Työnantaja maksaa työntekijän puolesta tämän pakollisen eläkevakuutusmaksun

Diaarinumero
A61/200/2013
Voimassaolo
Toistaiseksi

Asian kuvaus

Verotuksessa on ollut epätietoisuutta siitä, miten työnantajan työntekijän puolesta maksamaa lakisääteisen työeläkevakuutusmaksun (TyEL-maksu) työntekijän maksuosuutta tulisi verotuksessa käsitellä.

Taustaa

Työntekijän eläkevakuutusmaksusta (TyEL-maksu) säädetään työntekijän eläkelaissa (395/2009, TyEL). Työnantajan on kyseisen lain perusteella lähtökohtaisesti järjestettävä työntekijälleen eläketurva palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana (TyEL 141.1 §). Eläketurvan kustantamiseksi peritään työeläkevakuutusmaksu, joka koostuu työnantajan ja työntekijän maksusta (TyEL 152.1 §).

Eläkevakuutusmaksun määrä lasketaan työntekijän eläkelain säännösten mukaisesti (katso TyEL 70 § ja 72 § sekä 152.3 §). Maksun määrä lasketaan palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Työntekijän osuus maksusta peritään tämän palkasta ennakonpidätyksen vähentämisen jälkeen.

Työntekijän eläkevakuutusmaksu ennakkoperinnässä

Työnantaja pidättää työntekijältä työntekijän työeläkevakuutusmaksun maksamastaan palkasta (työansio) sen maksamisen yhteydessä ja maksaa työeläkevakuutusmaksun kokonaisuudessaan sille eläkelaitokselle, jossa työnantaja on järjestänyt työntekijänsä eläketurvan. Työnantaja vastaa eläkelaitokselle myös työntekijän työeläkevakuutusmaksun osuudesta (TyEL 152.2 §). TyEL-maksu kuuluu siis osittain työntekijälle. Maksun pidättämisestä ja maksamisesta vastaa kuitenkin työnantaja.

Jos työnantaja maksaa työntekijän puolesta tämän osuuden maksusta, kyse on verotuksen näkökulmasta työntekijän bruttopalkan korottamisesta. Työntekijän puolesta maksettu eläkevakuutusmaksu on ennakkoperintälain (EPL) mukaista muuna kuin rahana saatua palkkaa eli se on työntekijän saama veronalainen luontoisetu (EPL 13.3 §).

Kannanotto

Jos työnantaja maksaa työntekijän osuuden TyEL-maksusta, työnantajan maksama määrä on työntekijän veronalaista palkkaa, josta on toimitettava ennakonpidätys (TVL 61.1 § sekä EPL 13.1 ja 13.3 §). Työntekijä saa kuitenkin maksun suuruisen vähennyksen verotuksessaan (TVL 96.1 §). Tämän vuoksi maksun määrä korottaa työntekijän ennakonpidätyksen alaisen bruttotulon määrää, mutta sillä ei ole vaikutusta työntekijän verotettavan tulon määrään.

Työnantajan sosiaaliturvamaksun peruste

Työnantajan sosiaaliturvamaksun peruste on työnantajan maksamien palkkojen yhteismäärä (StML 4 §). Työnantajan sosiaaliturvamaksun perustetta laskettaessa ei siten huomioida työntekijän verotuksessa tehtäviä vähennyksiä. Tästä syystä työntekijän puolesta maksettu TyEL-maksu luetaan työnantajan sosiaaliturvamaksun perusteeseen. Maksun määrää ei brutoteta kuten työnantajan maksamaa työntekijälle kuuluvaa veroa nettopalkkausjärjestelyssä.

Ennakonpidätys ja vuosi-ilmoitus

Työnantajan maksama TyEL-maksu lisätään työntekijän muuhun bruttopalkkaan. Ennakonpidätys lasketaan ja toimitetaan aina koko bruttopalkasta, ennen maksun vähentämistä. Työnantajan vuosi-ilmoituksella (7801) maksettu eläkevakuutusmaksu ilmoitetaan luontoisetuna. Seuraava esimerkki havainnollistaa vuosi-ilmoituksella ilmoitettavia tietoja:

Esimerkki: Työntekijän palkka on 1.000 euroa. Lisäksi on sovittu, että työnantaja maksaa työntekijän puolesta tämän osuuden työeläkemaksusta. Maksun määrä on 5,15 prosenttia palkasta eli 51,50 euroa. Työntekijän ennakonpidätyksen alainen palkka on siten yhteensä 1.051,50 euroa. Työntekijän ennakonpidätysprosentti on 20 %, jolloin ennakonpidätyksen määräksi saadaan (20 % x 1 051,50) 210,30 euroa.

Vuosi-ilmoituksella ilmoitetaan seuraavasti:

  • palkka 1.000 euroa (kohta 14)
  • ennakonpidätys 210,30 euroa (kohta 15)
  • Työeläkemaksu 51,50 euroa (kohta 16)
  • Muu luontoisetu 51,50 (kohta 40)

Johtava veroasiantuntija Tero Määttä

Ylitarkastaja Janne Myllymäki