Henkilöverotuksen lakimuutoksia vuodelle 2020

Antopäivä
28.2.2020
Voimassaolo
Toistaiseksi

Tuloveroasteikko sekä kunnallis- ja kirkollisveroprosentit

Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä maksavat valtiolle tuloveroa verotettavasta ansiotulostaan progressiivisen tuloveroasteikon perusteella. Eduskunta päättää vuosittain tuloveroasteikkolaista, jossa säädetään valtionverotuksen progressiivisesta tuloveroasteikosta. Vuodelle 2020 asteikon tulorajoja korotettiin noin  3,1 prosentin verran. Vuodelle 2020 on vahvistettu seuraava tuloveroasteikko:

 
Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
18 100 -   27 200 8 6,00
27 200 -   44 800 554 17,25
44 800 -   78 500 3 590,00 21,25
78 500 - 10 751,25 31,25

Luonnollinen henkilö maksaa valtiolle eläketulon lisäveroa 5,85 prosenttia siltä osin kuin eläketulo vähennettynä hänelle lasketun valtionverotuksen eläketulovähennyksen määrällä ylittää 47 000 euroa. Lisävero koskee ansiotulona verotettavia eläkkeitä. Lisävero suoritetaan eläkkeestä normaalisti menevän veron lisäksi. Lisävero maksetaan myös kuolinvuodelta.

Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä maksavat kunnallisverotuksen verotettavasta tulostaan tuloveroa asuinkunnalleen. Seurakuntaan kuuluvat maksavat lisäksi ansiotuloistaan kirkollisveroa, joka peritään kunnallisverotuksen verotettavan tulon perusteella. Kunnat ja seurakunnat vahvistavat vuosittain tuloveroprosentit, joiden mukaan kunnallisvero ja kirkollisvero peritään. Vuodelle 2020 vahvistetut tuloveroprosentit ovat seuraavassa luettelossa: Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2020.

Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

Suomessa sairausvakuutetuilta peritään verojen lisäksi vakuutetun sairausvakuutusmaksu. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu koostuu päivärahamaksusta ja sairaanhoitomaksusta.

Maksujen määrät vahvistetaan vuosittain Valtioneuvoston asetuksella. Vuonna 2020 vakuutetun sairaanhoitomaksu on 0,68  prosenttia (0 % vuonna 2019). Jos kuitenkin vakuutettu saa eläke- ja etuustuloa tai muuta tuloa, josta ei määrätä päivärahamaksua, perittävän sairaanhoitomaksun suuruus on 1,65 prosenttia (1,61  % vuonna 2019).

Vuonna 2020 palkansaajalta perittävä päivärahamaksu on 1,18 prosenttia (1,54 % vuonna 2019), jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä on vähintään 14 574 euroa (14 282 euroa vuonna 2019). Päivärahamaksu peritään tällöin myös kyseisen tulorajan alittavasta tulon osasta. Jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä alittaa 14 574 euroa, päivärahamaksu on 0,00 prosenttia. Yrittäjältä perittävä päivärahamaksu on 1,33 prosenttia (1,77 % vuonna 2019), jos palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä on vähintään 14 574 euroa. Alle 14 574 vuosituloista, yrittäjien päivärahamaksun määrä on 0,15 prosenttia (0,23 % vuonna 2019).

Viran puolesta tehtävät vähennykset

Viran puolesta tehtäviin vähennyksiin tulleista muutoksista on kerrottu Verohallinnon ohjeessa Verohallinto tekee nämä vähennykset puolestasi.

Asuntovelan korkojen vähennyskelpoisuus

Luonnollisella henkilöllä on oikeus vähentää pääomatuloistaan osa oman tai perheen vakituisen asunnon hankintaan otetun velan koroista. Vähennyskelpoiset korot vähennetään ensisijaisesti pääomatuloista. Jos pääomatuloja ei ole tai niitä on vähemmän kuin vähennettäviä korkoja, syntyy alijäämä. Tästä alijäämästä 30 % luetaan alijäämähyvitykseksi (ensiasunto 32 %), joka vähennetään ansiotulojen veroista.

Asuntovelan korkojen vähennysoikeudesta luovutaan asteittain. Asuntovelan koroista on vähennyskelpoista 15 prosenttia vuonna 2020 (25 % vuonna 2019), 10 prosenttia vuonna 2021 ja 5 prosenttia vuonna 2022. Vuodesta 2023 alkaen asuntovelan korkovähennysoikeus poistuu kokonaan.

Lisätietoa Verohallinnon ohjeessa Asuntolainan korkovähennys

Kotitalousvähennys

Vuoden 2020 alusta alkaen kotitalousvähennyksen enimmäimäärä laski 2 400 eurosta 2 250 euroon.  Lisäksi kustannusten vähennyskelpoista prosenttiosuutta alennettiin. Verovelvollinen voi vähentää kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamastaan työkorvauksesta 40 prosenttia (50 prosenttia vuonna 2019) ja palkasta 15 prosenttia (20 prosenttia vuonna 2019). Kotitalousvähennyksen omavastuu on 100 euroa vuodessa.

Kotitalousvähennykseen oikeuttavan työn määrittelyyn ei ole tullut muutoksia. Kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä on edelleen tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai parannustyö.  

Lisätietoa Verohallinnon ohjeissa

Kotitalousvähennys verotuksessa

Kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä

Kotitalousvähennys tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä

Työnantajan maksamat muuttokustannukset

Vuoden 2020 alusta alkaen 50 prosenttia työnantajan maksamista työntekijän ja hänen perheenjäsenensä  elantomenoina pidettävistä muutto- ja matkustamiskustannuksista on verovapaata tuloa, jos muutto tapahtuu työntekijän työpaikan sijainnin vuoksi (TVL 69 c §). Osittainen verovapaus koskee vain välittömästi muuttoon liittyviä kustannuksia, kuten tavaroiden pakkaamista ja purkamista sekä kuljetusta. Säännöstä sovelletaan sekä Suomen sisäisiin muuttoihin että muuttoihin ulkomailta Suomeen. Säännöksellä ei ole vaikutusta muuttokustannusten verovähennyskelpoisuuteen työntekijän omassa verotuksessa.

Kuten ennenkin, työnantaja voi korvata  muuttokustannukset kokonaan verovapaasti, jos palkansaaja työsuhteen aikana muuttaa työnantajan määräyksestä työpaikan siirtymisen vuoksi tai muutoin työpaikkansa säilyttääkseen, muutto tapahtuu työnantajan aloitteesta ja sen intressissä (KVL 10/2006) tai työntekijä muuttaa ulkomaille työtehtävien vuoksi (TVL 76 §).

Lisätietoa Verohallinnon ohjeessa Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa

Kilpailupalkinnot

Vuoden 2020 alusta alkaen kilpailupalkintojen veronalaisuutta on huojennettu. Muu palkinto kuin TVL 83 §:ssä tarkoitettu taidekilpailupalkinto tai 84 §:ssä tarkoitettu koululaiskilpailupalkinto ei ole veronalaista tuloa, jos palkinto ei ole ennakkoperintälaissa tarkoitettua palkkaa taikka työ- tai käyttökorvausta ja jos verovuonna saatujen kilpailupalkintojen arvo on yhteensä enintään 100 euroa.

Lisätietoa Verohallinnon ohjeessa Palkintojen verotus

Avainhenkilön lähdeveroprosentti

Ulkomailta tulevalta Suomessa yleisesti verovelvolliselta palkansaajalta (avainhenkilö) perittävä lähdeveroprosentti laskee 35 prosentista 32 prosenttiin. Alennettua lähdeveroprosenttia sovelletaan palkkaan, joka on maksettu 1.1.2020 tai sen jälkeen.

Lisätietoa Verohallinnon ohjeessa Avainhenkilöltä perittävä lähdevero vuodesta 2020 alkaen

Osakesäästötili

Osakesäästötili on otettu käyttöön vuoden 2020 alusta lukien. Osakesäästötilille voi tallettaa rahavaroja enintään 50 000 euroa ja niitä voi sijoittaa ainoastaan listattujen yhtiöiden osakkeisiin. Osakesäästötilin suhteellista tuottoa verotetaan vasta sitten, kun tililtä nostetaan varoja.

Lisätietoa Verohallinnon ohjeessa Osakesäästötilin verotus   

Kertamaksullinen eläkevakuutus

Vuoden 2020 alusta alkaen kertamaksullisia eläkevakuutuksia käsitellään verotuksessa samalla tavoin kuin muitakin eläkevakuutuksia, kun vakuutus on otettu 1.1.2020 tai sen jälkeen.          

Lisätietoa Verohallinnon ohjeessa Eläketulon verotus

Verotusyhtymät

Verotusyhtymää ei enää muodostu pelkästään sen perusteella, että kaksi tai useampi henkilö yhdessä omistaa kiinteistön, joka ei ole maatila tai metsäkiinteistö. Verotusyhtymää ei myöskään muodostu automaattisesti sen johdosta, että kiinteistöstä on saatu vuokratuloa.

Kapitalisaatiosopimus ja säästöhenkivakuutus

Kun kapitalisaatio- tai säätöhenkivakuutussopimuksen perusteella nostetaan varoja, verotettavaksi pääomatuloksi luetaan tuoton suhteellinen osuus tilillä olevista varoista. Kapitalisaatiosopimuksen ja säästöhenkivakuutuksen tappio on jatkossa vähennettävissä verotuksessa.

Lisätietoa Verohallinnon ohjeessa Kapitalisaatiosopimuksen verotus