myönnettävät vähennykset. Lisäksi tuloverosta vähennetään mahdollinen verosta tehtävä invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys.

Kunnallis- ja kirkollisveron määrä on henkilön vuoden 2005 kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin osoittama määrä kunnallisverotuksen verotettavasta tulosta, joka saadaan, kun edellä 2 kohdassa tarkoitetuista tuloista vähennetään kunnallisverotuksessa myönnettävät vähennykset.

Sairausvakuutusmaksun määrä on sairausvakuutusmaksuprosentin (1,5) osoittama määrä verotettavasta sv-ansiotulosta. Verotettava sv-ansiotulo saadaan, kun veronalaisista sv-ansiotuloista, jotka koostuvat mahdollisista YEL- ja MYEL-työtuloista sekä niistä veronalaisista ansiotuloista, joita ei sairausvakuutusmaksusta annetun lain 33 §:n mukaan ole korvattu työtulolla, vähennetään luonnolliset vähennykset sekä sv-maksun laskennassa veronalaisen sv-ansiotulon johdosta uudelleen lasketut vähennykset. Laskettu sv-maksu saadaan kertomalla verotettava sv-ansiotulo sv-maksuprosentilla. Laskettu sairausvakuutusmaksu otetaan mukaan verojen ja maksujen yhteismäärään.

Jos verovelvollisella ei ole ulkomaan eläketuloa, alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys vähennetään verojen ja maksujen yhteismäärästä. Jos verovelvollisella on ulkomaan eläketuloa, alijäämähyvitykset suhteutetaan kuten kohdassa 3.4.3 on mainittu.

Perusprosentti saadaan laskemalla verojen yhteismäärän prosentuaalinen osuus verojen laskennan pohjana käytetyistä tuloista. Ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehtävä vähennys vähennetään verojen jakajasta.

Prosentti lasketaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella ja pyöristetään aina seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

5.  Perusprosentin soveltamisraja

Perusprosenttia voidaan soveltaa vain verokorttiin merkittyihin tulorajoihin asti. Tulorajat lasketaan seuraavasti:

 Kohdassa 2 luetellut korotetut päätoimen palkkatulot jaetaan luvulla
 -   12 = tuloraja kuukaudessa
 -   26 = tuloraja 2 viikossa
 -   52 = tuloraja viikossa
 - 364 = tuloraja päivässä, merityötulon osalta jakaja on 360.

6.  Lisäprosentin laskenta

Verovelvollisen lisäprosentti vahvistetaan seuraavan asteikon verotettavaa tuloa vastaavasta asteikkovälistä:

Lisäprosenttiasteikko

Verotettava ansiotulo euroina Alarajan prosentti %
12 000,00 – 13 700,00  10,5 %
13 700,01 – 15 400,00 13,0%
15 400,01 – 17 950,00 15,0 %
17 950,01 – 20 500,00 17,5 %
20 500,01 – 26 400,00 20,5 %
26 400,00 – 32 100,00 23,5 %
32 100,01 – 44 500,00 26,5 %
44 500,01 – 56 900,00 30,0 %
56 900,01 –  33,5 %

Asteikon osoittamaan prosenttilukuun (alarajan prosentti, joka tarkoittaa valtion lisäprosenttiosuutta) lisätään verovelvollisen kotikunnan mukainen tuloveroprosentti ja seurakunnan tuloveroprosentti sekä sairausvakuutusmaksu, jolloin saadaan lisäprosentti. Lisäprosentti lasketaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella pyöristäen seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin. Lisäprosentti voi olla enintään 60,0.

Jos verotettava tulo on alle 12 000 euroa, niin valtion lisäprosenttiosuus on 10,5 %.

Merityötuloa saavalla henkilöllä lisäprosentti määritellään vastaavalla tavalla, mutta lisäprosentista vähennetään 7 prosenttiyksikköä, jos merityötulo on alle 37 000 euroa.

7.  Prosenttiportaikon laskenta

Iältään 15 - 18 vuotiaille ja tätä nuoremmille aikaisemmin palkkatuloa saaneille, joiden palkkatulot ovat enintään 12 600 euroa sekä niille alle 21-vuotiaille henkilöille, jotka katsotaan ns. tulottomiksi; tulot enintään 2 100 euroa, lasketaan perus- ja lisäprosentin asemasta prosenttiportaikko seuraavasti:

Portaittaiset prosentit:

PORRASeuroina VERO
         0 euroa -   2 100 euroa % = 0
yli 2 100 – 12 600 euroon asti % = henkilön verotettavien tulojen mukainen vero € x 100  10 500 €
yli 12 600 euroa - % = 40


Pidätysprosentti pyöristetään seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

Työikäisille, joiden tulot ovat olleet yli 2 100 euroa, mutta alle 15 000 euroa, lasketaan päätulon verokortti, jossa tulot oletetaan 15 000 euron suuruisiksi. Jos verotoimisto on päivittänyt opintorahaa vuodelle 2005, se otetaan huomioon 15 000 euron oletuspalkkatulojen lisäksi.

Yli 20-vuotiaille, joiden tulot ovat olleet alle 2 100 euroa, lasketaan myös päätulon verokortti, jossa tulot oletetaan 15 000 euron suuruisiksi.

Lisäprosentti 15 000 euron oletuspalkkatulon verokortilla on kunnan tuloveroprosentti + seurakunnan tuloveroprosentti + sairausvakuutusmaksuprosentti + valtion osuutena 13,0.

8.  Freelanceprosentin laskenta

Henkilöille, joilla vuodelta 2003 toimitetussa verotuksessa on ollut freelancertuloja tai verotoimisto on ilmoittanut tiedon freelancertuloista, lasketaan palkkatuloja varten kokonaisveroprosentti. Freelancerprosentti lasketaan, vaikka tulojen määrä olisi enintään 15 000 euroa. Tulonhankkimisvähennykset otetaan huomioon myös verotoimiston ilmoittaman suuruisena. Muut vähennykset lasketaan tämän päätöksen mukaisesti. Freelancerverokortille merkitään pidätysprosentiksi 15, jos laskettu prosentti olisi tätä pienempi.

Verotettavien tulojen perusteella laskettu veron määrä muutetaan prosentiksi ilmoitetuista tuloista ja näin saatu prosentti pyöristetään seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

9.  Sivutuloprosentin laskenta

Jos vuodelta 2003 toimitettavan verotuksen mukaiset sivutulot (palkkiot + käyttökorvaukset) ovat yli 2 000 euroa tai verotoimisto on päivittänyt sivutuloja, sivutulot sisällytetään perusprosentin laskentaan. Laskentaan otetaan mukaan tulotietoina myös urheilijan palkkiot, omaishoidon tuet sekä perhehoitajan palkkiot ja kustannusten korvaukset sellaisenaan. Laskentaan otetaan mukaan myös ennakonpidätyksen alainen työkorvaus edellä kohdassa 2.1 mainituissa tilanteissa.

Tällöin sivutuloprosentiksi lasketaan perusprosentti. Perusprosentin vuosikohtaiseksi tulorajaksi sivutuloverokortille merkitään vuodelta 2003 toimitettavan verotuksen mukainen, vuoden 2004 muutoslaskennan mukainen tai verotoimiston ilmoittama sivutulojen määrä. Lisäprosentti määritellään kuten kohdassa 6. Jos eläkkeet ovat enintään 900 euroa, ne sisällytetään myös perusprosentin laskentaan ja eläkkeen pidätysprosentiksi määrätään perusprosentti. Jos laskennassa tulotietona on vain työkorvausta ja verovelvollisella ei ole päätuloa ja jos lisäksi laskettu prosentti olisi alle 15, niin sivutuloverokortille merkitään pidätysprosentiksi 15.

Jos vuodelta 2003 toimitettavan verotuksen mukaiset sivutulot ovat enintään 2 000 euroa, sivutuloprosentiksi merkitään pelkästään kohdassa 6 määritelty lisäprosentti. Tällöinkin sivutulot otetaan huomioon perusvähennystä, eläketulovähennystä ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä laskettaessa.

Henkilölle, jolle on määrätty kohdassa 7 tarkoitettu prosenttiportaikko, sivutuloprosenttia ei määrätä lainkaan.

10.  Voimaantulo

Edellä tässä päätöksessä vahvistettuja pidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2005 tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin.


Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2004


Pääjohtaja    Jukka Tammi

Ylitarkastaja   Päivi Lilja