Luonnollisen henkilön osakeyhtiöstä nostaman osakaslainan verotus

Tässä ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön osakeyhtiöstä nostamien osakaslainojen verotusta. Ohje korvaa 1.6.2010 annetun ohjeen Pääomatuloksi luettava osakaslaina. Tässä ohjeessa ei käsitellä työsuhteen perusteella saadun lainan korkoedun verotusta. Työsuhdelainan korkoedusta on kerrottu tarkemmin ohjeessa Luontoisedut verotuksessa.

Osakaslainan vähentämistä osakkeiden matemaattisesta arvosta käsitellään ohjeessa Osinkotulojen verotus.

1 Johdanto

Osakeyhtiölaissa osakeyhtiön lähipiiriin kuuluvalle henkilölle annetusta rahalainasta käytetään nimitystä lähipiirilaina. Lähipiirilaina ei sisälly osakeyhtiölain (624/2006, OYL) 13 luvussa lueteltuihin varojenjakotapoihin. Lähipiirille annettujen lainojen yhtiöoikeudellinen hyväksyttävyys arvioidaan siksi osakeyhtiölain yleisten periaatteiden nojalla. Lähipiirilainoihin liittyy aina velvollisuus maksaa laina takaisin osakeyhtiölle.

Tuloverolain (1535/1992, TVL) 53 a §:ssä osakkeenomistajan tai hänen perheenjäsenensä osakeyhtiöstä nostamasta rahalainasta käytetään termiä osakaslaina. Osakaslaina luetaan säännöksessä mainittujen edellytysten täyttyessä luonnollisen henkilön veronalaiseksi pääomatuloksi. Kyseistä säännöstä sovelletaan 3.4.1998 tai sen jälkeen osakeyhtiöstä nostettuihin osakaslainoihin.

Luonnollinen henkilö voi vähentää pääomatulona verotetun osakaslainan takaisinmaksun pääomatuloistaan tulonhankkimismenona. Takaisinmaksu on vähennyskelpoinen siltä osin, kun lainansaaja on maksanut lainaa takaisin viimeistään viidentenä vuonna lainan nostamisvuoden jälkeen (TVL 54 c §). Siviilioikeudellisesti velkasuhde ei lakkaa, vaikka lainaa ei maksettaisi takaisin viiden vuoden kuluessa sen nostamista. TVL:n säännöksessä mainitun aikarajan jälkeen takaisinmaksu ei kuitenkaan enää ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

2 Osakaslainan verotus

2.1 Pääomatulona verotettava osakaslaina

TVL 53 a §:n edellytykset täyttävän osakaslainan pääoma luetaan kokonaisuudessaan lainansaajan veronalaiseksi pääomatuloksi. Osakaslaina on TVL 53 a §:n mukaan luonnollisen henkilön veronalaista pääomatuloa, jos lainansaaja tai hänen perheenjäsenensä omistavat yhdessä tai erikseen vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Omistusosuus lasketaan lainansaajan verovuoden lopun (31.12.) tilanteen mukaan.

Pääomatuloksi luetaan ainoastaan verovuonna nostetut rahalainat siltä osin, kun niitä ei ole verovuoden päättyessä maksettu takaisin.  Osakaslainaa ei siis voida verottaa lainansaajan pääomatulona pelkästään lainapäätöksen perusteella, jos osakaslainaa ei ole nostettu. Osakaslainaa ei veroteta pääomatulona myöskään silloin, kun osakaslaina on maksettu takaisin ennen sen nostovuoden päättymistä. Osakaslainana voidaan pitää tavanomaisen rahalainan lisäksi myös esimerkiksi kauppahintavelkaa, joka on syntynyt yhtiön myydessä omaisuuttaan osakkeenomistajalle tavanomaista pidemmällä maksuajalla tai muutoin olennaisesti tavanomaisesta poikkeavin sopimusehdoin.

Pääomatulona verotettavasta osakaslainasta ei tarvitse periä korkoa. Perimättä jätettyä korkoa ei katsota verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995, VML) 29 §:n nojalla peitellyksi osingoksi.

2.1.1 Pääomatulona verotettavan osakaslainan verovuosi

Osakaslaina verotetaan lainansaajan pääomatulona sen vuoden verotuksessa, jona laina on nostettu. Jos alkuvuodesta nostettua lainaa on jo lyhennetty ennen vuoden loppua, veronalaista pääomatuloa on vain vuoden viimeisenä päivänä maksamatta oleva määrä.

2.1.2 Perheenjäsenen nostama osakaslaina

Laina katsotaan lainansaajan pääomatuloksi, vaikka hän ei omistaisi lainkaan yhtiön osakkeita, jos muiden perheenjäsenten omistus- tai äänimääräosuus on yhteensä vähintään 10 %. Perheenjäseninä pidetään puolisoa ja alaikäisiä lapsia. Lapsi on alaikäinen, jos hän ei ole täyttänyt 17 vuotta ennen verovuoden alkua (TVL 8 §).

2.1.3 Välillinen omistus

Osakeyhtiön suoraan omistukseen rinnastetaan osakeyhtiön välillinen omistus. Osakaslaina on siten veronalaista pääomatuloa myös, jos osakkeenomistaja tai hänen perheenjäsensä tai molemmat yhdessä omistavat osakkeita siten, että heidän yhdessä omistamiensa osakkeiden omistus- tai äänimääräosuus on toisten yhtiöiden kautta vähintään 10 %.

Kyse on osakaslainasta myös silloin, kun osakeyhtiö on lainannut rahaa osakkeenomistajan yhtymälle ja varat on otettu yhtymästä yksityisottona osakkeenomistajan käyttöön. Osakaslaina on tässäkin tapauksessa osakkeenomistajan (lopullinen lainansaaja) veronalaista tuloa.

2.1.4 Kuolinpesän nostama osakaslaina

Kuolinpesän nostamaa osakaslainaa ei lueta kuolinpesän pääomatuloksi, koska TVL 53 a §:n säännöstä sovelletaan vain luonnollisiin henkilöihin. Jos lainansaaja on nostanut verovuoden aikana pääomatulona verotettavan osakaslainan ja kuollut ennen verovuoden loppua, osakaslaina luetaan kuitenkin kuolinpesän kuolinvuoden pääomatuloksi TVL 17 §:n nojalla (yleisseuraanto).

2.2 Muut kuin pääomatulona verotettavat osakaslainat

2.2.1 Yleistä muista kuin pääomatulona verotettavista osakaslainoista

Jos TVL 53 a §:ssä säädetyt edellytykset eivät täyty, osakaslainaa ei lueta luonnollisen henkilön veronalaiseksi pääomatuloksi. Tälläinen tilanne on esimerkiksi silloin, kun osakaslaina on nostettu ja maksettu kokonaan takaisin osakeyhtiölle  saman verovuoden aikana taikka silloin, kun 10 %:n omistusvaatimus ei täyty.

2.2.2 Osakaslainasta perittävä korko

Jos kyse ei ole TVL 53 a §:n mukaan pääomatuloksi luettavasta osakaslainasta, siitä on perittävä korkoa. Perimättä jätetty korko voidaan näissä tilanteissa verottaa osakkeenomistajalla VML 29 §:n 1 momentin mukaisena peiteltynä osinkona.

Osakaslainasta tulee periä korko ainakin seuraavissa tilanteissa:

• osakaslaina nostetaan ja maksetaan takaisin saman verovuoden aikana, tai
• kyseessä on ennen 3.4.1998 annettu osakaslaina, tai
• lainansaajan omistusosuus yhtiön osakkeista ja osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä on yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa alle 10 %.

Perittävän koron tulee olla vähintään valtiovarainministeriön vahvistaman peruskoron suuruinen. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron puolivuosittain. Jos peruskorko on negatiivinen tai nolla, osakaslainasta ei tarvitse periä korkoa edellä mainituissa tilanteissa. Negatiivinen peruskorko ei oikeuta osakkeenomistajaa saamaan osakeyhtiöltä hyvitystä negatiivisesta korosta. Jos osakeyhtiö maksaa osakkeenomistajalle hyvitystä peruskoron negatiivisuuden vuoksi, maksettu suoritus on luonteeltaan peiteltyä osinkoa. Peitellystä osingosta on kerrottu tarkemmin luvussa 4.

Työsuhteen perusteella saatuun lainaan sovelletaan TVL 67 §:n säännöstä työsuhdelainan korkoedusta. Tästä on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Luontoisedut verotuksessa.

2.2.3 Maksetun koron vähennysoikeus

Osakaslainasta mahdollisesti maksettu korko ei ole lainansaajan tuloverotuksessa vähennyskelpoinen pelkästään sillä perusteella, että laina on luettu lainansaajan veronalaiseksi pääomatuloksi TVL 53 a §:n nojalla. Osakaslainasta maksetun koron vähennysoikeutta koskevat samat säännökset kuin muitakin korkomenoja. Korkomenojen vähennysoikeudesta säädetään TVL 58 §:ssä. Esimerkiksi käypään hintaan vuokrattavan asunnon ostoa varten otetusta osakaslainasta maksettu korko on vähennyskelpoinen tulonhankkimisvelan korkona.

Korkomenojen vähentämisestä on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Korkojen vähentäminen henkilöverotuksessa.

2.2.4 Koron maksaminen

Rahana maksetun koron lisäksi osakaslainan korko katsotaan maksetuksi myös silloin, kun sen määrä on lisätty lainapääomaan. Lainansaajan katsotaan ottaneen tässä tapauksessa koron suuruisen lisälainan, joka verotetaan lainansaajan pääomatulona TVL 53 a §:n edellytysten täyttyessä.

3 Osakaslainan takaisinmaksu

3.1 Yleistä osakaslainan takaisinmaksusta

TVL 54 c §:n mukaan lainansaajalla on oikeus vähentää pääomatuloistaan tulonhankkimismenona se osuus pääomatulona verotetusta osakaslainasta, jonka hän on verovuoden aikana maksanut takaisin. Edellytyksenä on, että maksu on suoritettu viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen.

Takaisin maksetun osakaslainan saa vähentää pääomatuloista, vaikka 10 %:n omistus- tai äänivaltaosuus lainan antaneessa yhtiössä ei enää takaisinmaksuvuonna täyttyisi. Vähentämisen edellytykseksi riittää, että laina on verotettu lainansaajan pääomatulona ja että se on maksettu takaisin viiden vuoden kuluessa lainan nostamisvuoden jälkeen.

Takaisinmaksettu osakaslaina vähennetään pääomatuloista tulon hankkimisesta syntyneenä menona. Jos pääomatuloista tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin pääomatulot, syntyy alijäämä. Sen perusteella voi saada alijäämähyvityksen. Jos alijäämähyvityksen enimmäismäärä ylittyy, ylimenevästä määrästä syntyy pääomatulolajin tappio.  Verotettavan tulon laskemisesta on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Verotettavan tulon laskeminen henkilöverotuksessa.

Osakaslainan takaisinmaksu voi tapahtua rahasuorituksena, kuittauksena tai uudella lainalla. Kuittaus edellyttää kuittauskelpoista vastasaatavaa, kuten palkkaa (nettopalkka), kulukorvauksia tai jaettavaksi päätettyä osinkoa. Kuittaukseen käytetyt palkka ja osinko verotetaan kuittauksesta huolimatta kyseessä olevan verovuoden tulona. Uuden lainan käytöstä osakaslainan takaisinmaksuun on kerrottu myös tämän ohjeen luvussa 3.2.

3.2 Osakaslainojen takaisinmaksujärjestys

Jos verovelvollisella on useita osakaslainoja, hän voi päättää, missä järjestyksessä niitä lyhennetään. Jos verovelvollinen ei muuta esitä, lainat katsotaan lyhennetyiksi vanhimmasta alkaen.

Lainansaaja saattaa maksaa osakeyhtiöstä ottamansa lainan takaisin yhtiölle ottamalla  toistuvasti uuden lainan ennen vanhan osakaslainan takaisinmaksua. Jos alun perin otettua lainaa ei aiota tosiasiassa maksaa takaisin, vaan tarkoitus on jatkaa osakaslainan vähennysaikaa uusilla lainoilla, voidaan vanhan lainan takaisinmaksutarkoituksen olemassaolo kyseenalaistaa. Näissä tapauksissa tulee arvioida VML 28 §:n veron kiertämistä koskevan säännöksen soveltumista.

Veron kiertämissäännöksen soveltamista on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Veron kiertämissäännöksen soveltaminen.

3.3 Kuolinpesän takaisinmaksama osakaslaina

Kuolinpesällä on oikeus TVL 54 c §:n edellytysten täyttyessä vähentää kuolinvuoden aikana tapahtunut osakaslainan takaisinmaksu TVL 17 §:n nojalla (yleisseuraanto). Kuolinvuoden jälkeen vähennystä ei enää voi saada. Perillinen ei voi vähentää perinnönjättäjän nostamaa osakaslainaa omassa verotuksessaan missään tilanteessa.

4 Osakaslaina ja peitellyn osingon verotus

4.1 Yleistä peitellystä osingosta ja osakaslainasta

TVL 53 a §:n mukainen osakaslaina verotetaan lähtökohtaisesti lainansaajan pääomatulona. Osakaslaina voi tulla verotetuksi peiteltynä osinkona vain poikkeustapauksessa. Osakaslaina voidaan katsoa osakkaan peitellyksi osingoksi VML 29 §:n 1 momentin nojalla, jos on ilmeistä, että osakaslainalla ei ole ollut takaisinmaksutarkoitusta alun perinkään. Peiteltyä osinkoa on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Peitelty osinko.

4.2 Osakaslainan takaisinmaksutarkoitus ja sen puuttuminen

Osakaslainan takaisinmaksutarkoitus ilmenee esimerkiksi velkakirjaan merkitystä takaisinmaksuaikataulusta. Merkitystä ei kuitenkaan ole pelkästään velkakirjaan kirjoitetuilla maksuaikataululla ja muilla ehdoilla, vaan myös niiden tosiasiallisella toteutumisella. Osakaslainan nostovuonna voidaan lähtökohtaisesti riittävänä selvityksenä takaisinmaksutarkoituksesta pitää sitä, että yhtiö on kirjannut saamisen kirjanpitoonsa eikä velallinen kiistä takaisinmaksuvelvollisuuttaan.

Takaisinmaksutarkoituksen voidaan katsoa puuttuvan esimerkiksi silloin, kun lainansaaja on ollut maksukyvytön jo lainan myöntämishetkellä tai jos saatu laina on ollut huomattavan suuri lainansaajan maksukykyyn nähden. Tällöin takaisinmaksutarkoituksen voidaan katsoa puuttuvan ja lainapääoma voidaan verottaa VML 29 §:n 1 momentin nojalla peiteltynä osinkona jo lainan nostovuonna. Lainansaaja on maksukyvytön esimerkiksi silloin, kun hänet on todettu varattomaksi ulosotossa. Maksukyvyttömyys voi ilmetä myös muutoin, esimerkiksi  lainansaajan tulojen ja varojen vähäisyydestä.

Lisäksi takaisinmaksutarkoituksen puuttumiseen voivat viitata ainakin seuraavat seikat:

• osakaslaina on osakeyhtiölain vastainen
• osakaslainasta ei ole yhtiön hallituksen päätöstä
• osakaslainasta ei ole laadittu velkakirjaa
• osakaslaina on jätetty kokonaan ilmoittamatta
• laina-aikaa ei ole määritelty tai se on tavanomaista olennaisesti pidempi.

Takaisinmaksutarkoituksen voidaan katsoa poistuneen myös jälkikäteen esimerkiksi silloin, kun velallinen voi määrätä yhtiön asioista eikä lainan ehtoja ole noudatettu.  Kun osakaslainaa ei todellisuudessa ole tarkoitus maksaa takaisin ja yhtiö on luopunut sen takaisinperimisestä, osakkeenomistajan katsotaan saavan yhtiöstä VML 29 §:n 1 momentissa tarkoitetun edun, joka verotetaan peiteltynä osinkona. Peitelty osinko verotetaan TVL 110 §:n 1 momentin mukaisesti sen verovuoden tulona, jona luopuminen on tapahtunut.

Aikaisemmin toimitettua osakaslainan verotusta oikaistaan, jos osakkeenomistajalla tai perheenjäsenellä aikanaan verotetun osakaslainan verotus muuttuu peitellyn osingon verottamiseksi. Oikaisu toteutetaan VML 75 §:ssä tarkoitettuna seurannaismuutoksena.

4.3 Lainansaajan myöhempi maksukyvyttömyys

Jos lainansaaja tulee maksukyvyttömäksi vasta myöhemmin (osakaslainan nostamisen jälkeen), tämä ei vielä merkitse lainan muuttumista peitellyksi osingoksi. Osakkeenomistajan saaman edun ei lähtökohtaisesti voida katsoa perustuvan osakasasemaan, jos yhtiö on aktiivisesti perinyt osakaslainaa takaisin ja lainansaaja on ilman omaa syytään tullut maksukyvyttömäksi. Tällöin osakaslainaa ei voida pitää osakkeenomistajan peiteltynä osinkona, vaikka yhtiö poistaisi lainasaamisen kirjanpidossaan arvottomana.

5 Kansainväliset tilanteet

5.1 Yleisesti verovelvollisen verotus

Tuloverolain säännösten mukaan Suomessa asuva henkilö (yleisesti verovelvollinen) on velvollinen suorittamaan Suomeen veroa Suomesta ja muualta saamastaan tulosta (TVL 9.1 § 1 kohta).

TVL 53 a §:n osakaslainaa koskeva säännös soveltuu myös ulkomaisesta osakeyhtiöstä saatuun osakaslainaan. Tämä tarkoittaa sitä, että myös ulkomaisesta yhtiöstä nostettu rahalaina on TVL 53 a §:n edellytysten täyttyessä lainansaajan veronalaista pääomatuloa.

Lainansaaja saa vähentää Suomessa pääomatulona verotetun ulkomaisesta osakeyhtiöstä otetun osakaslainan takaisinmaksun viiden vuoden kuluessa lainan nostamisesta TVL 54 c §:n nojalla.

Jos osakaslaina on nostettu ja maksettu takaisin ulkomaan valuutassa, määrät on muunnettava euroiksi nostohetkellä ja takaisinmaksuhetkellä voimassa olleen Euroopan keskuspankin julkaiseman valuuttakurssin mukaan.

Suomen tekemät verosopimukset saattavat rajoittaa Suomen oikeutta verottaa osakaslainaa pääomatulona, jos Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö asuu toisessa valtiossa verosopimusta sovellettaessa. Verosopimuksissa ei ole erityisiä määräyksiä osakaslainan verotusoikeuden jakautumisesta. Suomen oikeus verottaa osakaslainaksi katsottavaa tuloa määräytyy siten verosopimuksen erikseen mainitsematonta tuloa koskevien määräysten (OECD 21 artikla) perusteella. Verotusoikeus on tällöin yleensä henkilön verosopimuksen mukaisella asuinvaltiolla.

5.2 Rajoitetusti verovelvollisen verotus

Henkilö, joka ei ole tuloverolain mukaan Suomessa asuva (rajoitetusti verovelvollinen), on velvollinen suorittamaan Suomeen veroa vain täältä saamastaan tulosta (TVL 9 §:n 1 momentin 2 kohta).

TVL 10 §:ssä on esimerkkiluettelo Suomessa saaduista tuloista. Siten myös muut kuin luettelossa nimenomaisesti mainitut tulot voivat olla Suomesta saatua tuloa. Suomesta saatuna tulona on verotuskäytännössä pidetty suomalaisesta osakeyhtiöstä otettua osakaslainaa.

Rajoitetusti verovelvollinen voi vähentää pääomatulona verotetun, suomalaisesta osakeyhtiöstä otetun osakaslainan takaisinmaksun viiden vuoden kuluessa lainan nostamisesta TVL 54 c §:n nojalla. Vähennys tehdään VML:n mukaisessa verotuksessa. Jos verovelvollisella ei verovuonna ole VML:n mukaan verotettavia pääomatuloja, syntyy pääomatulolajin tappio, joka voidaan vähentää kymmenen vuoden kuluessa tappion vahvistamisesta. Tästä on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Verotettavan tulon laskeminen henkilöverotuksessa.

Suomen tekemät verosopimukset saattavat rajoittaa Suomen oikeutta verottaa suomalaisesta osakeyhtiöstä nostettua osakaslainaa pääomatulona. Verosopimuksissa ei ole erityisiä määräyksiä osakaslainan verotusoikeuden jakautumisesta. Suomen oikeus verottaa osakaslainaksi katsottavaa tuloa määräytyy siten verosopimuksen erikseen mainitsematonta tuloa koskevien määräysten (OECD 21 artikla) perusteella. Verotusoikeus on tällöin yleensä vain henkilön verosopimuksen mukaisella asuinvaltiolla.

6 Osakaslainan ilmoittaminen

6.1 Osakaslainat yhtiön tilinpäätöksessä ja veroilmoituksella

Kaikki osakeyhtiöstä nostetut osakaslainat ja niiden ehdot tulee ilmoittaa yhtiön toimintakertomuksessa, jos niiden yhteismäärä ylittää 20 000 € tai 5 % yhtiön taseen omasta pääomasta (OYL 8 luvun 6 §).

Osakaslainaa saaneen osakkeenomistajan tai hänen perheenjäsenensä tiedot on lisäksi ilmoitettava osakeyhtiön veroilmoituksella (sähköinen lomake 6B) lainansaajakohtaisesti. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia osakeyhtiön kyseisen tilikauden päättyessä takaisinmaksamatta olevia osakaslainoja lainansaajan omistusosuudesta riippumatta.

Osakeyhtiön veroilmoituksen antamisesta on kerrottu tarkemmin vero.fi-sivuilla Veroilmoituksen antaminen - osakeyhtiö ja osuuskunta.

6.2 Vuosi-ilmoitus

Suomalaisen osakeyhtiön on annettava vuosi-ilmoitus niistä osakaslainoista, jotka luetaan lainansaajan pääomatuloksi TVL 53 a §:n nojalla. Lisäksi ilmoitus on annettava myös niistä pääomatuloksi luettujen osakaslainojen takaisinmaksuista, jotka ovat vähennyskelpoisia tulonhankkimismenona TVL 54 c §:n nojalla (VML 15 §:n 1 momentti). Takaisinmaksusta on ilmoitettava myös se, minkä nostovuoden lainaan takaisinmaksu kohdistuu.

Lisätietoa osakaslainoista annettavista vuosi-ilmoituksista löytyy asiakasohjeesta Osakeyhtiön antamat luonnollisen henkilön pääomatuloksi luettavat osakaslainat ja niiden takaisinmaksut (7851).

6.3 Ennakkoperintä

Osakeyhtiöllä ei ole ennakonpidätysvelvollisuutta tuloverolain 53 a §:ssä tarkoitetusta osakaslainan pääomasta (Verohallinnon päätös ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 §:n 18 kohta). Verohallinto voi kuitenkin määrätä pääomatulona verotettavasta osakaslainasta ennakkoveron ennakkoperintälain (1118/1996, EPL) 24 §:n perusteella. Verovelvollinen voi myös hakea lisäennakkoa ennen osakaslainan nostovuoden verotuksen päättymistä.

6.4 Tuloveroilmoitus

Verovelvollisen on verotusta varten ilmoitettava veroviranomaiselle veronalaiset tulonsa, niistä tehtävät vähennykset, tiedot varoistaan ja veloistaan sekä muut verotukseen vaikuttavat tiedot (VML 7 §:n 1 momentti). Veroilmoituksella ilmoitettaviin tuloihin kuuluu myös TVL 53 a §:n nojalla pääomatuloksi luettava osakaslaina.

Luonnollisen henkilön nostamat pääomatulona verotettavat osakaslainat ja niiden takaisinmaksut näkyvät esitäytetyllä veroilmoituksella osakeyhtiön antaman vuosi-ilmoituksen perusteella. Lainansaajan on kuitenkin tarkistettava esitäytetyn veroilmoituksen tiedot ja korjattava mahdolliset virheet sekä täydennettävä mahdolliset puuttuvat tiedot.

Ulkomaisesta osakeyhtiöstä nostetut osakaslainat ja niiden takaisinmaksut lainansaajan on itse ilmoitettava omalla veroilmoituksellaan.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

johtava veroasiantuntija Anna-Leena Rautajuuri