KVL:2019/61

Antopäivä
5.12.2019
Diaarinumero
VH/2633/02.05.04/2019
Arvonlisävero, Verovelvollisuusryhmä, Pääasiassa rahoituspalveluja myyvä elinkeinonharjoittaja

Hakemuksen mukaan A Oyj:llä ei ollut palveluksessaan henkilökuntaa eikä se harjoittanut lainkaan arvonlisäverollista liiketoimintaa. A Oyj:n arvonlisäveron soveltamisalaan kuuluva toiminta koostui yksinomaan korollisten luottojen myöntämisestä konserniyhtiöille.

Edelleen hakemuksen mukaan A Oyj omisti B Oy:n, C Oy:n ja D Oy:n, jotka myivät pääasiassa arvonlisäverolain 41 §:ssä tarkoitettuja rahoituspalveluja tai 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuja vakuutuspalveluja. Hakijoina olevat yhtiöt kuuluivat kaikki rahoitus- ja vakuutustoimintaa harjoittavaan A-konserniin, jonka emoyhtiö A Oyj:n osakkeet olivat julkisen kaupankäynnin kohteena ja yhtiöiden hallintoelimissä toimi samoja henkilöitä muun muassa toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä.

Keskusverolautakunta katsoi, että hakemuksessa esitetyissä olosuhteissa, ottaen huomioon hallituksen esityksestä ilmenevä lain tarkoitus, A Oyj:tä oli pidettävä arvonlisäverolain 13 a §:ssä tarkoitettuna pääasiassa rahoituspalveluja myyvänä elinkeinonharjoittajana ja että A Oyj:llä, B Oy:llä, C Oy:llä ja D Oy:llä oli arvonlisäverolain 13 a §:n 3 momentissa edellytetyllä tavalla keskenään läheiset rahoitukselliset, taloudelliset ja hallinnolliset suhteet.

Näin ollen A Oyj:llä, B Oy:llä, C Oy:llä ja D Oy:llä oli oikeus muodostaa keskenään arvonlisäverolain 13 a §:ssä tarkoitettu verovelvollisuusryhmä.

Ennakkoratkaisu ajalle 5.12.2019-31.12.2020.

Arvonlisäverolaki 13 a §
Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY 11 artikla

(ei lainvoim.)

Valitettu