Perhehoitajan verotus

Tässä ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön perhehoitajan työstä saaman tulon verotusta ja tämän tulon hankkimiseen liittyvien kulujen vähentämistä tulo- ja elinkeinoverotuksessa. Ohjetta voidaan soveltaa myös tukiperhetoiminnan verotuksessa.

Perhehoitajan verokortista, esitäytetystä veroilmoituksesta ja vähennysten tekemisestä verotuksessa on kerrottu tarkemmin asiakasohjeessa Omaishoitaja, perhehoitaja, tukiperhe, oheishuoltaja, tukihenkilö – näin hoidat veroasiat.

Ohjeen tekstejä on muokattu ja selvennetty, mutta muokkauksilla ei ole juurikaan muutettu ohjeen asiasisältöä.

1 Johdanto 

Perhehoitolain (263/2015) mukaan perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoitoa voidaan järjestää myös lastensuojelulain (417/2007), kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) ja vammaispalvelulain (675/2023) sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) nojalla.

Tässä ohjeessa käsitellään sellaisten perhehoitajien verotusta, jotka hoitavat omassa kodissaan tai hoidettavan kotona lapsia, vammaisia tai ikääntyneitä henkilöitä. Ammatillisten perhekotien verotusta on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Ammatillisten perhekotien verotus.

Perhehoitaja tekee hyvinvointialueen kanssa toimeksiantosopimuksen, jonka perusteella maksettu korvaus on työkorvausta. Perhehoitaja voi harjoittaa toimintaansa joko tulonhankkimistoimintana tai elinkeinotoimintana. Tulonhankkimistoimintaa harjoittavan perhehoitajan toiminnastaan saamat työkorvaukset verotetaan tuloverolain (1535/1992, TVL) mukaisesti. Elinkeinotoimintaa harjoittavan perhehoitajan toiminnastaan saamat työkorvaukset verotetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968, EVL) mukaisesti.

Tulonhankkimistoiminnan ja elinkeinotoiminnan erot liittyvät kirjanpito- ja muistiinpanovelvollisuuteen, tulojen ja menojen veronalaisuuteen ja jaksotukseen sekä verotettavan tulon jakoon ansio- ja pääomatuloksi. Molemmissa tulolähteissä verotettavaa tuloa laskettaessa tuloista vähennetään niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Elantomenoja ei voi vähentää kummankaan tulolähteen tuloista. Lisätietoa löytyy Verohallinnon ohjeesta Yritystoiminta, tulonhankkimistoiminta ja harrastustoiminta henkilöverotuksessa.

Tässä ohjeessa käsitellään ensin perhehoitajan tulonhankkimistoimintana verotettavan työskentelyn tuloja ja vähennyksiä (luku 2) ja sitten elinkeinotoimintana verotettavan toiminnan tuloja ja vähennyksiä (luku 3). Mitä tässä ohjeessa kerrotaan hyvinvointialueesta koskee soveltuvin osin myös Helsingin kaupunkia.

2 Tuloverolain mukaan verotettavan perhehoitajan verotus

2.1 Tulonhankkimistoiminta

Jos perhehoitajan toiminta ei täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä, toiminta on tulonhankkimistoimintaa. Tulonhankkimistoiminnasta saatu perhehoitajan tulo verotetaan TVL:n säännösten mukaan ansiotulona. Tulonhankkimistoimintaa harjoittava perhehoitaja on toiminnastaan muistiinpanovelvollinen.

2.2 Ennakkoperintärekisteröinti

Perhehoitaja, joka harjoittaa tulonhankkimistoimintaa ja jota verotetaan tuloverolain mukaan, voi halutessaan hakeutua ennakkoperintärekisteriin. Tämä ei ole kuitenkaan pakollista.

Jos perhehoitaja kuuluu ennakkoperintärekisteriin:

• Hyvinvointialue ei toimita ennakonpidätystä maksamistaan palkkioista.
• Hyvinvointialue pidättää palkkiosta eläkemaksun, jos perhehoitajalla ei ole omaa yrittäjän eläkevakuutusta.
• Hyvinvointialue ilmoittaa perhehoitajalle maksetut suoritukset tulorekisteriin vain silloin, jos perhehoitajalla ei ole omaa yrittäjän eläkevakuutusta. Tällöin hyvinvointialueen tulorekisteriin ilmoittamat suoritukset näkyvät perhehoitajan veroilmoituksella.
• Perhehoitaja ilmoittaa saamansa tulot itse verotuksessaan, jos perhehoitajalla on oma yrittäjän eläkevakuutus ja hyvinvointialue ei ole siksi ilmoittanut suorituksia tulorekisteriin.
• Verohallinto määrää perhehoitajalle ennakkoveron.

Jos perhehoitaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin:

• Hyvinvointialue toimittaa palkkiosta ennakonpidätyksen perhehoitajan tulolle annetun verokortin mukaisesti.
• Hyvinvointialue ilmoittaa maksamansa suoritukset tulorekisteriin.
• Hyvinvointialue pidättää palkkiosta eläkemaksun, jos perhehoitajalla ei ole omaa yrittäjän eläkevakuutusta.
• Hyvinvointialueen tulorekisteriin ilmoittamat suoritukset näkyvät perhehoitajan veroilmoituksella.

2.3 Hoitopalkkion verotus 

Hyvinvointialue ja perhehoitaja tekevät perhehoidosta toimeksiantosopimuksen, jossa sovitaan muun muassa perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä.

Ennakkoperintälain (EPL, 1996/1118) 25 §:n 1 momentin mukaan työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettava korvaus on työkorvausta. Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksessään KHO 10.3.1997 taltio 561, että sosiaalihuoltolain ja perhehoitajalain nojalla perhehoitajille maksetut palkkiot eivät olleet ennakkoperintälain mukaista palkkaa vaan työkorvausta. Siten perhehoitolain, lastensuojelulain, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain, vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain nojalla perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio on työkorvausta.

Perhehoitolain mukaan hyvinvointialueen täytyy huolehtia sijaisen järjestämisestä perhehoitajan vapaan ajaksi. Sijainen tekee toimeksiantosopimuksen hyvinvointialueen kanssa  ja myös hänelle maksettu palkkio on työkorvausta.

2.4 Ansionmenetyskorvaus

Hyvinvointialue ja perhehoitaja voivat sopia toimeksiantosopimuksessa myös perhehoitajalle maksettavasta tilapäisestä ansionmenetyskorvauksesta. Ansionmenetyskorvausta voidaan maksaa esimerkiksi silloin, jos sosiaalityöntekijän arvion mukaan perhehoitajan jääminen kotiin hoitamaan sijoitettua lasta esimerkiksi sijoituksen alkuvaiheessa on lapsen edun mukaista.

Jos ansionmenetyskorvaus maksetaan erillisenä hoitopalkkion lisäksi, ansionmenetyskorvaus on muuta ansiotuloa, ei hoitopalkkiota tai kustannusten korvausta. Jos ansionmenetyskorvaus sovitaan maksettavaksi korotettuna hoitopalkkiona, on koko suoritus hoitopalkkiota, joka on verotuksessa työkorvausta.   

2.5 Kustannusten korvausten verotus

2.5.1 Kulukorvauksen verotus ja verovapaat sosiaalietuudet

Perhehoitajalla ei ole hoidettavan elatusvelvollisuutta. Perhehoitolain 17 §:n mukaan perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus (kulukorvaus). Kulukorvaukselle on säädetty vähimmäismäärä, josta hyvinvointialue voi poiketa ylöspäin.

Perhehoitolain mukaan kulukorvaus kattaa perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei korvata muun lainsäädännön nojalla. Lisäksi kulukorvaus sisältää lastensuojelulain nojalla perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä annettavat käyttövarat. Perhehoitoon sijoitettujen aikuisten käyttövarat eivät sisälly kulukorvaukseen.

Kulukorvausta ei ole säädetty verovapaaksi tuloksi, joten se on TVL  29 §:n ja 61 §:n nojalla veronalaista ansiotuloa. Koska perhehoitaja saa kulukorvauksen toimeksiantosopimuksen perusteella, se on työkorvausta.

Perhehoidossa olevasta henkilöstä perhehoitajalle maksettava TVL 92 §:ssä mainittu verovapaa sosiaalietuus, esimerkiksi lapsilisä tai vammaistuki, on myös perhehoitajan saamana verovapaa. Verovapailla sosiaalietuuksilla katetut kulut eivät ole perhehoitajan verotuksessa vähennyskelpoisia.

2.5.2 Erityisten kustannusten korvausten verotus

Kulukorvauksen lisäksi perhehoitajalle maksetaan korvaus sellaisista perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvista terapian ja terveydenhuollon sekä alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvista erityisistä kustannuksista, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Sen lisäksi voidaan korvata perhehoidossa olevan henkilön lomanvietosta johtuvat ja erityisten harrastusten tai harrastusvälineiden aiheuttamat ja muut jatkuvaluontoiset tai kertakaikkiset erityiset kustannukset. (perhehoitolaki 17 §)

Erityisten kustannusten korvaaminen on harkinnanvaraista eikä korvauksilla ole euromääräistä enimmäissummaa. Yleensä hyvinvointialueet linjaavat perhehoidon toimintaohjeessaan korvattavia asioita ja määriä.

Erityisiä kustannusten korvauksia ei ole säädetty verovapaaksi tuloksi. Verotusta toimitettaessa ne ovat veronalaista ansiotuloa TVL 29 §:n ja 61 §:n perusteella. Koska perhehoitaja saa erityisten kustannusten korvauksen toimeksiantosopimuksen perusteella, se on työkorvausta. Jos hyvinvointialue maksaa erityisen kustannuksen suoraan tuotteen tai palvelun myyjälle, kyse ei ole perhehoitajan tulosta.

2.5.3 Käynnistämiskorvauksen verotus

Käynnistämiskorvauksella katetaan perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvia kuluja, joita voivat olla muun muassa asunnon korjaus- ja muutostyöt, kalusteet, vuodevaatteet, ensivaatekerta, leikkikalut sekä harrastusvälineet kuten polkupyörä, sukset, lasketteluvälineet, jääkiekkovarusteet ja tietokone. Käynnistämiskorvauksella voidaan korvata myös ansiomenetystä ja ennakkovalmennuskuluja. Perhehoitolain 18 §:ssä säädetään käynnistämiskorvauksen enimmäismäärästä.

Käynnistämiskorvausta ei ole säädetty verovapaaksi tuloksi, joten se on TVL 29 §:n ja 61 §:n perusteella veronalaista ansiotuloa. Koska perhehoitaja saa käynnistämiskorvauksen toimeksiantosopimuksen perusteella, se on työkorvausta. Jos käynnistämiskorvaukseen sisältyy myös ansionmenetyskorvausta, sitä ei lasketa mukaan kulu- ja käynnistämiskorvausten yhteismäärään, vaan se on muuta ansiotuloa, jonka hyvinvointialue ilmoittaa tulorekisteriin erikseen.

2.5.4 Erikseen korvattujen matkakulujen verotus

Matkakustannukset tavanomaisista asiointimatkoista sisältyvät hyvinvointialueen maksamaan kiinteään kulukorvaukseen. Perhehoitaja voi kuitenkin saada hyvinvointialueelta myös erillisiä kilometrikorvauksia esimerkiksi perhehoidossa olevan henkilön hoidon ja kasvatuksen vuoksi järjestettyihin neuvotteluihin liittyvistä matkoista ja hoidossa olevan lapsen biologisten vanhempien tapaamisten vuoksi tehdyistä matkoista.

Hyvinvointialue voi korvata matkakulut erikseen perhehoitajan esittämän matkalaskun perusteella. TVL:ssa on säädetty verovapaaksi vain työnantajalta työmatkasta saadut matkakustannusten korvaukset. Koska perhehoitaja ei työskentele työsuhteessa, hänelle maksetut matkakustannusten korvaukset ovat veronalaisia. Tämän vuoksi hyvinvointialue ilmoittaa perhehoitajalle erikseen maksetut matkakustannusten korvaukset tulorekisteriin hoitopalkkiona ja ne ovat perhehoitajan veronalaista ansiotuloa (työkorvausta).

Matkakustannusten vähentämisestä perhehoitajan verotuksessa kerrotaan tämän ohjeen luvuissa 2.5.2 ja 2.5.3.5.

2.5.5 Hyvinvointialueen kustantamien työvälineiden verotus

Jos hyvinvointialue antaa perhehoitajan käyttöön työvälineitä ja maksaa niiden käyttökulut, työvälineiden käytöstä tulonhankkimistoiminnassa ei aiheudu perhehoitajalle veronalaista tuloa. Tällainen työväline voi olla esimerkiksi hyvinvointialueen perhehoitajan käyttöön hankkima kuvapuhelin.

Jos perhehoitaja käyttää työvälinettä yksityiskäytössä eikä häneltä peritä tästä käytöstä korvausta, yksityiskäytön osuus käyttökuluista on perhehoitajan ansiotuloa (työkorvausta), joka hänen on ilmoitettava veroilmoituksellaan.

2.6 Tulonhankkimiskulujen vähentäminen verotuksessa

2.6.1 Vähennysvaihtoehdot

Verovelvollisella on TVL 29 §:n perusteella oikeus vähentää tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Perhehoitaja voi siten vähentää palkkion ja veronalaisten korvausten yhteismäärästä tulon hankkimisesta aiheutuneita kuluja.

Perhehoitajan vähennyskelpoiset kulut voidaan jakaa kahteen pääryhmään: hoidettavasta aiheutuneet kulut ja perhehoitajan työstä johtuvat muut kulut.

Perhehoitajalla on kaksi vaihtoehtoista tapaa vähentää hoidettavasta aiheutuvia kustannuksia:

1. Perhehoitajan palkkion ja korvausten yhteismäärästä vähennetään verotuksessa automaattisesti tulonhankkimismenoina hyvinvointialueen ilmoittamien kustannusten korvausten yhteismäärä Tämän lisäksi perhehoitaja voi vaatia vähennettäväksi hänelle mahdollisesti erikseen maksettuja ja kustannusten korvaukseen sisältymättömiä matkakustannusten korvauksia. Katso tarkemmin luku 2.6.2.
2. Jos perhehoitajalle on aiheutunut enemmän kuluja kuin niitä on hänelle korvattu, hän voi kustannusten korvausta vastaavan vähennyksen sijaan vaatia vähennystä todellisten kulujen perusteella (katso tarkemmin luku 2.6.3).

Hoidettavaan kohdistuvien menojen lisäksi perhehoitaja voi vähentää työnsä hoitamisesta johtuvat muut menot (esim. ammattikirjallisuus ja koulutukset), joita käsitellään luvussa 2.5.4.

TVL 31 §:n 4 momentin perusteella vähennyskelpoisia menoja eivät ole verovelvollisen elantomenot, joina pidetään muun muassa asunnon vuokraa sekä lasten ja kodin hoidosta aiheutuneita menoja. Perhehoitajan, hänen puolisonsa ja omien lastensa kulut ovat siten vähennyskelvottomia elantomenoja. Kun vähennysvaatimus perustuu todellisiin kuluihin, ainoastaan hoidettavaan kohdistuvat kulut ovat tulon hankkimisesta aiheutuneita menoja.

2.6.2 Kustannusten korvauksen ja erikseen maksettujen matkakulujen vähentäminen

Hyvinvointialue korvaa perhehoitajalle perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat todelliset kustannukset perhehoitolain mukaisena kulukorvauksena. Koska perhehoitajalla ei ole perhehoidossa olevien henkilöiden elatusvelvollisuutta, kulukorvaukset ovat verotuksessa tulonhankkimisesta aiheutuneita menoja, jotka perhehoitaja voi vähentää TVL 29 §:n perusteella.

Koska kustannusten korvauksilla on korvattu todellisiin kustannuksiin perustuvia kuluja, perhehoitajan ei tarvitse selvittää kulujen määrää verotuksessaan, vaan hän saa automaattisesti vähennyksenä kulukorvausta vastaavan määrän, jonka hyvinvointialue on ilmoittanut tulorekisteriin. Jos perhehoitajan tuloista vähennetään hyvinvointialueen maksama kustannusten korvaus, perhehoitaja ei voi lisäksi vähentää yksittäisiä hoidettavaan liittyviä menoeriä.

Jos hyvinvointialue on maksanut perhehoitajalle kustannusten korvaukseen sisältymättömiä erillisiä matkakustannusten korvauksia matkalaskun tai muun vastaavan selvityksen perusteella, perhehoitaja voi lisäksi vähentää tulonhankkimismenona tositteisiin perustuvat näihin erillisiin matkoihin liittyvät todelliset matkakulut. 

Omalla autolla tehdyt matkat perhehoitaja voi vähentää hyvinvointialueelta laskutetun kilometrimäärän perusteella Verohallinnon matkakuluvähennyksen määrästä kullekin verovuodelle antaman päätöksen (matkakuluvähennyspäätös) mukaisesti riippumatta siitä, minkä suuruisena hyvinvointialue on matkakorvauksen maksanut.

Esimerkki 1: Perhehoitaja on saanut hyvinvointialueelta hoitopalkkiota ja kustannusten korvauksia kahden lapsen hoidosta. Erillisiä matkakustannusten korvauksia ei ole maksettu. Kustannusten korvausten yhteismäärä on perhehoitajan esitäytetyllä veroilmoituksellaan sekä veronalaisena tulona että vähennyksenä. Jos kustannusten korvausten yhteismäärä on oikein, perhehoitajan ei tarvitse tehdä veroilmoitukseensa muutoksia tältä osin.

Esimerkki 2: Perhehoitaja on saanut hoitopalkkiota ja kustannusten korvauksia kahden lapsen hoidosta. Lisäksi hyvinvointialue on maksanut perhehoitajalle matkalaskua vastaan erikseen laskutettuja matkakustannusten korvauksia oman auton käytöstä. Kustannusten korvausten yhteismäärä on esitäytetyllä veroilmoituksella sekä tulona että vähennyksenä. Oman auton käytöstä erikseen maksetut matkakustannusten korvaukset eivät sisälly vähennyksenä näkyvään kustannusten korvaukseen, vaan perhehoitajan on itse vaadittava vähennystä näistä matkakuluista. Vähennystä vaaditaan Verohallinnon matkakuluvähennyspäätöksen mukaisesti.

2.6.3 Hoidettaviin kohdistuvien todellisten kulujen vähentäminen

2.6.3.1 Yleistä todellisten kulujen vähentämisestä

Jos perhehoitajalle on aiheutunut enemmän hoidettavaan kohdistuvia kuluja kuin niitä on hänelle korvattu, hän voi vaatia vähennystä todellisten kulujen perusteella kustannusten korvausta vastaavan vähennyksen sijaan. Tällöin perhehoitajan on pyydettäessä esitettävä selvitys kaikista hoidettaviin kohdistuvista todellisista kuluista (ei vain kulukorvauksen ylittävältä osalta).

Verotuksessaan perhehoitaja ilmoittaa vähennyksenä kaikkien todellisten kulujen yhteismäärän ja hyvinvointialueen maksaman kustannusten korvauksen erotuksen. Tämä johtuu siitä, että hyvinvointialueen maksama osa kuluista rinnastuu todellisiin menoihin ja tämä osa vähennetään menoina hyvinvointialueen ilmoituksen perusteella.

Perhehoitajan oman perheen kustannukset ovat elantokustannuksia. Jos osa kuluista kohdistuu perhehoidettavan lisäksi perhehoitajaan itseensä tai hänen perheeseen (esimerkiksi asuminen ja kauppalaskut), perhehoitajan on esitettävä selvitys kulujen jakaantumisesta vähennyskelpoisiksi hoidettavaan kohdistuviksi tulonhankkimismenoiksi ja vähennyskelvottomiksi perhehoitajan ja hänen perheensä elantomenoiksi. Jos molemmat puolisot ovat perhehoitajia, hoidettavaan liittyvät todelliset kulut jaetaan samassa suhteessa kuin toimeksiantosopimuksessa on sovittu kulukorvauksen maksamisesta puolisoille.

Toimeksiantosopimuksessa voidaan sopia, kenelle esimerkiksi lapsilisä ja vammaistuki maksetaan. Jos perhehoitajalle maksetaan TVL 92 §:n mukaisia verovapaita sosiaalietuuksia perhehoitoon sijoitetun henkilön perusteella, katsotaan perhehoitoon sijoitetusta henkilöstä aiheutuneita kustannuksia katetun verovapaalla sosiaalietuudella. Verotuksessa perhehoitajan tulee vähentää vähennyskelpoisten todellisten kustannusten määrästä verovapaan sosiaalietuuden määrä.

Perhehoitaja tai hyvinvointialue voi ottaa perhehoitoon sijoitetulle henkilölle vakuutuksia. Jos perhehoitaja saa vakuutuksesta korvausta hoidettavasta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen, nämä korvaukset ovat verovapaita. Verovapailla vakuutuskorvauksilla katetut kulut eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa.

Joskus perhehoidossa olevasta henkilöstä aiheutuneita kustannuksia maksetaan suoraan palvelun tai tavaran myyjälle esimerkiksi hyvinvointialueen antamalla maksusitoumuksella. Koska korvausta ei makseta perhehoitajalle, korvaus ei ole perhehoitajan tuloa eikä maksusitoumuksella maksettua kulua myöskään voi vähentää tulonhankkimismenona.

Jos työvälineen todennäköinen taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta, sen hankintameno vähennetään poistoina. Poiston määrä on enintään 25 % menojäännöksestä. Jos työvälineen hankintameno on enintään 1 200 euroa, voidaan sen todennäköisen taloudellisen käyttöajan yleensä katsoa olevan enintään kolme vuotta ja vähennys tehdään kerralla. Työvälineen hankintamenon menojäännös voidaan kuitenkin vähentää kokonaan sinä verovuonna, jona jäljellä oleva poistamaton hankintameno on verovuoden alussa enintään 1 200 euroa.

Jos perhehoitosuhde katkeaa poikkeuksellisesti pian käynnistämiskorvauksen saamisen ja hankintojen teon jälkeen, perhehoitaja voi joutua antamaan hankitut tavarat perhehoidossa olleen henkilön mukaan tai palauttamaan ne hyvinvointialueelle. Tällaisessa tilanteessa käynnistämiskorvauksella hankittujen tavaroiden hankintamenot ovat kertamenona vähennyskelpoisia perhehoitajan tulosta, koska myös käynnistämiskorvaus on katsottu perhehoitajan tuloksi.

2.6.3.2 Muistiinpanovelvollisuus ja tositteiden säilyttäminen

Perhehoitaja on velvollinen tekemään muistiinpanoja perhehoidosta aiheutuneista kustannuksista muistiinpanovelvollisuudesta annetun Verohallinnon päätöksen mukaan. Nämä muistiinpanot on säilytettävä kuusi vuotta verovuoden päättymisestä lukien. Muistiinpanojen tulee perustua päivättyihin tositteisiin ja tuloista ja menoista on tehtävä eritellyt muistiinpanot. Kuluista on syytä tehdä myös yhteenveto, jossa kulut on ryhmitelty kululajien mukaisesti.

Laskelmien ja tositeselvitysten perusteella täytyy voida erottaa hoidettaviin kohdistuvien menojen määrä perhehoitajan ja hänen perheensä kokonaismenoista. Tämän takia on syytä tehdä yhteenveto ja säilyttää tositteet kaikista perhekunnan kokonaismenoista, joista voidaan todeta muiden perheenjäsenten vastaavat menot (esimerkiksi puhelinkulut ja vapaa-ajan virkistys- ja harrastuskulut).

2.6.3.3 Asumiskulut

Asumisen kulut ovat lähtökohtaisesti perhehoitajan ja hänen perheensä elantomenoja. Asumisen kuluja ovat esimerkiksi omakotitalon käyttö- ja hoitokulut, osakehuoneiston hoitovastikkeet ja vesi- ja sähkömaksut tai vuokrahuoneiston vuokra ja muut kulutusmaksut. Perhehoitajan asumisen kuluihin kuuluu myös asuinrakennuksen hankintamenosta tehtävä 4 %:n poisto, jos perhehoitajana toimiva henkilö on rakennuksen omistaja tai osaomistaja. Poisto tehdään vuosittain rakennuksen poistamattomasta hankintamenosta (menojäännöksestä).

Perhehoidettavaan kohdistuva osa asumisen kuluista on vähennyskelpoista perhehoitajan tuloista silloin, kun perhehoitaja vaatii vähennystä todellisten kulujen perusteella. Perhehoidettavaan kohdistuvat kulut ja poistot määritellään perhehoidossa olevien henkilöiden ja perhehoitajan ja hänen perheensä käytössä olevien yleisten tilojen osalta pääluvun mukaisessa suhteessa.

Kokonaan tulonhankkimiskäytössä oleviin tiloihin luetaan vain hoidettavien yksinomaisessa käytössä olevat huoneet ja näiden kulut vähennetään pinta-alojen mukaisessa suhteessa.

Esimerkki 3: Perhehoitaja omistaa puoliksi puolisonsa kanssa omakotitalon. Talossa asuu perhehoitajan ja hänen puolisonsa lisäksi heidän yhteinen lapsi ja perhehoidettava. Talon kokonaispinta-ala on 200 m². Perhehoidettavan käytössä olevan huoneen pinta-ala 12 m² ja yhteiskäytössä olevien tilojen pinta-ala 70 m². Omakotitalon vuosikulut (lämpö, sähkö, vesi, vakuutukset, jätehuolto, kiinteistövero) ovat yhteensä 12 000 euroa vuodessa. Poisto omakotitalon koko hankintahinnasta 350 000 euroa (ilman tonttia ja liittymiä) on 4 prosenttia eli 14 000 euroa (seuraavana vuonna poisto tehdään 336 000 eurosta).

Vähennys perhehoidettavan huoneen kuluista ja poistosta pinta-alojen suhteessa on (12 m²/ 200 m²) x (12 000 + 14 000) = 1 560 euroa.

Perhehoidettavaan kohdistuvan vähennyksen osuus kuluista ja poistosta yhteiskäyttöisten tilojen pääluvun mukaisessa suhteessa (esimerkiksi keittiö, kylpyhuone, olohuone) on (70 m²/200 m²) x 26 000 x ¼ = 2 275 euroa.

Vähennyskelpoiset perhehoidettavaan kohdistuvat asumiskulut ovat yhteensä 3 835 euroa vuodessa.

2.6.3.4 Kodin koneiden ja laitteiden hankintakulut

Yhteisessä käytössä oleviin tiloihin, yhteiseen käyttöön hankittavien kalusteiden, kodinkoneiden ja laitteiden kulujen vähennyskelpoinen osuus lasketaan perhehoidossa olevien henkilöiden määrän ja perhehoitajan oman perheen jäsenten lukumäärän mukaisessa suhteessa.

Kun perhehoidettavalle hankitaan henkilökohtaiseen käyttöön irtainta omaisuutta, kuten televisio, puhelin tai tietokone, voidaan näiden hankintamenot vähentää todellisina tulonhankkimismenoina. Vähennys tehdään joko hankintavuonna (kun hankintahinta enintään 1 200 euroa) tai poistoina (katso tarkemmin luku 2.5.3.1). Lisäksi voidaan vähentää myös omaisuuden käytöstä aiheutuvat juoksevat kulut, kuten esimerkiksi internetyhteyden kustannukset.

2.6.3.5 Matkakulut

Perhehoitajalle aiheutuu kuluja sekä perhehoidettavaan liittyvistä matkoista että toimen hoitamiseen liittyvistä matkoista. Perhehoidettavaan liittyviä matkoja ovat esimerkiksi perhehoidossa olevan henkilön hoidon ja kasvatuksen vuoksi järjestettyihin neuvotteluihin liittyvät matkat, hoidossa olevan lapsen biologisten vanhempien tapaamisiin tehdyt matkat sekä perhehoitoon liittyvät asiointimatkat kauppaan, lääkäriin, apteekkiin ja perhehoidossa olevien henkilöiden harrastuksiin.

Edellä mainitut matkat ovat työmatkoja, joiden kustannukset perhehoitaja voi vähentää kokonaan tulonhankkimiskuluina, vaikka matkalla olisi ollut mukana myös perhehoitajan omia perheenjäseniä. Pelkästään perhehoitajan tai hänen omien lastensa asioiden hoitamisesta aiheutuneiden matkojen kustannukset eivät ole perhehoitajan tulosta vähennyskelpoisia.

Perhehoitajan matkat vertaistukipäiviin ja täydennyskoulutuspäiviin ovat perhehoitajan toimeen liittyviä työmatkoja, joiden kulut perhehoitaja voi vähentää täysimääräisesti samoin kuin perhehoidettavaan liittyvät matkakulut.

Perhehoitaja voi vähentää työmatkoista aiheutuvat matkakustannukset joko Verohallinnon matkakuluvähennyspäätöksen kaavaisten määrien mukaan laskettuna tai todellisten kulujen mukaan.

Jos perhehoitaja vaatii työmatkoista aiheutuvia matkakuluja vähennettäväksi Verohallinnon matkakuluvähennyspäätöksen mukaisen kaavamaisen määrän mukaan laskettuna, hänen on pyydettäessä esitettävä työmatkakohtainen selvitys tehdyistä matkoista (mistä työmatka on alkanut, minne se on tehty, matkan pituus, milloin matka on tehty, työmatkan tarkoitus, käytetty ajoneuvo).

Jos perhehoitaja vaatii työmatkoista aiheutuvat matkakulut vähennettäväksi todellisten kulujen mukaan, hänen tulee pyydettäessä esittää selvitys (ajopäiväkirja) tulonhankintaan liittyvistä matkoista ja niistä aiheutuneista kustannuksista. Perhehoitajan oman tai puolison auton käytöstä aiheutuneita kustannuksia ovat mm. polttoaine-, huolto-, ja korjauskulut, vakuutusmaksut ja ajoneuvovero.

Jos perhehoitaja vaatii matkakuluja vähennettäväksi todellisten kulujen mukaan, perhehoitajan perhehoitotyössä käyttämän auton hankintameno vähennetään vuotuisina 25 prosentin poistoina menojäännöksestä. Jos auto on hankittu verovuonna, ensimmäisen vuoden poisto tehdään auton hankintahinnasta. Jos auto on ollut perhehoitajan yksityiskäytössä jo ennen kuin hän on ottanut sen tulonhankkimistoiminnan käyttöön, poistopohjana käytetään auton käypää arvoa sillä hetkellä, kun hän ottaa sen tulonhankkimistoiminnan käyttöön. Vähennyskelpoinen osuus auton kokonaiskuluista lasketaan työajoista aiheutuneiden kilometrien ja autolla vuoden aikana ajettujen kokonaiskilometrien mukaisessa suhteessa.

Matkoista pidettävä ajopäiväkirja voi olla manuaalinen tai elektroninen. Ajopäiväkirjasta pitää näkyä päivittäin ajettu kilometrimäärä eriteltyinä perhehoitoon liittyvien ajojen ja yksityisajojen osuuteen. Yksityisajoista riittää pelkkä kilometrimäärä. Perhehoitoon liittyvistä ajoista ajopäiväkirjaan on lisäksi merkittävä:

• ajon alkamis- ja päättymisajankohta
• ajon alkamis- ja päättymispaikka, tarvittaessa ajoreitti
• matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä, matkan pituus
• ajon tarkoitus sekä
• autossa mukana olleet henkilöt.

Esimerkki 4: Perhehoitaja käyttää omaa autoaan työmatkoihin ja yksityisajoihin (sisältäen asunnon ja työpaikan väliset matkat). Perhehoitaja on pitänyt kaikista ajoista ajopäiväkirjaa. Autolla on ajettu vuoden aikana yhteensä 17 000 kilometriä, joista 8 000 kilometriä on perhehoitoon liittyviä työmatkoja. Auton käyttökustannukset ovat olleet 5 000 €/v ja kyseisenä verovuonna hankitun auton hankintahinta 35 000 €. Vähennyskelpoinen osuus autokuluista lasketaan ajettujen kilometrien suhteessa:

(8 000/17 000) X (5 000 + (25% x 35 000)) = 6 470 €.

Seuraavana vuonna poisto tehdään 26 250 eurosta.

Muulla ajoneuvolla kuin autolla tehtyjen matkojen todelliset kustannukset ovat vähennyskelpoisia tositteista ilmenevien määrien mukaisina (esimerkiksi junalippu).

Kansaneläkelaitos (Kela) saattaa korvata matkakustannuksia terapiaan tai sairaalaan. Todellisia kuluja vaadittaessa on selvitettävä Kelan korvaamat matkakustannukset ja vähennettävä ne vaadittavista matkakustannuksista. Myös kilometriperusteista kaavamaista vähennystä vaadittaessa on työmatkoista aiheutuneista kilometreistä vähennettävä Kelan korvaamat kilometrit.

Perhehoitoon liittyviä matkoja ovat myös esimerkiksi matkat perhehoidettavan henkilön kotiin silloin, kun hoito tapahtuu siellä ja perhehoitajan sijaisen matkat perhehoitajan kotiin sijaistamisen aikana. Nämä matkat ovat asunnon ja työpaikan välisiä matkoja, joista vähennys tehdään halvimman kulkuneuvon mukaan laskettuna ja vähennykseen liittyy omavastuu.

2.6.3.6 Puhelinkulut

Perhehoitaja voi vähentää verotuksessaan hoidettavalle hankkimansa puhelimen ja siihen liittyvät menot. Perhehoitajan työhön liittyvät puhelinkulut ovat vähennyskelpoisia toimen hoitamisesta johtuvia tulonhankkimiskuluja. Perhehoitajan yksityiset puhelinkulut ja hänen puolisonsa ja omien lastensa puhelinkulut eivät ole vähennyskelpoisia. Perhehoitajan puhelimen hankintakulut eivät ole vähennyskelpoisia, jos puhelinta käytetään myös yksityispuheluihin. Jos perhehoitaja on hankkinut erillisen puhelimen, jolla hän hoitaa vain perhehoitoon liittyviä puheluita, kaikki kyseiseen puhelimeen liittyvät menot ovat vähennyskelpoisia.

2.6.3.7 Ruokakulut

Perhehoitajalle aiheutuvat hoidettavien ruokakulut ovat vähennyskelpoisia. Koko perheen ruokakuluista perhehoidossa olevien henkilöiden ruokakuluiksi katsotaan heidän pääluvun mukainen osuutensa kaikista ruokamenoista. Myös muut hoidettaviin liittyvät ruokailukulut, esimerkiksi ravintolassa käynnit, ovat vähennyskelpoisia. Muistiinpanoista on hyvä käydä ilmi, kenen ruokailukuluja on maksettu.

2.6.3.8 Vaatteista, lääkkeistä, lemmikkieläimistä, leluista yms. aiheutuneet kulut

Hoidettavien vaatemenot ovat vähennyskelpoisia tulonhankkimiskuluja. Muistiinpanoihin on syytä kirjata, kenelle kyseinen vaate on hankittu. Samoin hoidettavalle määrättyjen reseptilääkkeiden ja muiden hoidettavalle hankittujen lääkkeiden kulut ovat vähennyskelpoisia.

Perhehoitaja voi vähentää hoidettavasta aiheutuneina kuluina menot, jotka aiheutuvat terapiaeläimestä, joka on hankittu hoidettavalle esimerkiksi psykologin lausunnon perusteella, tai eläimestä, jonka hoidettava tuo mukanaan. Muista lemmikiksi hankituista eläimistä aiheutuvat kulut eivät ole vähennyskelpoisia.

Vain lapsille hankittujen lelujen, pelien ja soittimien kulut voidaan jakaa lapsien pääluvun mukaan vähennettäväksi.

2.6.3.9 Yleiskulut

Kodin yleismenot (esimerkiksi siivous- ja puhtaanapitotarvikkeista aiheutuvat menot, keittiötarvikkeiden menot, kirjat, lehdet, television maksukanavat) ovat menoja, jotka hyödyttävät kaikkia taloudessa asuvia. Tällaisia menoja voidaan lähtökohtaisesti pitää perhehoitoon liittyvinä vähennyskelpoisina menoina perhehoidettavien osalta pääluvun mukaisessa suhteessa.

Jos perheeseen on hankittu kodin ulkopuolelta palveluita, näistä palveluista on vähennyskelpoista vain perhehoidettavaan kohdistuva osuus. Esimerkiksi siivouspalvelujen hankinnasta on siten vähennyskelpoista hoidettaviin kohdistuva pääluvun mukaisesti jaettu osuus. Perhehoitaja ei ole oikeutettu kotitalousvähennykseen kotitalouspalvelujen hankinnan siitä osuudesta, joka perustuu perhehoitajan tulonhankintaan.

2.6.3.10 Lapselle tai nuorelle annetut käyttövarat

Perhehoitajan hoidettavalle lapselle tai nuorelle lastensuojelulain nojalla antamat käyttövarat ovat vähennyskelpoisia kokonaisuudessaan. Käyttövarojen määränä voidaan vähentää lapselle tai nuorelle tosiasiassa maksettu summa.

2.6.3.11 Muut erityiset kustannukset

Perhehoitajalle maksetaan perhehoitolain 17 §:n 3 ja 4 momentin mukaisesti korvaus sellaisista perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvista terapian ja terveydenhuollon sekä alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvista erityisistä kustannuksista, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata.

Lisäksi hyvinvointialue saattaa korvata perhehoidossa olevan lomanvietosta johtuvat ja erityisten harrastusten tai harrastusvälineiden aiheuttamat ja muut jatkuvaluontoiset tai kertakaikkiset erityiset kustannukset.

Hyvinvointialue maksaa perhehoitajalle korvauksen edellä mainituista kuluista niin sanottuna erityisten kulujen korvauksena. Perhehoitolain mukaan vain perhehoidettavaan kohdistuvat kulut ovat korvattavia kuluja ja siten verotuksessa vähennyskelpoisia tulonhankkimiseen liittyviä kuluja.

Esimerkki 5: Lomamatkalle lähtevät perhehoitaja, hänen aviomiehensä, kaksi omaa biologista lasta ja perhehoidettava. Jos matkakulutositteista ei käy ilmi matkustajakohtaisia kuluja, joista voidaan eritellä perhehoidettavan kulut, vähennyskelpoista verotuksessa on 1/5 matka- ja majoituskuluista sekä muista  kaikkiin matkailijoihin kohdistuvista kuluista.

Esimerkki 6: Perhehoitajalla on pihapiirissään hevostalli, jonka hevosilla ratsastavat sekä perhehoidettavat että perheen omat jäsenet. Perhehoitolain mukaisia korvattavia kuluja ja siten verotuksessa vähennettäviä tulonhankkimiskuluja ovat perhehoidettavan harrastuskulut. Vähennyskelpoisina kuluina voidaan tässä tapauksessa pitää määrää, joka vastaa perhehoidettavan ratsastustunnin hintaa. Ratsastustunnin hinnan voi määrittää paikkakunnalla vallitsevan hintatason mukaisesti.

Suuremmissa hankinnoissa, kuten perhehoidettavan mopo-, tietokone- tai puhelinhankinta, on yleistä, että hankinnan rahoittavat osaksi perhehoidossa olevan henkilön sukulaiset, osaksi perhehoidettava itse esimerkiksi kesätyötuloilla ja osaksi hyvinvointialue. Tällaisesta hankinnasta perhehoitajalle on vähennyskelpoista se määrä, joka vastaa hyvinvointialueen perhehoitajalle maksamaa osuutta sekä mahdollinen perhehoitajan kustannukseksi jäänyt osuus.

2.6.4 Perhehoitajan työstä aiheutuvat tulonhankkimiskulut ja muut kulut

Hyvinvointialueen maksama kustannusten korvaus on tarkoitettu kattamaan hoidosta ja hoidettavasta aiheutuvia kuluja. Perhehoitajan työstä johtuvat muut kulut voidaan vähentää erikseen, vaikka hoidettavien kustannukset vähennettäisiin hyvinvointialueen maksaman kulukorvauksen suuruisena.

Perhehoitolain 15 §:n mukaan perhehoidon järjestämisestä vastaava hyvinvointialue vastaa toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla perhehoitajalle annettavasta tarpeellisesta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta.

Perhehoitajan itse maksamat, perhehoitajan työssä tarvittavasta ammattitaitoa ylläpitävästä tai täydentävästä koulutuksesta aiheutuneet menot matkakuluineen ovat vähennyskelpoisia tulonhankkimismenoja. Lisäksi perhehoitotyöhön liittyvien yhdistysten jäsenmaksut ovat perhehoitajalle vähennyskelpoisia.

Perhehoitajan toimialaa tai ammattia käsittelevien kirjojen ja ammattilehtien hankintakustannukset ovat vähennyskelpoisia. Edellytyksenä on, että tällaisen ammattikirjallisuuden hankkiminen on tarpeellista työn edellyttämän ammatillisen pätevyyden tai ammattitaidon ylläpitämiseksi. Sen sijaan luonteeltaan yleissivistävät teokset, kuten esimerkiksi vieraiden kielten sanakirjat, eivät yleensä ole vähennyskelpoista ammattikirjallisuutta, vaikka niitä lukisivat myös perhehoitoon sijoitetut henkilöt. Niistä aiheutuvia kustannuksia pidetään verovelvollisen vähennyskelvottomina elantomenoina.

Jos perhehoitaja tekee kotonaan perhehoitoon liittyviä muistiinpano- ja raportointitöitä, hän voi tehdä työhuonevähennyksen Verohallinnon verotuksen toimittamista varten antaman yhtenäistämisohjeen mukaisesti. Sen sijaan perhehoidettavan asumisen perusteella työhuonevähennystä ei voida tehdä.  

Hyvinvointialueelle tehtävien raporttien ja muiden perhehoitoon liittyvien kirjallisten töiden hoitamiseksi hankitun tietokoneen hankintameno sekä tietoliikenneyhteyden kustannukset ovat vähennyskelpoisia tulonhankkimiskäyttöä vastaavalta osalta.

Perhehoitaja kuuluu julkisten alojen eläkelain (81/2016) mukaisen eläketurvan piiriin. Hyvinvointialue pidättää perhehoitajalle maksamastaan työkorvauksesta työntekijän eläkemaksun. Tämä eläkemaksu on perhehoitajan ansiotulosta vähennyskelpoinen meno. Perhehoitajalla voi olla myös oma yrittäjän eläkevakuutus, josta aiheutuvat menot hän saa vähentää verotuksessaan.

3 Perhehoitaja elinkeinonharjoittajana

3.1 Elinkeinotoiminta

Perhehoitaja voi toimia myös toiminimellä elinkeinonharjoittajana. Tällöinkin hän on hyvinvointialueen kanssa toimeksiantosuhteessa. Perhehoitolain mukaan toimeksiantosopimuksen tekevät hyvinvointialue ja perhehoitaja (luonnollinen henkilö). Toimeksiantosopimuksessa sovitaan hoitopalkkion ja kustannusten korvauksen maksamisesta elinkeinonharjoittajalle. Elinkeinotoiminnasta saatu tulo verotetaan EVL:n mukaan.

3.2 Kirjanpito

Elinkeinonharjoittajan on pidettävä toiminnastaan tositteisiin perustuvaa kirjanpitoa tilikausittain. Elinkeinotoiminnan verotus perustuu kirjanpitoon. Tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto sekä muu mahdollinen liiketapahtumia varmentava kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta lukien, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Tilinpäätös, toimintakertomus, kirjanpidot, tililuettelo sekä luettelo kirjanpidoista ja aineistoista on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (kirjanpitolaki (1336/1997)  2 luvun 10 §).

Elinkeinotoiminta on pidettävä erillään yksityistaloudesta ja siksi kirjanpitoon merkitään vain ne tapahtumat, jotka liittyvät elinkeinotoimintaan. Jos kirjanpitoon on viety elantomenoja, on ne tuloutettava elinkeinotoiminnan veroilmoituksella pois elinkeinotoiminnan kuluista.

3.3 Ennakkoperintärekisteröinti

Elinkeinotoimintaa harjoittava perhehoitaja voi halutessaan hakeutua ennakkoperintärekisteriin. Tämä ei ole kuitenkaan pakollista.

Jos perhehoitaja kuuluu ennakkoperintärekisteriin:

• Hyvinvointialue ei toimita ennakonpidätystä maksamistaan palkkioista.
• Hyvinvointialue pidättää palkkiosta eläkemaksun, jos perhehoitajalla ei ole omaa yrittäjän eläkevakuutusta.
• Hyvinvointialue ilmoittaa perhehoitajalle maksetut suoritukset tulorekisteriin, jos perhehoitajalla ei ole omaa yrittäjän eläkevakuutusta.
• Perhehoitaja ilmoittaa saamansa tulot itse elinkeinotulon veroilmoituksella, jos perhehoitajalla on oma yrittäjän eläkevakuutus ja hyvinvointialue ei ole siksi ilmoittanut suorituksia tulorekisteriin.
• Verohallinto määrää perhehoitajalle ennakkoveron.

Jos perhehoitaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin:

• Hyvinvointialue toimittaa palkkiosta ennakonpidätyksen perhehoitajan tulolle annetun verokortin mukaisesti.
• Hyvinvointialue ilmoittaa maksamansa suoritukset tulorekisteriin.
• Hyvinvointialue pidättää palkkiosta eläkemaksun, jos perhehoitajalla ei ole omaa yrittäjän eläkevakuutusta.
• Hyvinvointialueen tulorekisteriin ilmoittamat suoritukset näkyvät perhehoitajan esitäytetyllä veroilmoituksella. Perhehoitajan on poistettava tulo ja kustannusten korvaus esitäytetyltä veroilmoitukselta ja ilmoitettava tulot ja vähennykset elinkeinotulon veroilmoituksella.

3.4 Elinkeinotoiminnan verotettavan tulon laskeminen

3.4.1 Yleistä

Yksityisen elinkeinonharjoittajan elinkeinotoiminnan verotettava tulo lasketaan elinkeinotulon EVL:n säännösten mukaan vähentämällä veronalaisesta tulosta sen hankkimisesta aiheutuneet kulut. Saatu tulos jaetaan verotettavaksi yrittäjän ansio- ja pääomatulona elinkeinotoiminnan nettovarallisuuden perusteella. Toiminnasta annetaan elinkeinotoiminnan veroilmoitus (5).

Elinkeinonharjoittaja ilmoittaa hyvinvointialueen hänelle maksaman hoitopalkkion ja kaikki kulukorvaukset liikevaihtonaan.

Kirjanpidon mukaiset perhehoitoon liittyvät todelliset kulut ilmoitetaan elinkeinotoiminnan kuluina. Elinkeinonharjoittajana toimiva perhehoitaja ei voi vähentää kuluna hyvinvointialueen maksamaa kulukorvausta sellaisenaan vaan kulut vähennetään aina todellisina kuluina samalla periaatteella kuin tämän ohjeen luvuissa 2.5.3. ja 2.5.4. on kerrottu perhehoitajan tulonhankkimiskulujen vähentämisoikeudesta. Vähennyskelpoisia kuluja ovat siten perhehoidettavaan kohdistuvat todelliset kulut ja lisäksi muut elinkeinotoiminnan harjoittamiseen liittyvät kulut, esimerkiksi kirjanpitokulut.

3.5 Kuljetuskustannukset

3.5.1 Matkakustannusten vähentäminen

Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa itselleen verovapaita matkakustannusten korvauksia. Sen sijaan perhehoitajan toimeen liittyvistä matkoista aiheutuneet todelliset autokulut ovat tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneina menoina vähennyskelpoisia elinkeinonharjoittajan verotuksessa. Verohallinnon ohjeessa Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien matkakustannusten vähentäminen on käsitelty tarkemmin matkakulujen vähentämistä.

3.5.2 Yksityistalouteen kuuluva ajoneuvo

Perhehoitajan ajoneuvokulujen vähennysoikeus määräytyy sen mukaan, ajetaanko perheen autolla enemmän yksityisajoja vai perhehoitoon liittyviä ajoja. Auto ei kuulu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, jos sillä ajetaan enemmän yksityisajoja kuin perhehoitoon liittyviä ajoja. Jos tällöin perheen yksityiskäytössä olevaa autoa käytetään perhehoitoon liittyviin matkoihin, on elinkeinonharjoittajana toimivalla perhehoitajalla oikeus vähentää verotuksessaan perhehoitoon liittyvistä matkoista aiheutuneet kulut EVL 55 §:ssä säädettynä lisävähennyksenä.

Yrityksen kirjanpitoon kirjatut autokulut ja elinkeinotoiminnan veroilmoituksella tehtävä lisävähennys voivat yhteensä vastata enintään palkansaajien vuosittain vahvistettavan verovapaan kilometrikorvauksen mukaan laskettua enimmäismäärää. Perhehoitajan tulee pitää ajoista ajopäiväkirjaa tai antaa pyydettäessä muu luotettava selvitys ajoista.

Lisävähennystä ei myönnetä, jos perhehoitaja ei pysty selvittämään autolla ajettujen kilometrien kokonaismäärää ja ajojen jakaantumista yksityisajoihin ja perhehoitoon liittyviin ajoihin. Tällöin voidaan kuluna vähentää pääsääntöisesti vuosittain annettavan Verohallinnon matkakuluvähennyksen määrästä antaman päätöksen mukainen kilometrikohtainen euromäärä.

3.5.3 Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluva ajoneuvo

Elinkeinonharjoittajana toimivan perhehoitajan ajoneuvokulujen vähennysoikeus määräytyy sen mukaan, ajetaanko perheen autolla enemmän yksityisajoja vai perhehoitoon liittyviä ajoja. EVL 53 §:n perusteella ajoneuvo kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, jos sitä käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoiminnassa.

Auton tai muun ajoneuvon kuuluminen elinkeinotoiminnan tulolähteeseen ratkaistaan sillä ajettujen kilometrien perusteella. Jos kaikista ajetuista ajoista yli puolet on elinkeinotoimintaan liittyvää ajoa, auto kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Ajetuista ajoista on pidettävä ajopäiväkirjaa.

Silloin kun perhehoitajan ajoneuvolla ajetaan pääasiallisesti elinkeinotoiminnan ajoa, vähennetään matkakulut todellisten kirjanpitoon kirjattujen kulujen perusteella. Yksityisajojen kuluja ei tällöin voi vähentää elinkeinotoiminnan tulosta. Yksityisajoja vastaava osuus kirjanpitoon sisältyvistä autokuluista lisätään elinkeinotoiminnan tuottoihin veroilmoituksella. Yksityisajojen osuus lasketaan veroilmoituksella jakamalla autokulujen kokonaismäärä ja auton vuotuinen poisto ajokilometrien yhteismäärällä ja saatu luku kerrotaan ajopäiväkirjan mukaisella yksityisajojen kilometrimäärällä. 

Jos todellisia kuluja ei ole merkitty kirjanpitoon eikä perhehoitaja esitä luotettavaa laskelmaa syntyneistä kuluista, voidaan kuluna vähentää pääsääntöisesti Verohallinnon matkakuluvähennyspäätöksen mukainen määrä. Edellytyksenä kulujen vähentämiselle on, että ajojen määrä on selvitetty ja että kustannuksia on syntynyt.

3.6 Starttiraha

Toiminnan aloittamisen yhteydessä voi perhehoitajayrittäjän olla mahdollista hakea ja saada starttirahaa. Starttiraha on saajalleen veronalaista tuloa, josta maksaja toimittaa ennakonpidätyksen ja ilmoittaa suorituksen tulorekisteriin. Starttirahaa ei tule lisätä perhehoitajan liikevaihtoon tai muuksi tuloksi.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

ylitarkastaja Minna Palomäki