Työkorvauksen maksaminen rajoitetusti verovelvolliselle ulkomaiselle yritykselle Syventävä vero-ohje

Ohjeessa kerrotaan, milloin suomalainen työn teettäjä tai siihen rinnastettava ulkomainen yritys on velvollinen perimään lähdeveron työkorvauksesta, joka maksetaan rajoitetusti verovelvolliselle ulkomaiselle yritykselle.

Ohjeen lukua 2 on päivitetty ennakkoperintälain 25 §:n 3 momenttiin tehdyn muutoksen vuoksi. Muutos on tullut voimaan 1.1.2026. Ohjeeseen on tehty myös muita täsmennyksiä.

1 Yleistä rajoitetusti verovelvollisen yrityksen verotuksesta

Ulkomaille rekisteröity yhteisö on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen, ellei sen tosiasiallinen johtopaikka sijaitse Suomessa. Ulkomailla asuva luonnollinen henkilö on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen, jos hän oleskelee Suomessa yhtäjaksoisesti enintään kuuden kuukauden ajan eikä hänellä ole Suomessa varsinaista asuntoa ja kotia. Rajoitetusti verovelvollinen maksaa Suomeen veroa vain niistä tuloista, jotka ovat tuloverolain mukaan Suomesta saatuja. Verosopimus, jos sellainen on, voi lisäksi rajoittaa Suomen verotusoikeutta.

Suomella on verotusoikeus verosopimusvaltiossa asuvan ulkomaisen yrityksen tuloon yleensä silloin, kun sille muodostuu Suomeen kiinteä toimipaikka. Kiinteän toimipaikan muodostuminen määräytyy käytännössä kyseiseen tapaukseen sovellettavan verosopimuksen mukaan. Suomen tekemien verosopimusten kiinteän toimipaikan määritelmä perustuu pääsääntöisesti OECD:n malliverosopimuksen 5 artiklaan. Kiinteän toimipaikan määritelmien yksityiskohdat yksittäisissä verosopimuksissa saattavat kuitenkin poiketa malliverosopimuksesta.

Tiettyjen verosopimusten mukaan ulkomailla asuva itsenäinen ammatinharjoittaja on verovelvollinen Suomessa harjoitetusta toiminnasta myös silloin, kun hän oleskelee Suomessa yli 183 päivää 12 perättäisen kalenterikuukauden aikana, vaikka kiinteää toimipaikkaa ei muuten muodostu (mm. Viro, Latvia, Liettua, Pohjoismaat).

Jos Suomen ja yrityksen asuinvaltion välillä ei ole verosopimusta, Suomella on verotusoikeus Suomessa harjoitetusta liikkeestä tai ammatista saatuun tuloon siinäkin tapauksessa, että yritykselle ei muodostu kiinteää toimipaikkaa.

2 Velvollisuus periä lähdevero

Suomalainen työn teettäjä tai siihen rinnastettava ulkomainen yritys on velvollinen perimään lähdeveron rajoitetusti verovelvolliselle ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta, kun työ on tehty Suomessa. Suomalaiseen työnantajaan ja siten työn teettäjään rinnastetaan ulkomainen yritys, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa. Lisäksi suomalaiseen työn teettäjään rinnastetaan ulkomainen yhteisö, joka on Suomessa yleisesti verovelvollinen täällä sijaitsevan tosiasiallisen johtopaikan perusteella. Jos ulkomaisella yrityksellä ei ole kiinteää toimipaikkaa tai tosiasiallista johtopaikkaa Suomessa, se ei ole velvollinen perimään lähdeveroa rajoitetusti verovelvolliselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta, vaikka työ olisi tehty Suomessa.

Työn teettäjän ei tarvitse periä maksamastaan työkorvauksesta lähdeveroa, jos:

• ulkomainen yritys kuuluu suomalaiseen ennakkoperintärekisteriin tai
• ulkomainen yritys esittää työn teettäjälle lähdeverokortin, jolla perittävän veron määrä on 0 %.

Työn teettäjä voi jättää lähdeveron perimättä myös silloin, kun ulkomainen yritys esittää selvityksen siitä, että kansainvälinen sopimus, kuten verosopimus, estää veron perimisen. Verosopimus yleensä estää veron perimisen ulkomaiselle yritykselle maksetusta työkorvauksesta, jos ulkomaiselle yritykselle ei muodostu Suomeen kiinteää toimipaikkaa. Jos työkorvausta maksetaan kuitenkin tehdystä talonrakennus-, maanrakennus-, vesirakennus- tai muusta rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, laivanrakennustyöstä, kuljetustyöstä tai siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä, tai näille aloille vuokratusta työvoimasta, työn teettäjä voi jättää lähdeveron perimättä vain, jos korvauksen saaja on merkitty suomalaiseen ennakkoperintärekisteriin tai saaja esittää 0 %:n lähdeverokortin (laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 10 f §).

Lähdevero työkorvauksesta on 13 %, kun työkorvauksen saaja on osakeyhtiöön tai henkilöyhtiöön rinnastuva yritys, ja 35 %, kun työkorvauksen saaja on yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja.

Jos ulkomainen yritys haluaa välttää lähdeveron perimisen sille maksettavasta työkorvauksesta, yrityksen on selkeintä hakeutua ennakkoperintärekisteriin tai hakea lähdeverokortti, jolla perittävän veron määrä on 0 %.

Ulkomaisen yrityksen on suositeltavaa hakeutua ennakkoperintärekisteriin tai hakea 0 %:n lähdeverokorttia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mielellään jo ennen toimeksiannon ja laskutuksen aloittamista Suomessa. Jos työkorvaus maksetaan ennen kuin yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin tai ennen kuin yritykselle on myönnetty lähdeverokortti, työkorvauksen maksajan on perittävä suorituksesta lähdevero.

Ulkomainen yritys voidaan merkitä ennakkoperintärekisteriin, jos ennakkoperintärekisteröinnin yleiset edellytykset täyttyvät. Jos Suomella ei ole verosopimusta ulkomaisen yrityksen asuinvaltion kanssa tai ulkomaisen yrityksen asuinvaltio ei ole Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, yritys voidaan kuitenkin merkitä ennakkoperintärekisteriin vain silloin, kun yritykselle muodostuu kiinteä toimipaikka Suomeen.

Lisätietoja ennakkoperintärekisteröinnistä löytyy Verohallinnon ohjeesta Toiminnan aloittaminen Suomessa.

Lisätietoa työn teettäjän velvollisuudesta periä lähdevero työkorvauksesta työvoiman vuokraustilanteissa löytyy Verohallinnon ohjeesta Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus.

Lisätietoa työnantajan velvollisuuksista löytyy Verohallinnon asiakasohjeesta Työnantajan velvollisuudet.

3 Ilmoitus tulorekisteriin

Suorituksen maksajan on aina ilmoitettava tulorekisteriin rajoitetusti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle maksettu työkorvaus. Ilmoitus on tehtävä, vaikka suorituksesta ei olisi peritty lähdeveroa. Rajoitetusti verovelvolliselle yhteisölle maksettu työkorvaus on ilmoitettava tulorekisteriin vain, jos siitä on perittävä lähdevero. Työkorvaus on ilmoitettava tulorekisteriin myös silloin, kun korvauksesta ei ole peritty lähdeveroa, vaikka lähdevero olisi pitänyt periä. Lisätietoja tietojen ilmoittamisesta tulorekisteriin on ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet.

4 Lähdeveron periminen ja maksaminen Verohallinnolle

Suorituksen maksaja perii lähdeveron suorituksen saajalle maksamastaan työkorvauksesta. Maksajan on annettava työkorvauksen saajalle tosite maksetusta korvauksesta ja peritystä lähdeverosta.

Työn teettäjä maksaa työkorvauksesta perityn lähdeveron OmaVero-palvelussa (vero.fi/omavero).

Lisätietoa lähdeveron maksamisesta on Verohallinnon asiakasohjeessa Oma-aloitteiset verot.

5 Liikaa perityn lähdeveron palauttaminen

5.1 Lähdeveron palauttamisen edellytykset ja vaihtoehdot

Suorituksen maksaja on voinut periä lähdeveron aiheettomasti sellaisesta tulosta, josta ei ole suoritettava veroa. Lähdeveroa on myös voitu periä enemmän kuin kansainvälinen sopimus edellyttää tai muutoin virheellisesti. Tällöin liikaa peritty vero voidaan palauttaa suorituksen saajalle.

Veron palauttamiseksi on kaksi vaihtoehtoa: veron perinyt yritys voi palauttaa veron ulkomaiselle yritykselle tietyin edellytyksin maksuvuoden aikana, tai ulkomainen yritys voi hakea lähdeveron palauttamista Verohallinnolta.

5.2 Veron perinyt yritys palauttaa veron ulkomaiselle yritykselle

Jos lähdeveroa on peritty aiheettomasti, ulkomainen yritys voi antaa suorituksen maksajalle selvityksen siitä, ettei lähdeveroa olisi tarvinnut periä. Tällainen selvitys on käytännössä Verohallinnon suorituksen maksuvuodelle antama takautuva lähdeverokortti, jolla perittävän veron määrä on 0 %. Se, että yritys on myöhemmin merkitty ennakkoperintärekisteriin, ei osoita, ettei lähdeveroa olisi tarvinnut periä.

Jos suorituksen maksaja on perinyt lähdeveroa liikaa tai aiheettomasti, maksaja voi korjata perityn lähdeveron määrän vähentämällä liikaa perityn määrän tulevista perittävistä lähdeveroista, jos samalle saajalle maksetaan vielä saman kalenterivuoden aikana myöhempi suoritus. Jos samalle saajalle ei enää makseta saman kalenterivuoden aikana myöhempiä suorituksia, suorituksen maksaja voi palauttaa perityn lähdeveron suorituksen saajalle saman kalenterivuoden aikana. Suorituksen maksaja ei voi oikaista virheellisesti perittyä lähdeveroa maksuvuoden päättymisen jälkeen, vaan ulkomaisen yrityksen on haettava sitä takaisin Verohallinnolta luvussa 5.3 kerrotulla tavalla.

Samalla maksajan on annettava korjattu tosite maksetusta suorituksesta ja lähdeverosta. Korjaus tehdään siten, että yhteys alkuperäiseen tositteeseen säilyy.

Ennakonpidätyksen oikaisemisesta ja sen ilmoittamisesta ohjeistetaan tulorekisterin ohjeen Tietojen korjaaminen tulorekisterissä luvussa 2.3. Samoja periaatteita sovelletaan myös silloin, kun suorituksen maksaja oikaisee aiemmin samana vuonna perittyä lähdeveroa.

5.3 Ulkomainen yritys hakee veron takaisin Verohallinnolta

Ulkomainen yhteisö voi hakea Verohallinnolta lähdeveron palauttamista lomakkeella 6165, Hakemus Suomen lähdeveron palauttamiseksi muista kuin osinko-, korko ja rojaltituloista. Luonnollinen henkilö käyttää lomaketta 6166, Hakemus lähdeveron palauttamiseksi - luonnollinen henkilö.

Hakemukseen on liitettävä suorituksen maksajan antama tosite maksusuorituksesta ja peritystä verosta sekä maksajan vakuutus siitä, ettei hän ole palauttanut lähdeveroa hakijalle. Hakemuksessa on aina annettava lomakkeessa vaaditut tiedot hakijan toiminnasta Suomessa, ja siihen on liitettävä kotivaltion viranomaisen antama suomalaista kaupparekisteriotetta vastaava todistus sekä mahdollinen suoritusta koskeva toimeksianto- tai urakkasopimus.

Lähdeveroa ei edellä mainituilla menettelyillä palauteta yritykselle, jos Suomella on oikeus verottaa kyseistä tuloa, yleensä kiinteän toimipaikan muodostumisen tai yli 183 päivän oleskelun perusteella. Tällöin yrityksen pitää antaa Suomeen veroilmoitus, ja peritty lähdevero luetaan yrityksen hyväksi Suomen tuloverotuksen yhteydessä. Veroilmoitukseen on liitettävä maksajalta saatu tosite peritystä lähdeverosta.

johtava veroasiantuntija Sami Varonen

veroasiantuntija Sami Peltonen