KVL:2017/34

Hakija oli Alankomaihin rekisteröity oikeushenkilö, jonka osuudet oli listattu Euronext Amsterdam (AMX) pörssissä. Hakijan pääasiallisena toimialana oli sijoittaa kauppakeskuksiin suuremmissa kaupungeissa. Hakija omasi suomalaisen osakeyhtiön tunnusomaiset piirteet kuten täysimääräisen oikeushenkilöllisyyden, osakkeenomistajien rajoitetun vastuun yhtiön veloista sekä osakkeenomistajille kuuluvan jako-osuuden yhtiön nettovarallisuudesta. Hakijan osuudet olivat osakkeita, ja voitonjako tapahtui osinkona. Hakijan mukainen yhtiömuoto (naamloze vennnootschap) oli mainittu Emo-tytäryhtiödirektiivin (90/435/ETY) Alankomaiden lainsäädännön mukaisena yhtiömuotona.

Hakija oli oikeudelliset ja toiminnalliset piirteet huomioiden verrattavissa lähinnä kotimaiseen kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavaan osakeyhtiöön. Tällainen osakeyhtiömuotoinen sijoitusyhtiö ei ollut vapautettu tulosta suoritettavasta verosta TVL 20 §:n 1 momentin perusteella, ja hakija oli siten tuloverovelvollinen suomalaisia kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavia osakeyhtiöitä vastaavalla tavalla yhteisöjä koskevien säännösten mukaisesti. Suomessa ei ollut kansallista lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi ulkomaisten toimijoiden asettamisen toimintamuodon ja toiminnan perusteella edullisempaan asemaan tuloverotuksessa kotimaisiin toimijoihin nähden.

Koska osakeyhtiömuotoista hakijaa verotettiin samalla tavalla kuin suomalaista osakeyhtiömuotoista kiinteistösijoitusyhtiötä, ei tilanteessa asetettu ulkomaista hakijaa erilaiseen asemaan kotimaisiin toimijoihin nähden. Tästä johtuen tilanteessa ei ollut kyse erilaisesta verotuksesta eikä siten SEUT 49 tai 63 artiklan vapauksien rajoituksesta. Koska Hakijaa verotettiin hakemuksessa kuvatussa tilanteessa yhdenmukaisesti kotimaisiin vastaaviin tilanteisiin nähden, ei tilanteessa ollut myöskään kyse Suomen ja Alankomaiden välisen verosopimuksen mukaisesta syrjinnästä. Ennakkoratkaisu verovuosille 2017 ja 2018.

Tuloverolaki 20 §

KHO 20.3.2019 T 1024 (ei muutosta)