Tulorekisteriä kehitetään yhteistyössä
Kehitämme tulorekisteriä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Käsittelemme saadut palautteet, muutospyynnöt ja suositukset osana tulorekisterin kehittämistä.
Asiakkaiden ääni kuuluu kehittämisessä
Kuuntelemme asiakkaitamme neljällä eri tavalla. Näin pyrimme saamaan sekä pienten että suurten toimijoiden näkökulmat mukaan.
Tulorekisteriyksikön yhteistyöryhmän nimeää valtiovarainministeriö. Se arvioi tulorekisterin pidemmän aikavälin kehitystä. Ryhmään kuuluu edustajia kaikista tulorekisterin asiakasryhmistä: tietoja tulorekisteriin ilmoittavista maksajista eli tiedon tuottajista, tietoja hyödyntävistä organisaatioista eli tiedon käyttäjistä sekä tulonsaajista.
Kehittämisen tukena toimii yhteistyön verkosto, joka välittää kunkin toimialan yhteisen näkemyksen toimialan tarpeista tulorekisterin tietoon. Verkostossa on mukana tiedon tuottajien ja käyttäjien edustajia ja edunvalvojia.
Asiakasraatitoiminta on puolestaan suunnattu tietoja ilmoittaville. Lisäksi käytössämme ovat jatkuvan palautteen kanavat sekä asiakastyytyväisyyskyselyt.
Tulorekisteristä vastaavan Tulorekisteriyksikön ja sidosryhmien välinen yhteistyöryhmä käsittelee muun muassa tulotietojärjestelmän kehittämissuuntia ja toimintalinjoja. Yhteistyöryhmää koskevista säännöksissä, tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tulotietojärjestelmässä annetussa laissa (53/2018, 19 §).
Yhteistyöryhmään kuuluu puheenjohtaja ja enintään seitsemäntoista jäsentä, jotka valtiovarainministeriö nimeää Tulorekisteriyksikön esityksestä määräajaksi, enintään neljäksi vuodeksi. Valtiovarainministeriö nimeää puheenjohtajan. Jäsenistä yhden nimeää sosiaali- ja terveysministeriö, yhden Verohallinto, yhden Kela ja yhden Eläketurvakeskus sekä kaksi Tulorekisteriyksikkö. Tämän lisäksi ryhmään kuuluu aina ainakin kaksi edustajaa suorituksen maksajilta ja yksi edustaja tulonsaajilta.
Yhteistyöryhmässä käsitellään vuosittain tulorekisterin edellisen vuoden toimintakertomus, seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma sekä seuraavia kolmea vuotta koskeva kehittämissuunnitelma.
Yhteistyöryhmä antaa suosituksia ja ehdotuksia tulorekisterin kehittämiseen. Nykyisen ryhmän toimikausi on 1.1.2023–31.12.2026. Ryhmään nimetyt edustajat on listattu valtiovarainministeriön sivuilla: Tulorekisteriyksikön yhteistyöryhmä (vm.fi)
Yhteistyön verkoston tehtävänä on tukea yhteistyöryhmän toimintaa ja välittää kunkin toimialan yhteinen näkemys toimialan tarpeista tulorekisterin tietoon. Kukin toimiala nimeää verkostoon kaksi edustajaa ja yhden varaedustajan.
Tulorekisteri pyytää verkostolta lausuntoja ja tekee verkostolle erilaisia kyselyjä. Toimialan nimetty edustaja välittää lausuntopyynnöt ja kyselyt muille toimialansa edustajille kannanottoa varten ja toimittaa niiden perusteella tulorekisterille vastauksena toimialan yhteisen näkemyksen. Nimetyt edustajat voivat myös tehdä toimialan yhteisiä muutospyyntöjä tulorekisterille.
Verkostossa valmistellaan kehitystä, arvioidaan tuotannon näkymien kokonaistilannetta sekä tulorekisterin tietojen hyödynnettävyyttä yleisellä tasolla. Lisäksi tehdään toimialakohtaista kehittämistyötä, esimerkiksi käsitellään ilmoittamisen ohjeistusta ja tiedon käyttäjien toimialakohtaisia tarpeita.
Tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan erilaisiin aiheisiin ja ilmiöihin liittyen. Vuosittain verkostossa käsitellään muun muassa tietosisältömuutoksia.
Verkostossa ovat mukana seuraavat toimialat:
- Kela
- Verohallinto
- eläkelaitokset
- Eläketurvakeskus
- Työllisyysrahasto
- työttömyyskassat
- liikennevakuuttajat
- kunnat
- työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
- Lupa- ja valvontavirasto
- Tapaturmavakuutuskeskus
- Potilasvakuutuskeskus
- Tilastokeskus
- Valtiokonttori
- Ulosottolaitos
- Suomen Taloushallintoliitto ry
- Suomen Yrittäjät ry
- Elinkeinoelämän Keskusliitto ry
- palkansaajakeskusjärjestöt
- sosiaali- ja terveysministeriö
- Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
- hyvinvointialueet
- Maahanmuuttovirasto
- oikeusministeriön hallinnonala
- poliisi
- Tulli
- positiivinen luottotietorekisteri
Asiakasraatien kautta tulorekisteri kerää palautetta maksajilta ja muilta tietoja ilmoittavilta. Asiakasraadit osallistuvat tulorekisterin kehittämiseen antamalla palautetta muun muassa rekisterin toimivuudesta ja muutoksista. Asiakasraatien jäsenet voivat myös tehdä muutospyyntöjä tulorekisterille. Raatien tärkein tehtävä on tuoda tiedon tuottajien näkemystä vahvemmin osaksi kehittämistä.
Palkoissa asiakasraateja on kolme: ohjelmistotalojen asiakasraati, tilitoimistojen ja palveluntuottajien asiakasraati sekä muiden ilmoittajien asiakasraati. Etuuksissa toimii yksi yhteinen etuustietojen ilmoittajien ja ohjelmistotalojen asiakasraati.
Tulorekisteri hakee raateihin vapaaehtoisia jäseniä kahden vuoden välein. Raadin toimikausi kestää kaksi vuotta ja sen aikana raadeille järjestetään vähintään kaksi virtuaalista tilaisuutta. Raatien jäsenille voidaan myös lähettää kyselyitä ja pyytää kohdennetusti kommentteja kehityksen tueksi.
Raatien jäsenet valitaan siten, että saadaan mahdollisimman edustava otos tiedon tuottajista. Valinnoissa on huomioitu esimerkiksi organisaatiomuoto, kotipaikka, ilmoittamiskanavat ja muut ilmoitustarpeet. Palkkatietoja käsitteleviin raateihin osallistuvat myös Suomen Yrittäjien ja Taloushallintoliiton edustajat.
Raadit aloittivat nykyisen kautensa toukokuussa 2024.
Tulorekisteri kerää jatkuvasti palautetta rekisterin toiminnasta. Palautetta kerätään puhelinpalvelussa ja verkkosivujen palautelomakkeella.
Kaikki palautteet käsitellään säännöllisesti ja toteutuskelpoiset ehdotukset siirretään arvioitavaksi tulorekisterin pienkehitykseen.
Keräämme tietoa tulorekisterin käyttökokemuksista myös asiakastyytyväisyyskyselyllä. Kerran vuodessa tehtävässä kyselyssä pääset arvioimaan muun muassa tulorekisterin helppokäyttöisyyttä, luotettavuutta ja asiakaspalvelua.
Lisäksi verkkosivustollamme on käytössä verkkoanalytiikkatyökaluja. Voit esimerkiksi antaa verkkosivuista palautetta palautepainikkeiden kautta. Hyödynnämme tietoja verkkosivuston kehityksessä.
Pienet kehitysehdotukset käsitellään pienkehityksessä
Jos asiakkailta saatu kehitysehdotus on laajuudeltaan pieni ja se on mahdollista toteuttaa voimassa olevan lainsäädännön puitteissa, muutospyyntö ohjataan tulorekisterin pienkehitykseen. Asiakkaiden ehdotusten lisäksi pienkehityksessä käsitellään tulorekisterin tunnistamia kehityskohteita ja lainsäädännöstä johtuvia, välttämättömiä muutoksia tulorekisterin toimintaan.
Pienkehittäminen etenee vuosikellon mukaan. Joulukuussa kerätään yhteen kaikki muutospyynnöt. Alkuvuoden aikana tulorekisteri arvioi pyyntöjen toteutettavuutta ja vaikutusta sekä pyytää tarvittaessa sidosryhmiltä kannanotot aiheesta.
Tämän jälkeen tulorekisteri valitsee toteutettavat muutospyynnöt, aloittaa muutosten toteuttamisen ja viestii muutoksista niille asiakkaille, joihin muutos vaikuttaa. Ennen muutosten tuotantoon vientiä tietojen ilmoittajat ja tietojen käyttäjät pääsevät vielä testaamaan uusia ominaisuuksia tulorekisterin testiympäristössä.
Tulorekisterin pienkehittämisen vuosikello:
Suuremmat kehityslinjat valmistellaan ministeriössä
Muutospyyntöjen joukossa on ajoittain myös laajempia kehitysehdotuksia, jotka vaativat esimerkiksi nykyisen lainsäädännön muuttamista. Nämä pyynnöt käsitellään osana tulorekisterin kehittämissuunnitelmaa.
Tulorekisteri laatii laissa määritellyn kehittämissuunnitelmansa aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Suunnitelma toimii ohjenuorana tulorekisterin pitkäkestoiselle kehittämiselle. Sen tarkoituksena on turvata eri sidosryhmien vaikutusmahdollisuudet tulorekisterin kehittämiseen sekä luoda näkyvyys pidemmän aikavälin suunniteltuun kehittämiseen.
Tulorekisterin kehittämistä ohjaavat
- tulorekisteriin talletettavan tiedon laadun varmistaminen
- ilmoittamisen selkeys ja käytettävyys
- tietopohjan ja tietosisällön arviointi
- asiakasyhteistyö ja kokonaisprosessin tehokkuus.
Kehittämissuunnitelma toimitetaan tulorekisterin yhteistyön verkostolle vuosittain ja dokumentti lausuntoineen käsitellään yhteistyöryhmässä.
Lainsäädännöstä johtuva pakollinen kehittäminen
Tulorekisteritietojen oikeellisuus ja rekisterinpitäjän vastuut
Tulorekisteriyksikössä on käynnissä projekti, jossa tulonsaajalle mahdollistetaan oikeus vaatia tulorekisteriin talletettujen tulotietojensa oikaisemista. Projektin tuottamat muutokset tulevat voimaan 4.1.2027.
Projektin jälkeen
- tulonsaaja voi vaatia tulorekisteriin talletettujen henkilötietojensa oikaisua sekä henkilötietojen käsittelyn rajoittamisesta suoraan Tulorekisteriyksiköltä
- Tulorekisteriyksiköllä on kyky vastaanottaa ja käsitellä vaatimus sekä lähettää selvityspyyntöjä tulonsaajalle ja maksajalle
- maksaja pystyy tarkastelemaan oikaistavaksi vaadittuja tietoja tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa ja oikaisemaan tiedot itse
- Tulorekisteriyksikkö pystyy tarvittaessa oikaisemaan tiedot ja jakamaan oikaistut tiedot tiedon käyttäjille.
Lisäksi Tulorekisteriyksikkö saa toimivallan uhkasakon määräämiseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa maksaja laiminlyö vaaditun ilmoituksen antamisen tai korjaamisen.
Mahdolliset tulorekisteriin vaikuttavat lainsäädännön muutokset
Nykyisen ja tulevan hallitusohjelman kirjaukset
Seuraamme Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman toimenpiteiden sekä tulevan hallituksen (2027–) hallitusohjelman kirjausten vaikutuksia tulorekisteriin aktiivisesti.
Myös vaikuttamistyötä tulevan hallituksen hallitusohjelmaan tehdään suunnittelukauden aikana.
Sosiaaliturvan kokonaisuudistus (2020‒2027)
Seuraamme uudistuksen etenemistä. Uudistuksen tarkoitus on sujuvoittaa palvelujärjestelmää. Lue lisää sosiaaliturvauudistuksesta (stm.fi).
Muu kehittäminen
Tulorekisterin käyttövarmuuden turvaaminen
Tulorekisteriyksikössä on käynnissä hanke tulorekisterin käyttövarmuuden turvaamiseksi. Hankkeelle on myönnetty erillisrahoitus vuosille 2023–2027.
Tulevina vuosina palvelukysyntä tulee ennusteiden mukaan kasvamaan. Tämä edellyttää tulotietojärjestelmän toiminnallisuuksiin teknologiauudistuksia. Muutokset ovat välttämättömiä, jotta voimme vastata asiakastarpeisiin ja turvata perustoiminnan toimintavarmuuden.
Tekoälyn hyödyntämismahdollisuudet rekisterin toiminnoissa
Kartoitamme mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia tekoälypohjaisia ratkaisuja, joilla voisimme tehostaa ja automatisoida rekisterin toimintoja.
Tuottavuussäästöjen vaikutukset
Valtion talouden tasapainottamiseen liittyvät valtion virastojen toimintamenosäästöt tulevat vaikuttamaan tulorekisterin kehittämiseen kuluvalla suunnittelukaudella. Säästöt tulevat vaikeuttamaan rekisterinpitäjälle asetettujen velvoitteiden hoitamista ja kyvykkyyttä reagoida toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
Tulorekisterin kehittämisellä voitaisiin saavuttaa vielä merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä, mutta rekisteri ei voi ottaa vastaan uusia tehtäviä, jos sille ei ole rahoitusta.
Suunnitellut esiselvitykset
Työnantajan hakemustiedot
Osana valtiovarainministeriön Elämäntapalähtöisen digitalisaation edistämisohjelmaa on tunnistettu kehitystarve työnantajan hakemustietovirran keskittämisestä. Aihion taustalla on tavoite luoda yhteinen hakemuspalvelu työnantajille maksettaville etuuksille ja korvauksille, mikä tehostaisi nykyistä tiedonkulkua ja vähentäisi kahdenvälisiä tietovirtoja.
Esiselvitys kattaa kehitysaihion toteutusvaihtoehtojen ja muutosvaikutusten arvioimisen. Selvityksessä kartoitetaan uudesta toiminnallisuudesta aiheutuvat kustannukset (tulorekisteri ja sidosryhmät) ja arvioidaan kehitysaihion mahdollinen toteutettavuus ja aikataulu.
Valmistuneet esiselvitykset
Ansioperustetieto etuustietoilmoituksella ilmoitettavaksi tiedoksi
Etuustietoilmoituksella ilmoitettavien tietojen sisältöä on ehdotettu laajennettavaksi ansioperustetiedolla. Jos ansioperustetieto ilmoitettaisiin etuustietoilmoituksella, etuusjaksoista karttunut eläke voitaisiin laskea tulorekisteristä saatavilla tiedoilla.
Kehitysaihio oli kevään 2024 selvityksen perusteella sidosryhmien mielestä toiseksi tärkein edistettävä jatkolaajennos. Kokonaisuuden muutosvaikutuksia on selvitetty sidosryhmien kanssa yhteistyössä 2024–2025.
Tulorekisterin tietojen laatu ja eheys
Tulorekisterin tietoja hyödyntävät organisaatiot ovat havainneet, että tulorekisteriin talletetaan hyötymistarkoituksessa tai jopa rikollisessa tarkoituksessa vääriä tulotietoja. Nykyisten säädösten mukaan suorituksen maksaja on velvollinen korjaamaan virheelliset tiedot, mutta käyttäjien kokemusten perusteella näin ei kehotuksista huolimatta aina tapahdu. Tulorekisterin käytettävyyden kannalta ei ole tarkoituksenmukaista, että tulorekisteriin jää selkeästi virheelliseksi tunnistettua tietoa.
Kehitysaihio oli kevään 2024 selvityksen perusteella sidosryhmien mielestä tärkein edistettävä jatkolaajennos. Vuoden 2025 toteutetussa selvityksessä arvioitiin keskitetyn laadunvalvonnan toteutusvaihtoehtoja, valvontatietovirran lisäämisen toteutettavuutta ja analyysiyhteistyön lisäämisen vaihtoehtoja.
Selvityksen seurauksena vuoden 2026 aikana lisätään tulotietojen vastaanoton estäviä tarkastussääntöjä ja kehitetään toiminnan jälkikäteistä valvontaa.
Lisäksi tarkennetaan muita selvityksessä tunnistettuja toimenpiteitä ja arvioidaan mahdollisia säädösmuutostarpeita, lisätään yhteistyötä palkkaohjelmistojen kanssa sekä tietoja hyödyntävien organisaatioiden kanssa ja mitataan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Toteutusprojekti edellyttäisi säädösmuutoksia ja rahoitusta.
Kehitysehdotukset, joille ei ole suunnitelmia vuosille 2026‒2029
Arkaluonteisten tulotietojen tallettaminen tulorekisteriin
Tulorekisteriin ei tällä hetkellä talleteta tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuihin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia, ns. arkaluonteisia tietoja. Tällaisia tietoja ovat muun muassa vangeille maksetut palkat, lakkoavustukset, vammaisetuudet ja toimeentulotuet.
Arkaluonteisten tietojen ilmoittaminen rajattiin pois jo tulorekisterin perustamisvaiheessa, ja niiden lisääminen tulorekisterin tietosisältöön edellyttäisi tulorekisteriä koskevan lainsäädännön muuttamista.
Muutokset tulorekisterin ilmoitusten pakolliseen tietosisältöön
Tulorekisterin tietopohjan kehittämiseen on esitetty erilaisia vaatimuksia. On ehdotettu sekä nykyisen tietosisällön supistamista (Valtiontalouden tarkastusviraston loppuraportti) että nykyisen pakollisen tietosisällön laajentamista (Tulorekisteriyksikön aiemmin saamat lausunnot kehittämissuunnitelmaan). Tietosisällön muutokset edellyttäisivät tulorekisteriä koskevan lainsäädännön muuttamista.
Tiedon käytön laajennukset
Uusia käyttökohteita, joissa tulorekisterin tietoja voisi tulevaisuudessa mahdollisesti hyödyntää:
- työtapaturmien ja ammattitautien hoitolaitoksissa
- merenkulun tukihakemusten valvonnassa
- opiskelijoiden työllistymisen seurannassa valmistumisen jälkeen ja sitä kautta opetuslaitosten rahoituksen kohdentamisessa
- tilastointiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa
- vastaanottorahan myöntämisessä
- maatalouden, poronhoidon ja turkistuottajien lomituspalveluiden käsittelyssä ja valvonnassa
- työttömyyspäivärahan yhteensovituksessa, kun on kyse työsuhteen päättymiseen liittyvästä riidasta (työsopimuslain 12 luvun 3 §)
- ammattiliittojen jäsenmaksun suuruuden määrittämisessä
- kuntatyönantajien tehtävien hoitamisessa
- työttömyyskassojen jäsenyysasioiden käsittelyssä ja työllistämistä tukevien palvelujen tuottamisessa
- Rajavartiolaitoksessa
- Digi- ja väestötietovirastossa.
Mahdolliset uudet käyttökohteet edellyttäisivät tarkempaa selvittämistä ja säädösmuutoksia. Muutosten läpivieminen vaatisi mahdollisesti myös rahoitusta.
Tulorekisteriyksikkö vastaa tulorekisterin kehittämisestä voimassa olevan lainsäädännön puitteissa.
Suuremmat kokonaisuudet valmistellaan valtiovarainministeriössä hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi toimintaperiaatteiden muutoksiin ja lainsäädäntöön vaikuttavat kehittämisaihiot. Tulorekisteri ei päätä itsenäisesti näiden kehittämisaihioiden toteuttamisesta. Niiden toteutus edellyttää aina myönteistä rahoituspäätöstä sekä poliittista hyväksyntää tarvittavan lainsäädäntötyön aloittamiselle.