Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa -ohje on jaettu kuudeksi erilliseksi ohjeeksi. Kaikki perintö- ja lahjaverotuksen arvostamisohjeet löytyvät myös yhdeltä koontisivulta Perintö- ja lahjaverotuksen arvostamista koskevien ohjeiden koontisivu.
Ohjetta on päivitetty luvun 6 (Henkivakuutussopimukset) ja luvun 9 (Kryptovarat) osalta.
1 Yleistä
Perintö- ja lahjaverotuksessa tehtävästä arvostamisesta on annettu useita yhtenäisen kokonaisuuden muodostavia ohjeita, joiden laadintaperiaatteet on kuvattu Verohallinnon ohjeessa Varojen arvostamisen yleiset periaatteet perintö- ja lahjaverotuksessa. Tässä ohjeessa käsitellään erilaisia sijoitustuotteita.
2 Julkisesti noteeratut osakkeet ja muut arvopaperit
Julkisesti noteeratuilla osakkeilla ja muilla arvopapereilla tarkoitetaan tässä julkisen kaupankäynnin kohteena viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla Suomessa tai ulkomailla olevia osakkeita, merkintäoikeuksia, optio-oikeuksia, indeksiosuuksia, warrantteja ja muita rahoitusinstrumentteja.
Julkisesti noteerattavien arvopapereiden arvon määrittäminen tapahtuu kuolinpäivänä tai lahjoituksen täyttymispäivänä (päivänä, jona arvo-osuus on kirjattu vastaanottajan arvo-osuustilille) toteutuneen kaupan noteerauksen mukaiseen arvoon. Arvostus tapahtuu vähintään päivän kauppojen alimpaan arvoon. Jos arvopaperilla ei ole käyty kauppaa, arvostus tapahtuu ostonoteerauksen mukaiseen arvoon. Ellei arvopaperia ole noteerattu kuolin- tai lahjoituksen täyttymispäivänä, arvostus tapahtuu lähimmän noteerauksen mukaan.
Oikeuskäytännössä on edellä esitetystä pääsäännöstä poikettu tilanteessa, jossa jäämistöön tai lahjaan sisältyy huomattava määrä tietyn yhtiön osakkeita, jotka osakkeet oli myyty noin vuoden kuluttua verovelvollisuuden alkamisesta (KHO 1992 B 536). Lähtökohtana oli tällöinkin käyvän arvon periaate, mutta huomioon otettiin se seikka, että suuren osakemäärän realisointi kerralla ei voisi tapahtua samaan hintatasoon kuin pienempien erien kauppa. Kysymys on siis ollut eräänlaisen tukkualennuksen käyttämisestä. On huomattava, että kaavamaisesti näin ei voida menetellä, koska on tilanteita, joissa suuri osake-erä saattaa olla suhteelliselta arvoltaan suurempi kuin pieni osake-erä.
Tietolähteitä:
3 Pörssissä noteeraamattomat osakkeet
Pörssissä noteeraamattomien osakkeiden arvostamista käsitellään Verohallinnon ohjeessa Yritysvarallisuuden arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa.
4 Sijoitusrahasto-osuudet
Sijoitusrahasto-osuudet arvostetaan rahastoyhtiön laskemaan ja julkaisemaan rahasto-osuuden arvoon. Ellei rahasto-osuuden arvoa ole laskettu kuolin- tai lahjoituspäivälle, arvostus tapahtuu lähimmän päivän arvon mukaisesti.
5 Osuuskuntien osuudet
Jos osuuskunnan osuudet ovat vaihdannan kohteena, arvostus tapahtuu kuolin- tai lahjoitusajankohdan vertailukauppojen osoittamaan käypään arvoon. Muussa tapauksessa osuuskunnan osuuden käypänä arvona pidetään osuusmaksun määrää.
6 Henkivakuutussopimukset
Perinnönjättäjän itsensä ottamissa vakuutuksissa perinnönjättäjän kuolema on tyypillisesti vakuutustapahtuma, jonka vuoksi maksetaan kuolintapauskorvaus. Näiden tilanteiden verokohtelusta säädetään PerVL 7a §:ssä. Tällöin verotuksen kohteena on vakuutuskorvaus.
Joskus vakuutuksenottajan kuolema ei ole vakuutustapahtuma, vaan kuoleman johdosta vakuutussopimuksen tuottamat oikeudet siirtyvät kuolinpesälle tai jollekin vakuutussopimuksen ehdoissa nimetylle. Säästöhenkivakuutukseen perustuvat oikeudet voidaan myös lahjoittaa. Tällöin vakuutussopimus arvostetaan päätöksen KHO 2025:64 mukaisesti käypään arvoon. Käypänä arvona voidaan pitää vakuutuksen takaisinostoarvoa, joka vastaa vakuutussopimuksen kohde-etuuksien arvoa kuolinhetkellä. Jos vakuutussopimukseen liittyy takaisinostoarvon lisäksi muita etuja tai oikeuksia, ne on takaisinostoarvon ohella otettava huomioon arvostamisessa. Vakuutussopimuksiin ei sisälly laskennallista verovelkaa.
Lesken avio-oikeudenalaiseen varallisuuteen voi myös kuulua vakuutussopimuksia, jotka tulevat myös huomioon otetuksi ensin kuolleen puolison perintöverotuksessa. Myös lesken vakuutussopimukset arvostetaan käypään arvoon. Arvosta ei päätöksen KHO 2025:64 mukaisesti vähennetä laskennallista verovelkaa, koska kyse ei ole PerVL 9.2 §:ssä tarkoitetusta vainajan elinaikaan kohdistuvasta verosta.
Myös lesken vapaaehtoinen yksilöllinen eläkevakuutus voi olla osa ositettavaa aviovarallisuutta. Vainajan itsensä vapaaehtoisista yksilöllisistä eläkevakuutuksista on erikseen säädetty, että niiden mukaiset kuolintapauskorvaukset säästömäärään saakka verotetaan sekä tuloverotuksessa että perintöverotuksessa. Näiden vakuutustuotteiden vakuutusmaksut on vähennetty aikanaan tuloverotuksessa, minkä vuoksi ne ovat koko määrältään verotettavaa tuloa. Tuloverolain 54 d §:n mukaisesti tällaisina vakuutuksina pidetään ainoastaan vakuutuksia, joissa vakuutussopimuksen mukaisten oikeuksien luovuttaminen esimerkiksi jäämistöosituksessa ei ole mahdollista. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi lesken yksilöllisen eläkevakuutuksen säästömäärään voidaan katsoa sisältyvän sen arvoa pienentävä laskennallinen verovelka siitä huolimatta, että mahdollinen tulo realisoituu vasta perittävän kuoleman jälkeen. Laskennallinen tuloverovelka voi olla ansio- tai pääomatuloa riippuen vakuutuksen ottamisen ajankohdasta.
Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen laskennallisena tuloveron määränä voidaan muun selvityksen puuttuessa vähentää ansiotulona verotettavan säästön osalta 50 prosenttia ja pääomatulona verotettavan säästön osalta pääomatulon tuloveroprosentin mukainen määrä.
Katso myös Verohallinnon ohje Vakuutuskorvausten ilmoittaminen perintöverotukseen.
7 Kapitalisaatiosopimukset
Kapitalisaatiosopimukset kuuluvat vakuutusluokista annetun lain (526/2008) mukaan henkivakuutuksiin, vaikka niihin ei liity vakuutettua henkilöä. Kapitalisaatiosopimus on vakuutusyhtiön ja asiakkaan välinen sijoitussopimus, jossa asiakas sijoittaa tietyn pääoman kertamaksuna tai etukäteen sovittuina erinä. Vakuutusyhtiö omistaa kapitalisaatiosopimukseen liittyvät sijoituskohteet. Sijoituskohteiden tuotot maksetaan vakuutusyhtiölle, joka hyvittää niillä sopimuksen mukaisesti kapitalisaatiosopimuksen pääomaa.
Kapitalisaatiosopimuksiin perustuvilla oikeuksilla on omaisuutena varallisuusarvoa. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 2017:195 mukaan kapitalisaatiosopimuksen tuottoon kohdistuvaa laskennallista verovelkaa ei vähennetä perintöverotuksessa kapitalisaatiosopimuksen arvosta. Siten kapitalisaatiosopimuksen käypänä arvona perintöverotuksessa pidetään sopimuksen takaisinostoarvoa perinnönjättäjän kuolinhetkellä. Kapitalisaatiosopimus arvostetaan samalla tavalla myös lahjoitustilanteessa.
KHO 2017:195: A:n jäämistöomaisuuteen oli muun ohessa kuulunut Henkivakuutusosakeyhtiö B:n myöntämä sijoitussidonnainen kapitalisaatiosopimus. A oli elinaikanaan maksanut sopimuksen perusteella vakuutusmaksuja 1 488 323,57 euroa. Sopimuksen mukaisille sijoituksille laskettavissa ollut tuotto oli A:n kuolinpäivänä ollut 609 953,31 euroa ja takaisinostoarvo 2 098 276,88 euroa.
Verohallinto oli A:n kuolinpesän hakemusten johdosta antanut perintöverotusta koskevan ennakkoratkaisun, jonka mukaan kapitalisaatiosopimuksen arvona A:n jälkeen toimitettavassa perintöverotuksessa oli pidettävä sen takaisinostoarvoa vähennettynä sopimuksen tuoton perusteella laskettavissa olevalla tuloverovelalla eli 1 897 892,29 euroa. Verohallinto oli tuloverotusta koskevana ennakkoratkaisuna lausunut, että sopimuksen pääoman arvona pidetään sen säästöä eli 1 488 323,57 euroa takaisinostohetkellä. Takaisinostoarvon pääoman ylittävästä osasta muodostuu sopimuksesta kertynyt tuotto, joka verotetaan omistajan muuna pääomatulona. Hallinto-oikeus oli hylännyt A:n kuolinpesän ennakkoratkaisuja koskevat valitukset.
Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätökset ja Verohallinnon antamat ennakkoratkaisut sekä lausui uutena perintöverotusta koskevana ennakkoratkaisuna, että sijoitussidonnaisen kapitalisaatiosopimuksen käypänä arvona perintöverotuksessa oli pidettävä sen takaisinostoarvoa perinnönjättäjän kuolinhetkellä. A:n kuolinhetkellä sopimuksen mukaisille sijoituksille laskettavissa olevan tuoton perusteella määritettävissä olevaa tuloverovelkaa ei siten vähennetty sopimuksen takaisinostoarvosta.
Korkein hallinto-oikeus lausui uutena tuloverotusta koskevana ennakkoratkaisuna, että veronalaista tuottoa laskettaessa verovelvollisen sijoittamana pääomana oli pidettävä A:n jälkeen toimitetussa perintöverotuksessa vahvistettua sijoitussidonnaisen kapitalisaatiosopimuksen käypää arvoa, jos kuolinpesä tai perillinen osti kapitalisaatiosopimuksen takaisin. Verovelvollisen saamana veronalaisena muuna pääomatulona oli pidettävä tämän arvon ylittävää osaa sopimuksen perusteella hänelle maksettavasta määrästä. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2015.
Perintö- ja lahjaverolaki 9 §
Tuloverolaki 32 § ja 51 § (1246/2013)
Katso myös Verohallinnon ohje Kapitalisaatiosopimuksen verotus.
8 Ulkomaiset sijoitustuotteet
Perinnönjättäjän tai lesken taikka lahjoitettaviin varoihin voi kuulua ulkomaisia sijoitustuotteita. Nämä tuotteet on saatettu nimetä kapitalisaatiosopimuksiksi, henkivakuutuksiksi, sijoitusvakuutuksiksi tai joksikin muuksi. Näiden sijoitustuotteiden tosiasiallinen sisältö saattaa poiketa samannimisistä suomalaisista tuotteista ja niihin saatetaan soveltaa osin tai kokonaan muiden valtioiden yksityisoikeudellista lainsäädäntöä. Tällaisen sijoitustuotteen arvostaminen perustuu aina siihen, millaisia varallisuuteen liittyviä oikeuksia se tosiasiassa sisältää. Verotuksen perusteeksi tulee selvittää, mitä näille oikeuksille tapahtuu sijoitustuotteen omistajan, siitä sopimuksen tehneen henkilön, sijoitustuotteen edunsaajan tai jonkin muun tuotteen ehtojen mukaan sen perusteella oikeuksia saavan henkilön kuollessa.
9 Kryptovarat
Erilaisten kryptovarojen käypä arvo määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Koska hinta vaihtelee huomattavasti (ajan ja eri kauppapaikkojen välillä), on tarkoituksenmukaista käyttää useamman vaihtokurssin perusteella määritettyä markkinahintaindeksiä. Perukirjaan tai lahjaveroilmoitukseen on ilmoitettava kryptovarojen käypä arvo verovelvollisuuden alkuhetkellä. Arvon on oltava vähintään päivän kauppojen alimman arvon mukainen. Perintö- tai lahjaverotuksessa käytetty arvo muodostaa saaduille kryptovaroille tuloverolain 47 §:ssä tarkoitetun arvon. Internetistä löytyy useampia hintaindeksejä kullekin kryptovaralle. Esimerkiksi bitcoinin osalta edustavina pidetään tällä hetkellä Global Bitcoin Price Index (GBX) ja Bitcoin Price Index (XBP). Lahjaveroilmoituksessa tai perukirjassa on tieto vastikkeetta siirtyvän kryptovaran käyvästä arvosta annettava euromääräisenä. Verotusta toimitettaessa tämän perintönä tai lahjana saadun kryptovaran euromääräisen arvon tarkistamisessa voidaan käyttää apuna internetistä löytyviä julkisia tietoja.
Tietolähteitä:
- Global Bitcoin Price Index GBX (BitcoinAverage, englanniksi)
- Bitcoinin hintaindeksin määrittely (BitcoinAverage, englanniksi)
- CoinDesk Bitcoin Price Index (XBX) (englanniksi)
- Kryptovarojen noteeraukset Word Coin Index -sivustolla (englanniksi)
- Virtuaalivaluuttojen verotus
pääjohtaja Markku Heikura
ylitarkastaja Markus Kautto