Arvonlisäveron alarajahuojennus
Avainsanat:
- Antopäivä
- 17.6.2013
- Diaarinumero
- A52/200/2013
- Voimassaolo
- - 31.12.2015
- Valtuutussäännös
- Laki Verohallinnosta 2 § 2 momentti
- Korvaa ohjeen
- Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvä huojennus 2.3.2011
Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vähäisen liiketoiminnan ja siihen liittyvän alarajahuojennuksen euromääräiset rajat nousevat 1.1.2016. Tässä ohjeessa on vanhat euromääräiset rajat. Verovelvollisuuden alaraja nousee 10 000 euroon ja verovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen yläraja 30 000 euroon. Lisätietoa ohjeessa Arvonlisäveron alarajahuojennus.
Ohjetta on täydennetty ja liikevaihdon laskemista koskevaa kohtaa on tarkennettu. Liikevaihdon laskemisessa ei ole tapahtunut muutosta, vaan kyseessä on ohjeen tarkennus. Ohjeeseen on lisätty myös useita käytännön esimerkkejä.
Milloin yritys on oikeutettu alarajahuojennukseen?
Jos liiketoiminta on vähäistä, liiketoiminnan harjoittajan ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Liiketoiminta katsotaan vähäiseksi, jos tilikauden liikevaihto on enintään 8 500 euroa. Jos 8 500 euron raja ylittyy tai yritys on rekisteröitynyt vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi vaikka raja ei ylity, on veroa maksettava kaikesta tilikauden myynnistä arvonlisäverolain (AVL) mukaan.
Pienyritys voi saada arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen arvonlisäverosta. Yrityksen liikevaihto ratkaisee, saako yritys huojennusta ja mikä huojennuksen määrä on. Yritysmuoto ei vaikuta huojennukseen.
Jos liikevaihto on enintään 8 500 euroa, yritys saa huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän arvonlisäveron. Jos yrityksen arvonlisäveron ilmoitusjakso on kalenterivuosi, huojennus tarkoittaa käytännössä, että arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa.
Jos liikevaihto on yli 8 500 euroa mutta alle 22 500 euroa, huojennuksena saa osasta arvonlisäveroa.
Miltä ajalta liikevaihto lasketaan?
Arvonlisäveron ilmoitusjakson pituus vaikuttaa siihen, miltä ajalta huojennukseen oikeuttava liikevaihto lasketaan.
- Jos yrityksen ilmoitusjakso on kuukausi, liikevaihdon määrä lasketaan tilikaudelta.
- Jos ilmoitusjakso on neljänneskalenterivuosi tai kalenterivuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 208 a §) ja myös liikevaihto lasketaan kalenterivuodelta.
- Jos yritys ei ole kirjanpitovelvollinen, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 208 a §) ja liikevaihto lasketaan kalenterivuodelta.
- Paliskuntaryhmän tilikausi on poronhoitovuosi ja liikevaihto lasketaan poronhoitovuodelta.
Jos yrityksen tilikausi on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, tilikauden liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Tämä tehdään kertomalla liikevaihto luvulla 12 ja jakamalla näin saatu luku tilikauden kuukausien lukumäärällä. Kuukausiksi lasketaan täydet kalenterikuukaudet. Tätä sanotaan jäljempänä liikevaihdon suhteuttamiseksi.
Lisätietoa: ks. kohta Liikevaihdon suhteuttaminen
Jos yritys aloittaa toiminnan kesken kalenterivuoden, alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan ilmoitusjakson mukaisesti joko kalenterivuoden tai tilikauden viimeisellä kausiveroilmoituksella.
Jos yritys lopettaa toiminnan kesken kalenterivuoden, alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan kausiveroilmoituksella, joka annetaan toiminnan päättymiskaudelta. Ilmoitus on annettava viimeistään toiminnan päättymiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä.
Esimerkki: Toiminta päättyy helmikuussa. Ilmoitus annetaan viimeistään 12. päivänä huhtikuuta
Miten huojennus lasketaan?
Huojennuksen määrä lasketaan seuraavasti:
vero - (liikevaihto – 8 500e) x vero
14 000 e
Huojennuksen laskemiseen voit käyttää Alarajahuojennus aputaulukkoa (xls).
Miten laskukaavan liikevaihto määritellään?
vero - (liikevaihto – 8 500e) x vero
14 000 e
Huojennusta laskettaessa ei oteta huomioon koko liikevaihtoa. Huojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon luetaan vain verolliset myynnit ilman veron osuutta sekä seuraavat verottomat myynnit:
- tavaran myynti muihin EU-maihin (yhteisömyynti, AVL 72a - 72c §)
- vientimyynti (AVL 70 §)
- veroton matkustajamyynti (AVL 70b §)
- verottomien palveluiden myynti (AVL 71 ja 72 §)
- verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti (AVL 58 §)
- vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän sanoma- tai aikakauslehden painoksen myynnit yleishyödylliselle yhteisölle (AVL 56 §)
- verottomat myynnit diplomaattisille edustustoille ja kansainvälisille järjestöille (AVL 72d §)
- verottomat moottoriajoneuvojen myynnit (AVL 72e §)
- muiden kuin liitännäisluonteisten rahoitus- ja vakuutuspalveluiden myynnit
- kiinteistön tai siihen kohdistuvien oikeuksien luovutukset (jollei kysymys ole AVL 30 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta, eli tilanteesta, jossa verovelvollinen on vapaaehtoisesti hakeutunut kiinteistön vuokrauksesta arvonlisäverovelvolliseksi)
- rakentamispalvelun myynti, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta (AVL 8c §).
Muita verottomia myyntejä ei oteta huomioon, kun liikevaihtoa lasketaan.
Käytettyjen tavaroiden marginaaliverojärjestelmää sovellettaessa liikevaihtoon luetaan vain veroton osuus eli voittomarginaali ilman veron osuutta.
Saadut ennakkomaksut lasketaan sen tilikauden liikevaihtoon, jona ne on saatu.
Mitä ei oteta huomioon liikevaihtoa laskettaessa?
Huojennukseen oikeuttavaan tilikauden liikevaihtoon lasketaan vain yllä olevassa luettelossa mainitut myynnit. Liikevaihtoon ei lueta mukaan seuraavia eriä:
- veron osuus
- metsätaloudesta saatu vastike
- kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta (AVL 30 §) saatu vastike silloin, kun verovelvollinen on vapaaehtoisesti hakeutunut kiinteistön vuokrauksesta arvonlisäverovelvolliseksi
- käyttöomaisuuden myynnistä saatu vastike ja käyttöomaisuuden oman käytön arvo
- palveluiden myynti, kun myyntimaa ei ole Suomi (AVL 65§).
Miten laskukaavan vero lasketaan?
vero - (liikevaihto – 8 500e) x vero
14 000 e
Laskukaavassa vero on myynnistä suoritettavien verojen ja ostosta vähennettävien verojen erotus.
Kaavan veroon eivät kuulu seuraavat:
1) EU-tavaraostoista eli yhteisöhankinnoista suoritettava vero (ei myynnistä suoritettavaa veroa, mutta ostosta vähennettävä vero otetaan huomioon)
Esimerkki 4: Yrityksen tilikausi on 1.1.–31.12.2013. Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä (ilman veron osuutta) 9 000 euroa. Arvonlisävero (24 %) näistä myynneistä on 2 160 euroa. Yritys on tehnyt tilikauden aikana yhteisöhankintoja, joista sen on maksettava veroa 250 euroa. Yritys saa vähentää yhteisöhankinnan veron. Yrityksellä on ollut vähennyskelpoisia ostoja myös kotimaassa. Näiden ostojen verot ovat olleet tilikauden aikana yhteensä 150 euroa. Vähennyskelpoisia veroja on siis ollut yhteensä 400 euroa: yhteisöhankinnasta vähennettävä vero 250 euroa ja kotimaan ostoista vähennettävä vero 150 euroa.
Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 9 000 euroa.
Huojennukseen oikeuttava vero on kotimaan myynneistä suoritettavien (2 160 euroa) ja tilikaudelta vähennettävien verojen (400 euroa) erotus 1 760 euroa.
Arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:
1 760 - (9 000 – 8 500) x 1 760 = 1 697,14
14 000
2) vero, jonka ostaja maksaa käännetyn verovelvollisuuden perusteella (AVL 2a, 8a–8c ja 9 §) (ei lueta myynnistä suoritettavaa veroa, mutta ostosta vähennettävä vero otetaan huomioon)
Ostaja on verovelvollinen rakentamispalvelujen myynnistä sekä työvoiman vuokrauksesta rakentamispalveluja varten (AVL 8c §).
Tarkempia tietoja rakennusalan käännetystä verovelvollisuudesta (Verohallinnon ohje Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus)
(Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus ja arvonlisäveron alarajahuojennus – Usein kysyttyä).
Esimerkki 5: Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä ilman veron osuutta 11 000 euroa. Arvonlisävero (24 %) näistä myynneistä on 2 640 euroa. Vähennyskelpoisten ostojenarvonlisäverot ovat 150 euroa. Lisäksi yrityksen on maksettava 250 euroa arvonlisäveroa käännetyn verovelvollisuuden perusteella. Vähennyskelpoisia arvonlisäveroja on siis tilikauden ajalta yhteensä 400 euroa: käännetyn verovelvollisuuden perusteella vähennettävä vero 250 euroa ja kotimaan ostoista vähennettävä vero 150 euroa.
Yrityksen huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 11 000 euroa.
Huojennukseen oikeuttava vero on kotimaan myynneistä suoritettavien verojen (2 640 euroa) ja tilikaudelta vähennettävien verojen (400 euroa) erotus 2 240 euroa.
Arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:
2 240 - (11 000 – 8 500) x 2 240 = 1 840
14 000
Esimerkki 6: Yritys ostaa rakentamispalveluja, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Yritys ottaa alarajahuojennuslaskelman tilitettävässä verossa huomioon ainoastaan oston perusteella vähennettävän veron, ei suoritettavaa veroa.
Yrityksen tilikausi on 1.1.–31.12.2013. Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä ilman veron osuutta 15 000 euroa (vero 3 600 euroa). Lisäksi yrityksen on maksettava arvonlisäveroa rakentamispalvelujen käännetyn verovelvollisuuden perusteella 500 euroa. Tämän veron yritys saa vähentää. Muiden vähennyskelpoisten ostojen verot ovat olleet tilikauden aikana 300 euroa.
Yrityksen huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 15 000 euroa.
Huojennuksen oikeuttava vero on kotimaan myynneistä suoritettavien ja tilikaudelta vähennettävien verojen erotus 2 800 euroa. Käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettavia veroja ei oteta huomioon.
Yrityksen arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:
2 800 - (15 000 – 8 500) x 2 800 = 1 500
14 000
3) metsätaloudesta tilitettävä vero (mukaan ei lueta myynnistä suoritettavaa veroa eikä ostoista vähennettävää veroa)
Esimerkki 7: Tilikaudella 1.1.–31.12.2013 verovelvollisen huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 10 000 euroa ja suoritettava arvonlisävero (24 %) 2 400 euroa. Liiketoiminnan vähennettävät arvonlisäverot ovat yhteensä 2 700 euroa. Tähän summaan sisältyy metsätalouden vähennettäviä arvonlisäveroja 1 500 euroa. Metsätaloudesta ei ole suoritettavia veroja.
Tilikaudelta tilitettävä vero on 300 euroa negatiivinen. Laskukaavassa käytettävä huojennukseen oikeuttava vero on 1 200 euroa: suoritettavat verot 2 400 euroa miinus muut kuin metsätaloudesta vähennettävät verot 1 200 euroa. Huojennuksen määrä on 1 071,43 euroa.
1 200 - (10 000 – 8 500) x 1 200 = 1 071,43
14 000
4) kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta (AVL 30 §) tilitettävä vero (mukaan ei lueta myynnistä suoritettavaa veroa eikä ostoista vähennettävää veroa)
5) käyttöomaisuuden myynnistä ja omasta käytöstä suoritettava vero (mukaan ei lueta myynnistä suoritettavaa veroa, mutta ostosta vähennettävä vero otetaan huomioon).
Miten huojennus ilmoitetaan ja saadaan palautuksena?
Alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan kausiveroilmoituksella (kausiveroilmoituksen kohdat 315, 316 ja 317). Arvonlisäveron ilmoitusjakso ratkaisee, ilmoitetaanko tiedot tilikauden viimeisen kuukauden vai kalenterivuoden viimeisen kohdekauden kausiveroilmoituksella.
Jos arvonlisäveron ilmoitusjakso on
- kuukausi, tiedot ilmoitetaan tilikauden viimeisen kuukauden kausiveroilmoituksella
- neljännesvuosi, tiedot ilmoitetaan kalenterivuoden viimeisen neljänneksen kausiveroilmoituksella
- kalenterivuosi, tiedot ilmoitetaan kalenterivuodelta annettavalla kausiveroilmoituksella.
Yritys voi itse ottaa alarajahuojennuksen määrän huomioon kohdekauden viimeisen kuukauden kausiveroilmoituksessa ja vähentää huojennuksen tilitettävästä verosta.
Jos yritys lopettaa toiminnan kesken kalenterivuoden, alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan toiminnan päättymiskauden kausiveroilmoituksella. Ilmoitus on annettava viimeistään toiminnan päättymiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivä.
Katso myös kohta Liikevaihdon suhteuttaminen
Lisätietoa alarajahuojennuksen ilmoittamisesta: kausiveroilmoituksen yksityiskohtainen täyttöohje
Milloin huojennus on viimeistään ilmoitettava?
Jos yritys ei ole ilmoittanut alarajahuojennusta kyseisenä vuonna, tiedot on ilmoitettava kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jota huojennus koskee. Tiedot on annettava saman ilmoitusjakson kausiveroilmoituksella kuin ne olisi muutenkin annettu (ks. kohta ”Miten huojennus ilmoitetaan ja saadaan palautuksena”). Alarajahuojennuksen voi kausiveroilmoituksen lisäksi saada myös hakemuksen tai muun selvityksen perusteella.
Missä tapauksissa huojennusta ei saa?
Huojennusta ei saa, jos
- tilikaudelta tilitettävä arvonlisävero on negatiivinen, eli tilikauden ostoihin sisältyvä vero on suurempi kuin myynneistä suoritettava vero
- kyseessä on kunta tai sellainen ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.
Palautettavalle verolle maksetaan korkoa
Huojennuksena palautettavalle verolle maksetaan korkoa verotililain mukaisesti.
Alarajahuojennus tuloverotuksessa
Arvonlisäveron alarajahuojennus on tuloverotuksessa verotettavaa tuloa.
Tarkempia tietoja alarajahuojennuksesta tuloverotuksessa
Alkutuottajien alarajahuojennuksessa on erikoispiirteitä
Puun myyntituloa ei lasketa mukaan alarajahuojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon. Vastaavasti metsätalouden tilitettävää veroa ei oteta huomioon, kun alarajahuojennukseen oikeuttavaa veroa lasketaan.
Peltojen vuokrauksesta saadut tulot ovat yleensä arvonlisäverottomia, ja ne lasketaan mukaan alarajahuojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon. Jos asiakas on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi pellon vuokrauksesta, tuloja ei lueta mukaan liikevaihtoon.
Esimerkki 10: Verovelvollinen on kalenterivuonna 2013 harjoittanut maa- ja metsätaloutta.
Myynnit:
Verolliset maatalouden myynnit ovat ilman arvonlisäveron osuutta 15 000 euroa (alv 24 % = 3 600 euroa). Metsätalouden myynnit ovat 7 000 euroa ilman arvonlisäveron osuutta (alv 24 % = 1 680 euroa). Maa- ja metsätalouden myyntien vero on yhteensä 5 280 euroa.
Ostot:
Maatalouden vähennyskelpoisiin ostoihin sisältyneet verot ovat 600 euroa ja metsätalouden vähennyskelpoisiin ostoihin sisältyneet verot 200 euroa. Ostojen vähennyskelpoinen vero on yhteensä 800 euroa.
Kalenterivuodelta tilitettävä vero on yhteensä 4 480euroa (3 600 e + 1 680 e – 800 e).
Arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:
Tilikauden huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 15 000 euroa (maatalouden myynnit).
Tilikaudelta tilitettävä huojennukseen oikeuttava vero on 3 000 euroa. Tämä saadaan niin, että kalenterivuoden tilitettävästä verosta vähennetään metsätalouden tilitettävä vero (4 480 e – 1 480 e). Metsätalouden tilitettävä vero on saatu vähentämällä metsätalouden myynnin verosta (1 680 euroa) metsätalouden ostoihin sisältynyt vero (200 euroa).
| Metsätalouden myynnin vero | 1 680 |
| Metsätalouden ostojen vero | –200 |
| Metsätalouden tilitettävä vero | 1 480 |
| Kalenterivuodelta tilitettävä vero | 4 480 |
| Metsätalouden tilitettävä vero | –1 480 |
| Huojennukseen oikeuttava vero | 3 000 |
| Huojennuksen määrä = | |
| 3 000 - (15 000 – 8 500) x 3 000 14 000 |
= 1 607,14 |
| Kausiveroilmoituksen täyttäminen edellä olevan esimerkin perusteella: | |
| Vero kotimaan myynnistä 301 | 5 280 |
| Kohdekauden vähennettävä vero 307 | 800 |
| Alarajahuojennuksen määrä | 1 607,14 |
| Maksettava vero 308 | 2 872,86 |
| Alarajahuojennukseen oikeuttavaliikevaihto 315 | 15 000 |
| Alarajahuojennukseen oikeuttava vero 316 | 3 000 |
| Alarajahuojennuksen määrä 317 | 1 607,14 |
Esimerkki alarajahuojennuksen laskemisesta
Esimerkki 11: Elinkeinonharjoittajan tilikausi on 1.1.–31.12.2013. Elinkeinonharjoittajalla on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä ilman veron osuutta 9 000 euroa. Arvonlisävero näistä myynneistä on 2 160 euroa. Lisäksi elinkeinonharjoittajalla on verottomia vientimyyntejä 3 000 euroa ja yhteisömyyntejä 6 000 euroa. Hän on myynyt tilikauden aikana käyttöomaisuutta 4 000 eurolla. Lisäksi hänen on käännetyn verovelvollisuuden perusteella maksettava arvonlisäveroa 250 euroa. Vähennyskelpoisten ostojen verot ovat olleet tilikauden aikana 400 euroa (250 e +150 e).
Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 18 000 euroa (9 000 e + 6 000 e + 3 000 e). Liikevaihto muodostuu verollisista myynneistä sekä verottomista vienti- ja yhteisömyynneistä.
Huojennukseen oikeuttava vero on kotimaan myynneistä suoritettavien ja tilikaudelta vähennettävien verojen erotus 1 760 euroa (2 160 e – 400 e). Käyttöomaisuuden myynnistä suoritettavia ja käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettavia veroja ei oteta huomioon.
Elinkeinonharjoittajan arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:
1 760 - (18 000 – 8 500) x 1 760 = 565,71
14 000
Liikevaihdon suhteuttaminen
Liikevaihtoa ei suhteuteta seuraavissa tapauksissa:
- Yrityksen tilikausi on 12 kuukauden pituinen.
- Yrityksen tilikausi on 12 kk ja arvonlisäverovelvollisuus alkaa kesken tilikauden.
Esimerkki: Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi ja tilikaudelta 1.1.–31.12.2004 yhtiön liikevaihto on 4 200 euroa. Yhtiö on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tuolta tilikaudelta ajaksi 1.12.–31.12.2004. Koska yhtiön tilikausi ei ole lyhyempi tai pitempi kuin 12 kuukautta ja yhtiön tilikauden liikevaihto on pienempi kuin 8 500 euroa, yhtiöllä on oikeus saada takaisin koko tilikaudelta tilitetty vero (AVL 149 a §:n 2 momentin mukaisesti). Sillä ei ole merkitystä, että yhtiö on ollut merkittynä arvonlisäverollisten rekisteriin vasta 1.12.2004 alkaen. (KHO 21.8.2007, taltio 2060)Yrityksen tilikausi on 12 kk ja arvonlisäverovelvollisuus päättyy kesken tilikauden mutta liiketoiminta jatkuu. Vain arvonlisäverollinen toiminta siis päättyy. Liikevaihtoa ei suhteuteta, koska tilikauteen ei tule muutoksia.
Liikevaihto suhteutetaan, seuraavissa tapauksissa:
- Toimintansa aloittavan yrityksen ensimmäinen tilikausi on muun mittainen kuin 12 kuukautta.
Esimerkki: Yrityksen liiketoiminta, tilikausi ja arvonlisäverovelvollisuus alkaa 1.3. Tilikausi päättyy 31.12. - Toimintansa lopettavan yrityksen viimeinen tilikausi on muun mittainen kuin 12 kuukautta
Esimerkki: Yrityksen tilikausi on ollut 1.1.–31.12. Yrityksen liiketoiminta, tilikausi ja arvonlisäverovelvollisuus päättyvät 30.9. - Yritys muuttaa toiminta-aikana tilikautta.
- Ilmoitusjakso muuttuu arvonlisäverolain 149f §:n perusteella
Jos verovelvollisen tilikausi muuttuu AVL 208a §:n perusteella kalenterivuodeksi, verovelvollisella on oikeus saada huojennus kirjanpitolain mukaiselta tilikaudelta, joka päättyy tilikauden muutospäivänä tai sen jälkeen (AVL 149f § 1 momentti). Huojennuksen saa verosta, joka tilitetään tähän tilikauteen kuuluvilta tilikauden muutosta edeltäneiltä kalenterikuukausilta. Tilikautena pidetään niitä tilikauden muutosta edeltäviä kalenterikuukausia, jotka kuuluvat kirjanpitolain mukaiseen tilikauteen.
Esimerkki: Yrityksen kirjanpitolain mukainen tilikausi on 12 kuukautta. Tilikausi alkaa 1.7. ja päättyy 30.6. Yrityksen ilmoitusjakso muuttuu 1.4. neljännesvuodeksi. Koska ilmoitusjakso on neljännesvuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta. Huojennus lasketaan seuraavasti- Ajalta 1.7.–31.3., liikevaihto suhteutetaan.
- Ajalta 1.4.–31.12., liikevaihto suhteutetaan.
- Tämän jälkeen huojennus lasketaan ajalta 1.1.–31.12. eikä liikevaihtoa suhteuteta.
Jos verovelvollisen tilikausi muuttuu kalenterivuodesta (AVL 208a §) kirjanpitolain mukaiseksi tilikaudeksi, verovelvollisella on oikeus saada huojennus tilikauden muutospäivän jälkeen päättyvältä kirjanpitolain mukaiselta tilikaudelta (AVL 149f § 2 momentti). Huojennuksen saa verosta, joka tillitetään tähän tilikauteen kuuluvilta tilikauden muutoksen jälkeisiltä kalenterikuukausilta. Tilikautena pidetään niitä tilikauden muutoksen jälkeisiä kalenterikuukausia, jotka kuuluvat kirjanpitolain mukaiseen tilikauteen.
Esimerkki: Yrityksen ilmoitusjakso on neljännesvuosi ja tilikausi kalenterivuosi (AVL 208a § perusteella). Yrityksen kirjanpitolain mukainen tilikausi on 1.7.–30.6. Yritys siirtyy kuukauden mittaiseen ilmoitus- ja maksujaksoon 1.10. alkaen. Huojennus lasketaan seuraavasti:
- Ajalta 1.1.–30.9., liikevaihto suhteutetaan.
- Ajalta 1.10.–30.6., liikevaihto suhteutetaan.
- Tämän jälkeen huojennus lasketaan ajalta 1.7.–30.6. eikä liikevaihtoa suhteuteta.
Lisätietoja alarajahuojennuksesta
Lisätietoja saa Verohallinnon arvonlisäverotuksen palvelunumerosta 029 497 014. Numerossa vastataan ma–pe klo 9–16.15. Puhelun hinta on lankaliittymästä paikallisverkkomaksu (pvm) ja matkapuhelinliittymästä matkapuhelinmaksu (mpm). Ulkomailta soittaessa hinnan määrittelee paikallinen puhelinoperaattori.
Päivi Taipalus
johtava veroasiantuntija
Hanna Ranta
ylitarkastaja