Täydentävä verotuspäätös

Antopäivä
9.4.2020
Diaarinumero
VH/2398/00.01.00/2020
Voimassaolo
9.4.2020 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.

Tässä ohjeessa käsitellään verovelvollisen tekemän oikaisuvaatimuksen käsittelyä täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä.

Täydentävän verotuspäätöksen menettelyä sovelletaan tuloverotuksessa ja tonnistoverotuksessa verovuodesta 2018 alkaen. Kiinteistöverotuksessa menettelyä sovelletaan verovuodesta 2020 alkaen.

Verotuksen muuttamiseen ja muutoksenhakuun liittyviä kysymyksiä käsitellään myös seuraavissa Verohallinnon ohjeissa:

1 Johdanto

Täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä verovelvollisen tekemä oikaisuvaatimus ohjataan käsiteltäväksi erityisessä menettelyssä oikaisuvaatimusmenettelyn sijaan. Täydentävän verotuspäätöksen menettely ei ole varsinaista muutoksenhakumenettelyä, vaan säännönmukaista verotusta täydentävä menettely, jossa Verohallinto toimittaa verotuksen uusien tietojen osalta.

Tässä ohjeessa kerrotaan, mikä on täydentävä verotuspäätös ja milloin verovelvollisen tekemä oikaisuvaatimus käsitellään täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä ja milloin oikaisuvaatimusmenettelyssä. Ohjeessa kerrotaan myös, mitä erityistilanteita menettelyn soveltamiseen liittyy, mitä säännöksiä menettelyyn sovelletaan ja miten täydentävään verotuspäätökseen haetaan muutosta.

Ohjeessa ei käsitellä oikaisuvaatimusmenettelyä muilta osin, koska sitä käsitellään Verohallinnon antamassa ohjeessa Muutoksenhaku Verohallinnon päätökseen.

2 Täydentävän verotuspäätöksen menettely

2.1 Yleistä

Täydentävän verotuspäätöksen menettelystä tuloverotuksessa säädetään verotusmenettelystä annetun lain (verotusmenettelylaki, VML 1558/1995) 51 a §:ssä. Säännöstä sovelletaan tuloverotuksen lisäksi kiinteistöverotuksessa ja tonnistoverotuksessa kiinteistöverolaissa ja tonnistoverolaissa säädettyjen viittaussäännösten perusteella.

Kun verovelvollinen tekee verotuksen päättymisen jälkeen oikaisuvaatimuksen ja esittää siinä ensimmäistä kertaa uuden tiedon, Verohallinto ratkaisee asian lähtökohtaisesti aina ensiasteena ja tekee täydentävän verotuspäätöksen. Jos Verohallinto tekee asiassa täydentävän verotuspäätöksen, oikaisuvaatimuksen tutkimatta jättämisestä ei tehdä erillistä päätöstä. Jos oikaisuvaatimuksella esitetty tieto ei ole uusi, vaatimus käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä.

Edellä kerrotuilla erilaisilla menettelyillä ei ole vaikutusta siihen, miten verovelvollinen hakee muutosta verotukseensa. Verovelvollinen tekee aina oikaisuvaatimuksen, kun hän vaatii verotustaan muutettavaksi. Verohallinto selvittää oikaisuvaatimuksessa ilmoitetun tiedon luonteen ja ohjaa sen perusteella tiedon käsiteltäväksi oikeassa menettelyssä, joko täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä tai oikaisuvaatimusmenettelyssä.

Oikaisuvaatimuksen tekeminen ei vaikuta verovelvollisen velvollisuuteen maksaa säännönmukaisessa verotuksessa määrätty jäännös- tai kiinteistövero tai oikeuteen saada säännönmukaisessa tuloverotuksessa vahvistettu veronpalautus. Verovelvollinen voi kuitenkin hakea jäännösverolleen täytäntöönpanon kieltoa tai keskeytystä Verohallinnolta (VML 51 a §:n 3 momentti). Täytäntöönpanon kiellosta ja keskeytyksestä on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Täytäntöönpanon keskeyttäminen.

Verohallinto tekee täydentäviä verotuspäätöksiä ensisijaisesti henkilöasiakkaiden tuloverotuksen oikaisuvaatimusten perusteella, koska henkilöasiakkaat esittävät usein sellaisia vähennysvaatimuksia ja muita vaatimuksia, joita he eivät ole esittäneet veroilmoituksellaan tai muutoin säännönmukaisen verotuksen yhteydessä.  Koska kirjanpitovelvollisten veroilmoituksella ilmoitettavat tiedot johdetaan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä, näillä ei ole yleensä sellaisia veroilmoituksella ilmoittamatta jääneitä uusia tietoja ja niitä koskevia vaatimuksia, jotka kuuluisivat käsiteltäväksi täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä.

Kiinteistöverotuksessa täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä käsitellään vain ne oikaisuvaatimukset, joissa verovelvollinen ilmoittaa uutena tietona kiinteistöverotuspäätökseltä puuttuneen kokonaisen kiinteistön, maapohjan, rakennuksen tai rakennuksen osan.

2.2 Uusi tieto

Täydentävän verotuspäätöksen menettelyä sovelletaan, jos verovelvollinen ilmoittaa verotuksen päättymisen jälkeen oikaisuvaatimuksella verotukseen vaikuttavan uuden tiedon eli tiedon, jota hän ei ole aikaisemmin ilmoittanut tai johon verotuspäätös ei muutoin ole perustunut. Tuloverotuksessa verotukseen vaikuttavia tietoja ovat esimerkiksi tiedot tuloista, vähennyksistä, varoista ja veloista. Kiinteistöverotuksessa verotukseen vaikuttavia tietoja ovat tyypillisesti kiinteistöä ja rakennuksia koskevat tiedot.

Tietoja pidetään uusina, jos verovelvollinen ei ole ilmoittanut niitä aikaisemmin verovuoden veroilmoituksessa eikä tieto ole sisältynyt veroilmoituksen liitteenä oleviin tilinpäätösasiakirjoihin eikä muihin säännönmukaisessa verotuksessa käsiteltyihin asiakirjoihin. Kiinteistöverotuksessa uutena tietona pidetään tietoa sellaisesta kiinteistöstä, maapohjasta, rakennuksesta tai rakennuksen laajennuksesta, joka ei ole ollut säännönmukaisen kiinteistöverotuksen perusteena.

Verovelvollisen aikaisemmin ilmoittamana tietona pidetään esimerkiksi hänen esitäytetylle veroilmoitukselleen tai kiinteistöverotuksen perusteena olevalle kiinteistötietojen selvitykselleen valmiiksi merkittyä tietoa. Verovelvollisen katsotaan ilmoittaneen tiedot esitäytetyssä veroilmoituksessa tai selvityksessä olevien tietojen mukaisena, jos hän ei ilmoita niihin muutoksia.

Esimerkki 1: Verovelvollisen esitäytetylle veroilmoitukselle ei ole merkitty muita tulonhankkimiskuluja kuin kaavamainen tulonhankkimisvähennys. Esitäytetyllä veroilmoituksella ei ole myöskään tietoa lasten lukumäärästä. Verovelvollinen ei ole korjannut esitäytetyn veroilmoituksen tietoja. Säännönmukainen verotus on toimitettu esitäytettyjen tietojen mukaisesti. Verovelvollinen tekee oikaisuvaatimuksen ja vaatii tulostaan vähennettäväksi tulonhankkimiskuluja 1 000 euroa ja ilmoittaa lisäksi tiedon lasten lukumäärästä. Kyse on uudesta vähennysvaatimuksesta ja uusista verotukseen vaikuttavista tiedoista. Verohallinto tekee asiassa täydentävän verotuspäätöksen. Verohallinto voi ratkaista asian verovelvollisen ilmoittamien tietojen mukaisesti tai niistä poiketen (HE 97/2017 s. 158).

Esimerkki 2: Verovelvollinen on vaatinut veroilmoituksellaan kotitalousvähennyksen yritykselle X maksamistaan siivouskuluista tammi-lokakuulta, mutta on unohtanut vaatia vähennystä samalle yritykselle maksamistaan siivouskuluista marras-joulukuulta ja myös yritykselle Y maksamistaan korjauskuluista. Verovelvollinen vaatii oikaisuvaatimuksessaan kotitalousvähennyksen myöntämistä marras-joulukuun siivouskuluista ja korjauskuluista. Kyse on uusista vähennysvaatimuksista ja ne käsitellään täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä.

Esimerkki 3: Verovelvollinen on hakenut muutosta verokortin ennakonpidätysprosenttiin vaatimalla asunnon ja työpaikan väliset matkakulut vähennettäväksi ennakkoperinnässä. Verohallinto on hylännyt verovelvollisen vaatimuksen. Tämän vuoksi matkakuluja ei ole myöskään siirretty ennakkoperinnästä verovelvollisen esitäytetylle veroilmoitukselle. Verovelvollinen vaatii matkakuluja vähennettäväksi vasta verotuksen päättymisen jälkeen oikaisuvaatimuksellaan. Koska vaatimus on tätä ennen esitetty vain ennakkoperinnässä eikä säännönmukaisessa verotuksessa, kyse on uudesta tiedosta. Verohallinto tekee asiassa täydentävän verotuspäätöksen.

Esimerkki 4: Osakeyhtiö on ilmoittanut vuosi-ilmoituksella palkansaajan saaneen palkkaa 1.1.–30.6. yhteensä 25 000 euroa. Palkkatulo on verotettu vuosi-ilmoituksen mukaisesti. Verotuksen päättymisen jälkeen palkansaaja tekee oikaisuvaatimuksen, jossa hän ilmoittaa saaneensa jo verotetun palkkatulon lisäksi kyseiseltä osakeyhtiöltä palkkaa 27 000 euroa 1.7.–31.12. Kyse on uudesta tulotiedosta. Verohallinto tekee asiassa täydentävän verotuspäätöksen.

Esimerkki 5: Verovelvollinen omistaa kiinteistön, jolla on vapaa-ajan asunto ja rantasauna. Verovelvollinen on rakentanut kiinteistölle uuden varastorakennuksen edellisenä kesänä. Varastorakennuksen tietoja ei ole verovelvollisen saamassa kiinteistöverotuspäätöksessä. Verovelvollinen ei myöskään itse ole ilmoittanut uuden rakennuksen tietoja kiinteistöverotukseen. Vasta kiinteistöverotuksen päättymisen jälkeen verovelvollinen huomaa varastorakennuksen tietojen puuttumisen kiinteistöveropäätökseltään ja tekee oikaisuvaatimuksen. Kyse on uudesta tiedosta ja oikaisuvaatimus käsitellään täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä.

2.3 Aiemmin käsitelty tieto

Jos verovelvollinen esittää verotuksen päättymisen jälkeen oikaisuvaatimuksessa uudelleen sellaisen vaatimuksen, joka on verotusta toimitettaessa hylätty kokonaan tai osittain, ei vaatimusta pidetä uutena tietona. Tällainen oikaisuvaatimus käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä.

Jos verovelvollisen esittämä vaatimus on verotusta toimitettaessa jäänyt virheellisesti käsittelemättä, verotuksen päättymisen jälkeen toistamiseen esitettyä vaatimusta ei pidetä uutena tietona. Verovelvollisen tekemä oikaisuvaatimus käsitellään tällöin oikaisuvaatimusmenettelyssä.

Esimerkki 6: Verovelvollinen on ilmoittanut työasuntovähennyksen siihen tarkoitetun lomakkeen sijasta erillisellä liitteellä. Vähennystä ei ole optisen luvun yhteydessä tapahtuneen virheen vuoksi huomioitu verotuspäätöksellä. Jos verovelvollinen ilmoittaa työasuntovähennyksen uudelleen verotuksen päättymisen jälkeen oikaisuvaatimuksella, kyse ei ole uudesta tiedosta. Vaatimus käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä.

Uutena verotukseen vaikuttavana tietona ei myöskään pidetä muutetun vaatimuksen esittämistä. Muutettuna vaatimuksena pidetään vaatimusta, joka perustuu verovelvollisen tai sivullisilmoittajan säännönmukaista verotusta varten ilmoittamaan tietoon, mutta joka poikkeaa sisällöltään aiemmin ilmoitetusta tiedosta.

Esimerkki 7: Verovelvollisen esitäytetylle veroilmoitukselle on merkitty sivullisilmoittajalta saatu tieto asuntovelan koroista. Verovelvollinen ei ole korjannut esitäytettyä tietoa. Korot on vähennetty verotuksessa asuntovelan korkoina. Verotuksen päättymisen jälkeen verovelvollinen vaatii, että korot tulisi vähentää ensiasunnon velan korkoina. Koska kyseessä on muutettu vaatimus, joka perustuu esitäytetyllä veroilmoituksella jo ilmoitettuun tietoon, vaatimuksen johdosta ei tehdä täydentävää verotuspäätöstä, vaan se käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä (HE 97/2017 s. 159).

Esimerkki 8: Elinkeinotoimintaa harjoittava yhteisö ilmoittaa veroilmoituksellaan osakkeiden luovutushinnan veronalaisena tulona. Verotuksen päättymisen jälkeen yhteisö ilmoittaa luovutushinnan verovapaana tulona. Yhtiö perustelee vaatimustaan siten, että kysymyksessä ovat käyttöomaisuusosakkeet, jotka on omistettu yli vuoden ajan. Kyseessä on muutettu vaatimus ja se käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä (HE 97/2017 s. 160).

Esimerkki 9: Verovelvollinen on rakennuttanut pientalon. Hän ilmoittaa rakennuksen tiedot kiinteistöveroilmoituksellaan. Kiinteistöverotuksen päättymisen jälkeen verovelvollinen huomaa, että rakennuksen käyttötarkoituksena on virheellisesti muu käyttö, vaikka rakennus on vakituisessa asuinkäytössä. Verovelvollinen tekee oikaisuvaatimuksen. Kyseessä on muutettu vaatimus ja se käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä.

Uusina tietoina ei pidetä myöskään oikaisuvaatimuksella esitettyjä uusia perusteluja, tositteita ja muita lisäselvityksiä, jotka liittyvät aiemmin ilmoitettuihin tietoihin ja vaatimuksiin.

Esimerkki 10: Verovelvollinen on vaatinut veroilmoituksessaan asunnon ja työpaikan väliset matkakulut vähennettäväksi oman auton käytön mukaan laskettuna. Hän on perustellut vaatimustaan matka-ajan säästöllä. Matkakulut on myönnetty verotuksessa julkisen kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuna. Oikaisuvaatimuksessaan verovelvollinen uudistaa vähennysvaatimuksensa ja perustelee vaatimustaan sillä, että julkisten kulkuneuvon aikataulut eivät sovi hänen työaikaansa. Vaatimus käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä.

Esimerkki 11: Verovelvollinen on vaatinut veroilmoituksessaan kotitalousvähennystä, mutta ei ole Verohallinnon kehotuksesta huolimatta esittänyt tositteita maksamistaan kuluista. Kotitalousvähennystä ei ole myönnetty toimitetussa verotuksessa. Verovelvollinen tekee oikaisuvaatimuksen, jossa hän uudistaa vähennysvaatimuksensa ja liittää oikaisuvaatimukseen maksutositteet. Vaatimus käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä (HE 97/2017 s. 159).

Tiedolla, johon verotuspäätös on muutoin perustunut, tarkoitetaan esimerkiksi yhtymän verotuksesta saatua tietoa verovelvollisen osuudesta yhtymän verovuoden tuloon tai varallisuuteen tai työnantajalta esitäytetyn veroilmoituksen muodostamisen jälkeen saatua vuosi-ilmoitustietoa tulosta tai vähennyksestä. Kiinteistöverotuksessa vastaavalla tiedolla tarkoitetaan kiinteistöverotuspäätöksen ja siihen sisältyvän kiinteistötietojen selvityksen muodostamisen jälkeen esimerkiksi Väestörekisterikeskukselta tai kunnalta saatua tietoa uudesta rakennuksesta. Jos verovelvollinen ilmoittaa tällaiseen asiaan liittyvän tiedon verotuksen päättymisen jälkeen, asia käsitellään yleensä oikaisuvaatimusmenettelyssä, vaikka verovelvollinen ei olisi verotusta varten itse aikaisemmin ilmoittanut asiaa koskevaa tietoa. Jos verovelvollisen ilmoittama tieto kuitenkin on uusi eikä tieto ole ollut verotuksen perusteena, asia käsitellään täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä

Esimerkki 12: Verovelvollinen on kommandiittiyhtiön toinen vastuunalainen yhtiömies. Hänen ansiotulonaan on verotettu kommandiittiyhtiön tulo-osuus 30 000 euroa. Yhtiömies ei ole itse ilmoittanut tuloa veroilmoituksellaan, vaan tulo on siirtynyt hänen verotukseensa kommandiittiyhtiön verotuksesta. Yhtiömies tekee oikaisuvaatimuksen ja ilmoittaa siinä yhtiön tulo-osuuden 20 000 euron suuruisena, koska hän ei ole ollut kommandiittiyhtiön toiminnassa mukana koko verovuotta sairauslomansa vuoksi. Kyse ei ole uudesta tulotiedosta. Vaatimus käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä.

Esimerkki 13: Verovelvollisen saamaan kiinteistöverotuspäätökseen ei ole sisältynyt hänen edellisenä vuonna rakennuttamaansa talousrakennusta. Verovelvollinen ei itse ilmoita uutta rakennusta kiinteistöverotukseen. Verohallinto saa tiedon rakennuksesta kiinteistöverotuksen toimittamisen yhteydessä kunnalta ja lisää rakennuksen verovelvollisen kiinteistötietoihin ja tekee uuden verotuspäätöksen. Kiinteistöverotuksen päättymisen jälkeen verovelvollinen vaatii talousrakennuksen virheellistä pinta-alatietoa oikaistavaksi. Koska oikaisuvaatimus kohdistuu sivullisilmoittajalta saatuun tietoon, joka on sisältynyt lopulliseen kiinteistöverotuspäätökseen, kyse ei ole uudesta tiedosta. Vaatimus käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä.

Verovelvollisen vasta verotuksen päättymisen jälkeen antamaa ensimmäistä veroilmoitusta ei pidetä uutena tietona silloin, kun säännönmukainen verotus on toimitettu verotusmenettelylain 27 §:n nojalla arvioimalla. Arvioverotusta koskevia oikaisuvaatimuksia ei käsitellä täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä, koska verovelvollinen hakee muutosta Verohallinnon säännönmukaisessa verotuksessa tekemään asiaratkaisuun. Menettely näiden oikaisuvaatimusten käsittelyssä säilyy tältä osin ennallaan eli Verohallinto voi verotusmenettelylain 61 §:n 2 momentin nojalla kumota verovelvollisen verotuksen ja toimittaa sen uudelleen.

2.4 Uusi tieto ja aiemmin käsitelty tieto samalla oikaisuvaatimuksella

Jos verovelvollinen vaatii oikaisuvaatimuksella muutosta aiemmin veroilmoituksella ilmoittamaansa tietoon ja ilmoittaa samalla jonkin uuden verotukseen vaikuttavan tiedon, aiemmin ilmoitettu tieto käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä ja uusi verotukseen vaikuttava tieto pääsääntöisesti täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä. Verovelvolliselle lähetetään näissä tilanteissa kaksi erillistä päätöstä. Jos asiat kuitenkin liittyvät samaan asiakokonaisuuteen tai asioiden ratkaiseminen yhdessä on muusta vastaavasta syystä perusteltua, ne voidaan poikkeuksellisesti käsitellä ja ratkaista yhdessä oikaisuvaatimusmenettelyssä. Tästä asiasta on kerrottu tarkemmin jäljempänä luvussa 2.5.

Esimerkki 14: Verovelvollinen on rakennuttanut omakotitaloonsa laajennuksen. Tiedot eivät ole tulleet Verohallinnolle Väestörekisterikeskuksesta eikä laajennuksen tietoja ole siten verovelvollisen saamassa kiinteistöverotuspäätöksessä. Verovelvollinen ei ole myöskään itse ilmoittanut uuden lisäosan tietoja kiinteistöverotukseen. Verovelvollinen huomaa tietojen puuttumisen vasta kiinteistöverotuksen päättymisen jälkeen ja ilmoittaa laajennuksen tiedot oikaisuvaatimuksella. Samalla oikaisuvaatimuksella hän ilmoittaa muutoksia vanhan varastorakennuksen pinta-alatietoihin.

Omakotitalon laajennuksen osalta kyse on uudesta tiedosta, mutta varastorakennuksen osalta oikaisuvaatimus kohdistuu aiemmin ilmoitettuun tietoon. Verohallinto tekee omakotitalon lisäosan tietojen perusteella täydentävän verotuspäätöksen. Sen sijaan varastorakennuksen muuttuneiden pinta-alatietojen perusteella tehdään päätös oikaisuvaatimusmenettelyssä. Verohallinto lähettää asiakkaalle kaksi erillistä päätöstä.

Jos oikaisuvaatimuksessa esitetystä vaatimuksesta ei voida selkeästi todeta, että kyseessä on uusi tieto, eikä Verohallinto pysty asiaa vaivattomasti varmistamaan verovelvolliselta, oikaisuvaatimus voidaan ohjata käsiteltäväksi oikaisuvaatimusmenettelyssä. Esimerkiksi kirjanpitovelvollinen voi vaatia muutosta toimitettuun verotukseen ja antaa oikaisuvaatimuksensa yhteydessä uuden veroilmoituksen ja korjatun tilinpäätöksen. Muutettu tilinpäätös voi sisältää sekä uusia että aikaisemmin ilmoitettuja, mutta korjattuja tietoja. Verohallinnon ei ole tarkoituksenmukaista selvittää jokaisen muuttuneen tiedon osalta, mitkä niistä ovat uusia ja mitkä korjattuja, vaan tällainen oikaisuvaatimus käsitellään kokonaisuudessaan oikaisuvaatimusmenettelyssä. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse jäljempänä luvussa 2.5 kerrotusta poikkeuksellisesta menettelystä eli asiakokonaisuuden käsittelystä yhdessä.

Esimerkki 15: Osakeyhtiö on antanut yhteisön elinkeinotoiminnan veroilmoituksen ja säännönmukainen verotus on toimitettu sen mukaisesti. Verotuksen päättymisen jälkeen osakeyhtiö huomaa, että tilinpäätöksessä on ollut useita virheitä. Tilinpäätöksestä on puuttunut kokonaan joitakin menoja ja toisia menoja on kirjattu kirjanpitoon virheellisen suuruisina. Osakeyhtiö laatii uuden tilinpäätöksen ja tekee sen perusteella uuden veroilmoituksen ja oikaisuvaatimuksen. Vaikka osa yhteisön korjatun tilinpäätöksen mukaisella veroilmoituksella olevista tiedoista on uusia, jotka tulisi käsitellä täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä, yhteisön koko veroilmoitus käsitellään kuitenkin oikaisuvaatimusmenettelyssä.

Jos oikaisuvaatimuksessa on kyse uudesta tiedosta, mutta oikaisuvaatimus on siitä huolimatta siirretty verotuksen oikaisulautakunnan ratkaistavaksi, oikaisulautakunta voi itsenäisen ratkaisuvaltansa perusteella palauttaa asian Verohallinnolle ratkaistavaksi täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä.

2.5 Samaan asiakokonaisuuteen liittyvät uusi tieto ja aiemmin käsitelty tieto

Oikaisuvaatimuksella esitetty uusi asia voidaan ratkaista poikkeuksellisesti oikaisuvaatimusmenettelyssä, jos asia kuuluu samaan asiakokonaisuuteen samanaikaisesti vireillä olevan oikaisuvaatimuksen kanssa tai asioiden ratkaiseminen yhdessä on muusta vastaavasta syystä perusteltua (VML 51 a §:n 2 momentti). Samanaikaisesti vireillä oleva oikaisuvaatimus voi olla joko verovelvollisen oma tai toisen verovelvollisen. Asioiden ratkaiseminen yhdessä oikaisuvaatimusmenettelyssä on tarkoituksenmukaista, koska menettelyllä ehkäistään mahdollisten ristiriitaisten ratkaisujen syntyminen eri prosesseissa.

Asioiden yhdessä käsittelemisestä on säädetty lisäksi verotusmenettelylain 26 §:ssä. Sen mukaan, jos päätös vaikuttaa merkittävästi samanaikaisesti vireillä olevan asian ratkaisemiseen, asiat valmistellaan ja ratkaistaan yhdessä. Asioiden lukumäärä, töiden järjestelyt ja verotuksen valmistuminen saattavan kuitenkin vaikuttaa asioiden yhdessä käsittelemiseen. Yhdessä käsitteleminen ei saa viivästyttää asian ratkaisemista haitallisesti. 

Asioiden voidaan katsoa kuuluvan samaan asiakokonaisuuteen esimerkiksi silloin, kun verovelvollinen tekee oikaisuvaatimuksen, jossa hän vaatii muutosta verotuksessa jo ratkaistuun asiaan ja samalla oikaisuvaatimuksella ilmoittaa vasta ensimmäistä kertaa samaan asiayhteyteen liittyvän tiedon tai vaatimuksen.

Esimerkki 16: Palkansaaja on ilmoittanut vapaa-ajan kiinteistöstä saamansa vuokratulot säännönmukaiseen verotukseen. Hän on veroilmoituksellaan vähentänyt muun muassa kiinteistöön kuuluvasta irtaimesta omaisuudesta tekemänsä poiston, jonka suuruus on ollut 20 %. Verovelvollinen tekee oikaisuvaatimuksen ja vaatii, että irtaimen omaisuuden poistoprosentti on nostettava 25 %:iin. Lisäksi verovelvollinen vaatii oikaisuvaatimuksellaan vähennettäväksi vuokratuloihin kohdistuvina kuluina sähkömenot, jotka hän on unohtanut ilmoittaa veroilmoituksellaan. Poistoa koskeva vaatimus ei ole uusi tieto, minkä vuoksi poistovaatimus on käsiteltävä oikaisuvaatimusmenettelyssä. Sähkömenot verovelvollinen ilmoittaa ensimmäisen kerran, minkä vuoksi tieto olisi käsiteltävä täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä. Koska asiat kuitenkin liittyvät samaan kiinteistön vuokratuloon, ne voidaan käsitellä yhdessä oikaisuvaatimusmenettelyssä.

Verovelvollinen voi vaatia samalla oikaisuvaatimuksella verotustaan muutettavaksi useammalta verovuodelta. Jos tuloverotuksen oikaisuvaatimus koskee verovuotta 2017 ja sitä aikaisempia vuosia, oikaisuvaatimus ratkaistaan aina oikaisuvaatimusmenettelyssä, koska täydentävän verotuspäätöksen menettelyä sovelletaan tuloverotuksessa vasta verovuodesta 2018 alkaen. Jos verovelvollinen tekee uudesta asiasta oikaisuvaatimuksen verovuosilta 2017 ja 2018 ja asiat kuuluvat samaan asiakokonaisuuteen tai asioiden ratkaiseminen yhdessä on muusta vastaavasta syystä perusteltua, myöskään verovuoden 2018 uutta asiaa ei käsitellä täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä, vaan molemmat vuodet käsitellään yhdessä oikaisuvaatimusmenettelyssä.

Esimerkki 17: Verovelvollinen on tehnyt oikaisuvaatimuksen verovuosista 2016‒2018. Hän on vaatinut vähennettäväksi kaikkina vuosina työhuonevähennyksen, joka on jäänyt ilmoittamatta veroilmoituksilla. Kyse on uusista vähennysvaatimuksista. Verovuosien 2016‒2017 vaatimuksia ei voi käsitellä täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä. Tämän vuoksi myöskään samaa asiaa koskevaa verovuoden 2018 vaatimusta ei käsitellä täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä, vaan se käsitellään yhdessä muiden verovuosien vaatimusten kanssa oikaisuvaatimusmenettelyssä.

Eri verovelvollisten oikaisuvaatimuksissaan esittämät vaatimukset kuuluvat samaan asiakokonaisuuteen esimerkiksi silloin, kun kyse on puolisoiden samaan asiaan liittyvästä vaatimuksesta tai yhteisön ja sen osakkaan taikka työnantajan ja työntekijän välisestä oikeustoimesta, jotka vaikuttavat kummankin osapuolen verotukseen. Myös samaan konserniin tai intressipiiriin kuuluvien yhtiöiden ilmoittamilla tiedoilla ja vaatimuksilla voi olla asiayhteys esimerkiksi silloin, kun kyse on tulon tai menon jakamisesta eri verovelvollisten kesken.

Esimerkki 18: Puolisoilla on yhteinen asuntolaina, jonka korot puolisot ovat maksaneet puoliksi. Esitäytetyllä veroilmoituksella asuntolainan korot on merkitty vähennettäväksi kokonaan miehen pääomatuloista. Verotuksen päättymisen jälkeen puolisot tekevät oikaisuvaatimukset, joissa vaativat korkojen vähentämistä puoliksi kummankin puolison pääomatuloista. Vaimon vaatimus on uusi asia, joka tulisi käsitellä täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä. Koska miehen vaatimus liittyy säännönmukaisessa verotuksessa jo käsiteltyyn asiaan, hänen vaatimuksensa käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä. Koska puolisoiden vaatimukset liittyvät samaan asiakokonaisuuteen, vaatimukset voidaan käsitellä yhdessä oikaisuvaatimusmenettelyssä.

Verohallinnon on ilmoitettava verovelvolliselle uuden vaatimuksen käsittelystä oikaisuvaatimusmenettelyssä, koska muutoksenhakuaika oikaisuvaatimusmenettelyssä annettuun päätökseen on lyhyempi kuin täydentävän verotuspäätöksen muutoksenhakuaika. Muutoksenhakuajoista on kerrottu tarkemmin jäljempänä luvussa 4.

Jos molemmat asiat ratkaistaan yhdessä oikaisuvaatimusmenettelyssä, tämä tarkoittaa, että myös uudesta tiedosta annettuun verotuksen oikaisulautakunnan ensiasteen päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta. Verovelvolliselle lähetettävä ilmoitus on näissä erityisissä tilanteissa tarpeen sen vuoksi, että verovelvollinen voi varautua lyhyempään muutoksenhakuaikaan. Tämä Verohallinnon ilmoittamisvelvollisuus ei kuitenkaan koske tilanteita, joissa verovelvollisen vaatimus kuuluu normaalisti oikaisuvaatimusmenettelyssä käsiteltäväksi.

2.6 Menettelyn soveltaminen vain verovelvollisen oikaisuvaatimuksiin

Täydentävä verotuspäätös tehdään vain verovelvollisen ilmoittaman tiedon perusteella. Jos Verohallinto saa verotuksen päättymisen jälkeen verotukseen vaikuttavan tiedon muulta kuin verovelvolliselta, Verohallinto voi oikaista verovelvollisen verotusta viranomaisaloitteisesti verotuksen oikaisua koskevien säännösten mukaisesti edellytysten täyttyessä.

Esimerkki 19: Verohallinto saa Väestörekisterikeskukselta tiedon uudisrakennuksesta vasta kiinteistöverotuksen päättymisen jälkeen. Verohallinto ei tee täydentävää verotuspäätöstä, vaan oikaisee verovelvollisen verotusta verotuksen oikaisua koskevien säännösten mukaisesti.

Täydentävää verotuspäätöstä ei tehdä myöskään Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tai kunnan oikaisuvaatimuksen johdosta. Verotuksen oikaisulautakunta ratkaisee entiseen tapaan Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön oikaisuvaatimukset.

Jos Verohallinto havaitsee oikaisuvaatimusta käsitellessään, että verotuksessa on tapahtunut muu virhe, jolla ei ole välitöntä yhteyttä oikaisuvaatimuksessa ilmoitettuun uuteen tietoon, Verohallinto ei voi oikaista virhettä täydentävän verotuspäätöksen yhteydessä. Näissä tilanteissa virhe voidaan oikaista laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä viranomaisaloitteisesti verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi. Jos muu virhe liittyy välittömästi oikaisuvaatimuksessa ilmoitettuun uuteen tietoon, molemmat asiat käsitellään yhdessä täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä.

Esimerkki 20: Verovelvollinen ilmoittaa noteeraamattomasta osakeyhtiöstä saamansa osinkotulot vasta oikaisuvaatimuksella. Samassa yhteydessä hän ilmoittaa lisäksi osakeyhtiöltä saamansa ja maksamatta olevan osakaslainan, joka vaikuttaa osingon ansio- ja pääomatulojakoon. Täydentävää verotuspäätöstä koskevassa menettelyssä voidaan selvittää ja ratkaista uuden osinkotulon lisäksi myös kyse osakaslainan tuloksi lukemisesta sekä ottaa huomioon saadun osakaslainan vaikutus osinkotulon verotukseen (HE 97/2017 s. 159).

Esimerkki 21: Verovelvollinen on muuttanut pois omistamastaan asunto-osakehuoneistosta ja antanut huoneiston vuokralle. Verovelvollinen ilmoittaa saamansa vuokratulot oikaisuvaatimuksella vasta verotuksen päättymisen jälkeen.  Hänellä on velkaa, jonka korot on vähennetty hänen pääomatuloistaan vakituiseen asuntoon kohdistuvan velan korkoina. Verohallinto tekee vuokratulojen osalta täydentävän verotuspäätöksen. Täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä verovelvollisen vakituisen asunnon korot siirretään samalla vähennettäväksi hänen pääomatuloistaan tulonhankkimisvelan korkoina.

2.7 Menettelyn soveltamiseen liittyviä erityistilanteita

2.7.1 Verotarkastus tai vireillä oleva verovelvollisen vahingoksi tehtävä verotuksen oikaisu

Verohallinto ei käsittele täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä oikaisuvaatimusta, jolla verovelvollinen ilmoittaa uutena tietona esimerkiksi verottamatta jääneen tulon vasta sen jälkeen, kun verotarkastus on jo alkanut tai asia on muutoin tullut Verohallinnossa vireille. Näissä tilanteissa Verohallinto muuttaa verotusta verotusmenettelylain 56 §:n mukaisesti verotuksen oikaisuna verovelvollisen vahingoksi. Tämän jälkeen verovelvollisen vaatimus tulon korottamisesta käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä. Tuloa ei kuitenkaan enää koroteta oikaisuvaatimuksen johdosta, koska verotus on jo oikaistu viranomaisaloitteisesti verovelvollisen vahingoksi. Menettely vastaa aiempaa käytäntöä.

2.7.2 Ulkomaisen veron hyvitys

Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain mukaan ulkomaisen veron hyvitystä koskevaan vaatimukseen ja hyvityksen muuttamiseen sovelletaan verotuksen oikaisua koskevia säännöksiä. Verotuskäytännössä verovelvollisen verotuksen päättymisen jälkeen esittämät uudet ja muutetut ulkomaisen veron hyvittämistä koskevat vaatimukset on aiemmin käsitelty oikaisuvaatimuksina. Täydentävän verotuspäätöksen menettelyä sovelletaan myös verovelvollisen verotuksen päättymisen jälkeen ensimmäistä kertaa esittämään ulkomaisen veron hyvittämistä koskevaan vaatimukseen.

2.7.3 Tahdonvaltaiset vaatimukset

Tuloverolakiin sisältyy useita säännöksiä, joiden mukaan verovelvollisen on tehtävä tietty vaatimus ennen verotuksen verovelvolliskohtaista päättymistä. Verovelvollisen on esitettävä ennen verotuksen päättymistä muun muassa vaatimukset, jotka koskevat

  • yritystulon pääomatulo-osuuden katsomista ansiotuloksi
  • pääomatuloista vähennettävää tulolähteen tappiota
  • pakollisten eläkevakuutusmaksujen vähentämistä
  • kotitalousvähennyksen jakamista puolisoiden kesken
  • eläketulon jaksotusta
  • tulontasauksen toimittamista.

Tällaisia vaatimuksia kutsutaan tahdonvaltaisiksi vaatimuksiksi. Kirjanpitovelvollisella voi lisäksi olla esimerkiksi poistoihin, varauksiin ja konserniavustukseen kohdistuvia vaatimuksia, joita pidetään tahdonvaltaisina vaatimuksina.

Täydentävän verotuspäätöksen menettely ei pidennä tahdonvaltaisten vaatimusten esittämisaikaa, vaan verovelvollisen on esitettävä nämä vaatimukset edelleen ennen verotuksen päättymistä. Jos verovelvollinen esittää tällaisen vaatimuksen verovelvolliskohtaisen verotuksen päättymisen jälkeen, vaatimusta ei lähtökohtaisesti hyväksytä. Päätös annetaan pääsääntöisesti oikaisuvaatimusmenettelyssä, koska vaatimus kohdistuu yleensä jo säännönmukaisessa verotuksessa esitettyyn vaatimukseen.

Esimerkki 22: Verovelvollinen on saanut takautuvaa eläkettä verovuonna 45 000 euroa. Eläkkeestä puolet kohdistuu verovuotta edeltäneeseen vuoteen. Eläkkeen koko määrä on esitäytetty verovuoden veroilmoitukselle. Verovelvollinen ei tee korjauksia esitäytettyyn veroilmoitukseen, minkä vuoksi hänen katsotaan antaneen veroilmoituksen esitäytettyjen tietojen mukaisina. Verotuksen päättymisen jälkeen verovelvollinen tekee oikaisuvaatimuksen ja vaatii eläketulon jaksottamista kahdelle vuodelle. Koska eläketulon jaksottamista on vaadittava ennen verotuksen päättymistä, vaatimus hylätään. Koska verovelvollinen ei ollut tehnyt korjauksia esitäytetyn veroilmoituksen eläketietoihin, hänen katsotaan säännönmukaisessa verotuksessa vaatineen koko eläketulon verottamista maksuvuonna. Tämän vuoksi vasta oikaisuvaatimuksessa esitettyä eläketulon jaksotusvaatimusta ei pidetä uutena tietona vaan muutettuna vaatimuksena. Vaatimus käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä.

Esimerkki 23: Elinkeinonharjoittajan elinkeinotoiminnan tulos on tappiollinen. Elinkeinonharjoittaja ei ole elinkeinotoiminnan veroilmoituksellaan vaatinut tappion vähentämistä pääomatuloistaan, minkä vuoksi tappio on vahvistettu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Verotuksen päättymisen jälkeen elinkeinonharjoittaja tekee oikaisuvaatimuksen, jossa hän vaatii tappion vähentämistä pääomatuloistaan. Koska vaatimus tappion vähentämisestä pääomatuloista on tehtävä ennen verotuksen päättymistä, vaatimus hylätään. Koska elinkeinonharjoittaja ei ennen verotuksen päättymistä ollut nimenomaisesti esittänyt vaatimusta tappioiden vähentämisestä pääomatuloista, hänen katsotaan vaatineen tappioiden vahvistamista elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Tämän vuoksi oikaisuvaatimuksessa esitettyä vaatimusta ei pidetä uutena tietona vaan muutettuna vaatimuksena. Vaatimus käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä.

Kirjanpitovelvollisen tahdonvaltaisiin vaatimuksiin liittyvät vaatimukset on myös esitettävä ennen verotuksen päättymistä. Sen sijaan muistiinpanovelvollinen voi oikeuskäytännön mukaan tehdä poistoihin, varauksiin ja tulon jaksottamiseen liittyviä vaatimuksia verotuksen päättymisen jälkeenkin.

Esimerkki 24: Maataloudenharjoittaja ei ole merkinnyt maatalouden veroilmoitukselle lainkaan rakennuksen poistoa eikä myöskään rakennusten poistamattomia hankintamenoja. Verotuksen päättymisen jälkeen hän tekee oikaisuvaatimuksen, jossa hän vaatii vähennettäväksi poiston rakennuksen menojäännöksestä.  Koska maataloudenharjoittaja ei ole kirjanpitovelvollinen, hän voi tehdä poistovaatimuksen vielä verotuksen päättymisen jälkeen. Poistovaatimusta pidetään uutena tietona, koska veroilmoituksella ei ole ilmoitettu mitään tietoa poistosta eikä poistamattomista hankintamenoista. Verohallinto tekee asiassa täydentävän verotuspäätöksen.

Jos maatalouden harjoittaja olisi ilmoittanut maatalouden veroilmoituksella joko rakennusten poistamattomat menojäännökset tai poiston määrän nollana tai muulla tavoin tuonut ilmi, että ei tee poistoa, pidettäisiin verotuksen päättymisen jälkeen tehtyä poistovaatimusta muutettuna tietona. Oikaisuvaatimus käsiteltäisiin tällöin oikaisuvaatimusmenettelyssä.

Jos säännönmukaisessa verotuksessa esitetty tahdonvaltainen vaatimus on kuitenkin lasku- tai kirjoitusvirheen tai muun niihin verrattavan erehdyksen vuoksi virheellinen, virhe voidaan oikaista, vaikka verovelvollinen esittää vaatimuksen vasta verotuksen päättymisen jälkeen.

Esimerkki 25: Kirjanpitovelvollinen on ilmoittanut irtaimen käyttöomaisuuden poistona kirjoitusvirheen johdosta 100 euroa, vaikka hänen tarkoituksenaan on ollut vaatia poistoa vähennettäväksi 1 000 euroa. Hän tekee verotuksen päättymisen jälkeen oikaisuvaatimuksen, jolla vaatii poiston määrää oikaistavaksi. Verohallinto käsittelee vaatimuksen oikaisuvaatimusmenettelyssä.

Kirjanpitovelvollisen verotus voi joissakin tilanteissa päättyä verovelvolliskohtaisesti ennen tilinpäätöksen vahvistamista. Yhtiökokous tai osuuskunnan kokous voi vahvistaa tilinpäätöksen veroilmoituksella ilmoitetuista tiedoista poiketen. Verovelvollinen voi tässä tilanteessa vaatia verotuksensa oikaisemista muuttuneiden tietojen mukaiseksi vielä verotuksen verovelvolliskohtaisen päättymisen jälkeen. Muuttuneet tiedot on ilmoitettava Verohallinnolle viipymättä yhtiökokouksen jälkeen.

Jos muuttunut tieto on uusi asia, oikaisuvaatimus käsitellään täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä. Jos muuttuneella tiedolla on korjattu verotuksessa jo aiemmin ollutta tietoa, oikaisuvaatimus käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä. Jos muuttuneet tiedot sisältävät sekä uusia että korjattuja tietoja, Verohallinnon ei yleensä ole tarkoituksenmukaista selvittää jokaisen muuttuneen tiedon osalta, mitkä niistä ovat uusia ja mitkä korjattuja, vaan tällainen oikaisuvaatimus käsitellään tavanomaisesti kokonaisuudessaan oikaisuvaatimusmenettelyssä.

2.7.4 Oikaisuvaatimuksen jättäminen tutkimatta

Oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta esimerkiksi silloin, jos oikaisuvaatimus on tullut vireille vasta muutoksenhaulle säädetyn määräajan jälkeen, muutoksenhakijalla ei ole muutoksenhakuoikeutta tai asia ei kuulu Verohallinnon eikä myöskään verotuksen oikaisulautakunnan toimivaltaan. Päätöksen oikaisuvaatimuksen tutkimatta jättämisestä tekee aina verotuksen oikaisulautakunta. Näissä tilanteissa asiaa ei käsitellä täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä, vaan oikaisuvaatimusmenettelyssä, vaikka oikaisuvaatimuksella esitetty tieto olisi uusi.

3 Täydentävän verotuspäätöksen menettelyyn sovellettavat muut säännökset

3.1 Verotuksen toimittamista koskevat yleiset menettelysäännökset

Koska täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä ei ole kyse muutoksenhakumenettelystä vaan säännönmukaista verotusta täydentävästä menettelystä, joka vastaa verotuksen toimittamista, menettelyyn sovelletaan tältä osin verotuksen toimittamista koskevia yleisiä periaatteita. Tällöin noudatetaan, mitä säännönmukaisen verotuksen osalta on säädetty verotusmenettelylaissa:

26 § Verotuksessa noudatettavat yleiset periaatteet, kuten veronsaajien ja verovelvollisen etujen tasapuolinen huomioon ottaminen, luottamuksensuoja, verovelvollisen kuuleminen, asian selvittäminen ja asian tutkiminen
26 a § Asioiden yhdessä käsitteleminen
26 b § 1 ja 3 momentit Päätöksen perusteleminen
26 c § Päätöksen tiedoksianto
26 d § Veronsaajien kuuleminen ja päätöksen tiedoksianto
26 e § Verojen ja maksujen laskeminen ja maksuunpano, verotuksen muuttaminen ja tappioiden vahvistaminen

Kun verovelvollinen ilmoittaa oikaisuvaatimuksellaan ensimmäistä kertaa uusia tietoja, Verohallinto voi kohdistaa näihin tietoihin valikointeja samalla tavalla kuin säännönmukaisessa verotuksessa. Tarkoituksena on myös hyödyntää automaatiota ilmoitettujen tietojen käsittelyssä.

Verohallinto voi ratkaista asian verovelvollisen ilmoittaman tiedon mukaisesti tai siitä poiketen. Verohallinto voi esimerkiksi hylätä verovelvollisen esittämän uuden vähennysvaatimuksen tai hyväksyä sen vain osittain. Jos verovelvollinen ilmoittaa oikaisuvaatimuksella verotuksesta puuttuneen tulon, Verohallinto voi vahvistaa tulon täydentävällä verotuspäätöksellä ilmoitettua suuremmaksi tai katsoa sen muunlaiseksi tuloksi kuin verovelvollinen on sen ilmoittanut.

Jos Verohallinto poikkeaa täydentävässä verotuspäätöksessä olennaisesti verovelvollisen ilmoittamista tiedoista, se varaa verovelvolliselle tilaisuuden tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Verohallinto myös perustelee täydentävän verotuspäätöksen aina, jos siinä poiketaan verovelvollisen vaatimuksesta.

Täydentävää verotuspäätöstä tehtäessä sovelletaan myös muita verotusmenettelylain 4 luvun verotuksen toimittamista koskevia säännöksiä, kuten arvioverotusta, veron kiertämistä, peiteltyä osinkoa ja veronkorotusta koskevia säännöksiä.

3.2 Veronkorotus

Täydentävässä verotuspäätöksessä voi tulla määrättäväksi veronkorotus silloin, kun verovelvollinen vaatii virheen korjaamista verotuksen päättymisen jälkeen oma-aloitteisesti omaksi vahingokseen. Verohallinto määrää veronkorotuksen tällöin virheen oma-aloitteista korjaamista koskevan säännöksen mukaisesti edellyttäen, että verovelvollinen osallistuu tarvittaessa asian selvittämiseen ja antaa veroviranomaisen pyytämät lisäselvitykset. Veronkorotuksen määrä on 0,5 prosenttia lisätyn tulon määrästä (VML 32 a § 6 momentti) tai 2 prosenttia lisääntyneen veron määrästä (VML 32 b §:n 2 momentin 5 kohta).Verohallinto kuulee verovelvollista aina, jos se määrää täydentävällä verotuspäätöksellä veronkorotuksen. Tuloverotuksessa määrättävistä veronkorotuksista on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Seuraamusmaksut tuloverotuksessa.

Esimerkki 26: Osakeyhtiön tilikausi on 1.1.–31.12.2018. Osakeyhtiö toteaa vuoden 2018 verotuksen päättymisen jälkeen, että sen kirjanpitoon on jäänyt erehdyksessä kirjaamatta myyntituloja 40 000 euroa. Myyntitulot puuttuvat tämän johdosta myös veroilmoituksella ilmoitetusta liikevaihdosta. Osakeyhtiö tekee oikaisuvaatimuksen, jossa se ilmoittaa puuttuvat myyntitulot. Kyse on uusista tiedoista, joiden johdosta Verohallinto tekee täydentävän verotuspäätöksen. Ennen täydentävän verotuspäätöksen tekemistä verovelvolliselle lähetetään kuulemiskirje veronkorotuksesta. Täydentävällä verotuspäätöksellä verovelvolliselle määrätään veroa 8 000 euroa ja veronkorotusta 0,5 prosenttia lisätystä tulosta eli 200 euroa.

Verovelvolliselle ei lähtökohtaisesti määrätä veronkorotusta, jos verovelvollisen vähennysvaatimus hylätään täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä. Veronkorotus määrätään kuitenkin, jos verovelvollinen antaa oikaisuvaatimuksella esitettävässä selvityksessä aiheettoman vähennyksen saadakseen selvästi puutteellisia tai virheellisiä tietoja. Veronkorotusta ei tällöin määrätä oma-aloitteista korjaamista koskevan säännöksen mukaisesti. Veronkorotukseksi määrätään lähtökohtaisesti perusveronkorotus tai muu kyseiseen laiminlyöntiin soveltuva veronkorotus.

Kiinteistöverotuksessa täydentävä verotuspäätös liittyy aina tilanteeseen, jossa verovelvollinen vaatii virheen korjaamista kiinteistöverotuksen päättymisen jälkeen omaksi vahingokseen.  Kiinteistöverotuksen täydentävällä verotuspäätöksellä tulee siten lähtökohtaisesti aina määrättäväksi veronkorotus.

Esimerkki 27: Verovelvollinen on ostanut edellisenä kesänä kesämökkikiinteistön. Kiinteistön tiedot eivät ole kiinteistöverotuspäätöksellä eivätkä verovelvollisen tarkistettavaksi tulleella kiinteistötietojen selvityksellä. Verovelvollinen ei ilmoita ostamaansa kiinteistöä säännönmukaisessa kiinteistöverotuksessa, vaan ilmoittaa sen ensimmäisen kerran vasta oikaisuvaatimuksella kiinteistöverotuksen päättymisen jälkeen. Verohallinto tekee täydentävän verotuspäätöksen ja määrää lisääntyneelle kiinteistöverolle 2 prosentin suuruisen veronkorotuksen. Veronkorotusta määrätään luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle kuitenkin vähintään 75 euroa ja muulle verovelvolliselle vähintään 150 euroa.

Veronkorotusta ei kuitenkaan määrätä luonnolliselle henkilölle silloin, jos asia viedään rikosharkintaan mahdollista rikosilmoitusta varten (Ne bis in idem). Tästä asiasta on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeissa Ne bis in idem -periaate ja verotus: samasta asiasta ei voi rangaista kahteen kertaan ja Seuraamusmaksut tuloverotuksessa.

3.3 Verotuksen muuttamista koskevat säännökset

Vaikka täydentävän verotuspäätöksen menettely on säännönmukaista verotusta täydentävä menettely, täydentävä verotuspäätös tehdään muutoin noudattaen, mitä viranomaisaloitteisesta verotuksen oikaisusta verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi verotusmenettelylain 55, 56 ja 57 §:ssä säädetään (VML 51 a § 1 momentti). Täydentävä verotuspäätös tehdään siten teknisesti kuten verotuksen oikaisu.

Täydentävän verotuspäätöksen johdosta Verohallinto voi palauttaa verovelvolliselle aiemmin määrättyä tuloveroa tai määrätä maksettavaksi lisää tulo- tai kiinteistöveroa. Palautuksen maksupäivä ja maksettavaksi määrättävän veron eräpäivä määräytyvät vastaavalla tavalla kuin verotuksen viranomaisaloitteisessa oikaisussa.

Jos Verohallinto määrää täydentävällä verotuspäätöksellä verovelvolliselle maksettavaksi lisää veroa, veron eräpäivä on viiden viikon kuluttua päätöksen tekemispäivästä. Veron eräpäivä saa kuitenkin olla aikaisintaan kuukauden kuluttua verovelvolliselle verovuodelta määrätyn jäännösveron tai kiinteistöveron viimeisen erän eräpäivästä. Jos veron eriä on yksi, kuukauden aika lasketaan tuon erän eräpäivästä. Jos veron eriä on kaksi, kuukauden aika lasketaan jälkimmäisen erän eräpäivästä.

Täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä korot lasketaan ja viivästyskorko ja veronkorotus määrätään niitä koskevien säännösten mukaisesti samalla tavoin kuin verotuksen viranomaisaloitteisen muutoksen yhteydessä.

Verohallinnon on tehtävä päätös verotuksen oikaisusta verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Verovelvollisen on vastaavasti tehtävä oikaisuvaatimus pääsääntöisesti kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Oikaisuvaatimuksen käsittelylle ei ole säädetty nimenomaista käsittelyaikaa. Jos oikaisuvaatimus on tullut vireille ennen kolmen vuoden määräajan päättymistä, päätös oikaisuvaatimukseen voidaan tehdä myös tämän määräajan jälkeen. Täydentävän verotuspäätöksen käsittelyyn ei sovelleta verotuksen oikaisua koskevan päätöksen tekemiselle säädettyjä määräaikoja, vaan täydentävä verotuspäätös tehdään siten kuin oikaisuvaatimuksen käsittelystä on säädetty. Siitä huolimatta, että oikaisuvaatimuksen käsittelylle ja päätöksen tekemiselle ei ole säädetty erillistä määräaikaa, oikaisuvaatimus on verotusmenettelylain mukaan kuitenkin aina käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Samoin on säädetty asian käsittelystä myös täydentävän verotuspäätöksen menettelyssä (VML 51 a § 4 momentti).

Täydentävän verotuspäätöksen perusteella voidaan tehdä seurannaismuutos, jos verovelvollisen verotus on muuttunut toisen verovuoden tai toisen verovelvollisen verotukseen vaikuttavalla tavalla.

4 Päätös ja muutoksenhaku

Täydentävässä verotuspäätöksessä on tiedot muuttuneista verotusperusteista ja myös kirjalliset perustelut, jos verovelvollisen vaatimusta ei ole hyväksytty kokonaan. Päätöksessä ilmoitetaan päätöksen tehnyt viranomainen ja tämän yhteystiedot. Täydentävän verotuspäätöksen yhteydessä verovelvolliselle ei tehdä tuloverotuksessa uutta verotustodistusta. Täydentävään verotuspäätökseen liitetään muutoksenhakuohjeet.

Muutoksenhausta säädetään verotusmenettelylain 5 luvussa. Täydentävään verotuspäätökseen haetaan muutosta oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta. Muutoksenhakuaika on kolme vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta, kuitenkin aina vähintään 60 päivää täydentävän verotuspäätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimusmenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta. Verovelvollisen muutoksenhakuaika on verovuodesta 2017 lähtien 60 päivää oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaannista.

johtava veroasiantuntija Sami Varonen

johtava veroasiantuntija Raili Knuutinen