Tulorekisteriä kehitetään yhteistyössä

Tulorekisteriä kehitetään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Saadut palautteet, muutospyynnöt ja suositukset käsitellään osana tulorekisterin kehittämistä.

Asiakkaiden kuuntelemiseksi tulorekisterissä on käytössä neljä yhteistyön tasoa

Tulorekisteristä vastaavan Tulorekisteriyksikön ja sidosryhmien välinen yhteistyöryhmä käsittelee muun muassa tulotietojärjestelmän kehittämissuuntia ja toimintalinjoja. Yhteistyöryhmää koskevista säännöksissä, tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tulotietojärjestelmässä annetussa laissa (53/2018, 19 §).

Yhteistyöryhmään kuuluu puheenjohtaja ja enintään kaksitoista jäsentä, jotka valtiovarainministeriö nimeää Tulorekisteriyksikön esityksestä määräajaksi, enintään neljäksi vuodeksi. Jäsenistä yhden nimeää Verohallinto, yhden Kela ja yhden Eläketurvakeskus. Tämän lisäksi ryhmään kuuluu aina ainakin yksi edustaja suorituksen maksajilta ja yksi edustaja tulonsaajilta.

Yhteistyöryhmässä käsitellään vuosittain tulorekisterin edellisen vuoden toimintakertomus, seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma sekä seuraavia kolmea vuotta koskeva kehittämissuunnitelma.

Yhteistyöryhmä antaa suosituksia ja ehdotuksia tulorekisterin kehittämiseen. Ryhmän ensimmäinen toimikausi on alkanut vuonna 2018 ja päättyy 31.12.2022. Ryhmään nimetyt edustajat on listattu valtiovarainministeriön sivuilla: Tulorekisteriyksikön yhteistyöryhmä (vm.fi)

Yhteistyön verkoston tehtävänä on tukea yhteistyöryhmän toimintaa ja välittää kunkin toimialan yhteinen näkemys toimialan tarpeista tulorekisterin tietoon. Verkosto aloitti toimintansa keväällä 2019. Kukin toimiala nimeää verkostoon kaksi edustajaa ja yhden varaedustajan.

Tulorekisteri pyytää verkostolta lausuntoja ja tekee verkostolle erilaisia kyselyjä. Toimialan nimetty edustaja välittää lausuntopyynnöt ja kyselyt muille toimialansa edustajille kannanottoa varten ja toimittaa niiden perusteella tulorekisterille vastauksena toimialan yhteisen näkemyksen. Nimetyt edustajat voivat myös tehdä toimialan yhteisiä muutospyyntöjä tulorekisterille.

Verkostossa valmistellaan kehitystä, arvioidaan tuotannon näkymien kokonaistilannetta sekä tulorekisterin tietojen hyödynnettävyyttä yleisellä tasolla. Lisäksi tehdään toimialakohtaista kehittämistyötä, esimerkiksi käsitellään ilmoittamisen ohjeistusta ja tiedon käyttäjien toimialakohtaisia tarpeita.

Tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan erilaisiin aiheisiin ja ilmiöihin liittyen. Vuosittain verkostossa käsitellään muun muassa tietosisältömuutoksia.

  • Kela
  • Verohallinto
  • eläkelaitokset
  • Eläketurvakeskus
  • Työllisyysrahasto
  • työttömyyskassat
  • liikennevakuuttajat
  • kunnat
  • työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
  • työsuojeluviranomainen
  • Tapaturmavakuutuskeskus
  • Potilasvakuutuskeskus
  • Tilastokeskus
  • Valtiokonttori
  • Ulosottolaitos
  • Suomen Taloushallintoliitto ry
  • Suomen Yrittäjät ry
  • Elinkeinoelämän Keskusliitto ry
  • palkansaajakeskusjärjestöt
  • sosiaali- ja terveysministeriö.

Asiakasraatien kautta tulorekisteri kerää palautetta tietojen ilmoittamisesta. Asiakasraadit osallistuvat tulorekisterin kehittämiseen antamalla palautetta muun muassa rekisterin toimivuudesta ja muutoksista. Asiakasraatien jäsenet voivat myös tehdä muutospyyntöjä tulorekisterille. Raatien tärkein tehtävä on tuoda tiedon tuottajien näkemystä vahvemmin osaksi kehittämistä.

Palkoissa asiakasraateja on kolme: ohjelmistotalojen asiakasraati, tilitoimistojen ja palveluntuottajien asiakasraati sekä muiden ilmoittajien asiakasraati. Etuuksissa toimii yksi yhteinen etuustietojen ilmoittajien ja ohjelmistotalojen asiakasraati.

Tulorekisteri hakee raateihin vapaaehtoisia jäseniä kahden vuoden välein. Raadin toimikausi kestää kaksi vuotta ja sen aikana raadeille järjestetään vähintään kaksi virtuaalista tilaisuutta. Lisäksi raadeille lähetetään vuosittain oma asiakastyytyväisyyskysely, jota verrataan julkiseen kyselyyn. Raatien jäsenille voidaan myös lähettää muita kyselyitä ja pyytää kohdennetusti kommentteja kehityksen tueksi.

Raatien jäsenet valitaan siten, että saadaan mahdollisimman edustava otos tiedon tuottajista. Valinnoissa on huomioitu esimerkiksi organisaatiomuoto, kotipaikka, ilmoittamiskanavat ja muut ilmoitustarpeet. Palkkatietoja käsitteleviin raateihin osallistuvat myös Suomen Yrittäjien ja Taloushallintoliiton edustajat.

Palkkatietojen asiakasraadit aloittivat ensimmäisen kautensa marraskuussa 2019 ja etuuksien raati huhtikuussa 2021.

Tulorekisteri kerää jatkuvasti palautetta rekisterin toiminnasta. Palautetta kerätään puhelinpalvelussa, chatissa ja palvelupyyntöjen ratkaisujen yhteydessä. Lisäksi voit antaa meille palautetta verkkosivujen palautelomakkeella.

Kaikki palautteet käsitellään säännöllisesti ja toteutuskelpoiset ehdotukset siirretään arvioitavaksi tulorekisterin pienkehitykseen.

Tulorekisteri selvittää myös käyttäjätyytyväisyyttä erillisellä kyselyllä kaksi kertaa vuodessa. Kyselyssä pyydetään palautetta erityisesti tulorekisterin toimivuudesta ja käytettävyydestä.

Lisäksi verkkosivuilla kerätään käyttäjäpalautetta palautepainikkeiden avulla. Palautepainikkeiden vastauksien avulla kehitetään etenkin verkkosivuilla olevia ohjeita.

Pienet kehitysehdotukset käsitellään pienkehityksessä

Jos asiakkailta saatu kehitysehdotus on laajuudeltaan pieni ja se on mahdollista toteuttaa voimassa olevan lainsäädännön puitteissa, muutospyyntö ohjataan tulorekisterin pienkehitykseen. Asiakkaiden ehdotusten lisäksi pienkehityksessä käsitellään tulorekisterin tunnistamia kehityskohteita ja lainsäädännöstä johtuvia, välttämättömiä muutoksia tulorekisterin toimintaan.

Pienkehittäminen etenee vuosikellon mukaan. Joulukuussa kerätään yhteen kaikki muutospyynnöt. Alkuvuoden aikana tulorekisteri arvioi pyyntöjen toteutettavuutta ja vaikutusta sekä pyytää tarvittaessa sidosryhmiltä kannanotot aiheesta. Tämän jälkeen tulorekisteri valitsee toteutettavat muutospyynnöt, aloittaa muutosten toteuttamisen ja viestii muutoksista niille asiakkaille, joihin muutos vaikuttaa. Ennen muutosten tuotantoon vientiä tietojen ilmoittajat ja tietojen käyttäjät pääsevät vielä testaamaan uusia ominaisuuksia tulorekisterin testiympäristössä.

Tulorekisterin pienkehittämisen vuosikello:

Tulorekisterin pienkehittämisen vuosikello.

Suuremmat kehityslinjat valmistellaan ministeriössä

Muutospyyntöjen joukossa on ajoittain myös laajempia kehitysehdotuksia, jotka vaativat esimerkiksi nykyisen lainsäädännön muuttamista. Nämä pyynnöt käsitellään osana tulorekisterin kehittämissuunnitelmaa.

Tulorekisteri laatii laissa määritellyn kehittämissuunnitelmansa aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Suunnitelma toimii ohjenuorana tulorekisterin pitkäkestoiselle kehittämiselle. Sen tarkoituksena on turvata eri sidosryhmien vaikutusmahdollisuudet tulorekisterin kehittämiseen sekä luoda näkyvyys pidemmän aikavälin suunniteltuun kehittämiseen.

Tulorekisterin kehittämistä ohjaavat

  • tulorekisteriin talletettavan tiedon laatu
  • tiedon käytettävyys
  • tietopohjan laajentaminen
  • kokonaisprosessin tehokkuus.

Kehittämissuunnitelma toimitetaan tulorekisterin yhteistyön verkostolle vuosittain ja dokumentti lausuntoineen käsitellään yhteistyöryhmässä.

Lainsäädännöstä johtuva pakollinen kehittäminen

Henkilötunnuksen uudistaminen

Valtionvarainministeriö on asettanut hankkeen henkilötunnuksen uudistamisen ja valtion takaaman identiteetin kehittämiseksi toimikaudelle 1.12.2020–31.12.2022.

Tulorekisteri seuraa hankkeen etenemistä ja selvittää muutosten vaikutuksia. Tulorekisterin vuoden 2022 kehittämisessä huomioidaan mahdolliset henkilötunnukseen liittyvät muutokset.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistus (2020‒2027)

Sosiaaliturvakomitea työstää välimietintönä tiekarttaa sosiaaliturvan vaiheittaiselle kokonaisuudistukselle. Välimietinnön pitäisi valmistua maaliskuussa 2023.

Tulorekisteri seuraa uudistuksen etenemistä. Tulorekisterin mahdollisuudet palvelujärjestelmän sujuvoittamisessa ovat keskeisessä roolissa.

Mahdolliset laajennukset tietojen käyttöön

Tulorekisteri odottaa tietoa lainsäädäntötyön edistymisestä ennen kuin aloittaa keskustelut uusien tiedon käyttäjien kanssa.

Mahdollisia uusia käyttökohteita ovat:

  • maatalouden, poronhoidon ja turkistuottajien lomituspalveluiden käsittely ja valvonta
  • merenkulun tukihakemusten valvonta
  • tiedon välittäminen työtapaturmien ja ammattitautien hoitolaitoksille siitä, mikä vakuutusyhtiö kussakin tapauksessa on vastuussa
  • nykyistä kattavampi syiden seuranta tilanteessa, jossa henkilö lakkaa olemasta työnhakija
  • opiskelijoiden työllistymisen seuranta valmistumisen jälkeen ja sitä kautta opetuslaitosten rahoituksen kohdentaminen
  • tietojen käyttäminen tilastointiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.

Muu kehittäminen

Selvitys keskitetystä laadunvalvonnasta (2022‒2023)

Selvityksessä tarkastellaan yhdessä sidosryhmien kanssa, miten tulorekisteriin tallennetun tiedon laatua voitaisiin valvoa keskitetysti, millaisia lakimuutoksia tarvittaisiin ja mitä hyötyjä keskitetyllä laadunvalvonnalla saavutettaisiin.

Lisäksi arvioidaan toimenpiteiden toteutettavuutta, kustannuksia ja aikataulua. Selvityksen valmistuttua tehdään vielä erikseen päätös mahdollisista toimenpiteistä.

Selvitys käyttäjän selvittämän valvontatiedon tallentamisesta tulorekisteriin (2022‒2023)

Valtiovarainministeriön koordinoimassa selvityksessä kartoitetaan, pitäisikö tiedon käyttäjillä olla mahdollisuus lisätä tulorekisteriin valvontatietoja. Nämä olisivat käyttäjän omassa valvonnassaan selvittämiä tietoja, esimerkiksi oikea tulon määrä. Samalla arvioidaan millaisia säädösmuutoksia tietosisällön lisääminen edellyttäisi.

Tavoitteena on tuottaa alustava hankesuunnitelma kustannus- ja hyötyanalyyseineen. Selvityksen valmistuttua tehdään vielä erikseen päätös mahdollisista toimenpiteistä.

Tulorekisterin teknologiakehittäminen

Seurantajaksolla huomioidaan tulorekisterin pakollinen teknologiakehittäminen.

Positiivinen luottotietorekisteri

Positiivinen luottotietorekisteri on valmisteilla oleva kansallinen rekisteri, johon kootaan tiedot yksityishenkilöiden luotoista ja tuloista. Tulorekisteriyksikkö on uuden rekisterin toteuttaja ja ylläpitäjä. Voit seurata hankkeen etenemistä positiivinenluottotietorekisteri.fi-sivustolta.

Palkkatietoilmoituksella ilmoitettavan ammattiluokituksen kehittäminen

Tilastokeskuksessa on alkamassa ammattiluokituksen kehittämiseen tähtäävä selvitys, johon myös tulorekisteri osallistuu. Jos järjestelmää uudistetaan, se otetaan käyttöön vasta arviolta vuoden 2025 jälkeen.

Perusteettoman edun ilmoittaminen

Korjaamisen selvityksessä vuonna 2021 osa sidosryhmistä ehdotti muutoksia perusteettoman edun eli liikasuorituksen ilmoituskäytäntöön. Perusteeton etu haluttaisiin ilmoittaa samalla ilmoituksella takaisinperinnän kanssa, jos liikasuorituksen periminen tapahtuu heti seuraavan palkanmaksukauden aikana.

Ilmoituskäytännön muuttaminen vaatii toimenpiteitä sekä ilmoittajilta että tiedon hyödyntäjiltä, joten korjaamisselvityksen perusteella päätettiin toteuttaa ensin muita toimenpiteitä vuosina 2022‒2023. Tämän ehdotuksen tilanne tarkastellaan uudelleen yhdessä sidosryhmien kanssa aikaisintaan vuonna 2024.

Kehitysaihiot, joille ei ole suunnitelmia vuosille 2023‒2025

Kehitysehdotukset vaativat toteutuakseen erillisrahoituksen ja erillisen hankkeen perustamisen.

Arkaluonteisten tulotietojen tallentaminen tulorekisteriin

Tulorekisteriin ei tällä hetkellä talleteta tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuihin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia, ns. arkaluonteisia tietoja. Arkaluonteisten tietojen ilmoittaminen rajattiin pois jo tulorekisterin perustamisvaiheessa, ja niiden lisääminen tulorekisterin tietosisältöön edellyttäisi tulorekisteriä koskevan lainsäädännön muuttamista.

Yhteisöjen voitonjaon tallentaminen tulorekisteriin

Keväällä 2020 selvitettiin uusien tulolajien lisäämistä tulorekisterin tietosisältöön. Selvityksen perusteella suurimmat hyödyt saataisiin yhteisöjen voitonjakoa koskevista tiedoista. Näitä tulotietoja tarvitsee moni tiedon käyttäjä, ja tulorekisteristä vielä puuttuvista tuloryhmistä näiden volyymit ovat kaikkien suurimpia.

Muutokset tulorekisterin ilmoitusten pakolliseen tietosisältöön

Tulorekisterin tietopohjan kehittämiseen on esitetty erilaisia vaatimuksia. On ehdotettu sekä nykyisen tietosisällön supistamista (Valtiotalouden tarkastusviraston loppuraportti) että nykyisen pakollisen tietosisällön laajentamista (Tulorekisteriyksikön aiemmin saamat lausunnot kehittämissuunnitelmaan).

Tulorekisteriyksikkö vastaa tulorekisterin kehittämisestä voimassa olevan lainsäädännön puitteissa. Suuremmat kokonaisuudet valmistellaan valtiovarainministeriössä hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi toimintaperiaatteiden muutoksiin ja lainsäädäntöön vaikuttavat kehittämisaihiot. Tulorekisteri ei päätä itsenäisesti näiden kehittämisaihioiden toteuttamisesta. Niiden toteutus edellyttää aina myönteistä rahoituspäätöstä sekä poliittista hyväksyntää tarvittavan lainsäädäntötyön aloittamiselle.