Tulorekisteriä kehitetään yhteistyössä
Kehitämme tulorekisteriä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Käsittelemme saadut palautteet, muutospyynnöt ja suositukset osana tulorekisterin kehittämistä.
Asiakkaiden ääni kuuluu kehittämisessä
Kuuntelemme asiakkaitamme neljällä eri tavalla. Näin pyrimme saamaan sekä pienten että suurten toimijoiden näkökulmat mukaan.
Tulorekisteriyksikön yhteistyöryhmän nimeää valtiovarainministeriö. Se arvioi tulorekisterin pidemmän aikavälin kehitystä. Ryhmään kuuluu edustajia kaikista asiakasryhmistä: tietojen ilmoittajista ja käyttäjistä sekä tulonsaajista.
Kehittämisen tukena toimii yhteistyön verkosto, joka välittää kunkin toimialan yhteisen näkemyksen toimialan tarpeista tulorekisterin tietoon. Verkostossa on mukana tiedon ilmoittajien ja käyttäjien edustajia ja edunvalvojia.
Asiakasraatitoiminta on puolestaan suunnattu tiedon ilmoittajille. Lisäksi käytössämme ovat jatkuvan palautteen kanavat sekä asiakastyytyväisyyskyselyt.
Tulorekisteristä vastaavan Tulorekisteriyksikön ja sidosryhmien välinen yhteistyöryhmä käsittelee muun muassa tulotietojärjestelmän kehittämissuuntia ja toimintalinjoja. Yhteistyöryhmää koskevista säännöksissä, tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tulotietojärjestelmässä annetussa laissa (53/2018, 19 §).
Yhteistyöryhmään kuuluu puheenjohtaja ja enintään seitsemäntoista jäsentä, jotka valtiovarainministeriö nimeää Tulorekisteriyksikön esityksestä määräajaksi, enintään neljäksi vuodeksi. Valtiovarainministeriö nimeää puheenjohtajan. Jäsenistä yhden nimeää sosiaali- ja terveysministeriö, yhden Verohallinto, yhden Kela ja yhden Eläketurvakeskus sekä kaksi Tulorekisteriyksikkö. Tämän lisäksi ryhmään kuuluu aina ainakin kaksi edustajaa suorituksen maksajilta ja yksi edustaja tulonsaajilta.
Yhteistyöryhmässä käsitellään vuosittain tulorekisterin edellisen vuoden toimintakertomus, seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma sekä seuraavia kolmea vuotta koskeva kehittämissuunnitelma.
Yhteistyöryhmä antaa suosituksia ja ehdotuksia tulorekisterin kehittämiseen. Nykyisen ryhmän toimikausi on 1.1.2023–31.12.2026. Ryhmään nimetyt edustajat on listattu valtiovarainministeriön sivuilla: Tulorekisteriyksikön yhteistyöryhmä (vm.fi)
Yhteistyön verkoston tehtävänä on tukea yhteistyöryhmän toimintaa ja välittää kunkin toimialan yhteinen näkemys toimialan tarpeista tulorekisterin tietoon. Kukin toimiala nimeää verkostoon kaksi edustajaa ja yhden varaedustajan.
Tulorekisteri pyytää verkostolta lausuntoja ja tekee verkostolle erilaisia kyselyjä. Toimialan nimetty edustaja välittää lausuntopyynnöt ja kyselyt muille toimialansa edustajille kannanottoa varten ja toimittaa niiden perusteella tulorekisterille vastauksena toimialan yhteisen näkemyksen. Nimetyt edustajat voivat myös tehdä toimialan yhteisiä muutospyyntöjä tulorekisterille.
Verkostossa valmistellaan kehitystä, arvioidaan tuotannon näkymien kokonaistilannetta sekä tulorekisterin tietojen hyödynnettävyyttä yleisellä tasolla. Lisäksi tehdään toimialakohtaista kehittämistyötä, esimerkiksi käsitellään ilmoittamisen ohjeistusta ja tiedon käyttäjien toimialakohtaisia tarpeita.
Tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan erilaisiin aiheisiin ja ilmiöihin liittyen. Vuosittain verkostossa käsitellään muun muassa tietosisältömuutoksia.
Verkostossa ovat mukana seuraavat toimialat:
- Kela
- Verohallinto
- eläkelaitokset
- Eläketurvakeskus
- Työllisyysrahasto
- työttömyyskassat
- liikennevakuuttajat
- kunnat
- työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
- työsuojeluviranomainen
- Tapaturmavakuutuskeskus
- Potilasvakuutuskeskus
- Tilastokeskus
- Valtiokonttori
- Ulosottolaitos
- Suomen Taloushallintoliitto ry
- Suomen Yrittäjät ry
- Elinkeinoelämän Keskusliitto ry
- palkansaajakeskusjärjestöt
- sosiaali- ja terveysministeriö
- Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)
- hyvinvointialueet
- Maahanmuuttovirasto
- oikeusministeriön hallinnonala
- poliisi
- Tulli
Asiakasraatien kautta tulorekisteri kerää palautetta tietojen ilmoittamisesta. Asiakasraadit osallistuvat tulorekisterin kehittämiseen antamalla palautetta muun muassa rekisterin toimivuudesta ja muutoksista. Asiakasraatien jäsenet voivat myös tehdä muutospyyntöjä tulorekisterille. Raatien tärkein tehtävä on tuoda tiedon tuottajien näkemystä vahvemmin osaksi kehittämistä.
Palkoissa asiakasraateja on kolme: ohjelmistotalojen asiakasraati, tilitoimistojen ja palveluntuottajien asiakasraati sekä muiden ilmoittajien asiakasraati. Etuuksissa toimii yksi yhteinen etuustietojen ilmoittajien ja ohjelmistotalojen asiakasraati.
Tulorekisteri hakee raateihin vapaaehtoisia jäseniä kahden vuoden välein. Raadin toimikausi kestää kaksi vuotta ja sen aikana raadeille järjestetään vähintään kaksi virtuaalista tilaisuutta. Raatien jäsenille voidaan myös lähettää kyselyitä ja pyytää kohdennetusti kommentteja kehityksen tueksi.
Raatien jäsenet valitaan siten, että saadaan mahdollisimman edustava otos tiedon tuottajista. Valinnoissa on huomioitu esimerkiksi organisaatiomuoto, kotipaikka, ilmoittamiskanavat ja muut ilmoitustarpeet. Palkkatietoja käsitteleviin raateihin osallistuvat myös Suomen Yrittäjien ja Taloushallintoliiton edustajat.
Raadit aloittivat nykyisen kautensa toukokuussa 2024.
Tulorekisteri kerää jatkuvasti palautetta rekisterin toiminnasta. Palautetta kerätään puhelinpalvelussa, chatissa ja palvelupyyntöjen ratkaisujen yhteydessä. Lisäksi voit antaa meille palautetta verkkosivujen palautelomakkeella.
Kaikki palautteet käsitellään säännöllisesti ja toteutuskelpoiset ehdotukset siirretään arvioitavaksi tulorekisterin pienkehitykseen.
Keräämme tietoa tulorekisterin käyttökokemuksista myös asiakastyytyväisyyskyselyllä. Kerran vuodessa tehtävässä kyselyssä pääset arvioimaan muun muassa tulorekisterin helppokäyttöisyyttä, luotettavuutta ja asiakaspalvelua.
Lisäksi verkkosivuilla kerätään käyttäjäpalautetta palautepainikkeiden avulla. Palautepainikkeiden vastauksien avulla kehitetään etenkin verkkosivuilla olevia ohjeita.
Pienet kehitysehdotukset käsitellään pienkehityksessä
Jos asiakkailta saatu kehitysehdotus on laajuudeltaan pieni ja se on mahdollista toteuttaa voimassa olevan lainsäädännön puitteissa, muutospyyntö ohjataan tulorekisterin pienkehitykseen. Asiakkaiden ehdotusten lisäksi pienkehityksessä käsitellään tulorekisterin tunnistamia kehityskohteita ja lainsäädännöstä johtuvia, välttämättömiä muutoksia tulorekisterin toimintaan.
Pienkehittäminen etenee vuosikellon mukaan. Joulukuussa kerätään yhteen kaikki muutospyynnöt. Alkuvuoden aikana tulorekisteri arvioi pyyntöjen toteutettavuutta ja vaikutusta sekä pyytää tarvittaessa sidosryhmiltä kannanotot aiheesta. Tämän jälkeen tulorekisteri valitsee toteutettavat muutospyynnöt, aloittaa muutosten toteuttamisen ja viestii muutoksista niille asiakkaille, joihin muutos vaikuttaa. Ennen muutosten tuotantoon vientiä tietojen ilmoittajat ja tietojen käyttäjät pääsevät vielä testaamaan uusia ominaisuuksia tulorekisterin testiympäristössä.
Tulorekisterin pienkehittämisen vuosikello:
Suuremmat kehityslinjat valmistellaan ministeriössä
Muutospyyntöjen joukossa on ajoittain myös laajempia kehitysehdotuksia, jotka vaativat esimerkiksi nykyisen lainsäädännön muuttamista. Nämä pyynnöt käsitellään osana tulorekisterin kehittämissuunnitelmaa.
Tulorekisteri laatii laissa määritellyn kehittämissuunnitelmansa aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Suunnitelma toimii ohjenuorana tulorekisterin pitkäkestoiselle kehittämiselle. Sen tarkoituksena on turvata eri sidosryhmien vaikutusmahdollisuudet tulorekisterin kehittämiseen sekä luoda näkyvyys pidemmän aikavälin suunniteltuun kehittämiseen.
Tulorekisterin kehittämistä ohjaavat
- tulorekisteriin talletettavan tiedon laatu
- tiedon käytettävyys
- tietopohjan laajentaminen
- kokonaisprosessin tehokkuus.
Kehittämissuunnitelma toimitetaan tulorekisterin yhteistyön verkostolle vuosittain ja dokumentti lausuntoineen käsitellään yhteistyöryhmässä.
Lainsäädännöstä johtuva pakollinen kehittäminen
Jatkotoimenpiteet: selvitys tietojen oikeellisuudesta ja vastuiden uudelleen arvioinnista
Tulorekisteriin ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta ja virheiden oikaisemisesta vastaa aina suorituksen maksaja. Tulorekisteriyksikkö toimii rekisterinpitäjänä, mutta nykyisten lakien mukaan se ei saa esimerkiksi korjata ilmoitettuja tietoja.
Selvitys aiheesta on valmistunut. Selvityksessä tarkastelimme rekisterinpitäjän vastuuta tietojen oikeellisuudesta ja tulonsaajan oikeutta vaatia rekisteripitäjää oikaisemaan tiedot. Kartoitimme myös, millaisia lakimuutoksia tilanteen muuttaminen EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiseksi vaatii.
Kehitysaihio on siirtynyt säädös- ja rahoitusvalmisteluun. Alustava aikataulu toteutuksella ajoittuu vuoteen 2025.
TE-palvelut 2024 -uudistus
Työ- ja elinkeinopalvelut on tarkoitus siirtää kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana. TE2024-uudistus vaikuttaa tulorekisterissä erityisesti siihen, mitä tietoja tiedon käyttäjille luovutetaan. Tulorekisterin tietoja voidaan käyttää muun muassa nykyistä kattavampaan syiden seurantaan tilanteessa, jossa henkilö lakkaa olemasta työnhakija.
Lait tulevat voimaan portaittain, suurin osa vuoden 2025 alusta.
Sosiaaliturvan kokonaisuudistus (2020‒2027)
Seuraamme uudistuksen etenemistä. Uudistuksen tarkoitus on sujuvoittaa palvelujärjestelmää, ja tulorekisterillä on tässä tärkeä rooli.
Sosiaaliturvakomitean välimietintö valmistui maaliskuussa 2023: Sosiaaliturvakomitean välimietintö (valtioneuvosto.fi).
Laajennukset tietojen käyttöön
Tällä kehityssuunnitelman tarkastelujaksolla edistetään seuraavia uusia käyttökohteita:
- tietojen käyttäminen tilastointiin ja tutkimukseen Eläketurvakeskuksessa
Mahdollisia muita uusia käyttökohteita ovat:
- tiedon välittäminen työtapaturmien ja ammattitautien hoitolaitoksille siitä, mikä vakuutusyhtiö kussakin tapauksessa on vastuussa
- merenkulun tukihakemusten valvonta
- opiskelijoiden työllistymisen seuranta valmistumisen jälkeen ja sitä kautta opetuslaitosten rahoituksen kohdentaminen
- tietojen käyttäminen tilastointiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa
- tietojen käyttäminen vastaanottorahan myöntämisessä
- maatalouden, poronhoidon ja turkistuottajien lomituspalveluiden käsittely ja valvonta
- tietojen käyttäminen talouspoliittisen päätöksenteon tukena Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa
- tietojen käyttäminen rajavartiolaitoksessa
- tietojen käyttäminen työttömyyspäivärahan yhteensovituksessa, kun on kyse työsuhteen päättymiseen liittyvästä riidasta (työsopimuslain 12 luvun 3 §).
Näissä aiheissa tulorekisteri odottaa tietoa lainsäädäntötyön edistymisestä ennen kuin aloittaa keskustelut uusien tiedon käyttäjien kanssa.
Muu kehittäminen
Etuustietojen käytön laajentaminen
Esiselvitys kehitysaihion toteuttamisesta käynnistyy alkuvuodesta 2024. Eläkealan toiveena on tiedon käyttöönotto vuonna 2025.
Yksi eläke- ja etuustietojen käytön laajentamisen kehitysaihio on ollut se, että etuustietoilmoituksessa ilmoitettaisiin ansioperuste, eli se ansio, johon etuuden määrä perustuu. Kehitysaihio liittyy Eläketurvakeskuksen vuonna 2021 tekemään selvitykseen. Muutoksen myötä etuuden maksaja ilmoittaisi tiedon Eläketurvakeskuksen sijaan suoraan tulorekisteriin, ja rekisterin tietoja voitaisiin hyödyntää etuuksista karttuvan eläkkeen laskennassa eli palkattomien aikojen päättelyssä.
Perusteettoman edun ilmoittaminen
Ehdotuksen tilanne arvioidaan uudelleen tulorekisterin yhteistyöryhmässä alkuvuodesta 2024.
Korjaamisen selvityksessä vuonna 2021 osa sidosryhmistä ehdotti muutoksia perusteettoman edun eli liikasuorituksen ilmoituskäytäntöön. Perusteeton etu haluttaisiin ilmoittaa samalla ilmoituksella takaisinperinnän kanssa, jos liikasuorituksen periminen tapahtuu heti seuraavan palkanmaksukauden aikana.
Tulorekisterin teknologiakehittäminen
Seurantajaksolla huomioidaan tulorekisterin pakollinen teknologiakehittäminen. Meneillään on hanke tulorekisterin keskitettyjen rekisteripalveluiden teknisen ratkaisun päivittämiseksi. Uusi pilviarkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mahdollistaa rekisterin suorituskyvyn ja kapasiteetin parantamisen.
Tavoitteena on, että siirto uudelle tekniselle alustalle olisi valmis vuoteen 2027 mennessä.
Palkkatietoilmoituksella ilmoitettavan ammattiluokituksen kehittäminen
Tilastokeskuksessa on alkamassa ammattiluokituksen kehittämiseen tähtäävä selvitys, johon myös tulorekisteri osallistuu.
Jos järjestelmää uudistetaan, se otetaan käyttöön vasta arviolta vuoden 2027 jälkeen.
Tulorekisterin tietojen säilytysajan arviointi
Tulorekisterin perustamishankkeessa sovittiin, että tietojen säilytysaikaa tarkennetaan tulorekisterin käyttöönottojen jälkeen. Nykyisten säädösten perusteella tietoja poistettaisiin ensi kerran vuonna 2030.
Tulorekisteri selvittää asiaa. Selvityksen valmistuttua tehdään vielä erikseen päätös mahdollisista toimenpiteistä.
Selvitykset keskitetystä laadunvalvonnasta ja käyttäjän selvittämän valvontatiedon tallentamisesta tulorekisteriin
Selvityksiä ei toistaiseksi edistetä.
Keskitetyn laadunvalvonnan selvityksessä tarkastellaan yhdessä sidosryhmien kanssa, miten tulorekisteriin tallennetun tiedon laatua voitaisiin valvoa keskitetysti, millaisia lakimuutoksia tarvittaisiin ja mitä hyötyjä keskitetyllä laadunvalvonnalla saavutettaisiin. Lisäksi arvioidaan toimenpiteiden toteutettavuutta, kustannuksia ja aikataulua. Selvityksen valmistuttua tehdään vielä erikseen päätös mahdollisista toimenpiteistä.
Valtiovarainministeriö koordinoi selvitystä käyttäjän selvittämän valvontatiedon tallentamisesta tulorekisteriin. Siinä kartoitetaan, pitäisikö tiedon käyttäjillä olla mahdollisuus lisätä tulorekisteriin valvontatietoja. Nämä olisivat käyttäjän omassa valvonnassaan selvittämiä tietoja, esimerkiksi oikea tulon määrä. Lisäksi arvioidaan toimenpiteiden toteutettavuutta, kustannuksia ja aikataulua. Selvityksen valmistuttua tehdään vielä erikseen päätös mahdollisista toimenpiteistä.
Kehitysaihiot, joille ei ole suunnitelmia vuosille 2024‒2027
Kehitysehdotukset vaativat toteutuakseen erillisrahoituksen ja erillisen hankkeen perustamisen.
Arkaluonteisten tulotietojen tallentaminen tulorekisteriin
Tulorekisteriin ei tällä hetkellä talleteta tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuihin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia, ns. arkaluonteisia tietoja. Arkaluonteisten tietojen ilmoittaminen rajattiin pois jo tulorekisterin perustamisvaiheessa, ja niiden lisääminen tulorekisterin tietosisältöön edellyttäisi tulorekisteriä koskevan lainsäädännön muuttamista.
Yhteisöjen voitonjaon tallentaminen tulorekisteriin
Keväällä 2020 selvitettiin uusien tulolajien lisäämistä tulorekisterin tietosisältöön. Selvityksen perusteella suurimmat hyödyt saataisiin yhteisöjen voitonjakoa koskevista tiedoista. Näitä tulotietoja tarvitsee moni tiedon käyttäjä, ja tulorekisteristä vielä puuttuvista tuloryhmistä näiden volyymit ovat kaikkien suurimpia.
Muutokset tulorekisterin ilmoitusten pakolliseen tietosisältöön
Tulorekisterin tietopohjan kehittämiseen on esitetty erilaisia vaatimuksia. On ehdotettu sekä nykyisen tietosisällön supistamista (Valtiontalouden tarkastusviraston loppuraportti) että nykyisen pakollisen tietosisällön laajentamista (Tulorekisteriyksikön aiemmin saamat lausunnot kehittämissuunnitelmaan).
Tulorekisteriyksikkö vastaa tulorekisterin kehittämisestä voimassa olevan lainsäädännön puitteissa. Suuremmat kokonaisuudet valmistellaan valtiovarainministeriössä hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi toimintaperiaatteiden muutoksiin ja lainsäädäntöön vaikuttavat kehittämisaihiot. Tulorekisteri ei päätä itsenäisesti näiden kehittämisaihioiden toteuttamisesta. Niiden toteutus edellyttää aina myönteistä rahoituspäätöstä sekä poliittista hyväksyntää tarvittavan lainsäädäntötyön aloittamiselle.