Verohallituksen päätös luonnollisille henkilöille ennakonkannossa maksuunpantavan ennakkoveron laskentaperusteista vuonna 2005

Verohallitus on ennakkoperintälain (1118/96) 6 §:n 1 momentin nojalla vahvistanut luonnollisille henkilöille ennakonkannossa maksuunpantavan ennakkoveron laskentaperusteet verovuodelle 2005 seuraavasti:

1.  Ennakkoveron laskeminen

Yleisesti tai rajoitetusti verovelvolliselle, jolla on ennakonkannonalaista tuloa ja/tai varallisuutta, maksuunpannaan ennakonkannossa ennakkovero seuraavin perustein.

Ennakot maksuunpannaan verovelvollisen kotikunnassa. Jos puolisoilla, joihin sovelletaan tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä, on eri kotikunta, ennakko määrätään miehen tai rekisteröidyn parisuhteen vanhemman henkilön kotikunnassa. Vaimolle tai rekisteröidyn parisuhteen nuoremmalle henkilölle määrättävän ennakon perusteena käytetään kuitenkin hänen oman kotikuntansa tuloveroprosenttia.

Kuntaan vuonna 2004 muuttaneelle verovelvolliselle ennakko määrätään siinä kunnassa, missä verovelvollisen verotus on kyseisestä tulosta verotuslain mukaan verovuodelta 2003 toimitettu, kuitenkin ennakon perusteena käytetään uuden kotikunnan tuloveroprosenttia.

Jos rajoitetusti verovelvollinen on harjoittanut elinkeinotoimintaa kiinteästä toimipaikasta tai omistanut tai hallinnut kiinteää omaisuutta, ennakko määrätään kiinteän toimipaikan tai kiinteistön sijaintikunnassa. Muissa tapauksissa, jollei tuloa ole saatu Ahvenanmaan maakunnasta, ennakon määrää Helsingin verotoimisto.

1.1.  Ennakkoveron laskemisen perusteena käytettävät tulot

1.1.1. Verojen laskennassa huomioitavat tulot

Ennakonkannossa maksettavaa ennakkoveroa määrättäessä tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan. Myös ulkomailta saadut tulot lasketaan mukaan. Ulkomaan merityötulot ja Suomessa verotettava ulkomaan eläke otetaan huomioon ennakkoveroja määrättäessä.

Osinkotuloja ei oteta lainkaan huomioon vuoden 2005 perusverokorteilla ja perusennakoissa. Osinkotulot voidaan verovelvollisen pyynnöstä ottaa huomioon verokorttimuutosta laskettaessa tai ennakon oikaisussa. Tuloverolain 43 §:n mukaisia puun myyntituloja ei oteta huomioon. Myöskään pääomatuloa olevia käyttökorvauksia ei oteta huomioon.

Ennakonpidätyksenalaiset tulot otetaan huomioon sen suuruisina kuin ne on otettu huomioon pidätysprosenttien laskennassa.

Ennakonkannonalaiset tulot lasketaan mukaan vuodelta 2003 toimitettavan verotuksen verotettavan tulon perusteella tai verotoimiston päivittämien tietojen perusteella.

Verotus- ja elinkeinoyhtymien osakkaille luetaan mukaan yhtymän tulo-osuus tai jako-osuus vuoden 2003 verotuslaskennasta saatujen tietojen perusteella tai verotoimiston päivittämien tietojen mukaisina. Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulo jaetaan pääomatuloihin ja ansiotuloihin vuoden 2003 verotuslaskennasta saatujen tietojen perusteella tai verotoimiston päivittämien tietojen mukaisina.

Rajoitetusti verovelvollisen tulot luetaan ennakonkannonalaisiin tuloihin vuodelta 2003 toimitettavan verotuksen tietojen perusteella tai verotoimiston päivittämien tietojen mukaisina. Rajoitetusti verovelvollisen maa- ja metsätaloudesta saamia tuloja alennetaan siten kuin rajoitetusti verovelvollisen verottamisesta annetun lain 15 §:ssä on säädetty.

1.1.2.Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutusmaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitokset ilmoittavat vuodelle 2005 arvioidut työtulot, jotka ovat yrittäjäeläkevakuutuksen (YEL-työtulo) tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen (MYEL-työtulo) vakuutusmaksujen ja tulevan eläkkeen perusteena. Työtuloilla korvataan sairausvakuutusmaksusta annetun lain 33 §:ssä luetellut veronalaiset tulot ja sairausvakuutusmaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä muita veronalaisia ansiotuloja, joita säännöksen mukaan ei korvata työtulolla.

Perusennakoiden laskennassa palkanluonteiset ansiotulot korvataan työtuloilla samoilla säännöillä kuin pidätysprosenttien laskennassa. Jos laskettava verokortti on portaikkoverokortti tai oletettu 15 000 euron palkkaverokortti, käsitellään oletuspalkkatuloa palkanluonteisena ansiotulona. Jos sosiaalietuus on muunnettu päätoimen palkkatuloksi, sitä käsitellään myös palkanluonteisena ansiotulona.

Jos palkkatulotiedot ovat vuoden 2003 verotuslaskennasta, korvataan päätoimen palkkatulon, ennakonkannonalaisten palkkatulojen ja kustannusten korvausten yhteismäärästä verotuslaskennan korvattavan palkkatulon osuus (PY) ja sivutulosta korvataan verotuslaskennan korvattavan sivutulon osuus (1Y). Jos tiedot ovat vuodelta 2004, korvataan palkanluonteisista ansiotuloista muutoslaskennassa tai seuraavalle vuodelle tallennettu yritystoiminnasta saadun palkan osuus (Y-palkka). Merityötulosta korvataan tallennettu yritystoiminnasta saadun merityötulon osuus (M-palkka).

Osinkotulojen korvaamista ei tehdä, koska osingot eivät ole mukana laskennassa.

Jos työtulo on YEL-vakuutuksen perusteena, korvataan myös elinkeinotoiminnan ansiotulo ja yhtymän elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus kokonaan. Jos työtulo on MYEL-vakuutuksen perusteena, korvataan myös maatalouden ansiotulo, yhtymän maatalouden tulon ansiotulo-osuus, metsätalouden puhdas tuotto, yhtymän metsätalouden tulon ansiotulo-osuus, hankintatyö ja porotalouden ansiotulo. Jos verovelvollisella on sekä YEL- että MYEL-työtuloa, korvataan kaikki edellä mainitut veronalaiset tulot sairausvakuutusmaksun laskennassa.

Edellä mainittujen lisäksi perusennakoiden laskennassa korvataan ennakonpidätyksen alainen työkorvaus ja ennakonkannon alainen työkorvaus sairausvakuutusmaksun laskennassa.

1.1.3.  Vuodelta 2003 toimitetun verotuksen ennakonkannonalaisten tulojen käyttäminen

Vuodelta 2003 toimitetun verotuksesta saatavia ennakonkannon alaisia tuloja käytetään seuraavasti:

- maataloudesta saatua puhdasta tuloa sekä yhtymästä saatua maatalouden tuloa korotetaan 1 %:lla
- pinta-alaperusteisen metsäverotuksen puhdasta tuottoa, myös yhtymistä saatua metsätuloa, alennetaan  4 %:lla
- muusta kuin maatalouskiinteistöstä saatua vuokratuloa sekä asunto- ja liikeosakkeista saatua vuokratuloa korotetaan 4 %:lla
- luonnollisen henkilön saamaa elinkeinotoiminnan tuloa sekä yhtymän elinkeinotoiminnan tulo-osuutta korotetaan 3 %:lla
- ulkomaisen yhtymän pääomatulo- ja ansiotulo-osuus otetaan laskentaan sellaisenaan
- muut kuin edellä mainitut tulot otetaan laskentaan sellaisenaan.

Ennakonkannon alaisia palkkatuloja ja palvelurahoja korotetaan 6,5 %:lla, jos tieto on vuodelta 2003 ja 3,0 %:lla, jos tieto on vuodelta 2004.

1.2.  Ennakkoveron laskemisen perusteena käytettävät tuloista tehtävät vähennykset

Tuloverotuksessa luonnolliselle henkilölle myönnettävät vähennykset vähennetään edellä mainitulla tavalla yhteenlasketuista ansiotuloista samojen perusteiden mukaan kuin palkan ja eläkkeen pidätysprosenttien laskentaperusteista annetuissa Verohallituksen päätöksissä on erikseen vahvistettu. Ulkomaan merityötulosta laskettava merityötulovähennys ja ulkomaan eläkkeeseen liittyvät eläketulovähennykset otetaan huomioon muiden vähennysten lisäksi.

Vähennykset kohdistetaan ensisijaisesti ennakonpidätyksenalaisiin tuloihin. Jos ennakonpidätyksenalaisia tuloja ei ole tai ne eivät riitä vähennysten tekemiseen, vähennykset siirretään tehtäväksi ennakonkannonalaisista tuloista. Tulonhankkimisvähennys tehdään kuitenkin vain palkkatulosta käytettäessä tuloperusteena vuoden 2003 tietoja. Päivitetyt tulonhankkimiskulut vähennetään palkkatulosta tai muusta ansiotulosta. Ennakonpidätyksen alaisiin tuloihin kohdistuvat luonnolliset vähennykset tehdään vain ennakonpidätyksen alaisista tuloista.

Pääomatuloista vähennykset tehdään samojen perusteiden mukaan kuin palkan pidätysprosenttien laskentaperusteista annetussa Verohallituksen päätöksessä on erikseen vahvistettu.

Tappiot otetaan huomioon ennakon laskennassa, jos verotoimisto on päivittänyt niitä verovuodelle 2005.

1.3.  Ennakkoveron laskemisen perusteena käytettävä varallisuus

Ennakkoa määrättäessä veronalaiset varat otetaan huomioon viimeksi vahvistetun verotuksen tietojen perusteella tai verotoimiston ilmoituksen mukaisina. Yhtymän osakkaille luetaan yhtymän varallisuus yhtymäosuuksien laskennasta välitettävän verotettavan varallisuuden perusteella.

Veronalaisista varoista vähennetään velat. Näin saadusta varallisuudesta vähennetään varallisuusverolain 37 §:ssä tarkoitettu lapsivähennys, joka on 2 000 euroa lapsesta. Jos molemmilla puolisoilla on varoja, vähennyksen saa se, jonka varojen määrä on suurempi.

Veronalaisista varoista vähennetään 10 000 euroa, jos verovelvollinen on verovuoden päättyessä käyttänyt omistamaansa rakennusta tai asunto-osakeyhtiön osakkuuden taikka asunto-osuuskunnan jäsenyyden perusteella hallitsemaansa huoneistoa yksinomaan tai pääasiallisesti omana taikka perheensä vakituisena asuntona. Jos molemmilla puolisoilla on varoja, vähennyksen saa se, jonka varojen määrä on suurempi.

1.4.  Verojen laskeminen

1.4.1.  Valtion tuloveron laskeminen

1.4.1.1.  Ansiotulot

Valtion tulovero lasketaan luonnollisilla henkilöillä ja kotimaisilla kuolinpesillä vuodelta 2005 toimitettavassa valtion tuloverotuksessa sovellettavan tuloveroasteikon perusteella valtionverotuksen verotettavasta ansiotulosta. Näin saadusta valtion tuloverosta vähennetään valtionverotuksen invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys.

Alijäämähyvityksestä vähennetään 3/4 valtion tuloverosta. Loput 1/4 vähennetään kaikista veroista ja maksuista niiden suhteellisten osuuksien mukaan. Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Jos valtion tulovero ei riitä erityisen alijäämähyvityksen vähentämiseen, niin käyttämättä jäänyt osuus erityisestä alijäämähyvityksestä suhteutetaan kunnan tuloveron, kirkollisveron ja sv-maksun suhteessa.

Verovelvollisella käyttämätöntä alijäämähyvitystä, erityistä alijäämähyvitystä ja valtionverotuksen invalidivähennystä ei ennakkoperinnässä automaattisesti siirretä puolison hyväksi.

Rajoitetusti verovelvollisen muun kuin yhteisön verotettavasta ansiotulosta tulovero lasketaan 35 %:n mukaan.

1.4.1.2.  Pääomatulot

Verotettavasta pääomatulosta tulovero lasketaan 28 %:n mukaan.

1.4.2.  Kunnallisveron ja kirkollisveron laskeminen

Kunnallisveron määrän laskemista varten lasketaan kunnallisverotuksessa verotettava ansiotulo. Vero lasketaan verovuodelle 2005 vahvistetun kunnan tuloveroprosentin mukaan ja kirkollisvero kirkollisveroprosentin mukaan. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu lasketaan 1,50 prosentin mukaan.

1.4.3.  Ulkomaan tuloista johtuva veron osuus

Ulkomaan tulojen veron osuus lasketaan eläketulosta vuodelta 2003 toimitetun verotuksen tietojen mukaisena sellaisena kuin se saadaan verokorttiajosta tai verotoimiston päivittämien tietojen mukaisena.

Ulkomaan tulojen veron osuus lasketaan merityötulosta 15 prosentin mukaan, jollei verokorttiajosta tai verotoimiston päivittämistä tiedoista saada muuta tietoa ennakonpidätyksen suuruudesta.

1.4.4.  Sairausvakuutusmaksun laskeminen

Sairausvakuutusmaksun määrä on sairausvakuutusmaksuprosentin (1,5) osoittama määrä verotettavasta sv-ansiotulosta. Verotettava sv-ansiotulo saadaan, kun veronalaisista sv-ansiotuloista, jotka koostuvat mahdollisista YEL- ja MYEL-työtuloista sekä niistä veronalaisista ansiotuloista, joita ei sairausvakuutusmaksusta annetun lain 33 §:n mukaan ole korvattu työtulolla, vähennetään luonnolliset vähennykset sekä sv-maksun laskennassa veronalaisen sv-ansiotulon johdosta uudelleen lasketut vähennykset. Laskettu kokonais sv-maksu saadaan kertomalla verotettava sv-ansiotulo sv-maksuprosentilla. Kokonais sv-maksusta tehdään sv-maksun vähennykset (paluumuuttajan vähennys ja vähennys ei-sv-maksullisen ulkomaantulon johdosta suhteutettuna), jolloin saadaan laskettu sv-maksu. Laskettu sairausvakuutusmaksu otetaan mukaan verojen ja maksujen yhteismäärään suhteutettaessa alijäämähyvitystä. Lasketusta sv-maksusta vähennetään alijäämähyvityksen sv-maksun osuus, jolloin saadaan maksuunpantava sairausvakuutusmaksu.

Paluumuuttajalle ei määrätä ulkomaan eläketulosta sairausvakuutusmaksua, jos ulkomaan eläke on EY-asetuksen mukaista, verovelvollisella ei ole Suomen eläkettä ja verovelvolliselle ei synny työntekijä-statusta muiden ansiotulojen johdosta. Jos paluumuuttajalla on EY-asetuksen mukaista Suomen eläkettä, sairausvakuutusmaksu EY-asetuksen mukaisen ulkomaan eläkkeen osalta määrätään enintään Suomen eläketulon bruttomäärän suuruisena. Verovelvollisen oikeus sv-maksuttomuuteen tai sv-maksun vähennykseen tunnistetaan ohjelmissa tätä tarkoittavan tiedon avulla.

Jos verovelvollisella on ulkomaan eläketuloa, ja vuoden 2003 verotuksen tietojen mukaan taikka verotoimiston vuotta 2005 varten tallentamana tietona verovelvollisella katsotaan olevan oikeus sv-maksun vähennykseen tai poistoon, ulkomaan eläketulosta jätetään määräämättä sairausvakuutusmaksu taikka sairausvakuutusmaksu vähennetään enintään Suomen eläketulon bruttomäärän suuruiseksi.

Edellä mainitun oikeuden ei katsota olevan voimassa, jos verovelvollisen muut Suomen ansiotulot kuin eläketulot ylittävät 2 000 euroa (nk. työntekijästatus-olettama). Mainittua oikeutta ei myöskään katsota olevan voimassa, jos vuoden 2003 verotuslaskennassa verovelvolliselle ei ole laskettu nk. sairausvakuutusmaksun vähennystä taikka jos hänen ulkomaan eläketulonsa on käsitelty sv-maksullisena. Verotoimisto on myös voinut päivittää em. oikeuden päättyneeksi.

Jos mainittu oikeus sv-maksun vähennykseen tai poistoon on voimassa ja verovelvollisella on ulkomaan eläketuloa ja Suomen eläketuloa, ja lisäksi on tai ei ole muita ansiotuloja, laskettu sairausvakuutusmaksu alennetaan enintään Suomen eläkkeiden bruttomäärän suuruiseksi. Jos verovelvollisella ei ole Suomen eläketuloa, ulkomaan eläketulon osuudesta ei määrätä sairausvakuutusmaksua.

1.4.5.  Varallisuusveron laskeminen

Varallisuusvero lasketaan luonnollisille henkilöille ja kotimaisille kuolinpesille vuodelle 2005 vahvistetun progressiivisen varallisuusveroasteikon mukaan.

Alaikäisen lapsen varallisuudesta määrätään vero siten, että lapsen verotettava varallisuus lisätään sen vanhemman varallisuuteen, jonka varallisuus on suurempi. Näin saadusta verosta vähennetään vanhemman varallisuusvero ja loppu määrätään lapsen varallisuusveroksi.

Ulkomaan varallisuudesta johtuva vero vähennetään lasketusta varallisuusverosta.

1.4.6.  Verojen ja maksujen ylärajan tutkimus

Verojen ja maksujen laskemisen jälkeen tutkitaan tuloverolain 136 §:ssä tarkoitettu verotuksen kattosääntö kummankin puolison osalta erikseen. Kattosäännön maksimi on 60 %.

1.4.7.  Verojen ja maksujen yhdistäminen

Ylärajatutkimuksen jälkeen lasketaan verot ja maksut yhteensä. Näin saaduista veroista ja maksuista vähennetään ennakonpidätyksin kertyväksi laskettu veron määrä.

2.  Ennakkoverolippu ja tilisiirtolomakkeet

Pienin kannettavan ennakon määrä on 170 euroa. Ennakot maksuunpannaan siten, että ensimmäinen mahdollinen kantokuukausi on tammikuu. Ennakot kannetaan ennakon määrästä riippuen kahdessa tai useammassa erässä.

Maksuunpantavasta ennakosta verovelvolliselle valmistetaan ennakkoverolippu ja tilisiirtolomakkeet.

3.  Päätöksen voimaantulo

Tätä päätöstä sovelletaan luonnolliselle henkilölle vuodelta 2005 maksuunpantavan ennakkoveron laskennassa.

Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2004

Pääjohtaja     Jukka Tammi

Ylitarkastaja   Päivi Lilja