Avainsanat:

Sämikielâlâš ášástâllâm eres ko sämmilij päikkikuávlu Viäruhaldâttuv ohtâduvâin

Antopäivä
30.7.2015
Diaarinumero
A40/00 01 00/2015
Voimassaolo
täst oovdâs
Valtuutussäännös
Laahâ Viäruhaldâttuvâst (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
A5/00 01 00/2012

Ohje suomeksi: Saamenkielinen asiointi muissa kuin saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa Verohallinnon yksiköissä

Taam ravvust muštâlum vuovvijn kalga lattiđ, ko sämmilâš kiävttá Viäruhaldâttuvâst ášástâldijn jieijâs viäruttâs kyeskee ääšist sämikielâ eres kuávlust ko säämi kielâ­laavâ uáivildem sämikuávlust. Lattimvyehi kuáská puoh Viäruhaldâttuv ohtâduvâid já toimâsoojijd.

1 Almolâš

Viäruhaldâttuvâst rahtui ohtâ virgeomâhâš 1.5.2008 vuáimán šoddâm lavváin Viäruhaldâttuvâst. Säämi kielâlaavâ 2 § 7-saje rievdâdui siämmást nuuvt, et virgeomâ­hâžžân, moos säämi kielâlaahâ heiviittuvvoo, tuálloo meid Viäruhaldâttâh.

Sämmiliist lii Säämi kielâlaavâ 4 § mield vuoigâdvuotâ kevttiđ jieijâs viäruttâs kyeskee ääšist tâi ääšist, mast sun lii kuullâmnáál, puoh Viäruhaldâttuv ohtâduvâin jo-uv suomâkielâ tâi sämikielâ. Sämmilâš lii säämi kielâlaavâ 3 § mield olmooš, kote ana jieijâs sämmilâžžân toin iävttoin, et

  1. sun jieš tâi aainâs ohtâ suu vaanhimijn tâi ááhuin já äijihijn lii oppâm sämikielâ vuossâmuu kiellân, tâi
  2. sun lii taggaar ulmuu maajeeldpuáttee, kote lii merkkejum tuodâr-, mecci- tâi kuálásteijeelappalâžžân eennâm-, viärukyeddim- tâi jieggâkirjeest, teikkâ
  3. aainâs ohtâ suu vaanhimijn lii merkkejum tâi ličij puáhtám merkkejuđ jienâvuoi­gâdvuođâlâžžân säämi parlament tâi sämitige vaaljâin.

Vuoigâdvuođâulmuin, kiäi pevdikirjekielâ lii sämikielâ, lii säämi kielâlaavâ 5 § mield västideijee vuoigâdvuotâ virgeomâhijn ášástâldijn kevttiđ jieijâs pevdikirjekielâ nuávditmáin heivejeijee oosijd, moin 4 §:st asâttuvvoo sämmilij vuoigâdvuođâst kevttiđ sämikielâ.

Lahânubástusâin ij lah vaikuttâs sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođáid sämmilij päikkikuávlu (Tave-Lappi) Viäruhaldâttuv toimâsoojijn.

2 Vuoigâdvuotâ tulkkuumân ko sämmilâš ášástâl Viäruhal­dâttuv toimâsaajeest

Jis sämmilâš ášástâldijn sämmilij päikkikuávlu ulguupiäláá Viäruhaldâttuv toimâsaajeest (ovdâmerkkân viärukorttâäšistis tâi viäru perâmân kullee ääšist) kiävttá säämi kielâlaavâ 4 § mield sämikielâ, lii sust sämikielâ táiđusii ulmuu váiludijn säämi kielâ­laavâ 19 § mield vuoigâdvuotâ tulkkuumân sämikielân.

Viärutoimâttâh tâi eres toimâohtâdâh uárnee ääši kieđâvuššâm várás njálmálâš puhelin pehti tábáhtuvvee tulkkum. Táárbu mield ääši kieđâvuššâm sirdoo já sajan puáhtá tiiláđ sämikielâ tuulhâ. Viäruhaldâttâh máksá tulkkumkoloid.

Tavesämikielâ kyeskee tulkkumaašijn valdoo vistig ohtâvuotâ Laapi viärutoimâttâhân (1.1.2016 rääjist Tave-Suomâ viärutoimâttâh). Viäruhaldâttâh lii toohâm tooimânkoč­čomsopâmuš sämikielâ tulhâiguin ovdeláá uáivildum palvâlusâi pyevtitmist. Áášán kullee tuulhah láá sopâmuššáin adelâm syeligâsâsttoollâmsopâmuš.

3 Sämikielâlij viäruäššikirjij kieđâvuššâm já äššikirjij jurgâ­lem

Jis sämmilâš ääšiuásálâš eres ko sämmilij päikkikuávlust pivdá säämi kielâlaavâ 20 § mield uážžuđ viäruääši kieđâvušmân kullee äššikiirjijd sämikielân tâi säämi kielâlaavâ 4 § mield kyeđđiđ jieijâs viäruääši kyeskee äššikiirjijd sämikielân, puáhtá ääši išedeijee valmâštâllâm sirdeđ Laapi viärutoimâttuv pargon. Pargo-oornigij mield puáhtá viäruttâs táárbu mield sirdeđ meid Laapi viärutoimâttuv pargon.

Jis sämmilâš ääšiuásálii viäruääši kyeskee ääši kieđâvuššâm váátá säämi kielâlaavâ 20 §:st asâttum suomâkielâlâš äššikirje jurgâlem sämikielân tâi táárbu mield jurgâlus sämikielâst suomâkielân, váldá viärutoimâttâh tâi eres Viäruhaldâttuv ohtâdâh ohtâ­vuođâ Laapi viärutoimâttâhân. Laapi viärutoimâttâh ana huolâ äššikirjij jurgâlmist kevttimáin táárbu mield iššeen sämikielâ kielâtoimâttuv kielâjurgâleijeid. Viäruhaldât­tâh máksá jurgâlemkoloid.

4 Laapi viärutoimâttuv ohtâvuođâtiäđuh

Laapi viärutoimâttâh tuáimá ubâ eennâm uásild sämikielâlâš palvâlus toorjâohtâdâh­hân. Viärutoimâttuv ohtâvuođâtiäđuh kávnojeh vero.fi-siijđoin čujottâsâst vero.fi/yhteystiedot.


pajehovdâ Heli Lähteenmäki

njunoš viäruäššitobdee Tero Määttä