Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista

Palkintojen verotus

Antopäivä
31.12.2019
Diaarinumero
VH/6384/00.01.00/2019
Voimassaolo
31.12.2019 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
VH/2872/00 01 00/2018

Tässä ohjeessa käsitellään erilaisista kilpailuista, arvonnoista tai muista tapahtumista saatavien palkintojen verotusta. Lisäksi ohjeessa käsitellään tuloverolaissa erikseen säädettyjen taide- ja koululaiskilpailupalkintojen verotusta.   

Ohje ei koske arpajaisverolain mukaisista kilpailuista ja arvonnoista saatuja palkintoja, palkkioita ja voittoja. Näitä on käsitelty tarkemmin ohjeessa Arpajaisten verotus. Ohje ei koske myöskään urheilusta saatuja palkintoja, palkkioita ja voittoja, joita on käsitelty ohjeessa Urheilusta saatujen tulojen verotus. Pokerista saatujen tulojen verotusta on käsitelty ohjeessa Pokeritulojen verotus.  

Ohjetta on muutettu 1.1.2020 voimaan tulleen tuloverolain (TVL) uuden 84 a §:n ja verotusmenettelystä annetun lain muutetun 15 §:n 8 momentin johdosta. Vuodesta 2020 lähtien muu kuin TVL 83 tai 84 §:ssä tarkoitettu kilpailupalkinto ei ole veronalaista tuloa, jos sitä ei voida pitää ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana, työ- tai käyttökorvauksena ja verovuonna saatujen kilpailupalkintojen arvo on yhteensä enintään 100 euroa.

Myös kilpailupalkinnon antajan ilmoittamisvelvollisuutta on muutettu vuodesta 2020 lähtien siten, että enintään 100 euron arvoiset kilpailupalkinnot on ilmoitettava tulorekisteriin vain, jos palkinnon antaminen liittyy työ- tai palvelussuhteeseen.

Lisäksi ennakonpidätysvelvollisuutta kilpailupalkinnosta on muutettu 1.1.2020 alkaen siten, että kilpailupalkinnosta ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä, jollei palkinnon antaminen liity työ- tai palvelussuhteeseen taikka jollei palkinto ole sellainen muu ennakkoperintälaissa tarkoitettu palkka, työ- tai käyttökorvaus tai urheilijanpalkkio, jonka arvo ylittää 100 euroa (Verohallinnon päätös ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 § 14 kohta).

1 Yleistä palkintojen verotuksesta 

Palkinnoilla tarkoitetaan tässä ohjeessa rahana tai rahanarvoisena etuutena erilaisiin kilpailuihin, arvontoihin tai muihin tapahtumiin osallistuville annettuja suorituksia. Tyypillisesti tapahtuman järjestäjä (esimerkiksi työnantaja, samaan konserniin kuuluva yhtiö, yhteistyökumppani) antaa palkinnon, mutta palkinnon voi antaa myös tapahtuman järjestäjästä erillinen taho (esimerkiksi konserniyhtiö, mainostaja, sponsori, yhteistyökumppani).

Tuloverolain (TVL) 29 §:n mukaan veronalaista tuloa ovat verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot. Erilaiset palkinnon, palkkion tai voiton nimellä annetut suoritukset (jäljempänä palkinnot) ovat siten lähtökohtaisesti saajan veronalaista tuloa.

Ennakkoperintälain (EPL) 13 §:n mukaan palkalla tarkoitetaan kaiken laatuista palkkaa, palkkiota, etuutta, korvausta ja luontoisetua, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa. EPL 25 §:n mukaan työstä tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettava korvaus on työkorvausta.

TVL 61 §:n mukaan veronalaista ansiotuloa on muun ohessa työsuhteen perusteella saatu palkka ja siihen rinnastettava tulo. Jos erilaisista kilpailuista, arvonnoista tai tapahtumista saatu palkinto ei ole ennakkoperintälaissa tarkoitettua palkkaa tai työkorvausta, se on muuta TVL 61 §:n mukaista veronalaista ansiotuloa.

Rahanarvoisena tavarana saadut veronalaiset kilpailupalkinnot arvostetaan niiden käypään arvoon. Arvoltaan merkityksettömät palkintoesineet ja tavarapalkinnot kuten pokaalit, mitalit, lippikset, karkkipussit, kahvipaketit yms. eivät kuitenkaan ole veronalaista tuloa.

Vuodesta 2020 lähtien muu kuin TVL 83:ssä säädetty taidekilpailupalkinto tai 84 §:ssä tarkoitettu koululaiskilpailupalkinto ei ole veronalaista tuloa, jos sitä ei voida pitää ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana, työ- tai käyttökorvauksena ja verovuonna saatujen kilpailupalkintojen arvo on yhteensä enintään 100 euroa (TVL 84 a §).

TVL 84 a §:ä koskevassa hallituksen esityksessä 78/2019 vp todetaan, että kilpailulla yleiskielisenä ilmaisuna tarkoitetaan tapahtumaa tai järjestelyä, jossa useampi osanottaja pyrkii suoriutumaan jostain tehtävästä tai tavoitteesta paremmin kuin toiset osanottajat, tyypillisesti kilpailun järjestäjän asettamien etukäteen ilmoitettujen kilpailusääntöjen mukaisesti. Kilpailussa on tarkoitus selvittää kilpailuun osallistuvien paremmuusjärjestys asetettujen kriteerien perusteella. Tällaisena kriteerinä voi kilpailusuorituksen lisäksi tulla kysymykseen myös esimerkiksi kilpailijan ominaisuus. Erilaisissa eläinkilpailuissa palkinto voi perustua pelkästään eläimen suoritukseen tai ominaisuuksiin. Säännöksessä tarkoitettuna kilpailuna on pidettävä myös esimerkiksi huvipuistoissa tavallisia toimintoja ja pelejä, joissa ei kilpailla muita osallistujia vastaan, vaan joissa palkitseminen perustuu osallistujan suoritukseen ennalta ilmoitetun tuloksen saavuttamisessa. Tavallisia ovat esimerkiksi erilaiset tarkkuus- ja taitopelit sekä toiminnot, joissa palkitsemisen perusteena olevaa tulosta esimerkiksi erilaisissa voimapeleissä mitataan tarkoitukseen valmistetulla laitteella. 

Ulkomailta saadut palkinnot arvostetaan käypään arvoon arvioimalla ne Suomen hintatason mukaan. Jos palkinnosta joutuu maahan tuotaessa maksamaan maahantuontiin liittyviä veroja, näiden verojen määrä vähennetään tavaran käyvästä arvosta ja erotus on saajan veronalaista tuloa.

2 Työnantajalta saadut palkinnot

2.1 Omalta työnantajalta saadut palkinnot

Hyvin tehdyn työn tai muutoin työskentelyn perusteella saatu palkinto on vastiketta tehdystä työstä eli palkkaa. Omalta työnantajalta saadut palkinnot ovat palkkaa, olipa sitten kyse satunnaisista tai säännöllisesti toistuvista palkinnoista. 

Myös työnantajan henkilökunnan kesken arpoma rahanarvoinen palkinto on työntekijän työsuhteen perusteella saamaa palkkaa. Samoin työnantajan järjestämien myynti-, asiakashankinta- ja muiden vastaavien kilpailujen palkinnot ovat työntekijöille palkkaa.

Työnantajan virkistys- tai harrastustoiminnan yhteydessä järjestämien erilaisten kilpailujen tai arpajaisten perusteella saatuja vähäarvoisia esinepalkintoja on kuitenkin verotuskäytännössä pidetty TVL 69 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna verovapaana etuna. Tällainen verovapaa esinepalkinto voi olla arvoltaan enintään 100 euroa.

2.2 Konserniyhtiöltä saadut palkinnot

Yritys voi antaa erilaisia palkintoja myös muille kuin palveluksessaan oleville henkilöille. Konsernin emoyhtiö saattaa esimerkiksi antaa palkintoja hyvin tehdystä työstä konserniyhtiöissä työskenteleville työntekijöille. Konsernin emoyhtiö voi antaa palkinnon kaikkien konserniyhtiöiden työntekijöiden kesken järjestetyn myyntikilpailun voittajalle.

Toiselta saman konsernin yhtiöltä saadut edut rinnastetaan verotuskäytännössä yleensä omalta työnantajalta saatuihin etuihin. Vastaavasti myös toiselta konserniyhtiötä saadut palkinnot ovat veronalaista palkkatuloa.

2.3 Muiden yritysten omistajille ja työntekijöille annetut palkinnot

Yritys saattaa antaa erilaisia palkintoja myös muille kuin palveluksessaan oleville työntekijöille tai samaan konserniin kuuluville työntekijöille. Esimerkiksi franchising-yhtiöiden työntekijöiden ja omistajayrittäjien saamat palkinnot eivät ole palkkaa, koska kyse ei ole palkinnon antajaan työsuhteessa olevien henkilöiden saamista suorituksista.

Tällaiset palkinnot ovat saajan veronalaista työkorvausta, jos palkinto on sen antajan kanssa työstä, tehtävästä tai palvelusta sovittua vastiketta. Jos palkinto ei ole työkorvausta, se on saajansa muuta veronalaista ansiotuloa.

3 Työnantajan yhteistyökumppanilta saadut palkinnot

Palkkana ei pidetä työntekijän asemansa perusteella, esimerkiksi työnantajansa liiketuttavilta tai asiakkailta suoraan saamia palkkioita tai etuuksia, vaikka hän olisi ansainnut ne osin omalle työnantajalleen tekemänsä työn perusteella. Tällaiset palkinnot eivät ole työntekijöiden työsuhteessa sovittua palkkaa, jonka maksamiseen työnantaja olisi velvollinen. 

Muulta kuin omalta työnantajalta saadut palkinnot ovat verotuksessa joko työkorvausta tai muuta ansiotuloa. Työkorvauksesta on kyse silloin, kun palkinto on työstä, tehtävästä tai palvelusta saatavaa vastiketta. Esimerkiksi maahantuojan suoraan asiakasyrityksen palkansaajalle maksama myynninedistämispalkkio on luonteeltaan työkorvausta, koska se saadaan työskentelyn perusteella.

Muut kuin työkorvauksena saatavat palkkiot ovat muuta veronalaista ansiotuloa. Esimerkiksi palkintomatkan, jonka toimitusjohtaja saa suoraan tavarantoimittajayhtiöltä, arvo on muuta ansiotuloa. Jos yhteistyökumppanin antama palkinto kuitenkin maksetaan tai annetaan työntekijän oman työnantajan kautta, palkinto on työsuhteen perusteella saatua palkkatuloa sen perusteesta, määrästä ja laadusta riippumatta.

4 Muut palkinnot

Muilta kuin työnantajalta tai tämän yhteistyökumppanilta saadut palkinnot ovat veronalaista ansiotuloa, jos ne eivät kuulu arpajaisverolain piiriin tai eivät ole Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kyseisen valtion lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatuja.

Vuodesta 2020 lähtien muu kuin TVL 83 tai 84 §:ssä tarkoitettu kilpailupalkinto ei ole veronalaista tuloa, jos sitä ei voida pitää ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana, työ- tai käyttökorvauksena ja verovuonna saatujen kilpailupalkintojen arvo on yhteensä enintään 100 euroa (TVL 84 a §). Jos tulonsaajan samana vuonna saamien kilpailupalkintojen yhteismäärä ylittää 100 euroa, ne ovat koko määrältään veronalaista tuloa.

Arpajaisverolain soveltamisalaan kuuluvat palkinnot on vapautettu tuloverosta, koska tällaisista palkinnoista arpajaisten toimeenpanija maksaa arpajaisveron. Arpajaisverolain mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ei siten ole palkinnon saajan tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Veronalaista tuloa on kuitenkin arpajaisvoitto, jota voidaan pitää kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta tai EPL:ssa tarkoitettuna palkkana. (TVL 85 §)

Muu kuin arpajaisverolain soveltamispiiriin kuuluva palkinto on tuloverotuksessa saajan muuta veronalaista ansiotuloa, jos

  • voiton saaminen ei perustu sattumaan
  • kyseessä ei ole niin sanottu julkinen arvonta
  • palkinto on saatu kilpailusta suorituksen perusteella
  • tai voitto on saatu Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa toimeenpannuista arpajaisista.

Esimerkiksi tieto-, pilkki- ja muista kilpailuista saadut palkinnot ovat saajan veronalaista ansiotuloa, kun palkinto on saatu sijoituksen tai suorituksen perusteella. Samoin muista kuin julkisista arvonnoista saadut erilaiset palkinnot ovat palkinnon saajan veronalaista ansiotuloa. Tulonsaajan saamat tällaiset kilpailupalkinnot ovat kuitenkin verovapaita, jos palkintojen yhteismäärä vuoden aikana ei ylitä 100 euroa. Arvoltaan merkityksettömät palkintoesineet ja tavarapalkinnot kuten pokaalit, mitalit, lippikset, karkkipussit, kahvipaketit yms. eivät kuitenkaan ole veronalaista tuloa.

Erilaisiin kirjoitus-, musiikki-, näytelmä-, elokuva- yms. kilpailuihin osallistujille maksettava palkinto saattaa sisältää myös korvausta teoksen tekijänoikeuksien luovuttamisesta kokonaan tai osittain kilpailun järjestäjälle esimerkiksi teoksen julkaisemista varten. Tällainen korvaus on luonteeltaan veronalaista käyttökorvausta, josta on toimitettava ennakonpidätys, jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Käyttökorvauksia ja muita aineettomista oikeuksista saatujen tulojen verotusta on käsitelty ohjeessa Aineettomista oikeuksista saatavien tulojen verotus.

5 Tuloverolaissa erikseen säädetyt kilpailupalkinnot

5.1 Taidekilpailupalkinnot

Veronalaista tuloa ei ole taiteen alalla järjestetystä taiteellisesti merkittävästä valtakunnallisesta tai kansainvälisestä kilpailusta saatu palkinto (TVL 83 §). Valtiovarainministeriö nimeää vuosittain etukäteen opetusministeriön esityksestä kilpailut, joista saadut palkinnot ovat verovapaita (VvMa taidekilpailupalkintojen verovapaudesta).

Muista taiteen alalla järjestetystä kilpailuista saadut palkinnot ovat saajalleen muuta veronalaista ansiotuloa.

5.2 Koululaiskilpailusta saadut palkinnot

Veronalaista tuloa ei ole peruskoulun, lukion, iltalukion, ammattikoulun tai muun näihin verrattavan oppilaitoksen oppilaille tieto- ja taitoaineessa järjestetystä kilpailusta muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena saatu palkinto (TVL 84 §).

TVL 84 §:ssä tarkoitetut oppilaitokset on rajattu esimerkkiluettelon perusteella alemman asteen opintoja tarjoaviin oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoululain (932/2014) 2 §:n mukaan ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Koska ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen, niitä ei voida pitää säännöksessä lueteltuihin oppilaitoksiin verrattavina oppilaitoksina.

Koululaiskilpailusta saatu palkinto on aina veronalaista ansiotuloa, jos se annetaan suoraan rahana tai siihen verrattavana suorituksena, kuten esimerkiksi vapaavalintaisena lahjakorttina tai sijoitusrahasto-osuutena. Vaikka säännöksen tarkoittamat palkinnot ovat yleensä arvoltaan vähäisiä, palkintoa ei voida pitää veronalaisena sillä perusteella, että palkinnon arvo saattaa joissakin tapauksissa olla korkeampikin. Siten esimerkiksi oppilaan vuodeksi käyttöönsä saama palkintoauto voi olla verovapaa koululaiskilpailupalkinto. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen taho (autoliike) antaa auton oppilaan käyttöön kilpailussa pärjäämisen perusteella. Oppilas ei saa palkintoa työn tekemisen vaan kilpailusuorituksen perusteella.

6 Palkinnon antajan ennakonpidätys- ja ilmoitusvelvollisuus

6.1 Palkkana pidettävät palkinnot

Työnantaja on lähtökohtaisesti velvollinen toimittamaan palkkana pidettävästä palkinnosta ennakonpidätyksen ja maksamaan palkan perusteella työnantajan sairausvakuutusmaksun.

Ennakonpidätyksen toimittamisvelvollisuus sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun suorittamisvelvollisuus palkkana pidetyistä palkinnoista on työntekijän varsinaisella työnantajalla, vaikka työntekijä saisikin palkinnon toiselta samaan konserniin kuuluvalta yhtiöltä. Ennakonpidätyksen toimittamisesta on kerrottu tarkemmin ohjeessa Ennakonpidätyksen toimittaminen

Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan palkkana pidettävät palkinnot ja niistä toimitetut ennakonpidätykset tulorekisteriin palkintojen arvosta ja laadusta (raha- vai tavarapalkinto) riippumatta. Arvoltaan merkityksettömät palkintoesineet ja tavarapalkinnot kuten pokaalit, mitalit, lippikset, karkkipussit, kahvipaketit yms. eivät kuitenkaan ole veronalaista tuloa, joten niitä ei myöskään ilmoiteta tulorekisteriin.

6.2 Työkorvauksena pidettävät palkinnot

Maksajan on toimitettava työkorvauksena maksamastaan palkinnosta ennakonpidätys, jos palkinnon saaja ei ole ennakkoperintärekisterissä. Silloin kun työkorvauksena pidettävä palkinto on saatu kilpailusta, enintään 100 euron arvoisista kilpailupalkinnoista ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä (Verohallinnon päätös ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 § 14 kohta). Käytännössä palkinnosta ei voi toimittaa ennakonpidätystä, jos se annetaan muuna kuin rahana eikä palkinnon antaja maksa palkinnon saajalle rahasuorituksia, josta se voisi toimittaa ennakonpidätyksen.

Työkorvauksena pidettävistä palkinnoista ei makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua. Työkorvauksena pidettävän palkinnon maksajan on ilmoitettava ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle saajalle annetut palkinnot tulorekisteriin niiden arvosta ja laadusta (raha- vai tavarapalkinto) riippumatta. Ilmoittamisvelvollisuuteen ei vaikuta se, onko palkinnosta voitu toimittaa ennakonpidätys vai ei. Arvoltaan merkityksettömät palkintoesineet ja tavarapalkinnot kuten pokaalit, mitalit, lippikset, karkkipussit, kahvipaketit yms. eivät kuitenkaan ole veronalaista tuloa, joten niitä ei myöskään ilmoiteta tulorekisteriin. Myöskään enintään 100 euron arvoisia kilpailupalkintoja ei tarvitse ilmoittaa vuodesta 2020 lähtien tulorekisteriin.

6.3 Muuta veronalaista ansiotuloa olevat palkinnot

Verohallinnon ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta antaman päätöksen 1 §:n 14 kohdan mukaan ennakonpidätystä ei toimiteta veronalaisesta kilpailupalkinnosta, joka ei ole ennakkoperintälaissa tarkoitettua palkkaa, työ- tai käyttökorvausta taikka urheilijanpalkkiota.

Muuna ansiotulona pidettävistä palkinnoista ei makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua. Palkinnon maksajan on ilmoitettava palkinnot tulorekisteriin niiden arvosta ja laadusta (raha- vai tavarapalkinto) riippumatta. Arvoltaan merkityksettömät palkintoesineet ja tavarapalkinnot kuten pokaalit, mitalit, lippikset, karkkipussit, kahvipaketit yms. eivät kuitenkaan ole veronalaista tuloa, joten niitä ei myöskään ilmoiteta tulorekisteriin. Myöskään enintään 100 euron arvoisia kilpailupalkintoja ei tarvitse ilmoittaa vuodesta 2020 lähtien tulorekisteriin.

7 Palkinnon saajan ilmoitusvelvollisuus

Veronalaisen palkinnon saajan on ilmoitettava saamansa palkinnon arvo veroilmoituksellaan, jos se ei näy hänen esitäytetyllä veroilmoituksellaan jo valmiiksi palkinnon maksajan tulorekisteriin antaman ilmoituksen perusteella. Vuodesta 2020 lähtien kilpailupalkintoja ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksella, jos ne eivät ole palkkaa, työ- tai käyttökorvausta ja jos vuoden aikana saatujen kilpailupalkintojen arvo on yhteensä enintään 100 euroa.

Esimerkki 1: Henkilö voittaa vuoden 2020 aikana kaksi 80 euron arvoista kilpailupalkintoa, jotka eivät ole palkkaa, työ- tai käyttökorvausta. Hänen on ilmoitettava saamiensa palkintojen arvo vuoden 2020 veroilmoituksellaan, koska kilpailupalkintojen arvo yhteensä ylittää 100 euroa.

Palkinnon saajalla on oikeus vähentää tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot (TVL 29 § 1 momentti). Vähennyskelpoisia ovat esimerkiksi kilpailuun osallistumisesta aiheutuneet välittömät menot, kuten mahdolliset osallistumismaksut ja matkakulut. Kulujen vähentämisestä on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeissa Yritystoiminta, tulonhankkimistoiminta ja harrastustoiminta henkilöverotuksessa ja Tulonhankkimiskulut ansiotuloista.  

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

veroasiantuntija Tinja Lahtinen

Sivu on viimeksi päivitetty 8.1.2020