Ennakonpidätyksen toimittaminen

Ohje on päivitettävänä.

Lukijalle

Ohje palvelee ensisijaisesti palkan, työkorvausten ja muiden ennakonpidätyksen alaisten suoritusten maksajia, mutta ohjeesta löytyy apua myös muille ennakonpidätyksen toimittamisen menettelysäännöksistä kiinnostuneille.

1.Yleistä ennakkoperinnästä

Lähes kaikista tuloverolain (TVL) mukaan verotettavista tuloista peritään verovuoden aikana verot ennakkoon ennakonpidätyksenä tai ennakonkantona. Perittävät verot ovat: valtionvero, kunnallisvero, kirkollisvero ja vakuutetun sairausvakuutusmaksu.

Ennakon täydennysmaksua maksamalla verovelvollinen voi vapaaehtoisesti täydentää omaa ennakkoperintäänsä vielä verovuotta seuraavan vuoden puolellakin. Lisätietoa ennakon täydennysmaksusta.

Ennakonpidätyksen toimittavat suorituksen maksajat kuten esimerkiksi työnantajat. He myös maksavat ennakonpidätyksen ja sosiaaliturvamaksun Verohallinnolle. Ennakkoveron määrää Verohallinto kullekin verovuodelle, ja verovelvollinen maksaa ennakkoverot itse Verohallinnon tilille.

Pääsääntö ennakkoperinnässä on, että tulosta toimitetaan ennakonpidätys, ellei tulo ole verovapaa, ennakonkannon piirissä tai vapautettu ennakonpidätyksen toimittamisesta. Tulo voi olla vapautettu ennakonpidätyksestä ennakkoperintäasetuksen (EPA) tai Verohallinnon päätöksen (Verohallinnon päätös ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 816/2007) nojalla.

Työ- ja käyttökorvauksesta ennakonpidätys on toimitettava ennakkoperintälain (EPL 25 §) nojalla, ellei saaja kuulu ennakkoperintärekisteriin. Näin on meneteltävä, vaikka tulo olisikin ennakonkannon piirissä.

Ennakonkanto toimitetaan myös siinä tapauksessa, ettei maksaja ole velvollinen toimittamaan ennakonpidätystä. Esimerkiksi ulkomainen työnantaja ei ole Suomessa pidätysvelvollinen, jos työntekijä saa palkan suoraan ulkomailta, vaikka työ tehdään Suomessa. Ennakonpidätys on toimitettava, jos palkka maksetaan Suomessa eli ulkomaisella työnantajalla on täällä edustaja tai yhtiöllä on täällä kiinteä toimipaikka.

Ennakkoperintälain 16 §:n mukaan myöskään vieraan valtion Suomessa oleva diplomaattinen tai muu edustusto tai lähetetyn konsulin virasto eivät ole velvollisia toimittamaan ennakonpidätystä.

2. Ennakonpidätyksen toimittaminen

2.1. Ennakonpidätysvelvollinen

2.1.1. Suorituksen maksaja

Ennakkoperintälain 9 §:n mukaan ennakonpidätysvelvollinen on suorituksen maksaja, ellei laissa tai Verohallinnon päätöksessä ole muuta säädetty.

2.1.2. Sijaismaksaja

Jos suorituksen maksajan sijasta tämän takaaja, velkoja tai muu maksaja (sijaismaksaja) suorittaa palkkasaatavan, muun palkan tai suorituksen työntekijälle tai muulle saajalle, on suorituksen maksanut velvollinen toimittamaan maksettavasta määrästä ennakonpidätyksen, jollei sitä ole aikaisemmin toimitettu (EPL 9.2 §). Ulosottoviranomainen on samalla tavoin ennakonpidätysvelvollinen ulosotosta kertyneistä varoista ja konkurssipesä pesään kuuluvasta omaisuudesta maksettavista suorituksista.

Sijaismaksajalla on kaikki samat velvollisuudet kuin varsinaisella maksajallakin. Sijaismaksajan on mm. annettava omissa nimissään Verohallinnolle samat ilmoitukset kuin varsinaisen maksajankin. Sille voidaan myös panna maksuun laiminlyönnistä aiheutuneet seuraamukset, jos ennakonpidätys on jäänyt toimittamatta. Palkan sijaismaksajan ei kuitenkaan tarvitse maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksua. Sosiaaliturvamaksun maksuvelvollisuus on aina varsinaisella työnantajalla. Sijaismaksajan velvoitteita ei poista se, että sijaismaksaja jälkikäteen perii varsinaiselta maksajalta suoritukset, jotka se on tämän puolesta maksanut.

Sijaismaksajan käsite on pidettävä erillään asiamiehenä toimimisesta. Asiamies toimii varsinaisen maksajan lukuun ja hänen nimellään. Toimiminen perustuu yleensä valtuutukseen. Asiamies myös käyttää maksamisessa päämiehensä varoja. Varsinainen päämies on Verohallintoon päin vastuussa ennakonpidätykseen liittyvistä velvoitteista.

2.1.3. Välittäjä

Ennakkoperintälain 9 §:n 3 momentissa säädetään maksun välittäjänä toimivan pidätysvelvollisuudesta. Lainkohdan mukaan luotto- ja rahoituslaitos, muu arvopaperikaupan tai arvopaperien välitystoiminnan harjoittaja sekä ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa oleva sivukonttori on pidätysvelvollinen myös välittämästään ennakkoperintälain soveltamisalaan kuuluvasta korosta ja jälkimarkkinahyvityksestä. Säännös koskee vain näitä kahta tuloa.

3. Ennakonpidätyksen toimittaminen palkoista

Ennakonpidätyksen toimittamistapaa ja määrää koskevia säännöksiä on sekä ennakkoperintäasetuksessa että Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä (1154/2008).

Ennakonpidätys toimitetaan verokorttiin merkityn perus- ja lisäprosentin mukaan tai verokorttiin merkityn muun asianomaista tuloa koskevan pidätysprosentin mukaan. Työnantaja voi valita käyttääkö hän kausi- vai kumulatiivista laskentatapaa. Vuoden 2005 alusta alkaen myös työntekijä on voinut valita päätoimen palkan ennakonpidätyksessä menettelyn, jossa ennakonpidätys toimitetaan yksinomaan perusprosentin mukaan aina siihen asti, kun verokorttiin merkitty vuosituloraja vuositasolla täyttyy. Jos vuosituloraja ylittyy, koko tästä ylittävästä määrästä ennakonpidätys toimitetaan yksinomaan lisäprosenttia käyttäen. Asiasta tarkemmin jäljempänä kohdissa 4.3.–4.5.

3.1. Ennakonpidätystä ei toimiteta rahasuoritusta suurempana

Ennakonpidätys toimitetaan vähentämällä ennakonpidätyksen määrä rahana maksettavan suorituksen määrästä. Ennakonpidätystä ei toimiteta rahana maksettua suoritusta suurempana. Jos palkka maksetaan pelkästään luontoisetuna, ennakonpidätystä ei voi lainkaan toimittaa. Tällöin suoritetaan vain työnantajan sosiaaliturvamaksu.

Jos työntekijä on saanut jossain kuussa pelkästään luontoisedun, mutta hänelle maksetaan vielä saman vuoden aikana rahapalkkaa, on luontoisetu otettava huomioon myöhemmässä ennakonpidätyksessä siinäkin tapauksessa, että työnantaja ei käytä kumulatiivista palkanlaskentaa, joka ottaa aikaisemmin maksetut palkat ja ennakonpidätykset automaattisesti.

Pidätystä ei tarvitse toimittaa, jos yksittäisen, satunnaisesti maksettavan suorituksen määrä on enintään 20 euroa ( EPA 14 §).

Ennakonpidätys lasketaan sentin tarkkuudella pyöristämällä lopputulos lähimpään senttiin normaalien pyöristyssääntöjen mukaan. Jos tuloksen kolmas desimaali on 1-4, pyöristys tehdään alaspäin. Jos kolmas desimaali on 5-9, pyöristys tehdään ylöspäin lähimpään täyteen senttiin.

3.2. Ennakonpidätyksen laskeminen

Työnantaja voi käyttää ennakonpidätyksen laskemisessa joko ns. kausikohtaista tai ns. kumulatiivista laskentatapaa, silloin kun verokortissa on perus- ja lisäprosentti sekä tulorajat, eikä työntekijä ole valinnut ennakonpidätystavakseen vuositulorajaan perustuvaa vaihtoehtoa B (k. 4.3. – 4.5.)

3.2.1. Perusprosentin käyttöraja ja veropäivän käsite

Yleisimmin käytössä olevassa, päätulon verokortissa on perus- ja lisäprosentti. Lisäksi verokorttiin on merkitty tuloraja kuukautta, kahta viikkoa, viikkoa ja päivää kohden. Tulorajat on saatu jakamalla palkansaajan arvioitu vuositulo luvuilla 12, 26, 52 ja 364. Jos työnantaja maksaa palkan kaksi kertaa kuukaudessa, vuositulo jaetaan luvulla 24.

Ennakonpidätyksen määrä lasketaan perusprosenttia käyttäen siltä osin kun palkansaajan tulot kyseisenä palkanmaksukautena eivät ylitä verokortin mukaista tulorajaa. Tulorajan yli menevästä määrästä ennakonpidätys lasketaan lisäprosenttia käyttäen. Näin menetellään, jos palkansaaja ei ole valinnut ennakonpidätystavakseen verokortin vaihtoehtoa B, josta tarkemmin kohdassa 4.3. – 4.5.

Kun palkkaa maksetaan säännölliseltä palkanmaksukaudelta, palkkakauden tuloraja saadaan palkkaohjelmasta tai palkkaa käsin laskettaessa verokortista.

Kun palkkaa maksetaan muulta kuin säännölliseltä palkanmaksukaudelta ja verokortissa on perus- ja lisäprosentti ja työntekijä on valinnut vaihtoehdon A, on selvitettävä minkä suuruiseen tuloon asti perusprosenttia voidaan soveltaa. Tähän laskemiseen tarvitaan veropäiviä. Veropäivien avulla määritetään se suorituksen määrä, johon asti ennakonpidätys lasketaan perusprosenttia käyttäen ja jonka ylittävästä määrästä ennakonpidätys lasketaan lisäprosentin mukaan. Palkkakauden tuloraja, johon asti perusprosenttia sovelletaan, saadaan kertomalla verokortin päiväkohtainen tuloraja veropäivien lukumäärällä. Veropäiviin lasketaan mukaan kaikki kyseiseen palkanmaksukauteen (kumulatiivisessa laskennassa laskennan aloittamisesta maksuhetkeen asti) sisältyvät päivät, kuten pyhäpäivät, juhlapäivät, vapaapäivät, eikä ainoastaan työpäiviä
 
Poikkeavia palkkajaksoja, jolloin veropäivät joudutaan laskemaan (jos palkansaaja on valinnut ennakonpidätystavakseen vaihtoehdon A) saattaa syntyä, esimerkiksi kun palkkaa maksetaan:

• työsuhteen alkaessa ja päättyessä
• vuosiloman yhteydessä
• palkanmaksun keskeytyessä, kun palkansaaja alkaa saada sairausvakuutuksen päivärahaa tai vanhempainrahaa taikka pakollisen tapaturma-, liikenne- tai potilasvakuutuksen päivärahaa
• lomautetun tai lyhennettyä työviikkoa tekevän saadessa työttömyyspäivärahaa.

3.2.2. Kausilaskenta (EPA 4 §)

Kausilaskennassa työnantaja laskee ennakonpidätyksen määrän palkkakausittain. Palkanmaksukauden tulorajaan asti ennakonpidätys lasketaan perusprosentin mukaan ja tulorajan ylittävästä osasta lisäprosentin mukaan.

Ennakonpidätys lasketaan samalla tavalla sekä säännönmukaisesta palkasta että muista suorituksista kuten esimerkiksi ylityökorvauksista ja erilaisista lisistä. Palkkalajilla ei siten ole merkitystä (poikkeus lomaraha ks. kohta 3.4.7.) ennakonpidätyksen määrää laskettaessa. Jos saman palkkakauden aikana maksetaan erillisiä suorituksia, ennakonpidätys lasketaan siten, että aikaisemmin maksettuun suoritukseen lisätään uusi maksettava erä ja ennakonpidätys lasketaan palkkojen yhteismäärän perusteella. Palkanlaskennan kannalta olisi helpompaa, jos kaikki palkkakauden suoritukset maksettaisiin samanaikaisesti. Tällöin ennakonpidätystä ei tarvitse laskea jokaisen suorituksen osalta erikseen.

Esimerkki kausikohtaisesta laskennasta:

Palkansaajan kuukausikohtainen tuloraja on 2 000 euroa. Palkansaajan perusprosentti on 25 % ja lisäprosentti 50 %. Palkansaajan rahapalkka on 2200 euroa kuukaudessa. Lisäksi hänelle maksetaan saman kuukauden aikana ylityökorvausta 300 euroa sekä veronalaista päivärahaa 100 euroa. Palkka on yhteensä 2 600 euroa. Ennakonpidätys toimitetaan 25 %:n suuruisena 2 000 euroon saakka ja sen yli menevästä osasta 600 eurosta 50 %:n mukaan. Ennakonpidätyksen määrä on 2 000 € x 25 % + 600 € x 50 % = 800 euroa.

Lisäprosentti ottaa huomioon tulojen kasvusta aiheutuvan lisäveron tarpeen ja sitä sovelletaan palkkakausikohtaisesti eikä sen jälkeen, kun verokorttiin merkitty vuositulo ylittyy.

Kausilaskentaa käytettäessä ennakonpidätyksen määrä ei vastaa yhtä hyvin lopullisen veron määrää kuin käytettäessä kumulatiivista laskentaa, jos tulot vaihtelevat palkkakausittain huomattavasti.

3.2.3. Kumulatiivinen laskenta (EPA 5 §)

Kausikohtaisen ennakonpidätyksen laskennan asemasta työnantaja voi toimittaa ennakonpidätyksen ns. kumulatiivista laskentaa käyttäen. Kumulatiivisessa laskennassa palkkakauden palkan lisäksi otetaan huomioon myös aikaisemmin maksetut palkat sekä niistä toimitetut ennakonpidätykset.

Kumulatiivista laskentaa voidaan soveltaa vain saman työnantajan maksamiin palkkoihin. Työnantaja ei voi ottaa huomioon muiden maksamia suorituksia. Työnantaja voi siirtyä kesken verovuoden kausikohtaisesta laskennasta kumulatiiviseen laskentaan. Sen sijaan työnantaja ei voi eri palkkakausina käyttää eri laskentatapaa. Verovuoden lopussa työnantaja voi tasata kausikohtaisesti laskettua pidätystä vastaamaan kumulatiivista pidätystä. Jos työnantaja näin menettelee, tulee myös lomaraha ottaa mukaan maksettuihin palkkoihin.

Kumulatiivisessa laskennassa maksettava palkka lisätään työntekijälle aikaisemmin samana verovuonna saman verokortin voimassa ollessa maksettuihin palkkoihin (kumulatiivinen tulo). Myös palkkakauden tulorajan euromäärä lisätään aikaisempien palkkakausien tulorajojen euromääriin (kumulatiivinen tuloraja). Tämän jälkeen lasketaan ennakonpidätyksen määrä kumulatiivisesta tulosta seuraavasti: Siltä osin kun kumulatiivinen tulo on enintään kumulatiivisen tulorajan suuruinen, ennakonpidätys siitä lasketaan perusprosentin mukaan ja ylimenevästä osasta lisäprosentin mukaan. Näin saadusta ennakonpidätyksen määrästä (kumulatiivinen ennakonpidätys) vähennetään aikaisemmin toimitettu ennakonpidätys. Erotus on kyseisen palkanmaksukerran ennakonpidätyksen määrä.

Kumulatiivisessa laskennassa ennakonpidätys toimitetaan kaikista palkoista, myös loma- ja lomaltapaluurahasta samalla tavalla.

3.2.4. Kumulatiivisen ennakonpidätyksen laskentakaava

Kumulatiivinen ennakonpidätyksen laskenta voidaan ilmaista seuraavalla kaavalla, jossa

a = verokorttiin merkitty tuloraja vuodessa
b = kumulatiiviset veropäivät
c = kumulatiivinen tuloraja
d = kumulatiivinen tulo (maksettujen palkkojen yhteismäärä)
e = kumulatiivinen ennakonpidätys
f = aikaisemmin toimitetut ennakonpidätykset
g = ennakonpidätys maksukerralta.

              a   x   b = c
            364

jos d on suurempi kuin c niin
(c x perus %) + [(d   c) x lisä %] = e
e - f = g

jos d on pienempi tai yhtä suuri kuin c niin d x perus % = e
e - f = g

Jos saman palkkakauden aikana maksetaan useita suorituksia eri päivinä esimerkiksi säännönmukaista palkkaa, provisiopalkkaa, veronalaista kustannusten korvausta tai lomarahaa, ennakonpidätys lasketaan jokaisen palkkaerän osalta erikseen. Tällöin lasketaan aina uusi maksettavaa palkkaa vastaava tuloraja lisäämällä kumulatiiviset veropäivät edellisestä maksupäivästä uuteen maksupäivään saakka. Jos veropäivät annetaan laskentaan palkkakausittain, veropäiviä ei saa lisätä, jos palkkakauden veropäivät on uutta suoritusta maksettaessa jo käytetty.

3.2.5.Kumulatiivisen laskennan katkaiseminen

Kumulatiivinen laskenta on katkaistava, kun verovelvollinen on hakenut muutoksen verokorttiinsa, koska alkuvuoden pidätykset on otettu huomioon pidätysprosenttia laskettaessa. Laskenta katkaistaan myös siinä tapauksessa, että verovelvollinen itse pyytää työnantajaa korottamaan ennakonpidätysprosenttiaan.

Kumulatiivinen laskenta on katkaistava, jos palkansaaja alkaa saada sairaus-, tapaturma- tai liikennevakuutuksen päivärahaa tai työttömyyspäivärahaa. Jos työnantaja vielä saman verovuoden aikana maksaa palkansaajalle palkkaa, kumulatiivinen laskenta on aloitettava alusta ottamatta huomioon aikaisemmin maksettuja palkkoja. Jos keskeytys on lyhytaikainen esim. enintään kuukauden mittainen, laskentaa voidaan jatkaa entisillä tulo- ja ennakonpidätystiedoilla ottamatta kuitenkaan huomioon sen ajan veropäiviä, jona henkilö on saanut puheena olevaa korvausta.

Laskenta on katkaistava siinäkin tapauksessa, kun henkilö tekee lyhennettyä työpäivää ja saa palkan lisäksi samalta ajalta työttömyyskorvausta. Tältä ajalta voidaan pidätys kuitenkin toimittaa muutoin verokortin tietojen mukaan. Kumulatiivinen laskenta on katkaistava, koska sekä työnantaja että työttömyyskorvausten maksaja käyttävät pidätystä toimittaessaan samoja veropäiviä.

Jos palkansaaja jää palkattomalle lomalle saamatta muuta pidätyksen alaista korvausta ja päätoimen verokortti jää työnantajalle, kumulatiivista laskentaa ei tarvitse katkaista vaan loma ajan veropäivät voidaan käyttää keskeytymättä palkansaajan hyväksi.

Jos työntekijä on lomautettu osa-aikaisesti siten, että hän tekee lyhennettyä työviikkoa, kumulatiivista laskentaa ei katkaista. Tulorajaa laskettaessa huomioon ei kuitenkaan oteta niitä veropäiviä, jolloin työntekijä on lomautettu, koska hän saa näiltä päiviltä työttömyyskorvausta.

Esimerkki kumulatiivisesta ja kausikohtaisesta palkanlaskennasta

Esimerkki palkanlaskennasta ajalta 1.7. – 31.12. 
 
Palkkakausi on kuukausi ja palkansaajan perusprosentti on 30 ja lisäprosentti 55. Verokortin tuloraja vuodessa on 12 000 euroa, 1 000 euroa kuukaudessa.

Kumulatiivinen palkanlaskenta:

Kuukausi	heinä	elo	syys	loka	marras	joulu
Palkkakauden ansio	1000	1300	1500	500	400	800
Aikaisemmat ansiot	0	1000	2300	3800	4300	4700
Yhteensä (kumulatiivinen tulo)	1000	2300	3800	4300	4700	5500
Kumulatiivinen tuloraja perusprosentille (verokortilta)	1000	2000	3000	4000	5000	6000
30 %	300	600	900	1200	1410	1650
55 %	0	165	440	165	0	0
Ennakonpidätys yhteenlasketusta tulosta (kumulatiivinen ennakonpidätys)	300	765	1340	1365	1410	1650
Aikaisempi ennakonpidätys	0	300	765	1340	1365	1410
Ennakonpidätys palkkakauden ansiosta	300	465	575	25	45	240

Kumulatiivista laskentaa käyttäen ennakonpidätys on 1 650 euroa.

Palkkakausikohtainen laskenta: 

Kuukausi	heinä	elo	syys	loka	marras	joulu
Palkkakauden ansio	1000	1300	1500	500	400	800
30 %	300	300	300	150	120	240
55 %	0	165	275	0	0	0
Ennakonpidätys palkkakauden ansiosta	300	465	575	150	120	240

Kausilaskentaa käytettäessä ennakonpidätys samalta ajalta on 1 850 euroa. Esimerkkien avulla käy ilmi, että kumulatiivinen laskenta johtaa tässä tapauksessa oikeampaan lopputulokseen kuin kausilaskenta.

3.3. Negatiivinen ennakonpidätys

Kumulatiivisessa ennakonpidätyksen laskennassa voi ennakonpidätyksen määrä olla joskus myös negatiivinen. Työnantajan on palautettava palkansaajalle liikaa toimittamansa ennakonpidätys, jos työnantaja voi tehdä vastaavan oikaisun saman verovuoden ennakonpidätyksen tilityksessä. Jos oikaisua ei voi enää tehdä, liikaa toimitettua pidätystä ei voi palauttaa palkansaajalle. Ennakonpidätyksen määräksi merkitään 0 euroa kyseisestä palkasta. On kuitenkin suositeltavaa, että veroa palautettaisiin vain palkanmaksun yhteydessä.

3.4. Ennakonpidätys poikkeavalta palkkakaudelta

3.4.1. Taannehtivat suoritukset

Palkkaa voidaan eräissä tapauksissa maksaa useammaltakin kuin yhdeltä palkkakaudelta jälkikäteen13. Esimerkiksi urakkatyön loppusuoritus ja palkankorotus maksetaan usein taannehtivasti jälkikäteen.

Palkkakausikohtainen laskenta

Ennakonpidätys voidaan kausikohtaisessa ennakonpidätyksen laskennassa toimittaa taannehtivista suorituksista kahdella eri tavalla.
 
Taannehtiva suoritus voidaan kokonaan lisätä palkkakauden palkkaan ja ennakonpidätys lasketaan palkkojen yhteismäärästä palkkakauden tulorajaa soveltaen perus- ja lisäprosentin mukaan. Tämä menettely johtaa usein lisäprosentin käyttöön. Palkkakausikohtaisessa laskennassa ennakonpidätys ei tasaannu myöhemminkään.
 
Vaihtoehtoisesti ennakonpidätys voidaan toimittaa siten, että taannehtiva tulo jaksotetaan ja lisätään kertymisajan palkkakausien palkkoihin, enintään kuitenkin samalle verovuodelle. Palkkakausittain yhteenlaskettujen palkkojen yhteismäärästä ennakonpidätys lasketaan perus- ja lisäprosenttia soveltaen. Näin saadusta ennakonpidätyksestä vähennetään aikaisemmin mahdollisesti toimitettu pidätys. Erotus on taannehtivasti maksettavasta suorituksesta toimitettava pidätyksen määrä.

Kumulatiivinen laskenta

Kumulatiivisessa laskennassa taannehtivia suorituksia ei tarvitse eritellä, koska kumulatiivinen pidätysjärjestelmä jo sinänsä tasaa ennakonpidätyksen kertymisen. Tällöin on kuitenkin huomattava, ettei veropäiviä saa lisätä.

3.4.2. Palkka palkkakautta lyhyemmältä ajalta

Käytännössä palkkaa voidaan maksaa myös normaalia palkkakautta pidemmältä tai lyhyemmältä jaksolta. Varsinkin työsuhteen alkaessa ja päättyessä työssäoloaika ei useinkaan ole normaalin palkkakauden pituinen. Palkanmaksu voi myös keskeytyä esim. vanhempain- tai sairausloman vuoksi. Tällöin tulorajaa laskettaessa käytetään normaalin palkkakauden veropäivien asemasta työssäolopäivien mukaan laskettua tulorajaa. Jos jaksoon sisältyy viikonloppu, on tulorajaa laskettaessa myös viikonlopun päivät otettava mukaan.

3.4.3. Palkka palkkakautta pidemmältä ajalta

Palkkaa voidaan maksaa myös normaalia palkkakautta pidemmältä ajanjaksolta. Tällöinkin tulorajana käytetään normaalista tulorajasta poikkeavaa tulorajaa.

Loman jälkeisessä palkanmaksussa on huomattava, että etukäteen käytettyjä veropäiviä ei käytetä uudelleen.
 
Jos verovuoden lopussa maksetaan loma-ajan palkkaa seuraavan vuoden puolella pidettävästä lomasta, loma-ajan veropäiviä ei voi siirtää tulevalta vuodelta maksuvuodelle, vaan loma-ajan palkka lisätään maksettaviin palkkoihin veropäiviä lisäämättä.

3.4.4. Vuosilomakorvauksen, irtisanomisajan palkan ja irtisanomisajan korvauksen ennakonpidätys

Vuosilomakorvaus, jolla tarkoitetaan korvausta pitämättömästä lomasta, maksetaan yleensä työsuhteen päättyessä. Ennakonpidätys vuosilomakorvauksesta toimitetaan lisäämällä korvaus muihin palkkakauden aikana maksettaviin palkkoihin ja laskemalla ennakonpidätys palkkojen yhteismäärästä kyseisen palkkakauden tulorajaa soveltaen. Ennakonpidätys irtisanomisajan palkasta toimitetaan vastaavalla tavalla.
 
Jos vuosilomakorvausta tai irtisanomisajan palkkaa maksettaessa käytetään kumulatiivista ennakonpidätyksen laskentaa, otetaan kumulatiivista tulorajaa laskettaessa veropäivät huomioon vain työsuhteen päättymiseen saakka.

Palkansaaja voi riitauttaa säännösten vastaisen irtisanomisen. Perusteettoman irtisanomisen johdosta voidaan sopimuksen tai oikeuden päätöksen perusteella maksaa jälkeenpäin lisäkorvauksia. Vaikka tällaista korvausta nimitettäisiin vahingonkorvaukseksi, se perustuu työsuhteen ehtoihin ja on siten ennakonpidätyksen alaista palkkaa. Ennakonpidätys toimitetaan kuten jälkikäteen maksetusta irtisanomisajan korvauksesta. Korvaukselle maksettavasta viivästyskorosta ei toimiteta ennakonpidätystä (Verohallinnon päätös ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 816/2007). Viivästyskorko on kuitenkin veronalaista tuloa, joka on ilmoitettava vuosi-ilmoituksella.

3.4.5. Lomarahan ennakonpidätys

Ennakonpidätys lomarahasta toimitetaan palkkakausikohtaisessa laskennassa aina perusprosentin mukaan. Sen sijaan kumulatiivisessa laskennassa ennakonpidätys toimitetaan lomarahasta kuten muustakin palkasta. Tulorajan ylittyessä ennakonpidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan.

Jos palkansaajalla on portaikkoverokortti, yhden tulorajan muutosverokortti tai hän on valinnut yhden tulorajan ennakonpidätystavan (B-valinta), ennakonpidätys toimitetaan kuten muustakin palkasta.

Sivutuloista maksettavasta lomarahasta ennakonpidätys toimitetaan kuten muistakin sivutuloista sivutuloverokortin prosentin mukaan.

3.4.6. Lomarahan maksaminen äitiys- tai sairasloman ajalta

Palkansaajalle voidaan maksaa lomarahaa myös sellaiselta ajalta, jolta hän ei saa työnantajalta palkkaa, vaan on esimerkiksi äitiyslomalla tai sairaslomalla. Jos työnantajalla ei ole käytettävissä palkansaajan pidätystietoja, on ennakonpidätys lomarahasta toimitettava 60 %:n suuruisena.
 
Ennakonpidätys voidaan toimittaa palkkaa varten laskettujen pidätysprosenttien mukaan, jos työnantajalla on palkansaajan kuluvan vuoden pidätystiedot käytettävissään. Palkkakausikohtaisessa laskennassa ennakonpidätys toimitetaan tällöinkin lomarahasta perusprosentin mukaan.
 
Kumulatiivisessa ennakonpidätyksen laskennassa lomaraha voidaan yhdistää muihin palkansaajalle maksettaviin suorituksiin, mikäli palkansaajalle on aikaisemmin maksettu palkkaa. Tällöin ei kuitenkaan kumulatiivisten veropäivien lukumäärää tule lisätä kumulatiivista tulorajaa laskettaessa. Jos palkansaajalle ei ole aikaisemmin samana vuonna maksettu palkkaa, ennakonpidätys lomarahasta tulee toimittaa joko lisäprosentin tai 60 %:n suuruisena. Jos palkansaajalle kuitenkin vielä saman vuoden aikana tullaan maksamaan palkkaa, lomaraha voidaan ottaa mukaan kumulatiiviseen ennakonpidätyksen laskentaan. Kumulatiivisia veropäiviä ei tällöin kuitenkaan saa lomarahan perusteella lisätä.

3.5. Kahden viikon palkkajakso ja vuodessa 27 palkanmaksua

Kahden viikon palkanmaksukautta käyttäville työnantajille voi joinakin vuosina osua 27 palkanmaksua, jolloin veropäivien sallittu enimmäismäärä täyttyy ennen vuoden loppua. Tästä syystä ennakonpidätys saatetaan joutua toimittamaan vuoden viimeisessä palkanmaksussa joko kokonaan tai osittain lisäprosentin mukaan. Korkea ennakonpidätys vuoden lopulla voidaan välttää, jos päiväkohtaista tulorajaa alennetaan vuoden alussa jakamalla verokorttiin merkitty vuositulo luvulla (27 x 14) 378. Koska menettely alkuvuodesta johtaa liian suureen pidätykseen, menettelyyn tulee olla työntekijöiden suostumus.

4. Verokortit

4.1. Vuosittain laskettavat ns. perusverokortit

Verohallinto valmistaa verokortit verovelvollisille vuoden lopulla seuraavaa verovuotta varten. Yleensä kunkin vuoden veroperusteet; tuloveroasteikko, kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit, sairausvakuutusmaksut sekä muut säädösmuutokset vahvistetaan seuraavaa vuotta varten niin myöhään, ettei Verohallinnolle jää riittävästi aikaa uusien verokorttien valmistamiseen niin, että ne voitaisiin ottaa käyttöön tammikuun alussa. Tästä syystä verokortit tulevat voimaan yleensä helmikuun alussa. Verohallinto vahvistaa ajankohdan vuosittain antamallaan päätöksellä Verohallinnon päätös vuonna 2014 sovellettavien ennakonpidätysperusteiden voimaantulosta. Verokortit toimitetaan verohallinnosta tulonsaajille viimeistään kaksi viikkoa ennen verokorttien voimaantuloa.

Nämä ns. perusverokortit valmistetaan pääsääntöisesti kaikille verovuoden aikana 16 vuotta täyttäneille henkilöille sekä tätä nuoremmille, joilla on ollut palkkatuloa aikaisemmin. Verohallinto vahvistaa vuosittain palkansaajien ja eläkkeensaajien ennakonpidätysperusteet, joiden mukaan pidätysprosentit lasketaan.

• Verohallinnon päätös henkilökohtaisen pidätysprosentin laskentaperusteista palkkatuloa varten vuodelle 2014
• Verohallinnon päätös henkilökohtaisen pidätysprosentin laskentaperusteista eläkettä ja eläkkeensaajan palkkatuloa varten vuodelle 2014

1.1.2014 alkaen työnantajan ei ole vaadittava haltuunsa päätoimen verokorttia ja portaikkoverokorttia, jos työnantaja on pyytänyt ennakonpidätystiedot Verohallinnosta sähköisesti.

Työnantaja on voinut tehdä pyynnön ennakonpidätystiedoista tammikuun 2014 loppuun mennessä toimittamalla Verohallinnolle tiedoston, jossa on yksilöidyt tiedot työntekijöistä, joiden ennakonpidätystietoja työnantaja tarvitsee. Muutosverokortti pitää kuitenkin toimittaa tai esittää työnantajalle kuten ennenkin.

Työnantajan on kerrottava työntekijälle, onko ennakonpidätystiedot saatu sähköisesti. Verohallinto ei anna näitä tietoja. Jos sähköisiä tietoja ei ole käytössä, työnantajan on pyydettävä työntekijältä paperinen verokortti. Tällöin verokortti pitää toimittaa hyvissä ajoin ennen suorituksen maksua työnantajalle.

4.2. Päätulon verokortti

Päätulon verokortissa on yleensä perus- ja lisäprosentti. Lisäksi verokortissa on palkkakausikohtainen tuloraja, johon asti työnantaja voi käyttää perusprosenttia kunakin palkkakautena. Lisäprosenttia käytetään siihen osaan tuloja, jotka palkkakautena ylittävät verokorttiin merkityn palkkakauden tulorajan.

Palkansaajan on annettava alkuperäinen verokortti työnantajalle. Työnantajan on säilytettävä verokortti itsellään koko verokortin voimassaoloajan tai ennen sen loppua päättyvän työsuhteen keston ajan. Työsuhteen päättyessä verokortti on palautettava palkansaajalle.

Palkansaaja ei voi käyttää päätulon verokorttia samanaikaisesti useassa eri työsuhteessa, vaan se on tarkoitettu kerrallaan vain yhden työnantajan käyttöön. Jos palkansaajalla on useita työ- tai toimeksiantosuhteita, päätulon verokortti on annettava sille työnantajalle, jolta palkansaaja saa pääasiallisen toimeentulonsa. Käytännössä palkansaajan kannattaa antaa verokortti sille maksajalle, jolta saatu tulo on suurin.

4.3. Päätulon verokortissa kaksi vaihtoehtoista ennakonpidätyksen toimittamistapaa

Palkan päätulon perusverokortissa on kaksi ennakonpidätyksen toimittamistapaa, palkkakausikohtaiseen tulorajaan perustuva vaihtoehto (A) ja vuositulorajaan perustuva vaihtoehto (B). Pidätysprosentit ovat kummassakin samat. Palkansaaja voi valita kumpaa laskentatapaa työnantaja noudattaa eli laskeeko työnantaja ennakonpidätyksen palkkakausikohtaisia tulorajoja vai pelkästään vuositulorajaa käyttäen. Palkansaaja merkitsee valinnan verokortille rastittamalla haluamansa vaihtoehdon. Valintaa ei voi vaihtaa kesken vuoden, ei edes silloin, kun työnantaja vaihtuu. Jos palkansaaja ei merkitse rastia kumpaankaan ruutuun, työnantaja käyttää palkkakausikohtaisia tulorajoja eli vaihtoehtoa A.

Vaihtoehdossa A verokortissa olevaa palkkakausikohtaista tulorajaa seurataan palkanmaksukausikohtaisesti. Perusprosenttia sovelletaan siihen palkkakauden aikana maksettavaan palkan määrään, joka on enintään palkanmaksukauden tulorajan suuruinen. Jos palkan määrä palkanmaksukauden aikana ylittyy, niin ylittävästä palkan määrästä ennakonpidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan.

Vaihtoehdossa B tulorajaa seurataan vuositasolla. Ennakonpidätys toimitetaan perusprosentin mukaan kaikista palkoista, joiden määrä ei vuositasolla ylitä perusprosentin tulorajaa. Jos perusprosentin tuloraja vuositasolla ylittyy, työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen lisäprosentin mukaan koko loppuvuoden palkan määrästä.

Välttyäkseen loppuvuoden nettotulojen alenemalta palkansaajan on vaihtoehtoa B valitessaan huolehdittava siitä, että verokortin vuosituloraja vastaa hänen vuosituloaan lomaraha mukaan lukien.

4.4. Työnantajan on noudatettava palkansaajan valintaa

Työnantajan on noudatettava palkansaajan valintaa. Jos verokortissa ei ole rastia kummassakaan ruudussa, työnantaja käyttää palkkakausikohtaisia tulorajoja (vaihtoehto A) ja merkitsee rastin valintaa osoittavaan ruutuun. Merkintää tarvitaan, jos työsuhde päättyy kortin voimassaoloaikana. Jos korttia on käytetty yhden tulorajan verokorttina (vaihtoehto B), työnantajan on merkittävä maksamansa palkat verokorttiin.
 
Jos työnantajalle esitetään verokortti, jota on jo käytetty yhden tulorajan korttina, työnantajan on otettava huomioon kortin voimassaoloaikana maksetut palkat. Tällöin hänen käytettävissään oleva tuloraja on verokorttiin merkitty tuloraja vähennettynä aikaisempien työnantajien maksamilla palkoilla.
 
Vaihtoehto A sopii työntekijöille, jotka saavat palkkaa palkkaa säännöllisesti. Vaihtoehto B sopii työntekijöille, jotka eivät ole työssä koko vuotta tai joiden ansiot vaihtelevat huomattavasti palkanmaksuittain.

4.5. Yhden palkkarajan laskukaava verokortilla

Yksi palkkaraja on laskettu valmiiksi verokortin voimassaoloajalle, yleensä helmikuun alusta joulukuun loppuun. Verokortin vuosituloraja vastaa 12,5 kuukauden palkkaa. Siihen sisältyy lomaraha, joka on arvioitu puolen kuukausipalkan suuruiseksi. Yksi palkkaraja ajalle 1.2. – 31.12. on saatu jakamalla vuosituloraja 12,5:llä ja kertomalla se 11,5:llä.

4.6. Sivutuloverokortti

Päätoimen verokortin saaneille verovelvollisille valmistetaan verokortti myös sivutuloja varten. Sivutuloverokortteja on kahdenlaisia. Toisissa sivutuloverokorteissa on perus- ja lisäprosentti sekä vuosikohtainen tuloraja, johon asti työnantaja voi käyttää perusprosenttia. Toisissa on yksi prosentti, joka on sama kuin päätulon lisäprosentti ja joka vastaa verovelvollisen ns. marginaaliveroprosenttia. Se kumman tyyppinen verokortti verovelvolliselle valmistetaan, riippuu hänen sivutulojensa määrästä viimeksi toimitetussa verotuksessa. 
 
Jos sivutulokortissa on vuosikohtainen tuloraja, kukin maksaja toimittaa ennakonpidätyksen lisäprosentin mukaan vasta sitten, kun tämän maksajan palkkiot ylittävät verokorttiin merkityn tulorajan. 
 
Jos palkansaajalla on useita sivutoimisia työ- tai tehtäväsuhteita ja näiltä saadut tulot ylittävät verokorttiin merkityn vuosikohtaisen tulorajan, palkansaajan on itse seurattava sivutulojen kertymistä. Palkansaajan tulee pyytää sivutointen maksajia toimittamaan ennakonpidätys lisäprosentin mukaan sen jälkeen, kun vuosituloraja ylittyy.
 
Sivutuloverokorttia ei anneta työnantajalle, vaikka siinä olisikin vuosikohtainen tuloraja. Riittää kun palkansaaja esittää verokortin tai sen valokopion työnantajalle. Myös suorasiirtotieto riittää.

4.7. Portaikkoverokortti

Portaikkoverokortti valmistetaan tulovuonna 15 – 18 vuotta täyttäville sekä tätä nuoremmillekin, joilla on ollut aikaisemmin palkkatuloa.

Portaikkoverokortissa tulot on yleensä vapautettu ennakonpidätyksestä tiettyyn määrään asti. Tämä perustuu kunnallisverotuksen perusvähennyksen ja tulonhankkimisvähennyksen myöntämiseen.
 
Portaikkoverokortissa on tulorajat, joita maksajan on noudatettava ennakonpidätystä toimittaessaan. Pidätysprosentti kasvaa portaittain tulojen kasvaessa. Kolmiportainen portaikkoverokortti valmistetaan vain Verohallinnon kerran vuodessa tapahtuvassa keskitetyssä verokorttien laskennassa. Verotoimiston verovelvollisen pyynnöstä antama muutosverokortti ei voi olla portaikkoverokortti. 
 
Portaikkoverokortin tulorajat ovat vuositulorajoja. Tämän vuoksi työnantaja ei katkaise tuloseurantaa, jos palkansaaja esittää uuden portaikkoverokortin. Tuloseuranta katkaistaan vain silloin, kun palkansaaja esittää uuden verokortin, joka ei ole portaikkoverokortti. Jos uusi esimerkiksi helmikuun alussa käyttöön otettava verokortti on portaikkoverokortti, tulorajaa seurattaessa otetaan huomioon tulot vuoden alusta alkaen eikä vain voimaantulosta lukien.

4.7.1. Portaikkoverokorttiin tehtävät merkinnät

Portaikkoverokortti tulee olla työnantajan hallussa työsuhteen ajan. Työnantajan tulee merkitä portaikkoverokorttiin työntekijälle maksamansa palkat, jos työsuhde päättyy kesken verovuotta. Tämä on tarpeen sen vuoksi, että seuraavan työnantajan tulee ottaa huomioon aikaisemmin palkansaajalle maksetut palkat ennakonpidätystä toimittaessaan. Merkinnät on tehtävä siinäkin tapauksessa, että palkansaajan ennakonpidätyksessä on sovellettu portaikkoprosenttien sijasta palkansaajan itsensä laskemaa yhtä keskimääräistä portaikkoverokortin pidätysprosenttia. Portaikkoverokortille ei enää tarvitse merkitä toimitettujen ennakonpidätysten määriä.
 
Myös muiden suoritusten maksajien, jotka toimittavat ennakonpidätyksen palkkaa varten määrättyjen pidätystietojen mukaan, on tehtävä verokorttiin samat merkinnät kuin työnantajankin. Näitä muita maksajia ovat esimerkiksi työttömyysturvaetuuksien maksajat, sekä sairausvakuutusetujen ja muiden vakuutuskorvausten maksajat.

4.7.2. Portaikkoverokortin tulorajat

Tulorajat ja ylin pidätysprosentti ovat samat, sen sijaan muut prosenttiluvut vaihtelevat erilaisista vähennyksistä ja kuntien tuloveroprosenteista johtuen.
 
Verovelvollinen, jolla on portaikkoverokortti, voi halutessaan itse laskea yhden keskimääräisen pidätysprosentin ja pyytää maksajaa käyttämään sitä. Jos verovelvollisen pidätysprosentti tulovälillä 1 420 euroa – 13 700 euroa olisi 20 %, niin keskimääräinen pidätysprosentti tulovälillä 0 – 13 700 euroa olisi  18 (tarkasti ottaen 17,927 %).

4.8. Freelancer verokortti

Tulonsaajat, joilla oman ilmoituksensa mukaan on useita palkan- tai palkkionmaksajia samanaikaisesti, saavat Verohallinnosta freelancer-verokortin. Kerran vuodessa lähetettävällä freelancer-verokortilla pidätysprosentti on vähintään 15. Muutosverokortin voi kuitenkin saada tätä pienemmällä pidätysprosentilla osoittamalla verotoimistolle tulojen ja kulujen määrän. 
 
Freelancer-verokortissa on yksi ainoa kaikkiin henkilön saamiin palkkatuloihin sovellettava pidätysprosentti, jossa ei ole tulorajoja. Kortti on laskettu tulonsaajan ilmoittamien kokonaistulojen perusteella. Kokonaistulot näkyvät verokortin mukana lähetetyssä selvitysosassa. Tulonsaajan on itse seurattava tulorajaansa ja tarvittaessa pyydettävä uusi verokortti korotetulle tulolle. Verokorttia ei tarvitse antaa suorituksen maksajalle, vaan sen tai valokopion esittäminen riittää.

4.9. Eläketuloverokortti

Eläkkeensaajille ei yleensä lähetetä verokorttia eläkettä varten, koska useimmat eläkkeen maksajat saavat ennakonpidätystiedot suoraan Verohallinnosta. Niitä eläkkeitä varten, joista maksajat eivät saa tietoja suoraan Verohallinnolta, valmistetaan verokortti. Tämä verokortti annetaan eläkkeen maksajan säilytettäväksi. Eläkettä varten annettua verokorttia ei saa käyttää muihin tuloihin, koska eläkkeen verotus poikkeaa muiden tulojen verotuksesta.

4.10. Eläketuloa saavan palkkaverokortti

Palkkatuloa varten valmistetaan verokortti niille eläkkeen saajille, joiden oletetaan verotustietojen perusteella saavan myös palkkatuloa. Esimerkiksi osa-aikaeläkettä ja osa-aikatyökyvyttömyyseläkettä saavien oletetaan edelleen saavan myös palkkatuloa. Vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sitä seuraavana vuonna eläkkeen saajalle ei lähetetä palkkaverokorttia, ellei hän ole ilmoittanut palkkatulojen jatkumista verotoimistolle. 
 
Eläketuloa saavan henkilön palkkaverokortissa on yksi ainoa prosenttiluku, jota käytetään kaikkiin henkilön saamiin palkkoihin. Verokorttia ei tarvitse antaa työnantajan säilytettäväksi, koska sitä voi samanaikaisesti käyttää monessa eri työpaikassa.

5. Verokorttimuutokset

5.1. Milloin ennakonpidätysprosenttiin voi hakea muutosta

Jos verovelvollisen ennakonpidätysprosentti on liian korkea, siihen voi hakea muutosta. Liian korkea pidätysprosentti voi johtua liian suuriksi arvioiduista tuloista tai liian pienistä vähennyksistä. Verovelvollinen voi itse tarkistaa pidätysprosentin oikeellisuuden joko verokorttilaskurin avulla tai Verokortti verkossa -palvelun avulla, josta hän näkee omat henkilökohtaiset tietonsa. Verokortti verkossa -palveluun pääsee pankkitunnusten tai sirullisen henkilökortin avulla.

5.2. Milloin muutosta ei tarvitse hakea

Ennakonpidätysprosenttiin ei yleensä ole syytä hakea muutosta, jos tulot on arvioitu liian alhaisiksi. Ennakonpidätys toimitetaan arvioidun tulon ylittävästä osasta lisäprosentin mukaan, joka vastaa verovelvollisen marginaaliveroprosenttia. Suorituksensaaja voi pyytää maksajaa toimittamaan ennakonpidätyksen verokorttiinsa merkittyä suurempana, esimerkiksi jos vähennyksiä on verokortissa otettu huomioon liikaa ja pidätysprosentti on tästä syystä liian pieni. Pidätysprosentin alentamista sen sijaan on aina haettava Verohallinnolta. 
 
Muutosta ei tarvitse hakea siitäkään syystä, että verovelvollinen haluaa muuttaa portaikkoverokortin asteikkoprosentit yhdeksi prosentiksi. Verovelvollinen, joka tietää tulevien tulojensa määrän, voi itse laskea yhden pidätysprosentin ja pyytää maksajaa toimittamaan ennakonpidätyksen sen mukaan.
 
Verokortissa on esimerkiksi seuraava asteikko:

0 – 1 420 euroa	0 %
1 420 – 13 700 euroa	10 %
13 700 euron ylimenevästä osasta	40 %

Palkansaajan arvioima vuositulo on 15 000 euroa. Ennakonpidätysprosentti lasketaan seuraavasti:

0 – 1 420 euroa	0 %	0 euroa
1 420 – 13 700 euroa	10 %	1228 euroa
13 700 euron ylimenevästä osasta	40 %	520 euroa

Ennakonpidätys 15 000 eurosta on yhteensä 1748 euroa eli noin 11,5 %. Maksaja voi toimittaa ennakonpidätyksen 15 000 euroon asti 11,5 %:n suuruisena. Jos henkilö ansaitsee enemmän kuin 15 000 euroa vuodessa, ennakonpidätys ylimenevästä osasta toimitetaan 40 %:n mukaan.
 
Työnantaja on vastuussa siitä, että ennakonpidätystä kertyy riittävästi ja oikeaan aikaan. Näin ollen työnantaja vastaa siitä, että palkansaajan pidätysprosentti on oikein laskettu muutettaessa portaikkopidätys yhdeksi pidätysprosentiksi.

5.3. Muutettu verokortti

Verotoimiston muutoksen jälkeen antamassa verokortissa on pääsääntöisesti samat tiedot kuin alkuperäisessäkin verokortissa; perusprosentti, lisäprosentti ja palkkakausikohtainen tuloraja. Muutetussa verokortissa voi olla myös yksi ainoa pidätysprosentti, tai pidätysprosentti, jonka käyttö on rajoitettu tiettyyn euromäärään.

Kumulatiivista ennakonpidätyksen laskentaa käyttävien työnantajien tulee muistaa, että kumulatiivinen laskenta on katkaistava, kun muutettu verokortti otetaan käyttöön. Laskenta on katkaistava, koska uutta pidätysprosenttia laskettaessa on otettu huomioon aikaisemmat pidätykset. Kumulatiivinen laskenta aloitetaan uudelleen muutetuilla pidätystiedoilla.

5.4. Muutosverokortin käyttö

Muutosverokortti kumoaa aina entisen verokortin. Maksajan tulee siten aina noudattaa muutosverokortissa olevia määräyksiä ja rajoituksia.

Jos tulonsaaja esittää verotoimiston antaman muutosverokortin, myös työttömyysetuuden, vakuutuskorvauksen tai muun vastaavan suorituksen maksaja on velvollinen noudattamaan muutosverokortin määräyksiä (katso kuitenkin kohdassa 14 mainitut erityissäännökset).

5.5. Miten muutosverokorttia haetaan

Verovelvollinen voi hakea muutosta ennakonpidätysprosenttiinsa verkossa vero.fi/verokortti, käymällä verotoimistossa, lähettämällä hakemuksen postitse tai pyytämällä muutosta puhelimitse. 
  
Hakiessaan ennakonpidätysprosenttiinsa muutosta verovelvollisella tulee olla tieto aikaisemmin verovuodelta kertyneistä tuloistaan ja ennakonpidätyksistään sekä arvio tulevista verovuoden tuloistaan.

6. Verokorttien sähköinen suorasiirto

Verokorttitietojen suorasiirtomenettelyssä työnantaja saa Verohallinnolta verokorttitiedot yksilöimistään palkansaajista suorasiirtona sähköisesti tai tietovälinettä käyttäen. Työnantaja lähettää Verohallinnolle pyyntötiedoston, joka sisältää niiden työntekijöiden henkilötunnukset, joiden pidätystiedot työnantaja tarvitsee. Verohallinto täydentää pyyntötiedoston ennakonpidätystiedoilla ja lähettää sen takaisin työnantajalle. 
 
Palkkojen, verokorttitietojen ja eläkkeiden ennakonpidätystietojen suorasiirtomenettelyä koskevat ohjeet ovat Verohallinnon Internet-sivuilla.

Suomenkieliset ohjeet löytyvät osoitteesta Tietuekuvaukset.
  
Työnantaja tai eläkkeenmaksaja yksilöi tulonsaajat suorasiirtopyynnössään ohjekirjeen tietuekuvauksen mukaisesti.

7. Merityötulon ennakonpidätys

Merityötuloa on TVL 74 §:n mukaan laivanisännän palveluksessa, bruttovetoisuudeltaan vähintään 100 rekisteritonnin aluksessa tehdystä aluksen liikennöintiin liittyvästä työstä rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu palkkatulo. Merityötuloa on paitsi varsinaisissa merimiesammateissa toimivan myös laivanisännän tai tähän rinnastettavan muun työnantajan palveluksessa aluksella työskentelevän henkilön, esimerkiksi tarjoilijan, esiintyvän taiteilijan tai myyjän saama palkkatulo.

Merityötulon saajan päätoimen verokorttiin on merkitty erikseen pidätysprosentit maissa ja merillä ansaittua tuloa varten. Merityötulon pidätysprosenteissa on otettu huomioon merityötulovähennys, joten ne ovat maatulon pidätysprosentteja pienemmät. Tästä syystä työnantaja ei saa käyttää maissa ansaitun palkan ennakonpidätyksessä merityötulon ennakonpidätysprosenttia.

Ennakonpidätystä ei toimiteta merityötulon pidätysprosenttien mukaan myöskään ulkomaisissa aluksissa saaduista tuloista eikä palkkatuloista sellaisille henkilöille, jotka eivät ole työsuhteessa laivaisäntään tai siihen rinnastettavaan työnantajaan tai jotka eivät ole pestautuneet laivaan. Esimerkiksi satamassa siivous- tai korjaustyössä olevilta tai ohjelmatoimiston palkkalistoilla olevilta esiintyviltä taiteilijoilta ennakonpidätys toimitetaan maissa ansaittua tuloa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan, jos he asuvat Suomessa ja ovat velvollisia maksamaan täällä veroja.

8. Ennakonpidätys eräissä erityistapauksissa

8.1. Ennakonpidätys muusta kuin rahana maksettavasta suorituksesta

Ennakonpidätys muusta kuin rahana maksettavasta suorituksesta, esimerkiksi luontoisedusta, toimitetaan maksukausittain lisäämällä suoritus rahana maksettavaan määrään. 
 
Jos tällainen suoritus on satunnainen, ennakonpidätys toimitetaan samana kalenterivuonna siten, että suoritus lisätään sen myöntämistä lähinnä seuraavan maksukauden aikana maksettavaan määrään. Vaihtoehtoisesti suoritus voidaan lisätä kalenterivuoden jäljellä olevien, suoritusta seuraavien maksukuukausien maksettaviin määriin jaettuna tasasuuruisiin eriin. (EPA 9 §). Edun ollessa niin suuri, ettei lähinnä seuraavan palkanmaksun rahapalkka edes kokonaan riittäisi ennakonpidätyksen toimittamiseen, on etu jaettava samansuuruisiin eriin loppuvuoden palkanmaksuihin. 
 
Jos satunnaisten suoritusten arvo on enintään 400 euroa vuodessa, ennakonpidätys voidaan toimittaa kerran vuodessa, viimeistään kalenterivuoden viimeisen rahasuorituksen ennakonpidätyksen yhteydessä.
 
Työsuhteen perusteella saadun lainan korkoedusta, toimihenkilövakuutuksesta (säästöhenkivakuutuksesta) sekä eläkevakuutuksesta syntyvästä vakuutusmaksuedusta työnantaja voi toimittaa ennakonpidätyksen yhdellä kertaa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa ja viimeistään samana kalenterivuonna tapahtuvassa viimeisessä palkanmaksussa. Työnantaja voi toimittaa pidätyksen useamminkin, esim. palkkakausittain tai koron- ja vakuutusmaksujen yhteydessä. Etu voidaan myös jaksottaa saman kalenterivuoden jäljellä oleville palkanmaksuille (TVL 68 § ja EPA 9.3 §).

8.2. Ennakonpidätys erillissuorituksista

Palkansaajalle voidaan maksaa varsinaisen palkanlaskennan ulkopuolella erikseen satunnaisia suorituksia. Jos palkansaajalle maksetaan palkanlaskennan ulkopuolella tällaisia suorituksia, ennakonpidätys on toimitettava niistä 60 %:n tai henkilökohtaisen lisäprosentin mukaan, ellei suorituksia maksettaessa yhdistetä palkanlaskentaan. Esimerkiksi palkkaennakoista on niitä maksettaessa toimitettava pidätys samalla tavalla kuin tavallisesta palkastakin.

Palkanlaskennan ulkopuolella maksetut suoritukset ja niistä toimitetut ennakonpidätykset voidaan myöhemmin yhdistää palkanlaskentaan, jolloin kumulatiivinen laskenta tasaa pidätystä.

Ennakonpidätystä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa eikä työnantajan sosiaaliturvamaksua suorittaa, jos yksittäisen, satunnaisesti maksettavan suorituksen määrä on enintään 20 euroa.

8.3. Useita palvelussuhteita samaan työnantajaan

Henkilöllä voi olla tietyissä tapauksissa samanaikaisesti eri palvelussuhteita samaan työnantajaan kuten päätoimi ja sivutoimi. Esimerkiksi julkisyhteisöön virka- tai työsuhteessa oleva voi saada työnantajaltaan palkkioita kunnallisista tai valtiollisista luottamustoimista. Sivutoimesta saatuun tuloon voidaan soveltaa sivutuloverokortin tietoja.

Suositeltavaa kuitenkin olisi, että saman työnantajan maksamat suoritukset yhdistettäisiin ja ennakonpidätys toimitettaisiin maksettujen palkkojen yhteismäärästä tilanteesta riippuen joko päätoimen tai sivutoimen verokortin tietoja soveltaen. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa eri toimipisteistä kertyvän palkan ei ole katsottava kertyvän eri palvelussuhteista kuten esim. luottamusmiestapauksissa.

8.4. Ennakonpidätys yhteispalkkiosta

Yhteispalkkiolla tarkoitetaan kahdelle tai useammalle henkilölle esimerkiksi esiintyjäryhmälle yhteisesti maksettavaa palkkiota. Jos nämä ilmoittavat maksajalle, miten palkkio jakaantuu heidän kesken, pidätys toimitetaan kunkin osuudesta erikseen pää- tai sivutuloverokortin mukaan riippuen siitä, onko suoritus pää- vai sivutuloa. Jos tulonsaajat eivät esitä selvitystä tulon jakaantumisesta, ennakonpidätys toimitetaan tulon yhteismäärästä 50 prosentin suuruisena.
 
Lopullista verotusta varten palkkion saajat voivat esittää verotoimistolle selvityksen, siitä miten palkkio ja ennakonpidätys jakaantuvat saajien kesken, jolloin verotus toimitetaan esitetyn selvityksen mukaan.

8.5. Ennakonpidätys henkilöstörahaston rahasto-osuudesta ja ylijäämästä

Henkilöstörahaston maksama rahasto-osuus ja ylijäämä eivät ole työntekijän palkkatuloa vaan muuta ansiotuloa. Rahasto-osuudesta ja ylijäämästä on verovapaata tuloa 20 prosenttia. Muusta osasta ennakonpidätys toimitetaan sivutuloprosentin tai päätoimen verokortin lisäprosentin mukaan.

8.6. Ennakonpidätys ilman verokorttia

Tulonsaajan on ennen suorituksen maksamista annettava maksajalle verokortti. Suorituksen maksajan tulee pyytää verokorttia suorituksen saajalta ja huolehdittava siitä, että suorituksen saajalle jää riittävästi aikaa toimittaa verokortti maksajalle. Jos suorituksen saaja ei maksajan pyynnöstäkään huolimatta toimita verokorttia, ennakonpidätys on toimitettava 60 prosentin mukaan, ellei ennakonpidätyksen määrästä ole erikseen muuta säädetty EPA:ssa tai Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä. Tämä koskee myös sivutuloista toimitettavaa ennakonpidätystä.

8.7. Veronalainen palkkatulo suomalaisen työnantajan maksaessa nettopalkkaa Suomessa tehdystä työstä (nettopalkan brutotus)

Suomalaisen työnantajan tulee toimittaa ennakkopidätys verokortin perus- ja lisäprosentin mukaan verokortin tulorajoja noudattaen.

Joskus ulkomailta Suomeen tullut työntekijä ja suomalainen työnantaja ovat voineet tehdä nettopalkkasopimuksen, jolla taataan työntekijälle työskentelyn aikaiseksi palkkatasoksi tietty nettosumma työnantajan maksaessa työntekijän palkasta menevät verot. Jos käytössä on nettopalkkasopimus, voi Verohallinnosta tullut verokortti olla laskettu virheellisellä vuosiansioarviolla. Tällöin verokortin pidätysprosentti ei sovellu brutotuksen pohjaksi. Näin voi olla erityisesti silloin, kun kysymyksessä on lyhytaikainen 1-2 vuoden työskentely Suomessa.

Jos verokortin vuosiansio vaikuttaa virheelliseltä, työnantajan on tehtävä Verohallinnon verolaskurilla nettopalkan brutotus vuositasolla.

Bruttopalkkaa verrataan verokortilla annetun veronalaisen vuosipalkan määrään ja mikäli määrät eroavat toisistaan, palkansaajan tulee hakea uusi verokortti brutotuslaskelman perusteella. Verokortin muutosta haettaessa tulee verotoimistossa esittää sekä bruttolaskelma että tiedot kertyneistä tuloista ja ennakonpidätyksestä.

Verohallinnon Internet-sivuilta löytyvään ohjeeseen Veronalainen palkkatulo ulkomaisen yrityksen maksaessa nettopalkkaa Suomessa tehdystä työstä sisältyy ohje www.vero.fi/verolaskuri -sivuston laskurin käyttöön laskettaessa Suomessa veronalaisen tulon määrää, joka muodostuu nettopalkasta ja työnantajan maksamista veroista, jotka katsotaan työntekijän saamaksi tuloksi.

Korjaustilanteessa verokorttimuutos ei aiheuta työntekijälle muutosta aikaisempaan, koska hän on jo saanut ja saa sovitun nettopalkan. Työnantaja sen sijaan tarvitsee oikean verokortin palkkakirjanpitoonsa. Korjaus veronalaisen palkan määrään tehdään verokortin voimassaoloaikana. Jos verokortti on takautuvasti voimassa, voidaan veronalaisen palkan määrää oikaista aiemmille kuukausille. Samalla on korjattava tietoja kausiveroilmoitukselle ja työntekijän palkkanauhalle sekä vuoden lopulla myös vuosi-ilmoitukselle.

9. Ennakonpidätyksestä vapautetut tulot

9.1. Vähäiset suoritukset

Ennakkoperintäasetuksen 14 §:n mukaan pääomatulosta ei toimiteta ennakonpidätystä, jos suorituksen määrä on enintään 20 euroa. Ennakonpidätystä ei myöskään toimiteta eikä työnantajan sosiaaliturvamaksua makseta, jos muun yksittäisen, satunnaisesti maksettavan suorituksen määrä on enintään 20 euroa. Puun myyntitulon ennakonpidätyksestä ks. kohta 13.5. 
Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 7/2005 on myös määritelty useita euromääräisiä rajoja, joista ei toimiteta ennakonpidätystä.

9.2. Kotitalouksien huojennus

Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä (kotitalous) ei ole velvollinen toimittamaan ennakonpidätystä eikä maksamaan työnantajan sosiaaliturvamaksua samalle saajalle kalenterivuonna maksamistaan suorituksista, jos maksettujen suoritusten yhteismäärä ei vuoden aikana ylitä 1 500 euroa (EPA 13 §).
 
Jos suoritus liittyy maksajan elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan, ennakonpidätys toimitetaan koko määrästä, koska huojennus koskee vain kotitalouden hyväksi tehtyä työtä. 
 
Kotitalouden huojennusta saa soveltaa, jos joku toinen henkilö asiamiehenä hoitaa kotitalouden puolesta suorituksen maksun. Tällöin toimenpiteet tehdään varsinaisen suorituksen maksajan nimissä.

9.3. Verohallinnon päätös ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta

Verohallinnon päätöksellä voidaan määrätä, ettei tulosta toimiteta ennakonpidätystä, vaikka tulo olisikin veronalaista ja ennakonpidätyksenalaista. Vaikka maksajan ei tarvitse toimittaa ennakonpidätyksestä vapautetuista tuloista ennakonpidätystä, maksajan on yleensä ilmoitettava tulot Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella.
Lisätietoa ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta (Verohallinnon päätös)

10. Palkkojen takaisinperintä

Palkkaa voidaan tietyissä tilanteissa periä palkansaajalta takaisin. Jos henkilö on vielä työsuhteessa ja hänelle maksetaan vielä palkkaa, josta takaisin perittävä määrä voidaan kuitata, ei takaisinperintä aiheuta ongelmia. Tilanne on toinen, jos henkilölle ei enää makseta palkkaa, jolloin kuittausta ei enää voi toteuttaa.

10.1. Takaisin perittävä määrä kuitataan maksettavasta bruttopalkasta

Jos henkilölle maksetaan vielä palkkaa, niin yksinkertaisin tapa periä liikaa maksettu palkka takaisin on vähentää takaisin perittävä bruttopalkka maksettavasta bruttopalkasta. Tällöin menettely ei vaikuta mitään esimerkiksi vuosi- tai valvontailmoitukseen. Menettely ei ole myöskään sidoksissa siihen, minä vuonna palkka peritään takaisin.

10.2. Työntekijä maksaa suorituksen takaisin

Jos työntekijälle ei makseta enää palkkaa, suoritusta ei voi enää kuitata, vaan työntekijän on maksettava liikaa saamansa palkka takaisin. Voidaanko työntekijältä periä takaisin netto- vai bruttomäärä, riippuu siitä onko työntekijää jo verotettu palkasta ja palkasta toimitettu ennakonpidätys luettu hänen hyväkseen verotuksessa.

10.2.1. Takaisinmaksu samana vuonna kuin alkuperäinen maksu

Jos työntekijä maksaa suorituksen takaisin samana vuonna kuin se on hänelle maksettu, työnantaja voi periä suorituksen takaisin nettona eli määrän, josta ennakonpidätys on toimitettu. Palkasta toimitetun ennakonpidätyksen sekä sotun työnantaja voi vähentää myöhemmistä maksuista. Työnantajan on ilmoitettava vuosi-ilmoituksella oikeat tiedot sekä palkan määrästä että ennakonpidätyksestä ja annettava työntekijälle tosite takaisinperitystä määrästä.

10.2.2. Takaisinmaksu seuraavana vuonna ennen verotuksen valmistumista

Jos takaisinperintä tapahtuu palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden puolella ennen verotuksen valmistumista ja niin varhaisessa vaiheessa, että Verohallinnolle annettua vuosi-ilmoitusta voidaan vielä korjata, voi työnantaja periä tällöinkin suorituksen takaisin nettona. Palkasta toimitetun ennakonpidätyksen työnantaja saa hakemuksesta takaisin Verohallinnolta. Palkasta maksamansa työnantajan sosiaaliturvamaksun työnantaja saa takaisin vähentämällä määrän muista verovirastolle maksamistaan sosiaaliturvamaksuista.

Työnantajan on annettava palkansaajalle tosite takaisinperinnästä. Lisäksi työnantajan on korjattava vuosi-ilmoitus, jos edellisen vuoden vuosi-ilmoitus on jo annettu.

10.2.3. Takaisinmaksu verotuksen valmistumisen jälkeen

Jos palkka peritään takaisin sen jälkeen, kun palkka on jo verotettu ja palkasta toimitetut ennakonpidätykset luettu palkansaajan hyväksi hänen verotuksessaan, ei palkkaa enää voi periä takaisin nettona. Tässä tilanteessa suoritus tulee periä takaisin bruttona. Työnantajan tulee antaa palkansaajalle selvitys tulon takaisinperinnästä.

Palkansaaja tekee itse oikaisuvaatimuksen, jonka perusteella Verohallinto oikaisee hänen verotustaan. Tuloverolaista ei käy suoraan ilmi, oikaistaanko sen vuoden verotusta, kun alkuperäinen palkka on maksettu vai sitä vuotta, jolloin suoritus on maksettu takaisin työnantajalle. Jos kysymyksessä olisi sosiaalietuus, TVL 112 §:n mukaan oikaisu kohdistettaisiin takaisinmaksuvuoteen ja otettaisiin huomioon erityisenä vähennyksenä. Myös palkan takaisinperinnästä johtuva veronoikaisu voidaan Verohallinnon käsityksen mukaan kohdistaa siihen vuoteen, kun palkka on peritty takaisin, ellei takaisin perittyä määrää ole otettu huomioon edellisen vuoden vuosi-ilmoituksella. Työnantajan sosiaaliturvamaksun työnantaja saa hakemuksesta takaisin.

10.2.4. Takautuvan eläkkeen maksu työnantajalle

Työntekijän jäädessä esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle, hänelle saatetaan maksaa takautuvasti eläkettä samalta ajalta, jolta hän on saanut palkkaa. Tämä palkanmaksuaikaan kohdistuva eläke maksetaan ainakin tietyissä tilanteissa työntekijän sijasta suoraan työnantajalle. Tämä eläkkeenmaksajan suoraan työnantajalle maksama eläke ei ole Verohallinnon käsityksen mukaan työntekijän veronalaista tuloa. Työntekijän tuloksi katsotaan hänelle todellisuudessa aikaisemmin maksettu palkka. Menettely vastaa sosiaalietuuksien takaisinperintämenettelyä, josta on erityisesti säädetty TVL:n 112 §:n 3 momentissa.

11. Toimitetun ennakonpidätyksen oikaiseminen

11.1. Liian pienenä toimitettu ennakonpidätys

Jos ennakonpidätys on jäänyt osaksi tai kokonaan toimittamatta, työnantaja saa oma-aloitteisesti korottaa saman kalenterivuoden myöhemmän palkanmaksun yhteydessä toimittamaansa ennakonpidätystä virheen oikaisemiseksi.  Ennakonpidätystä ei kuitenkaan saa korottaa enempää kuin 10 %:lla tällöin maksettavasta määrästä, ellei palkansaaja anna suostumustaan suurempaan korotukseen.

Esimerkki:

Palkka	2000 €
Asuntoetu	1000 €
Autoetu	500 €
Yhteensä	3500 €

           
Ennakonpidätysprosentti on 35 %. Syyskuun palkan ennakonpidätys 700 € on laskettu erehdyksessä pelkän rahapalkan perusteella. Oikea ennakonpidätyksen määrä olisi ollut 1225 €, joten ennakonpidätys on toimitettu 525 € liian pienenä.  Lokakuun palkanmaksussa liian pienenä toimitettua pidätystä saadaan korjata (ilman työntekijän suostumusta) enintään 350 € (10 % x 3500 € = 350 €), joten 175 € jää korjattavaksi marras- tai joulukuussa.

Työnantajan on mahdollista oikaista ennakonpidätyksessä tapahtunut virhe edellä mainitulla tavalla vain silloin, kun samalle palkansaajalle maksetaan vielä saman kalenterivuoden aikana palkkaa, josta ennakonpidätys voidaan toimittaa. Ellei palkkaa makseta, työnantaja ei voi oikaista liian pienenä toimitettua ennakonpidätystä.

11.2. Liian suurena toimitettu ennakonpidätys

Jos työnantaja on toimittanut ennakonpidätystä erehdyksessä liikaa, hän saa alentaa saman kalenterivuoden aikana myöhemmin tälle palkansaajalle maksettavasta suorituksesta toimitettavaa ennakonpidätystä.

Työnantaja voi korjata liian suurena toimittamaansa ennakonpidätystä silloinkin, kun ei enää maksa työntekijälle palkkaa saman kalenterivuoden aikana. Tällöin työnantaja maksaa liikapidätyksen palkansaajalle ja vähentää saman määrän verovirastolle maksettavasta ennakonpidätysten yhteismäärästä.

Valvontailmoituksella palkansaajalle palautettu ennakonpidätys käsitellään vähennyskuukauden aikana toimitettujen ennakonpidätysten yhteismäärän oikaisueränä. Tällöin valvontailmoituksen kohtaan 505 merkitään kuukauden aikana toimitetut ennakonpidätykset, joista on vähennetty palautettu ennakonpidätys.

12. Pääomatulojen ennakonpidätys

Pääomatuloja ovat esimerkiksi korot, osingot, osuuspääoman korot, sijoitusrahastojen voitto-osuudet, puun myyntitulot, eräät vakuutussuoritukset, jälkimarkkinahyvitykset, osa yritys- ja maatalouden tulosta sekä muut tulot, joita varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen.

Vain osa pääomatuloista on ennakonpidätyksen alaisia. Esimerkiksi osa koroista on lähdeverotuksen piirissä, jolloin maksaja perii niistä lähdeveron, joka on lopullinen vero. Lähdeveron alaisia korkoja ovat rahalaitosten ja osuuskuntien säästökassojen maksamat veronalaiset talletusten korot, jotka maksetaan yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoitetulle tilille Suomessa yleisesti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle tai kotimaiselle kuolinpesälle, työnantajien huoltokonttoritalletusten korot sekä veronalaiset joukkovelkakirjalainan korot, jotka maksetaan edellä mainitulle henkilölle tai kuolinpesälle.

Osa pääomatuloista on ennakonkannon piirissä kuten esimerkiksi yritys- ja maatalouden tulot sekä vuokratulot, joten niistä ei sen vuoksi toimiteta ennakonpidätystä.

Erilaisista käytännön syistä Verohallinnon päätöksellä on vapautettu myös sellaisia korkotuloja ja eräitä muita pääomatuloja, joista maksaja periaatteessa voisi toimittaa ennakonpidätyksen ja jotka ovat saajalleen veronalaisia.
 
Ennakonpidätys toimitetaan silloin, kun suoritus maksetaan asianomaiselle tai merkitään hänen hyväkseen tilille.  Ennakonpidätyksen suuruus koroista, voitto-osuuksista tai jälkimarkkinahyvityksistä on 30 % (2012 alkaen) ellei asiasta ole toisin säädetty.

Ennakonpidätystä pääomatuloista ei ennakkoperintäasetuksen 14 §:n mukaan toimiteta, jos suorituksen määrä on enintään 20 euroa.

12.1. Ennakonpidätyksen alaiset korot, jälkimarkkinahyvitys ja sijoitusrahaston tuotto-osuus

Korot voivat olla joko lähdeveron alaisia tai tuloveron alaisia. Muihin kuin lähdeveron alaisiin korkoihin sovelletaan tuloverolakia. Tuloveron alaisista koroista toimitetaan ennakonpidätys, ellei niitä ole vapautettu ennakonpidätyksestä. Tuloveron alaisia ovat mm suppealle piirille liikkeeseen laskettujen velkakirjalainojen korot, esimerkiksi yrityksen henkilökunnalleen liikkeeseen laskeman vaihtovelkakirjalainan tai optiolainan korot. Myös yksityiseen lainanantoon perustuvat korot ovat tuloveron alaisia.

Saatu jälkimarkkinahyvitys rinnastetaan korkoon. Pääomatuloksi luettavalla jälkimarkkinahyvityksellä tarkoitetaan joukkovelkakirjan luovutuksen yhteydessä saatua, joukkovelkakirjan luovutusta edeltäneen koronmaksupäivän ja luovutuspäivän väliseltä ajalta kertynyttä korkoa vastaavaa hyvistä (TVL 54a §).

Myös sijoitusrahastojen tuotto-osuuksien vuotuiset tuotot ovat veronalaista pääomatuloa, josta toimitetaan ennakonpidätys. Sijoitusrahastojen kasvuosuuksien tuotto lisätään vuosittain rahasto-osuuden pääomaan ja verotetaan rahasto-osuuksia myytäessä luovutusvoittona.

12.2. Ennakonpidätyksestä vapautetut pääomatulot

Verohallinnon päätöksen (816/2007) mukaan ennakonpidätystä ei toimiteta seuraavista suorituksista:

• tuloverolain alaisesta korosta;
• joukkovelkakirjan koroksi katsottavasta tuotosta;
• jälkimarkkinahyvityksestä;
• sijoitusrahaston tuotto-osuudelle ja yhteissijoitusyrityksen osuudelle maksettavasta vuotuisesta tuotosta ja näiden sijaan maksettavasta korvauksesta sekä mainittuihin tuottoihin rinnastettavista tuotoista;

jos suoritus maksetaan:

• valtiolle tai sen laitokselle;
• kunnalle, kuntayhtymälle tai seurakunnalle;
• kotimaiselle osakeyhtiölle tai osuuskunnalle;
• raha-, vakuutus- tai eläkelaitokselle;
• yhdistysrekisteriin merkitylle yhdistykselle tai säätiörekisteriin merkitylle säätiölle;
• muulle TVL 3-4 §:ssä tarkoitetulle kaupparekisteriin merkitylle yhteisölle tai yhtymälle;
• TVL 5 §:ssä tarkoitetulle yhteisetuudelle.

Edellä mainittujen pääomatulojen ennakonpidätyksen vapauttamisen kannalta on merkityksellistä se, kenelle suoritus maksetaan. Sillä kuka on maksajana ei ole merkitystä. Jos saaja on joku muu taho, kuin mitä edellä on lueteltu, esimerkiksi luonnollinen henkilö tai kuolinpesä, ennakonpidätys on toimitettava.

Ennakonpidätystä ei ole toimitettava myöskään seuraavista suorituksista riippumatta siitä kuka on suorituksen saaja tai maksaja:

• veronkantoasetuksen 11 §:n mukaisesti palautettavalle veron määrälle maksettavasta korosta;
• viive- ja viivästyskorosta (mm. viivästyneestä palkkasaatavasta)
• pakkolunastuskorvausten korosta, kun omaisuuden pakkolunastus tapahtuu yleiseen käyttöön;
• tuloverolain (475/98) 53a §:ssä tarkoitetusta osakaslainan pääomasta;
• tuloverolain 43 § 2 momentissa (1155/2005) tarkoitetusta metsätalouden pääomatuloksi luettavista metsätalouteen saaduista tuista ja avustuksista;
• metsätalouteen kohdistuvista muina kuin vakuutuskorvauksina maksettavista vahingonkorvauksista.

12.3. Osinkotulot julkisesti noteeratusta yhtiöstä

Vuoden 2005 alusta julkisesti noteeratun (listatun) yhtiön maksamasta osingosta ja sijaisosingosta on tullut toimittaa ennakonpidätys, jos osinko maksetaan luonnollisille henkilöille tai kotimaisille kuolinpesille. Ennakonpidätys toimitetaan myös siinä tapauksessa että osakkeet, joista osinkoa maksetaan, kuuluvat luonnollisen henkilön elinkeinon tai maatalouden tulolähteeseen. Ulkomaiset kuolinpesät ovat yhteisöjä, joten niille maksetuista osingoista ei toimiteta ennakonpidätystä.

Ennakonpidätyksen toimittaa osinkoa jakava osakeyhtiö tai pankki, jonka kanssa osinkoa jakava osakeyhtiö on tehnyt sopimuksen osingon maksamisesta. Ennakonpidätystä ei toimiteta mm. osuuskunnan maksamista osuuspääoman koroista ja muista tuloverolain 33d §:n 2 momentissa mainittujen yhteisöjen maksamista suorituksista.

Ennakonpidätys toimitetaan osingon koko määrästä, silloin kun suoritus maksetaan tai merkitään tilille osingonsaajan hyväksi. Ennakonpidätyksen suuruus on 25,5 prosenttia. 1.1.2014 lukien sijoitetun vapaan pääoman rahastosta maksettuja suorituksia verotetaan osinkona.

Uusia säännöksiä sovelletaan osinkoon, joka on nostettavissa 1.1.2014 tai sen jälkeen. Vanhoja säännöksiä sovelletaan osinkoon, joka on ollut nostettavissa ennen 1.1.2014. Osingot ovat luonnolliselle henkilölle sen verovuoden tuloa, jona ne ovat olleet hänen nostettavissaan.

12.4. Osinkotulot muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä

Muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta on toimitettava ennakonpidätys 1.1.2014 lukien. Ennakonpidätys muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamista osingoista on 7,5 prosenttia 150 000 euron rajaan asti. Rajan ylittävästä osasta ennakonpidätys on 27 prosenttia. Osinkoa jakava yhtiö seuraa samalle saajalle maksamiensa osinkojen 150 000 euron rajan ylittymistä.
1.1.2014 lukien suorituksia vapaan pääoman rahastosta verotetaan eräissä tapauksissa osinkoina.

Uusia säännöksiä sovelletaan osinkoon, joka on nostettavissa 1.1.2014 tai sen jälkeen. Vanhoja säännöksiä sovelletaan osinkoon, joka on ollut nostettavissa ennen 1.1.2014. Osingot ovat luonnolliselle henkilölle sen verovuoden tuloa, jona ne ovat olleet hänen nostettavissaan.

12.5. Metsätalouden pääomatulot

Puukaupoissa metsänomistajalle maksetusta kauppahinnasta toimitetaan ennakonpidätys. Puuta myydään tavallisimmin pystykaupalla tai hankintakaupalla. Pystykaupassa metsänomistaja luovuttaa ostajalle metsänhakkuuoikeuden. Ostaja huolehtii puun korjuusta ja kuljettamisesta. Hankintakaupassa metsänomistaja valmistaa ja kuljettaa puutavaran ostajan kanssa sovittuun luovutuspaikkaan.

Ennakonpidätys on 20 % myyjälle maksetusta arvonlisäverottomasta kauppahinnasta pystykaupoissa ja 14 % hankintakaupoissa. Ennakonpidätyksen toimittaa puun ostaja maksaessaan kauppahinnan puun myyjälle. Enintään 100 euron suuruisesta myyntitulosta ei toimiteta ennakonpidätystä. Kotitalouden ei kuitenkaan tarvitse toimittaa ennakonpidätystä, jos se ostaa puuta samalta metsänomistajalta enintään 1 500 eurolla kalenterivuodessa eikä puun hankinta liity ostajan elinkeinotoimintaan.

Ennakonpidätys yli 100 euron määräisestä metsää kohdanneen vahingon perusteella suoritetusta vakuutuskorvauksesta on 20 %.

Tuloverolain 43.2 §:ssä tarkoitetuista metsätalouden pääomatuloksi luettavista metsätalouteen saaduista tuista ja avustuksista tai metsätalouteen kohdistuvista muina kuin vakuutuskorvauksina maksetuista vahingonkorvauksista ennakonpidätystä ei toimiteta (Verohallinnon päätös ennakonpidätyksestä vapauttamisesta 1 § k 22).

Jos puun myyjä ei anna ostajalle vaadittavia henkilö- tai liike- ja yhteisötunnustietoja tai nimi- ja kotikuntatietoja, puun ostaja toimittaa ennakonpidätyksen 60 %:n suuruisena.

13. Muiden suoritusten ennakonpidätys

13.1. Käyttökorvaus

Käyttökorvaus on tekijänoikeuden (esim. kirjalliset teokset, taideteokset, valokuvat) ja teollisoikeuden (esim. patentti, malli ja tavaramerkki) käyttämisestä ja luovuttamisesta maksettavaa korvausta. Käyttökorvaus voi olla veronalaista ansio- tai pääomatuloa. Jos tekijänoikeus on siirtynyt perintönä, testamentilla tai hankittu vastiketta vastaan, sen käyttämisestä saatu korvaus on veronalaista pääomatuloa, josta ennakonpidätys on 28 %. Muussa tapauksessa käyttökorvaus on veronalaisesta ansiotuloa, josta korvauksen maksaja toimittaa ennakonpidätyksen kuten pää- tai sivutoimen palkasta. Lahjana saadusta tekijänoikeudesta maksettu korvaus on ansiotuloa.

Jos suorituksen saaja on maksuhetkellä ennakkoperintärekisterissä, ei ennakonpidätystä kuitenkaan toimiteta. Käyttökorvauksesta ei suoriteta työnantajan sosiaaliturvamaksua.

13.2. Työkorvaus

Työkorvaus on korvausta työstä, tehtävästä tai palveluksesta, joka maksetaan muun kuin työ- tai virkasuhteen perusteella. Luonnolliselle henkilölle maksettavasta työkorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys kuten pää- tai sivutoimen palkasta. Jos suorituksen saaja on maksuhetkellä ennakkoperintärekisterissä, ei ennakonpidätystä kuitenkaan toimiteta. Ennakonpidätys ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle yhteisölle (esim. osakeyhtiölle), yhteisetuudelle (esim. tiekunnalle) tai yhtymälle (esim. avoimelle yhtiölle) toimitetaan 13 prosentin suuruisena. Työkorvauksesta ei suoriteta työnantajan sosiaaliturvamaksua.

13.3. Urheilijoiden tulot

Urheilijan palkkio, palkka tai muu palkinto voidaan maksaa urheilemisen perusteella, esimerkiksi urheilijan osallistumisesta kilpailuun tai harjoitteluun ja urheilijan sijoittumisesta kilpailussa. Jos suorituksella on rahallista arvoa, se katsotaan veronalaiseksi tuloksi, josta toimitetaan ennakonpidätys ennakkoperintälain yleisperiaatteiden mukaisesti. Muu kuin rahana annettava etu arvioidaan ennakonpidätystä toimitettaessa tavallisesti hankintahinnan suuruiseksi tai Verohallinnon luontoisetupäätöksen mukaisesti.

Urheilijan saama opiskelustipendi on valtion taiteilija-apurahan vuotuiseen määrään asti verovapaata tuloa. Urheilijan julkisyhteisöltä opintoja varten saama apuraha on koko määrältään verovapaata tuloa. Opiskeluna pidetään esim. korkeakoulu-, ammattikoulu-, lukio- ja peruskouluopiskelua. Urheilijan omalta urheilujärjestöltään saama opiskelustipendi katsotaan kuitenkin urheilijan palkkioksi.

Valmennusapuraha katsotaan urheilijan veronalaiseksi tuloksi siltä osin, kuin sitä ei voida osoittaa kuluvan urheilusta aiheutuneisiin ylimääräisiin menoihin. Ennakonpidätys voidaan jättää toimittamatta siltä osin, kuin urheilusta aiheutuneista lisääntyneistä menoista esitetään maksajalle selvitys. Valmennus- ja harjoitteluapuraha, joka myönnetään valtion varoista opetusministeriön nimeämälle huippu-urheilijalle, on kuitenkin verovapaa.

Pääsääntöisesti urheilijan palkinnot verotetaan sen vuoden tulona, jonka aikana palkinto on saatu. Urheilijoille on kuitenkin perustettu rahastoja, joilla pyritään urheilijan tulojen tasaamiseen tilanteessa, jossa urheilijan ansiotulot ovat aktiiviuran aikana merkittävästi suuremmat kuin uran päätyttyä. Urheilijan verovuoden tulona ei pidetä sitä osaa hänen välittömästi urheilemisesta saamistaan tuloista, joka on maksettu valtiovarainministeriön nimeämän säätiön yhteydessä olevaan valtakunnalliseen valmennusrahastoon tai urheilijarahastoon. Ennakonpidätys toimitetaan vasta siinä vaiheessa, kun urheilija nostaa varoja rahastosta muutoin kuin kulutositteita vastaan. Lisätietoja valmennus- ja urheilurahastoista saa verotoimistoista.

14. Eläkkeen ja eläkkeensaajan palkkatulonennakonpidätys

Eläkkeen ennakonpidätys toimitetaan eläkettä varten lasketun henkilökohtaisen pidätysprosentin mukaan (ks. kohta 4.9). Kun palkansaaja siirtyy kesken vuoden eläkkeelle, hänen on itse haettava pidätysprosentti verotoimistosta. Muussa tapauksessa ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten lasketun pää- tai sivutuloverokortin tietojen mukaan tai näiden puuttuessa 60 %:n mukaan, ellei Verohallinnon ennakonpidätyksen toimittamistapaa ja määrää koskevassa päätöksessä ole muuta määrätty. Rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta alkavasta eläkkeestä ennakonpidätys on 40 %. Ennakonpidätystä ei kuitenkaan toimiteta, jos suoritus on enintään 20 euroa.

Kansaneläkkeestä ja yleisestä perhe-eläkkeestä ei toimiteta ennakonpidätystä rajoitetusti verovelvolliselta pidätysprosentin puuttuessa aluksi lainkaan. Vasta kun kaksi kuukautta on kulunut eläkkeen myöntämisestä, veroa ryhdytään perimään 20 %:n suuruisena, ellei maksajalle ole toimitettu eläkkeen pidätysprosenttia.

Kansaneläkkeestä ja muusta Kansaneläkelaitoksen maksamasta perhe-eläkkeestä kuin lesken alkueläkkeestä ei toimiteta ennakonpidätystä, jos maksettava määrä on enintään 150 euroa kuukaudessa.

Taannehtivasti maksettavista eläkkeistä ennakonpidätys on toimitettava 50 %:n suuruisena, vaikka suoritukset maksettaisiin kuluvalta verovuodelta. Taannehtivasti maksettavasta kansaneläkkeestä ja perhe-eläkkeestä ennakonpidätys on myös 50 % Verohallinnon päätöksessä (VeroHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä) määrätyin rajoituksin.

Osa-aikaeläkettä saavan henkilön palkkakauden tulorajaa laskettaessa voidaan käyttää palkkakausien veropäiviä normaalisti (ks. kohta 3.2.3.).

15. Vakuutus- ja vahingonkorvausten ennakonpidätys  

15.1. Sairausvakuutuskorvaukset

Sairausvakuutuslain mukaisesta päivärahaetuudesta, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisista muista kuin eläkkeen lisäksi maksettavista kuntoutusetuuksista ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn perus- ja lisäprosentin mukaan tai vastaavan henkilökohtaisen prosenttiluvun mukaan korotettuna kahdella prosenttiyksiköllä kuitenkin vähintään 20 %:n suuruisena. Jos suorituksen saajalla on portaikkoverokortti, niin ennakonpidätysprosenttia ei koroteta 2 prosenttiyksiköllä, vaan ennakonpidätys toimitetaan vähintään 20 prosentin suuruisena. Verotoimiston ennakkoperintälain 18 §:n nojalla tätä etuutta varten antaman muutosverokortin pidätysprosenttia ei koroteta. Sen sijaan, jos se on annettu esimerkiksi palkkaa varten, muutosverokortin pidätysprosenttia korotetaan edellä mainittujen perusteiden mukaan.

Ennakonpidätys toimitetaan vastaavalla tavalla muista sairausvakuutuslain, tartuntatautilain sekä kansaneläkelain perusteella maksettavista tulojen ja elatuksen vähentymisestä maksettavista veronalaisista korvauksista.

Yllä mainittujen etuuksien ennakonpidätysprosenttia korotetaan kahdella prosenttiyksiköllä sen vuoksi, että päivärahoista ei saa samoja vähennyksiä kuin palkasta. Näitä vähennyksiä ovat muun muassa kaavamainen tulonhankkimisvähennys, muut tulon hankkimisesta aiheutuneet vähennykset, työntekijän eläkemaksusta ja työttömyysvakuutusmaksusta johtuvat vähennykset sekä kunnallisverotuksen ansiotulovähennys.

Sellaisesta vähimmäismääräisenä maksetusta päivärahasta, joka maksetaan kesken äitiysloman työhönsä palanneelle äitiyspäivärahan saajalle, ennakonpidätys toimitetaan kuitenkin 40 %:n suuruisena.

Osittaisesta vanhempainrahasta sekä osasairauspäivärahasta ennakonpidätys toimitetaan kuten palkasta. Pidätysprosenttia ei koroteta.

Vähimmäismääräisenä, enintään 22.04 euron suuruisena, maksettavasta päivärahaetuudesta ennakonpidätys toimitetaan kaavamaisesti 20 %:n suuruisena.

Ennakonpidätystä ei toimiteta, jos päivärahaetuus, kuntoutusraha tai osasairauspäiväraha on enintään 4 euroa päivää kohti.

Jos suorituksen maksajalla ei ole käytettävissä ennakonpidätyksen toimittamista varten tarvittavia verovelvollisen henkilökohtaisia pidätystietoja, ennakonpidätys toimitetaan erikseen säädetyn prosenttitaulukon mukaan (ks. Verohallinnon päätös ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä). Ennakonpidätys toimitetaan saman taulukon mukaan, jos henkilölle maksetaan korvauksia muulta kuin verovuodelta, aikaisemmin maksettujen korvausten lisäksi tai kertasuorituksena.

15.2. Pakollisten vakuutusten korvaukset

Kun vahingoittuneelle suoritetaan muuta korvausta kuin eläkettä tai elinkorkoa

• pakollisen tapaturma- tai liikennevakuutuksen,
• potilasvakuutuksen,
• sotilastapaturmalain tai
• rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain nojalla,

ennakonpidätys toimitetaan päätoimesta saatua palkkaa varten lasketun perus- ja lisäprosentin tai vastaavan henkilökohtaisen prosenttiluvun mukaan korottamalla näitä kahdella prosenttiyksiköllä kuitenkin vähintään 20 %:n suuruisena. Jos suorituksen saajalla on portaikkoverokortti, niin ennakonpidätysprosenttia ei koroteta 2 prosenttiyksiköllä, vaan ennakonpidätys toimitetaan vähintään 20 prosentin suuruisena. Verotoimiston ennakkoperintälain 18 §:n nojalla tätä etuutta varten antaman muutosverokortin pidätysprosenttia ei koroteta.

Jos palkansaaja saa samanaikaisesti vakuutuskorvauksen ohella tapaturma-ajan palkkaa, ennakonpidätys toimitetaan tällöinkin verokorttiin merkityn perus- ja lisäprosentin suuruisena korotettuna kahdella prosenttiyksiköllä. Jos tapaturmakorvaus on palkkaa suurempi, työntekijä saa tapaturmakorvauksen ja palkan erotuksen vakuutusyhtiöltä, joka on velvollinen toimittamaan erotuksesta ennakonpidätyksen.

Muulta kuin verovuodelta taannehtivasti maksettavista suorituksista, kertasuorituksista sekä aikaisemmin maksettujen korvausten lisäksi maksettavista suorituksista ennakonpidätys toimitetaan 50 %:n suuruisena.

15.3. Vapaaehtoisten vakuutusten perusteella maksettavat suoritukset

Vakuutusmaksujen palautuksista ja takaisinostolla saadusta määrästä ja henki- ja pääomavakuutuksesta maksetusta pääomasta tai sen tuotosta ennakonpidätys toimitetaan 28 %:n suuruisena.

Vapaaehtoisten, ansiotuloja korvaavien vakuutusten suorituksista ja vapaaehtoisten eläkevakuutusten vakuutusmaksujen palautuksena tai takaisinostolla taikka muutosarvona saaduista suorituksista, jotka ovat ansiotuloa, ennakonpidätys voidaan toimittaa joko 50 %:n suuruisena tai sivutuloverokortin mukaan.

15.4. Vahingonkorvauslain perusteella maksettavat suoritukset

Vahingonkorvaus on veronalaista tuloa, jos tulo, jonka sijaan se on saatu, olisi ollut veronalaista. Myös vahingonkorvaus, joka on saatu korvaukseksi tulojen ja elatuksen vähentymisestä, on veronalaista tuloa.

Veronalainen vahingonkorvaus on joko pääoma- tai ansiotuloa riippuen siitä, kumman tulon sijaan se on tullut. Pääomatulona saadusta korvauksesta ennakonpidätys toimitetaan 28 %:n suuruisena. Ennakonpidätys ansiotuloksi katsottavan henkilövahingon johdosta maksettavasta korvauksesta voidaan toimittaa kaavamaisesti 50 %:n suuruisena, jos korvauksen saaja ei esitä verokorttiaan. Jos korvauksen saaja esittää palkkaa varten annetun verokortin, ennakonpidätys toimitetaan verokortin lisäprosentin tai sivutuloprosentin mukaisena.

Työsopimuslain tai työehtosopimuksen perusteella palkansaajalle maksettavista korvauksista katso edellä kohta 3.4.6.

16. Työttömyysturvaetuuksien ennakonpidätys

Ennakonpidätys työttömyysturvalain (1290/2002) nojalla maksettavasta peruspäivärahasta toimitetaan 20 %:n suuruisena. Ennakonpidätys toimitetaan samansuuruisena silloinkin, kun peruspäivärahaan sisältyy lapsikorotus.

16.1. Ennakonpidätys toimitetaan 20 %:n suuruisena myös:

• peruspäivärahan suuruisesta koulutuspäivärahasta,
• työttömyysturvalain nojalla maksettavasta työmarkkinatuesta ja matka-avustuksesta,
• työmarkkinatuen suuruisesta koulutuspäivärahasta ja koulutustuesta,
• työelämävalmennukseen osallistuvalle työttömälle työnhakijalle maksettavasta työllistämistuesta,
• julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisesta peruspäivärahan suuruisesta koulutustuesta sekä
• julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun asetuksen (1346/2002) mukaisesta ammatinvalinta- ja urasuunnittelun henkilöasiakkaalle sekä vajaakuntoiselle henkilöasiakkaalle maksettavasta päivärahasta.

Viimeksi mainituista suorituksista ei kuitenkaan toimiteta ennakonpidätystä, jos päivärahan suuruus on enintään 4 euroa päivää kohti.

Ansiopäivärahasta ja ansiopäivärahan suuruisesta koulutuspäivärahasta, starttirahasta sekä koulutustuesta ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan korotettuna 2 prosenttiyksiköllä kuitenkin vähintään 20 %:n suuruisena. Jos suorituksen saajalla on portaikkoverokortti, niin ennakonpidätysprosenttia ei koroteta 2 prosenttiyksiköllä, vaan ennakonpidätys toimitetaan vähintään 20 prosentin suuruisena. Verotoimiston ennakkoperintälain 18 §:n nojalla tätä suoritusta varten antaman muutosverokortin pidätysprosenttia ei koroteta.

Edellä mainitut etuudet voidaan joissain tilanteissa maksaa ansio-osuutta korottamalla. Tällöin palkkaa varten määrättyjä pidätysprosentteja korotetaan edellisestä poiketen 4 prosenttiyksiköllä, ennakonpidätys toimitetaan kuitenkin vähintään 20 %:n suuruisena. Jos suorituksen saajalla on portaikkoverokortti, ennakonpidätys toimitetaan vähintään 20 prosentin suuruisena. Verotoimiston ennakkoperintälain 18 §:n nojalla antaman muutosverokortin pidätysprosenttia ei koroteta, jos se on annettu nimenomaan tätä suoritusta varten

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain nojalla maksettavasta osa-aikalisästä ennakonpidätys toimitetaan seuraavasti:

Osa-aikalisä euroa/kuukausi	Ennakonpidätysprosentti
0,17 - 505	20
505,01 - 673	25
673,01-	30

Ennakonpidätys toimitetaan erikseen määrätyn prosenttitaulukon mukaan, jos suorituksen maksaja ei ole saanut suorituksen maksamista varten tarvittavia tietoja eikä verovelvollinen esitä maksajalle verokorttia.

17. Lapsen kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki

Lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta säädetään laissa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/1996). Kotihoidon tuki maksetaan suoraan vanhemmille kun taas yksityisen hoidon tuki maksetaan suoraan lapsen hoitajalle. Kumpikin tuki koostuu hoitorahasta ja hoitolisästä, jotka maksaa Kansaneläkelaitos. Kunnat voivat maksaa korotusta (kunnallista lisää) kumpaankin tukeen. Käytännössä tämän kuntalisän maksamisesta huolehtii joko kunta itse tai vaihtoehtoisesti kuntalisänkin maksaa Kansaneläkelaitos.

Lasten kotihoidon tuesta ennakonpidätys toimitetaan päätoimen palkan pidätysprosenttien mukaan korottamalla niitä kahdella prosenttiyksiköllä kuitenkin vähintään 20 %:n suuruisena. Jos suorituksen saajalla on portaikkoverokortti, niin ennakonpidätysprosenttia ei koroteta 2 prosenttiyksiköllä, vaan ennakonpidätys toimitetaan vähintään 20 prosentin suuruisena. Verotoimiston ennakkoperintälain 18 §:n nojalla tätä suoritusta varten antaman muutosverokortin pidätysprosenttia ei koroteta.

Yksityisen hoidon tuesta ennakonpidätys toimitetaan päätoimen pidätysprosenttien mukaan korottamatta niitä. Kansaneläkelaitos toimittaa suoraan hoitajalle maksamastaan yksityisen hoidon tuesta ennakonpidätyksen, vaikka hoitaja olisi työsuhteessa hoidettavan perheeseen. Jos hoitaja ei ole työsuhteessa hoidettavan perheeseen ja kuuluu ennakkoperintärekisteriin, Kansaneläkelaitos ja perhe eivät ole velvollisia toimittamaan ennakonpidätystä yksityisen hoidon tuesta.

Jos Kansaneläkelaitos maksaa kuntalisän, se toimittaa siitä ennakonpidätyksen kuten muustakin kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta eli palkkaa varten määrättyjen ennakonpidätysprosenttien mukaan korotettuna 2 prosenttiyksiköllä kuitenkin vähintään 20 %:n suuruisena tai tätä suoritusta varten annetun muutosverokortin mukaan, jolloin pidätysprosenttia ei koroteta. Kunnat toimittavat ennakonpidätyksen kuntalisää maksaessaan sivutuloverokortin tietojen mukaan.

18. Omaishoidon tuki ja perhehoitajan palkkio

Omaishoidon tuki ja perhehoitajan palkkio on oikeuskäytännössä katsottu työkorvaukseksi (KHO 1997/561, ks. edellä kohta 14.2.). Tämä merkitsee sitä, ettei ennakkoperintärekisteriin kuuluvan hoitajan palkkiosta tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Jos suorituksen saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, korvauksen maksaja toimittaa suorituksesta ennakonpidätyksen kuten pää- ja sivutulon palkasta. Vaikka suoritukset ovat työkorvausta, niistä poikkeuksellisesti peritään KuEL-maksu.

19. Opintoraha ja aikuiskoulutustuki

Ennakonpidätys toimitetaan opintotukilain nojalla maksettavasta opintorahasta, jos tuki on vähintään 170 euroa kuukaudessa. Ennakonpidätys toimitetaan tällöin 10 %:n suuruisena.

Aikuiskoulutustuesta annetun lain nojalla maksettavasta aikuiskoulutustuesta ennakonpidätys toimitetaan 20 %:n suuruisena.

20. Sairauskassojen maksamat päivärahat

Vakuutuskassalaissa tarkoitetut kassat voivat maksaa täyttä palkkaa vastaavaa täydennyspäivärahaa, palkan ja sairausvakuutuspäivärahojen erotusta (täydennyspäivärahaa) sekä sairausajan palkan jälkeiseltä ajalta lisäpäivärahaa. Jäsenen erotessa kassasta tai siirtyessä eläkkeelle maksetaan eroavustusta.

Työnantajan yhteydessä toimivan sairauskassan maksamasta täydennyspäivärahasta ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan. Vakuutuskassan maksamasta muusta päivärahasta ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen 4 ja 5 §:ssä säädetyllä tavalla palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan korotettuna 2 prosenttiyksiköllä kuitenkin vähintään 20 prosentin suuruisena. Jos suorituksensaajalla on portaikkoverokortti, niin ennakonpidätysprosenttia ei koroteta 2 prosenttiyksiköllä, vaan ennakonpidätys toimitetaan vähintään 20 prosentin suuruisena. Verotoimiston ennakkoperintälain 18 §:n nojalla, tässä tarkoitettuja etuuksia varten antaman muutosverokortin pidätysprosenttia ei koroteta.

Eroavustuksen tuotosta ennakonpidätys toimitetaan kuten muustakin pääomatulosta 28 %:n suuruisena.

21. Palkkaturvalain mukaiset suoritukset

Työntekijälle voidaan maksaa työnantajan maksukyvyttömyyden vuoksi valtion varoista palkkaturvalain nojalla työnantajalta maksamatta jääneitä palkkasaatavia. Näistä suorituksista ennakonpidätys toimitetaan prosenttimääräisenä seuraavasti:

Suoritus	Ennakonpidätysprosentti
20 € - 5 000 €	30 %
5 001 € -	50 %

Jos tulonsaaja kuitenkin esittää maksajalle verokortin hyvissä ajoin ennen maksua, ennakonpidätys voidaan toimittaa palkkasaatavasta kuten muustakin palkasta. Verokorttia käytetään myös siinä tapauksessa, jos suorituksen maksajana on konkurssipesä.

22. Sosiaalietuuksien takaisin perintä

Tuloverolain 112 a §:ssä säädetään sosiaalietuuksien takaisin perinnästä.  Lainkohdan mukaan veronalainen sosiaalietuus, joka peritään saajaltaan takaisin, vähennetään verotuksessa erityisenä takaisinperintävähennyksenä sinä vuonna, jolloin suoritus on saajalta takaisin peritty.

Jos takaisinmaksuvuosi on alkuperäistä maksuvuotta seuraava ja maksaja ehtii ottaa takaisinperinnän huomioon joko alkuperäisellä, tammikuussa annettavalla vuosi-ilmoituksella tai myöhemmin antamallaan vuosi-ilmoituksen korjauksella, niin tällöin takaisinmaksu otetaan huomioon alkuperäisen maksuvuoden verotuksessa. Tällöin verotuksessa ei tehdä takaisinperintävähennystä, vaan takaisinperitty suoritus vain pienentää verotettavaa bruttotuloa. Takaisin perittyyn tuloon kohdistuvaa ennakonpidätystä ei myöskään lueta saajan tuloksi.

Sosiaalietuuksien takaisinperinnästä ks. Sosiaalietuuksien takaisinperintä ja uusi tuloverolain 112a §.