KVL:2014/62

Hakija tarjosi asiakkailleen kahta erilaista factoring-tuotetta: laskusaatavien ostoa ja laskusaatavien rahoitusta. Perusmuotoisiin tuotteisiin oli mahdollista liittää maksuaikarahoitus sekä vaihtoehto, jossa asiakas hoitaa itse saatavien hallinnoinnin.

Hakijan tuli suorittaa kaikkien tuotteiden myynnistä arvonlisäveroa siltä osin kuin kyse oli saatavien hallinnointi- tai perintäpalvelun myynnistä. Siltä osin kuin kysymys oli rahoituspalvelun myynnistä, arvonlisäveroa ei ollut suoritettava.

Hakijan mukaan asiakkailta perityt veloitukset kohdistuivat palveluun kokonaisuutena. Jos hakijan asiakkaalta veloittamat suoritukset eivät olleet välittömästi kohdistettavissa verottomaan rahoituspalveluun, ne oli luettava hallinnointi- tai perintäpalvelun myynnistä suoritettavan veron perusteeseen ja niistä tuli suorittaa arvonlisäveroa.

Ennakkoratkaisu ajalle 10.12.2014 - 31.12.2015.

Arvonlisäverolaki 1 § 1 mom 1 kohta, 17 §, 18 § 2 mom, 41 §, 42 § 1 mom 2 ja 3 kohta sekä 73 § 1 mom

Arvonlisäverodirektiivi (2006/112/EY) 2 artikla 1 kohta c alakohta, 9 artikla 1 kohta, 73 artikla, 79 artikla sekä 135 artikla 1 kohta b, c ja d alakohta

Unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa C-305/01, MKG-Kraftfahrzeuge-Factoring GmbH, C-93/10, GFKL Financial Services AG, ja C-175/09, AXA.

KHO: 9.3.2016 T 801 (kumottu)