Verohallinnon päätös luonnollisille henkilöille ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteista vuonna 2018

Antopäivä
4.12.2017
Diaarinumero
A244/200/2017
Voimassaolo
4.12.2017 - Toistaiseksi

Verohallinto on rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 24 §:n 3 momentin, sellaisena kuin se on laissa 510/2010 sekä ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n 1 momentin ja 6 §:n 1 momentin, sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 1 momentti laissa 516/2010 ja 6 §:n 1 momentti laissa 775/2016, nojalla vahvistanut luonnollisille henkilöille ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteet seuraavasti:

1 Ennakkoveron laskeminen

Yleisesti tai rajoitetusti verovelvolliselle, jolla on ennakonkannon alaista tuloa, määrätään ennakonkannossa ennakkovero seuraavin perustein.

Verohallinto määrää verovelvollisen maksettavaksi ennakkoveron.

1.1 Ennakkoveron laskemisen perusteena käytettävät tulot

1.1.1 Verojen laskennassa huomioitavat tulot

Ennakonkannossa maksettavaa ennakkoveroa määrättäessä tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan. Myös ulkomailta saadut tulot lasketaan mukaan. Suomessa verotettava ulkomaan eläke, joka on voitu ottaa huomioon jo ennakonpidätysprosenttia laskettaessa, otetaan huomioon myös ennakkoveron laskennassa.

Osinkotuloja ja osuuskunnan maksamia ylijäämiä ei oteta huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta (2016). Kotimaan osinkotulot ja osuuskunnan maksamat ylijäämät otetaan mukaan laskentaan ennakkoperinnän muutoslaskennoista (2017) tai Verohallinnon verovuotta varten päivittäminä (2018). Ulkomaan osinkotuloista otetaan mukaan vain pääomatuloa olevat julkisesti noteeratusta yhteisöstä saadut osingot. Tuloverolain 43 §:n mukaisia puun myyntituloja ei oteta huomioon. Myöskään pääomatuloa olevia käyttökorvauksia ei oteta huomioon ennakkoveron laskennassa.

Ennakonpidätyksen alaiset tulot otetaan huomioon sen suuruisina, kuin ne on otettu huomioon ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

Ennakonkannonalaiset tulot, verotus- ja elinkeinoyhtymän osakkaan tulo-osuus yhtymästä ja elinkeinotoiminnan ja maatalouden pääoma- ja ansiotulot otetaan mukaan laskentaan viimeksi päättyneestä verotuksesta, ennakkoperinnän muutoslaskennoista tai Verohallinnon verovuotta varten päivittäminä.

Rajoitetusti verovelvollisen ennakkoveron laskennassa ennakonpidätyksen alaisista tuloista otetaan huomioon vain Suomesta saadut eläketulot ja niistä kertyvät ennakonpidätykset.

Ennakonkannon alaiset pääomatulot ja ansiotulot, ulkomaantuloja lukuun ottamatta, otetaan huomioon kuten yleisesti verovelvollisella. Tulot luetaan ennakonkannonalaisiin tuloihin viimeksi päättyneen verotuksen, ennakkoperinnän muutoslaskennan tai Verohallinnon verovuotta varten päivittämän mukaisena. Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu lasketaan rajoitetusti verovelvolliselle, jos hän saa eläkettä tai suoritusta Suomesta ja hänelle on saapunut tieto, että Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista. Rajoitetusti verovelvollisen ennakonkannon alaisten tulojen osalta oletuksena on, ettei sairaanhoitomaksua ja päivärahamaksua määrätä.

1.1.2 Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitokset ilmoittavat vuodelle 2018 arvioidut työtulot, jotka ovat yrittäjäeläkevakuutuksen (YEL-työtulo) tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen (MYEL-työtulo) vakuutusmaksujen ja tulevan eläkkeen perusteena. Työtuloilla korvataan sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:ssä luetellut veronalaiset tulot ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä muita veronalaisia ansiotuloja, joita säännöksen mukaan ei korvata työtulolla.

Perusennakoiden laskennassa palkanluonteiset ansiotulot korvataan työtuloilla samoilla säännöillä kuin ennakonpidätysprosenttien laskennassa. Jos palkkatulotiedot ovat viimeksi päättyneestä verotuksesta, korvataan päätoimen palkkatulon, ennakonkannonalaisten palkkatulojen ja kustannusten korvausten yhteismäärästä korvattavan palkkatulon osuus (PY) ja sivutulosta korvataan korvattavan sivutulon osuus (1Y). Merityötulosta korvataan korvattavan merityötulon osuus (2Y). Jos tiedot ovat ennakkoperinnän muutoslaskennasta, korvataan palkanluonteisista ansiotuloista muutoslaskennan tai Verohallinnon verovuotta varten päivittämän yritystoiminnasta saadun palkan osuus (Y-palkka). Merityötulosta korvataan Verohallinnon verovuotta varten päivittämän yritystoiminnasta saadun merityötulon osuus (M-palkka).

Ansiotuloa olevat osingot korvataan YEL-työtuloilla tai MYEL-työtulolla siltä osin kuin osingot ovat mukana laskennassa.

YEL-työtulolla korvataan myös ennakonkannon alaiset henkilökohtaisen tulolähteen työkorvaukset, muun tulonhankkimistoiminnan tulo (esim. palveluraha, yksityinen perhepäivähoitaja), elinkeinotoiminnan ansiotulo ja yhtymän elinkeinotoiminnan ansiotulo.

MYEL-vakuutuksen perusteena voi olla joko maatalous, merityötulo, maatalous ja merityötulo, apuraha, apuraha ja maatalous, apuraha ja merityötulo taikka apuraha, maatalous ja merityötulo. MYEL-vakuutuksen peruste vaikuttaa siihen, mitä tuloja korvataan MYEL-työtulolla sairaanhoitomaksun laskennassa. Vakuutuksen peruste saadaan Melasta ennakkoperintää varten.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on maatalous, MYEL-työtulolla korvataan myös maatalouden ansiotulo, yhtymän maatalouden ansiotulo ja porotalouden ansiotulo.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on merityötulo, MYEL-työtulo korvaa elinkeinotoiminnan ansiotulon ja elinkeinotoiminnan ansiotulon yhtymistä sekä omasta yrityksestä saadun merityötulon, mutta ei muita MYEL-työtulolla korvattavia tuloja. Jos tässä tarkoitettuja tuloja kuitenkin esiintyy, ne ovat mukana sellaisenaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

Jos MYEL -vakuutuksen peruste on maatalous ja merityötulo, MYEL-työtulo korvaa kaikki edellä mainitut tulot.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha, MYEL-työtulo korvaa apurahan, mutta ei muita MYEL-työtulolla korvattavia tuloja. Jos tässä tarkoitettuja tuloja kuitenkin esiintyy, ne ovat mukana sellaisenaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha ja maatalous, MYEL-työtulolla korvataan apuraha, maatalouden ansiotulo, yhtymän maatalouden ansiotulo, ja porotalouden ansiotulo.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha, maatalous ja merityötulo, MYEL-työtulo korvaa kaikki edellä mainitut tulot ja elinkeinotoiminnan ansiotulon ja elinkeinotoiminnan ansiotulon yhtymistä sekä omasta yrityksestä saadun merityötulon.

Jos verovelvollisella on sekä YEL- että MYEL-työtuloa, korvataan kaikki veronalaiset tulot edellä olevin säännöin sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

Edellä mainittujen lisäksi ennakkoveron laskennassa korvataan YEL-työtulolla ennakonpidätyksen alainen työkorvaus (ALV-velvollinen) ja ennakonkannon alainen työkorvaus sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

1.1.3 Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitosten ilmoittamilla YEL- tai MYEL-työtuloilla korvataan sairausvakuutuslain 18 luvun 15 §:ssä luetellut veronalaiset tulot sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskennassa. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä työtuloja ja palkkoja, joita säännöksen mukaan ei korvata YEL/MYEL-työtulolla.

YEL-työtulon perusteella lasketaan yrittäjän korotettu päivärahamaksu 0,17 % 18–68 -vuotiaalle.

1.1.4 Viimeksi päättyneen verotuksen ennakonkannonalaisten tulojen käyttäminen

Viimeksi päättyneestä verotuksesta saatavia ennakonkannon alaisia tuloja käytetään seuraavasti:

  • luonnollisen henkilön maataloudesta saatua puhdasta tuloa sekä yhtymästä saatua maatalouden tuloa käytetään sellaisenaan
  • muusta kuin maatalouskiinteistöstä saatua vuokratuloa sekä asunto- ja liikeosakkeista saatua vuokratuloa korotetaan 5,0 %:lla
  • luonnollisen henkilön saamaa elinkeinotoiminnan tuloa sekä yhtymän elinkeinotoiminnan ansiotuloa korotetaan 10,0 %:lla
  • ulkomaisen yhtymän pääoma- ja ansiotulo otetaan laskentaan sellaisenaan
  • muut kuin edellä mainitut tulot otetaan laskentaan sellaisenaan.

Ennakonkannon alaisia palkkatuloja ja palvelurahoja korotetaan 2,0 %:lla, jos tieto on viimeksi päättyneestä verotuksesta ja 1,0 %:lla, jos tieto on ennakkoperinnän muutoslaskennasta.

1.2 Ennakkoveron laskemisen perusteena käytettävistä tuloista tehtävät vähennykset

Tuloverotuksessa luonnolliselle henkilölle myönnettävät vähennykset vähennetään yhteenlasketuista ansiotuloista samojen perusteiden mukaan kuin palkan ja eläkkeen ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteista annetuissa Verohallinnon päätöksissä on erikseen vahvistettu. Ulkomaan merityötulosta laskettava merityötulovähennys ja ulkomaan eläkkeeseen liittyvät eläketulovähennykset otetaan huomioon muiden vähennysten lisäksi.

Vähennykset kohdistetaan ensisijaisesti ennakonpidätyksenalaisiin tuloihin. Jos ennakonpidätyksenalaisia tuloja ei ole tai ne eivät riitä vähennysten tekemiseen, vähennykset siirretään tehtäväksi ennakonkannon alaisista tuloista. Tulonhankkimisvähennys tehdään kuitenkin vain palkkatulosta käytettäessä tuloperusteena viimeksi päättyneen verotuksen tietoja. Tulonhankkimismenot vähennetään palkkatulosta tai muusta ansiotulosta. Ennakonpidätyksen alaisiin tuloihin kohdistuvat luonnolliset vähennykset vähennetään vain ennakonpidätyksen alaisista tuloista.

Pääomatuloista vähennykset tehdään samojen perusteiden mukaan kuin palkan pidätysprosenttien laskentaperusteista annetussa Verohallinnon päätöksessä on erikseen vahvistettu.

Rajoitetusti verovelvolliselle myönnettävät vähennykset vähennetään yhteenlasketuista ansiotuloista samojen perusteiden mukaan kuin palkan ja eläkkeen ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteista annetuissa Verohallinnon päätöksissä on erikseen vahvistettu. Pääomatulosta tehtävät vähennykset otetaan huomioon kuten yleisesti verovelvollisella. Mikäli pääomatulot eivät riitä pääomatulosta tehtävien vähennysten tekemiseen, vähentämättä jäävä osa siirretään alijäämäksi ja erityiseksi alijäämäksi vastaavasti kuin yleisesti verovelvollisen alijäämiä laskettaessa.

Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulosta vähennetään yrittäjävähennyksenä viisi prosenttia.

1.3 Verojen laskeminen

1.3.1 Valtion tuloveron laskeminen

1.3.1.1 Ansiotulot

Valtion ansiotulovero lasketaan yleisesti tai rajoitetusti verovelvollisilla luonnollisilla henkilöillä ja kotimaisilla kuolinpesillä verovuodelta toimitettavassa verotuksessa sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon perusteella valtionverotuksen verotettavasta ansiotulosta.

Eläketuloa saaville lasketaan valtion ansiotuloveron lisäksi eläketulon lisävero. Eläketulon lisävero lasketaan, jos eläketulo vähennettynä valtionverotuksen eläketulovähennyksellä on suurempi kuin 47 000 euroa. Lisäveron määrä on 5,85 %. Eläketulon lisävero määrätään kuolinvuodelta kuolinpesälle.

Näin saadusta valtion ansiotuloverosta vähennetään työtulovähennys, invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys. Vähennykset lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Alijäämähyvityksestä vähennetään enintään 3/4 valtion ansiotuloverosta. Loput 1/4 vähennetään valtion ansiotuloverosta, kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden verojen suhteessa. Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ensisijaisesti valtion ansiotuloverosta. Jos valtion ansiotulovero ei riitä erityisen alijäämähyvityksen vähentämiseen, niin vähentämättä jäänyt määrä vähennetään kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden suhteessa.

Verovelvollisella vähentämättä jäänyttä määrää erityisestä alijäämähyvityksestä ja valtionverotuksen invalidivähennyksestä ei ennakkoperinnässä automaattisesti siirretä puolison hyväksi.

1.3.1.2 Pääomatulot

Verotettavasta pääomatulosta lasketaan vero pääomatulon tuloveroprosentin (30,0) mukaisesti. Siltä osin kuin pääomatulo ylittää 30 000 euroa, ylimenevästä osasta lasketaan veroa pääomatulon korotetun tuloveroprosentin (34,0) mukaan.

1.3.2 Kunnallisveron ja kirkollisveron laskeminen

Kunnallisveron ja kirkollisveron laskemista varten lasketaan verotettava ansiotulo kunnallisverotuksessa. Kunnallisvero lasketaan verovuodelle vahvistetun kunnan tuloveroprosentin mukaan ja kirkollisvero seurakunnan tuloveroprosentin mukaan.

Ahvenanmaan kunnallisverosta vähennetään työ- ja eläketulovähennys kuitenkin enintään kunnallisveron määrään saakka. Vähennys lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Rajoitetusti verovelvolliselle henkilölle kunnallisvero lasketaan kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin 19,75 mukaan. Rajoitetusti verovelvollisen kunnallisvero menee valtiolle. Kirkollisveroa ei määrätä rajoitetusti verovelvolliselle.

1.3.3 Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja päivärahamaksun laskeminen

Sairaanhoitomaksu lasketaan 1,36 %:n mukaan, sairaanhoitomaksun korotus 0,17 %:n mukaan, sairausvakuutuksen päivärahamaksu 1,53 %:n mukaan ja yrittäjän korotettu päivärahamaksu 0,17 %:n mukaan. Päivärahamaksua ei lasketa, jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä alittaa 14 020 euroa. Sairaanhoitomaksu palkka- ja työtulosta on 0 %.

Ennen sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskemista päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta vähennetään ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehtävä vähennys.

Päivärahamaksu lasketaan päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta 16 vuotta täyttäneelle siihen asti kunnes verovelvollinen täyttää 68 vuotta.

Kesken vuoden 16 vuotta täyttävälle lasketaan päivärahamaksun perusteena oleva tulo koko vuodelta ja tästä tulosta vähennetään elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden ansiotulo. Saatu tulo jaetaan 12:lla ja tulos kerrotaan syntymäkuukauden jälkeisten kuukausien lukumäärällä. Tulokseksi saadaan uusi päivärahamaksun perusteena oleva tulo, josta lasketaan sairausvakuutuksen päivärahamaksu.

Kesken vuoden 68 vuotta täyttävälle, joka ei ole YEL/MYEL-vakuutettu, lasketaan päivärahamaksun perusteena oleva tulo koko vuodelta ja tulosta vähennetään elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden ansiotulo. Saatu tulo jaetaan 12:lla ja tulos kerrotaan syntymäkuukauden ja sitä edeltävien kuukausien lukumäärällä. Tulokseksi saadaan uusi päivärahamaksun perusteena oleva tulo, josta lasketaan sairausvakuutuksen päivärahamaksu.

Jos kesken vuoden 68 vuotta täyttävä on YEL/MYEL-vakuutettu, lasketaan päivärahamaksun perusteena oleva tulo siten, että YEL/MYEL-vakuutuksen työtulolla korvataan määritellyt tulot kuten kerrottu kohdissa 1.1.2. ja 1.1.3. ja tuloihin lisätään korvaamattomat päivärahamaksun perusteeseen kuuluvat tulot. Saatu tulo jaetaan 12:lla ja tulos kerrotaan syntymäkuukauden ja sitä edeltävien kuukausien lukumäärällä. Tulokseksi saadaan uusi päivärahamaksun perusteena oleva tulo, josta lasketaan sairausvakuutuksen päivärahamaksu.

Alle 16-vuotiaalle tai 68 vuotta täyttäneelle ei lasketa sairausvakuutuksen päivärahamaksua iän perusteella.

Siitä osasta kunnallisverotettavaa ansiotuloa, josta ei määrätä sairausvakuutuksen päivärahamaksua, muodostuu laskennassa sairaanhoitomaksun korotus.

Yrittäjän korotettua sairausvakuutuksen päivärahamaksua lasketaan 0,17 % YEL-työtulosta 18–68-vuotiaille.

Lasketusta päivärahamaksusta ei tehdä verosta tehtäviä vähennyksiä. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu huomioidaan puhtaasta ansiotulosta tehtävänä vähennyksenä.

1.3.4 Ulkomaan tuloista johtuva veron osuus

Ulkomaan tulojen veron osuus lasketaan viimeksi päättyneen verotuksen tietojen, ennakkoperinnän muutoslaskennan tietojen tai Verohallinnon verovuotta varten päivittämien tietojen mukaisena.

Ulkomaan tulojen veron osuus lasketaan merityötulosta 15 %:n mukaan, jollei ennakkoperinnän muutoslaskennasta tai Verohallinnon verovuotta varten päivittämistä tiedoista saada muuta tietoa veron suuruudesta.

1.3.5 Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun alentaminen

Sairaanhoitomaksu on sairaanhoitomaksuprosentin osoittama määrä sairaanhoitomaksun laskennan verotettavasta ansiotulosta. Verotettava ansiotulo saadaan, kun sairaanhoitomaksun laskennan veronalaisista ansiotuloista, jotka koostuvat mahdollisista YEL- ja MYEL-työtuloista sekä niistä veronalaisista ansiotuloista, joita ei sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:n mukaan ole korvattu työtulolla, vähennetään luonnolliset vähennykset sekä sairaanhoitomaksun laskennassa veronalaisen ansiotulon johdosta uudelleen lasketut vähennykset.

Jos tuloina esiintyy ei sairaanhoitomaksullista ulkomaan ansiotuloa, lasketaan niiden suhteellinen osuus sairaanhoitomaksun laskennan verotettavasta ansiotulosta. Ei sairaanhoitomaksulliset puhtaat ulkomaan ansiotulot kerrotaan verotettavalla sairaanhoitomaksun ansiotulolla ja jaetaan puhtaalla sairaanhoitomaksun ansiotulolla. Tulokseksi saadaan ei sairaanhoitomaksullisten tulojen osuus. Verotettavasta sairaanhoitomaksun ansiotulosta vähennetään ei sairaanhoitomaksullisten tulojen osuus, jolloin tulokseksi saadaan sairaanhoitomaksun laskennan verotettava ansiotulo. Sairaanhoitomaksu saadaan kertomalla sairaanhoitomaksun laskennan verotettava ansiotulo sairaanhoitomaksuprosentilla.

Sairaanhoitomaksun korotus lasketaan vähentämällä sairaanhoitomaksun laskennan verotettavasta ansiotulosta päivärahamaksun perusteena oleva tulo ja kertomalla erotus sairaanhoitomaksun korotusprosentilla. Lasketaan yhteen laskettu sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus. Tulokseksi saadaan laskettu kokonaissairaanhoitomaksu. Maksusta vähennetään ulkomaan eläketulon sairaanhoitomaksuvähennys.

Sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus otetaan mukaan verojen ja maksujen yhteismäärään suhteutettaessa alijäämähyvitystä. Lasketusta sairaanhoitomaksusta ja sairaanhoitomaksun korotuksesta vähennetään alijäämähyvityksen sairaanhoitomaksun osuus, jolloin saadaan maksettavaksi määrättävä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu.

Ennakkoveron laskentaan saadaan perusverokorttien laskennasta eläkkeet ja suoritukset jaoteltuna sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaisiin Suomen eläkkeisiin ja ei-asetuksen mukaisiin muihin eläkkeisiin tai suorituksiin. Perusverokorttien laskennasta saadaan myös ulkomaan eläkkeet ja suoritukset jaoteltuna sen mukaan maksetaanko ne EU/ETA-maasta vai muusta maasta, verotetaanko ne Suomessa vai verotetaanko vain Suomessa vai eikö veroteta lainkaan Suomessa ja koskeeko niitä sairaanhoitomaksukatto vai eikö määrätä sairaanhoitomaksua lainkaan vai määrätäänkö vain sairaanhoitomaksu.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa ulkomaan eläketuloa ei huomioida lainkaan, jos se on EU/ETA-maasta maksettua eläkettä, josta ei määrätä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua. Jos EU/ETA-maasta maksetun eläkkeen sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua koskee sairaanhoitomaksukatto, sairaanhoitomaksu korotuksineen ei saa ylittää Suomesta maksettavien sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaisten eläkkeiden yhteismäärää.

Eläkkeiden perusteella määrättävä sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus saadaan vertaamalla maksua ilman eläketuloja ja maksua, joka saadaan, kun myös sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaiset eläkkeet otetaan huomioon. Erotus on mainittujen asetusten mukaisten eläkkeiden perusteella määrätty sairaanhoitomaksu korotuksineen. Tätä sairaanhoitomaksua korotuksineen verrataan Suomesta maksettavien sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaisten eläkkeiden bruttomäärään. Ylittävästä osasta muodostuu sairaanhoitomaksuvähennys ulkomaan eläketulon johdosta, joka vähennetään lasketusta sairaanhoitomaksusta, joka sisältää korotuksen.

Muusta ulkomaan eläketulosta lasketaan täysi sairaanhoitomaksu korotuksineen.

1.3.6 Yleisradioveron laskeminen

Yleisradiovero lasketaan uudelleen tässä laskennassa olevien tietojen perusteella vastaavalla tavalla kuin palkan pidätysprosentin laskennassa.

1.3.7 Verojen ja maksujen yhdistäminen

Lasketaan verot ja maksut yhteensä. Näin saaduista veroista ja maksuista vähennetään ennakonpidätyksin kertyväksi laskettu veron määrä.

2 Ennakkoverolippu ja tilisiirtolomakkeet

Pienin kannettavan ennakkoveron määrä on 170 euroa. Ennakkovero määrätään maksettavaksi siten, että ensimmäinen mahdollinen kantokuukausi on tammikuu. Ennakkovero kannetaan sen määrästä riippuen kahdessa tai useammassa erässä.

Maksettavaksi määrättävästä ennakkoverosta verovelvolliselle valmistetaan päätös ennakkoverosta ja tilisiirtolomakkeet.

3 Päätöksen voimaantulo

Tätä päätöstä sovelletaan luonnolliselle henkilölle vuodelta 2018 määrättävän ennakkoveron laskennassa.

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2017

 

Pääjohtajan estyneenä ollessa
Ylijohtaja Arto Pirinen

Johtava asiantuntija Mia Keskinen