Tulorekisteriä kehitetään yhteistyössä

Tulorekisteriä kehitetään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Asiakkaiden kuuntelemiseksi tulorekisterissä on käytössä neljä yhteistyön tasoa. Saadut palautteet, muutospyynnöt ja suositukset käsitellään osana tulorekisterin kehittämistä.

Tulorekisteristä vastaavan Tulorekisteriyksikön ja sidosryhmien välinen yhteistyöryhmä käsittelee muun muassa tulotietojärjestelmän kehittämissuuntia ja toimintalinjoja. Yhteistyöryhmää koskevista säännöksissä, tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tulotietojärjestelmässä annetussa laissa (53/2018, 19 §).

Yhteistyöryhmään kuuluu puheenjohtaja ja enintään kaksitoista jäsentä, jotka valtiovarainministeriö nimeää Tulorekisteriyksikön esityksestä määräajaksi, enintään neljäksi vuodeksi. Jäsenistä yhden nimeää Verohallinto, yhden Kela ja yhden Eläketurvakeskus. Tämän lisäksi ryhmään kuuluu aina ainakin yksi edustaja suorituksen maksajilta ja yksi edustaja tulonsaajilta.

Yhteistyöryhmässä käsitellään vuosittain tulorekisterin edellisen vuoden toimintakertomus, seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma sekä seuraavia kolmea vuotta koskeva kehittämissuunnitelma.

Yhteistyöryhmä antaa suosituksia ja ehdotuksia tulorekisterin kehittämiseen. Ryhmän ensimmäinen toimikausi on alkanut vuonna 2018 ja päättyy 31.12.2022. Ryhmään nimetyt edustajat on listattu valtiovarainministeriön sivuilla: Tulorekisteriyksikön yhteistyöryhmä (vm.fi)

Yhteistyön verkoston tehtävänä on tukea yhteistyöryhmän toimintaa ja välittää kunkin toimialan yhteinen näkemys toimialan tarpeista tulorekisterin tietoon. Verkosto aloitti toimintansa keväällä 2019. Kukin toimiala nimeää verkostoon kaksi edustajaa ja yhden varaedustajan.

Tulorekisteri pyytää verkostolta lausuntoja ja tekee verkostolle erilaisia kyselyjä. Toimialan nimetty edustaja välittää lausuntopyynnöt ja kyselyt muille toimialansa edustajille kannanottoa varten ja toimittaa niiden perusteella tulorekisterille vastauksena toimialan yhteisen näkemyksen. Nimetyt edustajat voivat myös tehdä toimialan yhteisiä muutospyyntöjä tulorekisterille.

Verkostossa valmistellaan kehitystä, arvioidaan tuotannon näkymien kokonaistilannetta sekä tulorekisterin tietojen hyödynnettävyyttä yleisellä tasolla. Lisäksi tehdään toimialakohtaista kehittämistyötä, esimerkiksi käsitellään ilmoittamisen ohjeistusta ja tiedon käyttäjien toimialakohtaisia tarpeita.

Tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan erilaisiin aiheisiin ja ilmiöihin liittyen. Vuosittain verkostossa käsitellään muun muassa tietosisältömuutoksia.

  • Kela
  • Verohallinto
  • eläkelaitokset
  • Eläketurvakeskus
  • Työllisyysrahasto
  • työttömyyskassat
  • liikennevakuuttajat
  • kunnat
  • työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
  • työsuojeluviranomainen
  • Tapaturmavakuutuskeskus
  • Potilasvakuutuskeskus
  • Tilastokeskus
  • Valtiokonttori
  • Ulosottolaitos
  • Suomen Taloushallintoliitto ry
  • Suomen Yrittäjät ry
  • Elinkeinoelämän Keskusliitto ry
  • palkansaajakeskusjärjestöt
  • sosiaali- ja terveysministeriö.

Asiakasraatien kautta tulorekisteri kerää palautetta tietojen ilmoittamisesta. Asiakasraadit osallistuvat tulorekisterin kehittämiseen antamalla palautetta muun muassa rekisterin toimivuudesta ja muutoksista. Asiakasraatien jäsenet voivat myös tehdä muutospyyntöjä tulorekisterille. Raatien tärkein tehtävä on tuoda tiedon tuottajien näkemystä vahvemmin osaksi kehittämistä.

Palkoissa asiakasraateja on kolme: ohjelmistotalojen asiakasraati, tilitoimistojen ja palveluntuottajien asiakasraati sekä muiden ilmoittajien asiakasraati. Etuuksissa toimii yksi yhteinen etuustietojen ilmoittajien ja ohjelmistotalojen asiakasraati.

Tulorekisteri hakee raateihin vapaaehtoisia jäseniä kahden vuoden välein. Raadin toimikausi kestää kaksi vuotta ja sen aikana raadeille järjestetään vähintään kaksi virtuaalista tilaisuutta. Lisäksi raadeille lähetetään vuosittain oma asiakastyytyväisyyskysely, jota verrataan julkiseen kyselyyn. Raatien jäsenille voidaan myös lähettää muita kyselyitä ja pyytää kohdennetusti kommentteja kehityksen tueksi.

Raatien jäsenet valitaan siten, että saadaan mahdollisimman edustava otos tiedon tuottajista. Valinnoissa on huomioitu esimerkiksi organisaatiomuoto, kotipaikka, ilmoittamiskanavat ja muut ilmoitustarpeet. Palkkatietoja käsitteleviin raateihin osallistuvat myös Suomen Yrittäjien ja Taloushallintoliiton edustajat.

Palkkatietojen asiakasraadit aloittivat ensimmäisen kautensa marraskuussa 2019 ja etuuksien raati huhtikuussa 2021.

Tulorekisteri kerää jatkuvasti palautetta rekisterin toiminnasta. Palautetta kerätään puhelinpalvelussa, chatissa ja verkkosivujen palautelomakkeella. Palautteet käsitellään säännöllisesti ja toteutuskelpoiset ehdotukset siirretään arvioitavaksi tulorekisterin pienkehitykseen.

Tulorekisteri selvittää myös käyttäjätyytyväisyyttä erillisellä kyselyllä kaksi kertaa vuodessa. Kyselyssä pyydetään palautetta erityisesti tulorekisterin toimivuudesta ja käytettävyydestä.

Lisäksi verkkosivuilla kerätään käyttäjäpalautetta palautepainikkeiden avulla. Palautepainikkeiden vastauksien avulla kehitetään etenkin verkkosivuilla olevia ohjeita.

Pienet kehitysehdotukset käsitellään pienkehityksessä

Jos asiakkailta saatu kehitysehdotus on laajuudeltaan pieni ja se on mahdollista toteuttaa voimassa olevan lainsäädännön puitteissa, muutospyyntö ohjataan tulorekisterin pienkehitykseen. Asiakkaiden ehdotusten lisäksi pienkehityksessä käsitellään tulorekisterin tunnistamia kehityskohteita ja lainsäädännöstä johtuvia, välttämättömiä muutoksia tulorekisterin toimintaan.

Pienkehittäminen etenee vuosikellon mukaan. Joulukuussa kerätään yhteen kaikki muutospyynnöt. Alkuvuoden aikana tulorekisteri arvioi pyyntöjen toteutettavuutta ja vaikutusta sekä pyytää tarvittaessa sidosryhmiltä kannanotot aiheesta. Tämän jälkeen tulorekisteri valitsee toteutettavat muutospyynnöt, aloittaa muutosten toteuttamisen ja viestii muutoksista niille asiakkaille, joihin muutos vaikuttaa. Ennen muutosten tuotantoon vientiä tietojen ilmoittajat ja tietojen käyttäjät pääsevät vielä testaamaan uusia ominaisuuksia tulorekisterin testiympäristössä.

Tulorekisterin pienkehittämisen vuosikello:

Tulorekisterin pienkehittämisen vuosikello.

Suuremmat kehityslinjat valmistellaan ministeriössä

Muutospyyntöjen joukossa on ajoittain myös laajempia kehitysehdotuksia, jotka vaativat esimerkiksi nykyisen lainsäädännön muuttamista. Nämä pyynnöt käsitellään osana tulorekisterin kehittämissuunnitelmaa.

Tulorekisteri laatii laissa määritellyn kehittämissuunnitelmansa aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Suunnitelma toimii ohjenuorana tulorekisterin pitkäkestoiselle kehittämiselle. Sen tarkoituksena on turvata eri sidosryhmien vaikutusmahdollisuudet tulorekisterin kehittämiseen sekä luoda näkyvyys pidemmän aikavälin suunniteltuun kehittämiseen.

Tulorekisterin kehittämistä ohjaavat

  • tulorekisteriin talletettavan tiedon laatu
  • tiedon käytettävyys
  • tietopohjan laajentaminen
  • kokonaisprosessin tehokkuus.

Kehittämissuunnitelma toimitetaan tulorekisterin yhteistyön verkostolle vuosittain ja dokumentti lausuntoineen käsitellään yhteistyöryhmässä.

Tulorekisteriyksikkö vastaa tulorekisterin kehittämisestä voimassa olevan lainsäädännön puitteissa. Suuremmat kokonaisuudet valmistellaan valtiovarainministeriössä hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi toimintaperiaatteiden muutoksiin ja lainsäädäntöön vaikuttavat kehittämisaihiot. Tulorekisteri ei päätä itsenäisesti näiden kehittämisaihioiden toteuttamisesta. Niiden toteutus edellyttää aina myönteistä rahoituspäätöstä sekä poliittista hyväksyntää tarvittavan lainsäädäntötyön aloittamiselle.