Arvonlisäveron alarajahuojennus

Antopäivä
19.11.2015
Diaarinumero
A176/200/2015
Voimassaolo
1.1.2016 - 31.12.2016
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
Arvonlisäveron alarajahuojennus 17.6.2013

Ohjetta on päivitetty 1.1.2016 voimaan tulevan lakimuutoksen johdosta. Päivityksen yhteydessä ohjeeseen on siirretty vastauksia Verohallinnon ohjeesta Arvonlisäveron alarajahuojennus – usein kysyttyä.

1. Milloin yritys on oikeutettu alarajahuojennukseen?

Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vähäisen liiketoiminnan ja siihen liittyvän alarajahuojennuksen euromääräisiä rajoja korotetaan 1.1.2016 alkavalta tilikaudelta lähtien. Verovelvollisuuden alaraja nostetaan 8 500 eurosta 10 000 euroon ja verovelvollisuuden alarajaan liittyvän verohuojennuksen yläraja 22 500 eurosta 30 000 euroon. Tässä ohjeessa on esitetty euromääräiset rajat siten, kuin ne ovat voimassa lakimuutoksen astuessa voimaan 1.1.2016 alkaen.

Jos liiketoiminta on vähäistä, liiketoiminnan harjoittajan ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi. Liiketoiminta katsotaan vähäiseksi, jos tilikauden liikevaihto on enintään 10 000 euroa. Jos 10 000 euron raja ylittyy tai yritys on rekisteröitynyt vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi vaikka raja ei ylity, on veroa maksettava kaikesta tilikauden myynnistä arvonlisäverolain (AVL) mukaan.

Pienyritys voi saada arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen arvonlisäverosta. Yrityksen liikevaihto ratkaisee, saako yritys huojennusta ja mikä huojennuksen määrä on. Yritysmuoto ei vaikuta huojennukseen.

Jos liikevaihto on enintään 10 000 euroa, yritys saa huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän arvonlisäveron.

Jos liikevaihto on yli 10 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, huojennuksen saa osasta arvonlisäveroa.

2. Miltä ajalta liikevaihto lasketaan?

Arvonlisäveron ilmoitusjakson pituus vaikuttaa siihen, miltä ajalta huojennukseen oikeuttava liikevaihto lasketaan.

  • Jos yrityksen ilmoitusjakso on kuukausi, liikevaihdon määrä lasketaan tilikaudelta.
  • Jos ilmoitusjakso on neljänneskalenterivuosi tai kalenterivuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 208 a §) ja myös liikevaihto lasketaan kalenterivuodelta.
  • Jos yritys ei ole kirjanpitovelvollinen, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 208 a §) ja liikevaihto lasketaan kalenterivuodelta.
  • Paliskuntaryhmän tilikausi on poronhoitovuosi ja liikevaihto lasketaan poronhoitovuodelta.

Jos yrityksen tilikausi on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, tilikauden liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Tämä tehdään kertomalla liikevaihto luvulla 12 ja jakamalla näin saatu luku tilikauden kuukausien lukumäärällä. Kuukausiksi lasketaan täydet kalenterikuukaudet. Tätä sanotaan jäljempänä liikevaihdon suhteuttamiseksi.

Lisätietoa: ks. kohta Liikevaihdon suhteuttaminen

Jos yritys aloittaa toiminnan kesken kalenterivuoden, alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan ilmoitusjakson mukaisesti joko kalenterivuoden tai tilikauden viimeisellä kausiveroilmoituksella.

Jos yritys lopettaa toiminnan kesken kalenterivuoden, alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan kausiveroilmoituksella, joka annetaan toiminnan päättymiskaudelta. Sähköinen ilmoitus on annettava viimeistään toiminnan päättymiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä. Paperi-ilmoituksen jättöpäivä on aikaisempi. Paperi-ilmoitus on annettava viimeistään toiminnan päättymiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 7. päivä.

Esimerkki: Toiminta päättyy helmikuussa. Ilmoitus annetaan viimeistään 12. päivänä huhtikuuta.

3. Miten huojennus lasketaan?

Huojennuksen määrä lasketaan seuraavasti:

vero -  (liikevaihto – 10 000e) x vero
                          20 000 e

Huojennuksen laskemiseen voit käyttää aputaulukkoa (xls).

4. Miten laskukaavan liikevaihto määritellään?

vero -  (liikevaihto – 10 000e) x vero
                        20 000 e

Huojennusta laskettaessa ei oteta huomioon koko liikevaihtoa. Huojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon luetaan vain verolliset myynnit ilman veron osuutta sekä seuraavat verottomat myynnit:

  • tavaran myynti muihin EU-maihin (yhteisömyynti, AVL 72a - 72c §)
  • vientimyynti (AVL 70 §)
  • veroton matkustajamyynti (AVL 70b §)
  • verottomien palveluiden myynti (AVL 71 ja 72 §)
  • verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti (AVL 58 §)
  • vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän sanoma- tai aikakauslehden painoksen myynnit yleishyödylliselle yhteisölle (AVL 56 §)
  • verottomat myynnit diplomaattisille edustustoille ja kansainvälisille järjestöille (AVL 72d §)
  • verottomat moottoriajoneuvojen myynnit (AVL 72e §)
  • muiden kuin liitännäisluonteisten rahoitus- ja vakuutuspalveluiden myynnit
  • kiinteistön tai siihen kohdistuvien oikeuksien luovutukset (jollei kysymys ole AVL 30 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta, eli tilanteesta, jossa verovelvollinen on vapaaehtoisesti hakeutunut kiinteistön vuokrauksesta arvonlisäverovelvolliseksi)
  • rakentamispalvelun myynti, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta (AVL 8c §).

Muita verottomia myyntejä ei oteta huomioon, kun liikevaihtoa lasketaan.

Käytettyjen tavaroiden marginaaliverojärjestelmää sovellettaessa liikevaihtoon luetaan vain veroton osuus eli voittomarginaali ilman veron osuutta.

Saadut ennakkomaksut lasketaan sen tilikauden liikevaihtoon, jona ne on saatu. Saaduista ennakkomaksuista tilitettävä arvonlisävero otetaan huomioon siltä tilikaudelta, jona ne on maksettu

Esimerkki 1: Yritys laskuttaa käännetyn verovelvollisuuden alaisia rakentamispalveluja 11 000 euroa/tilikausi. Lisäksi yritys myy palveluja kuluttajille ja kotitalouksille 10 500 eurolla/tilikausi (ilman veron osuutta). Rakentamispalvelun myynti luetaan mukaan myyjän liikevaihtoon alarajahuojennuslaskelmassa silloinkin, kun siihen sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 21 500 euroa.
Esimerkki 2: Fysioterapeutin liikevaihto muodostuu verottoman fysioterapian (20 000 euroa) lisäksi verollisesta vyöhyketerapiasta (15 000 euroa ilman veron osuutta). Verottomia myyntejä ei oteta huomioon, kun alarajahuojennuksen liikevaihtoa lasketaan. Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on siis 15 000 euroa.

5. Mitä ei oteta huomioon liikevaihtoa laskettaessa?

Huojennukseen oikeuttavaan tilikauden liikevaihtoon lasketaan vain yllä olevassa luettelossa mainitut myynnit. Liikevaihtoon ei lueta mukaan seuraavia eriä:

  • veron osuus
  • metsätaloudesta saatu vastike (turpeen tai turpeen nosto-oikeuden myynti ei ole metsätalouden myyntiä ja nämä tulot lasketaan siten mukaan liikevaihtoon).
  • kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta (AVL 30 §) saatu vastike silloin, kun verovelvollinen on vapaaehtoisesti hakeutunut kiinteistön vuokrauksesta arvonlisäverovelvolliseksi
  • käyttöomaisuuden myynnistä saatu vastike ja käyttöomaisuuden oman käytön arvo
  • palveluiden myynti, kun myyntimaa ei ole Suomi (AVL 65§).
  • maitokiintiön myynti, koska se on käyttöomaisuuden myyntiä
  • veikkausasiamiehen palkkiot
  • verottomat tuet
Esimerkki 3: Yritys myy konsultointipalveluita sekä Suomeen että ulkomaille sijoittautuneille elinkeinoharjoittajille. Konsultointipalvelu on arvonlisäverolain yleissäännön 65 §:n mukainen palvelu. Tilikauden myynti ilman veron osuutta Suomessa on 15 000 euroa. Myynti toisiin EU-maihin sijoittautuneille elinkeinonharjoittajille on 20 000 euroa ja myynti EU:n ulkopuolelle sijoittautuneille elinkeinonharjoittajille on 30 000 euroa. Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 15 000 euroa

6. Miten laskukaavan vero lasketaan?

vero -  (liikevaihto – 10 000e) x vero
                       20 000 e

Laskukaavassa vero on myynnistä suoritettavien verojen ja ostosta vähennettävien verojen erotus.

Kaavan veroon eivät kuulu seuraavat:

1) EU-tavaraostoista eli yhteisöhankinnoista tai EU-palveluostoista suoritettava vero (yhteisöhankinnasta tai EU-palveluostosta suoritettava vero ei ole alarajahuojennusta hakevan verovelvollisen  omasta myynnistä suoritettavaa veroa. Yhteisöhankinnan ja EU-palveluoston vähennettävä vero otetaan kuitenkin huomioon).

Esimerkki 4: Yrityksen tilikausi on 1.1.–31.12.2016. Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä (ilman veron osuutta) 10 500 euroa. Arvonlisävero (24 %) näistä myynneistä on 2 520 euroa. Yritys on tehnyt tilikauden aikana yhteisöhankintoja, joista sen on maksettava veroa 250 euroa. Yritys saa vähentää yhteisöhankinnan veron. Yrityksellä on ollut vähennyskelpoisia ostoja myös kotimaassa. Näiden ostojen verot ovat olleet tilikauden aikana yhteensä 150 euroa. Vähennyskelpoisia veroja on siis ollut yhteensä 400 euroa: yhteisöhankinnasta vähennettävä vero 250 euroa ja kotimaan ostoista vähennettävä vero 150 euroa.

Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 10 500 euroa.

Huojennukseen oikeuttava vero on kotimaan myynneistä suoritettavien (2 520 euroa) ja tilikaudelta vähennettävien verojen (400 euroa) erotus 2 120 euroa.

Arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:

2 120 - (10 500 – 10 000) x 2 120 = 2 067
                        20 000

Esimerkki 5: Yrityksen tilikausi on 1.1.-31.12.2016. Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä (ilman veron osuutta) 12 000 euroa. Arvonlisävero (24 %) näistä myynneistä on 2 880 euroa. Yritys on tehnyt tilikauden aikana yhteisöhankintoja, joista sen on maksettava veroa 1 500 euroa. Yritys saa vähentää yhteisöhankinnan veron. Yrityksellä on ollut vähennyskelpoisia ostoja myös kotimaassa. Näiden ostojen verot ovat olleet tilikauden aikana yhteensä 1 600 euroa. Vähennyskelpoisia veroja on siis ollut yhteensä 3 100 euroa: yhteisöhankinnasta vähennettävä vero 1 500 euroa ja kotimaan ostoista vähennettävä vero 1 600 euroa.

Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 12 000 euroa.

Yrityksellä ei kuitenkaan ole oikeutta alarajahuojennukseen, koska huojennukseen oikeuttava vero on negatiivinen (kotimaan myynneistä suoritettava vero 2 880 euroa - tilikaudelta vähennettävät verot 3 100 euroa= -220 euroa).

2) Vero, jonka ostaja maksaa käännetyn verovelvollisuuden perusteella (AVL 2 a, 8 a–8 c ja 9 §) (ei lueta myynnistä suoritettavaa veroa, mutta ostosta vähennettävä vero otetaan huomioon).

Ostaja on verovelvollinen rakentamispalvelujen myynnistä sekä työvoiman vuokrauksesta rakentamispalveluja varten (AVL 8 c §).

Tarkempia tietoja rakennusalan käännetystä verovelvollisuudesta Verohallinnon ohjeessa Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus.

Lisää ohjeita ja esimerkkejä rakennusalan käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta Usein kysyttyä -sivulla.

Esimerkki 6: Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä ilman veron osuutta 11 000 euroa. Arvonlisävero (24 %) näistä myynneistä on 2 640 euroa. Vähennyskelpoisten ostojen arvonlisäverot ovat 150 euroa. Lisäksi yrityksen on maksettava 250 euroa arvonlisäveroa käännetyn verovelvollisuuden perusteella. Vähennyskelpoisia arvonlisäveroja on siis tilikauden ajalta yhteensä 400 euroa: käännetyn verovelvollisuuden perusteella vähennettävä vero 250 euroa ja kotimaan ostoista vähennettävä vero 150 euroa.

Yrityksen huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 11 000 euroa.

Huojennukseen oikeuttava vero on kotimaan myynneistä suoritettavien verojen (2 640 euroa) ja tilikaudelta vähennettävien verojen (400 euroa) erotus 2 240 euroa.

Arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:

2 240 - (11 000 – 10 000) x 2 240 = 2 128
                         20 000

Esimerkki 7: Yritys ostaa rakentamispalveluja, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Yritys ottaa alarajahuojennuslaskelman tilitettävässä verossa huomioon ainoastaan oston perusteella vähennettävän veron, ei suoritettavaa veroa.

Yrityksen tilikausi on 1.1.–31.12.2016. Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä ilman veron osuutta 15 000 euroa (vero 3 600 euroa). Lisäksi yrityksen on maksettava arvonlisäveroa rakentamispalvelujen käännetyn verovelvollisuuden perusteella 500 euroa. Tämän veron yritys saa vähentää. Muiden vähennyskelpoisten ostojen verot ovat olleet tilikauden aikana 300 euroa.

Yrityksen huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 15 000 euroa.

Huojennukseen oikeuttava vero on kotimaan myynneistä suoritettavien ja tilikaudelta vähennettävien verojen erotus 2 800 euroa. Käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettavia veroja ei oteta huomioon.

Yrityksen arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:

2 800 - (15 000 – 10 000) x 2 800 = 2 100
                         20 000

3) metsätaloudesta tilitettävä vero (mukaan ei lueta myynnistä suoritettavaa veroa eikä ostoista vähennettävää veroa)

Esimerkki 8: Tilikaudella 1.1.–31.12.2016 verovelvollisen huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 11 500 euroa ja suoritettava arvonlisävero (24 %) 2 760 euroa. Liiketoiminnan vähennettävät arvonlisäverot ovat yhteensä 3 060 euroa. Tähän summaan sisältyy metsätalouden vähennettäviä arvonlisäveroja 1 500 euroa. Metsätaloudesta ei ole suoritettavia veroja.

Tilikaudelta tilitettävä vero on 300 euroa negatiivinen. Laskukaavassa käytettävä huojennukseen oikeuttava vero on 1 200 euroa: suoritettavat verot 2 760 euroa miinus muut kuin metsätaloudesta vähennettävät verot 1 560 euroa. Huojennuksen määrä on 1110 euroa.

1 200 - (11 500 – 10 000) x 1 200  = 1 110e
                        20 000

4) kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta (AVL 30 §) tilitettävä vero (mukaan ei lueta myynnistä suoritettavaa veroa eikä ostoista vähennettävää veroa)

5) käyttöomaisuuden myynnistä ja omasta käytöstä suoritettava vero (mukaan ei lueta myynnistä suoritettavaa veroa, mutta ostosta vähennettävä vero otetaan huomioon).

7. Miten huojennus ilmoitetaan ja saadaan palautuksena?

Alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan kausiveroilmoituksella (kausiveroilmoituksen kohdat 315, 316 ja 317). Arvonlisäveron ilmoitusjakso ratkaisee, ilmoitetaanko tiedot tilikauden viimeisen kuukauden vai kalenterivuoden viimeisen kohdekauden kausiveroilmoituksella.

Jos arvonlisäveron ilmoitusjakso on

  • kuukausi, tiedot ilmoitetaan tilikauden viimeisen kuukauden kausiveroilmoituksella
  • neljännesvuosi, tiedot ilmoitetaan kalenterivuoden viimeisen neljänneksen kausiveroilmoituksella (loka-joulukuun ilmoituksella).
  • kalenterivuosi, tiedot ilmoitetaan kalenterivuodelta annettavalla kausiveroilmoituksella.

Yritys voi itse ottaa alarajahuojennuksen määrän huomioon kohdekauden viimeisen kuukauden kausiveroilmoituksessa ja vähentää huojennuksen tilitettävästä verosta.

Esimerkki 9: Yrityksen arvonlisäveron ilmoitusjakso on kalenterivuosi. Yrityksen liikevaihto on alle 10 000 euroa. Alarajahuojennuksena palautettava määrä on sama kuin alarajahuojennukseen oikeuttava vero, joten maksettavaa veroa ei jää. Veroa ei tarvitse ensin maksaa ja sen jälkeen hakea alarajahuojennuksena takaisin. Yritys voi ottaa alarajahuojennuksen suoraan huomioon kalenterivuoden kausiveroilmoituksessa ja vähentää huojennuksen tilitettävästä verosta.

Jos yritys lopettaa toiminnan kesken kalenterivuoden, alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan toiminnan päättymiskauden kausiveroilmoituksella. Ilmoitus on annettava viimeistään toiminnan päättymiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivä.

Esimerkki 10: Yrityksen kausiveroilmoituksen ilmoitusjakso on ollut kalenterivuosi. Yrityksen kirjanpitolain mukainen tilikausi on 1.2.2016–31.1.2016. Investointitilanteessa yritys siirtyy kuukausittaiseen ilmoitusjaksoon 1.10.2016 alkaen. Yritys antaa kausiveroilmoituksen ajalta 1.1–30.9.2016 ja ilmoittaa siinä tämän ajan alarajahuojennustiedot. Liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12 kk:n liikevaihtoa. Lokakuusta alkaen yritys antaa kausiveroilmoitukset kuukausittain. Alarajahuojennukset ajalta 1.10.2016–31.1.2017 yritys ilmoittaa tammikuun 2017 kausiveroilmoituksella. Liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12 kk:n liikevaihtoa.

Katso myös kohta Liikevaihdon suhteuttaminen

Lisätietoa alarajahuojennuksen ilmoittamisesta: kausiveroilmoituksen yksityiskohtainen täyttöohje 

8. Milloin huojennus on viimeistään ilmoitettava?

Jos yritys ei ole ilmoittanut alarajahuojennusta kyseisenä vuonna, tiedot on ilmoitettava kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jota huojennus koskee. Tiedot on annettava saman ilmoitusjakson kausiveroilmoituksella kuin ne olisi muutenkin annettu (ks. kohta ”Miten huojennus ilmoitetaan ja saadaan palautuksena”). Alarajahuojennuksen voi kausiveroilmoituksen lisäksi saada myös hakemuksen tai muun selvityksen perusteella.

9. Missä tapauksissa huojennusta ei saa?

Huojennusta ei saa, jos

  • tilikaudelta tilitettävä arvonlisävero on negatiivinen, eli tilikauden ostoihin sisältyvä vero on suurempi kuin myynneistä suoritettava vero lukuun ottamatta tilannetta, jossa negatiivisuus johtuu metsätalouden tai kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisen vähennettävistä veroista. Huojennukseen oikeuttavaa veroa laskettaessa mukaan otetaan vain huojennukseen oikeuttavan toiminnan suoritettavat ja vähennettävät verot.

  • kyseessä on kunta tai sellainen ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.

10. Palautettavalle verolle maksetaan korkoa

Huojennuksena palautettavalle verolle maksetaan korkoa verotililain mukaisesti.

11. Alarajahuojennus tuloverotuksessa

Arvonlisäveron alarajahuojennus on tuloverotuksessa verotettavaa tuloa.

Tarkempia tietoja alarajahuojennuksesta tuloverotuksessa

12. Alkutuottajien alarajahuojennuksessa on erikoispiirteitä

Puun myyntituloa ei lasketa mukaan alarajahuojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon. Vastaavasti metsätalouden tilitettävää veroa ei oteta huomioon, kun alarajahuojennukseen oikeuttavaa veroa lasketaan.

Peltojen vuokrauksesta saadut tulot ovat yleensä arvonlisäverottomia, ja ne lasketaan mukaan alarajahuojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon. Jos asiakas on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi pellon vuokrauksesta, tuloja ei lueta mukaan liikevaihtoon.

Esimerkki 11: Verovelvollinen on kalenterivuonna 2016 harjoittanut maa- ja metsätaloutta.

Myynnit:

Verolliset maatalouden myynnit ovat ilman arvonlisäveron osuutta 15 000 euroa (alv 24 % = 3 600 euroa). Metsätalouden myynnit ovat 7 000 euroa ilman arvonlisäveron osuutta (alv 24 % = 1 680 euroa). Maa- ja metsätalouden myyntien vero on yhteensä 5 280 euroa.

Ostot:

Maatalouden vähennyskelpoisiin ostoihin sisältyneet verot ovat 600 euroa ja metsätalouden vähennyskelpoisiin ostoihin sisältyneet verot 200 euroa. Ostojen vähennyskelpoinen veroon yhteensä 800 euroa.

Kalenterivuodelta tilitettävä vero on yhteensä 4 480 euroa (3 600 e + 1 680 e – 800 e).

Arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:

Tilikauden huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 15 000 euroa (maatalouden myynnit).

Tilikaudelta tilitettävä huojennukseen oikeuttava vero on 3 000 euroa. Tämä saadaan niin, että kalenterivuoden tilitettävästä verosta vähennetään metsätalouden tilitettävä vero (4 480 e – 1 480 e). Metsätalouden tilitettävä vero on saatu vähentämällä metsätalouden myynnin verosta (1 680 euroa) metsätalouden ostoihin sisältynyt vero (200 euroa).

Metsätalouden myynnin vero    1 680
Metsätalouden ostojen vero     –200
Metsätalouden tilitettävä vero    1 480
   
Kalenterivuodelta tilitettävä vero    4 480
Metsätalouden tilitettävä vero  –1 480
Huojennukseen oikeuttava vero    3 000
   
Huojennuksen määrä =  
3 000 - (15 000 – 10 000) x 3 000    
                          20 000
= 2 250
Kausiveroilmoituksen täyttäminen edellä olevan esimerkin perusteella:
Vero kotimaan myynnistä 301  5 280
Kohdekauden vähennettävä vero 307     800
Alarajahuojennuksen määrä  2 250
Maksettava vero 308  2 230
   
Alarajahuojennukseen oikeuttavaliikevaihto 315 15 000
Alarajahuojennukseen oikeuttava vero 316  3 000
Alarajahuojennuksen määrä 317  2 250

13. Esimerkki alarajahuojennuksen laskemisesta

Esimerkki 12: Elinkeinonharjoittajan tilikausi on 1.1.–31.12.2016. Elinkeinonharjoittajalla on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä ilman veron osuutta 9 000 euroa. Arvonlisävero näistä myynneistä on 2 160 euroa. Lisäksi elinkeinonharjoittajalla on verottomia vientimyyntejä 3 000 euroa ja yhteisömyyntejä 6 000 euroa. Hän on myynyt tilikauden aikana käyttöomaisuutta 4 000 eurolla. Lisäksi hänen on käännetyn verovelvollisuuden perusteella maksettava arvonlisäveroa 250 euroa. Vähennyskelpoisten ostojen verot ovat olleet tilikauden aikana 400 euroa (250 e +150 e).

Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 18 000 euroa (9 000 e + 6 000 e + 3 000 e). Liikevaihto muodostuu verollisista myynneistä sekä verottomista vienti- ja yhteisömyynneistä.

Huojennukseen oikeuttava vero on kotimaan myynneistä suoritettavien ja tilikaudelta vähennettävien verojen erotus 1 760 euroa (2 160 e – 400 e). Käyttöomaisuuden myynnistä suoritettavia ja käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettavia veroja ei oteta huomioon.

Elinkeinonharjoittajan arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:

1 760 - (18 000 – 10 000) x 1 760 = 1 056
                        20 000

14. Liikevaihdon suhteuttaminen

Liikevaihtoa ei suhteuteta seuraavissa tapauksissa:

  • Yrityksen tilikausi on 12 kuukauden pituinen.

  • rityksen tilikausi on 12 kk ja arvonlisäverovelvollisuus alkaa kesken tilikauden.

    Esimerkki: Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi ja tilikaudelta 1.1.–31.12.2016 yhtiön liikevaihto on 4 200 euroa. Yhtiö on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tuolta tilikaudelta ajaksi 1.12.–31.12.2016. Koska yhtiön tilikausi ei ole lyhyempi tai pitempi kuin 12 kuukautta ja yhtiön tilikauden liikevaihto on pienempi kuin 10 000 euroa, yhtiöllä on oikeus saada takaisin koko tilikaudelta tilitetty vero (AVL 149 a §:n 2 momentin mukaisesti). Sillä ei ole merkitystä, että yhtiö on ollut merkittynä arvonlisäverollisten rekisteriin vasta 1.12.2016 alkaen. (KHO 21.8.2007, T 2060)

  • Yrityksen tilikausi on 12 kk ja arvonlisäverovelvollisuus päättyy kesken tilikauden mutta liiketoiminta jatkuu. Vain arvonlisäverollinen toiminta siis päättyy. Liikevaihtoa ei suhteuteta, koska tilikauteen ei tule muutoksia.

Liikevaihto suhteutetaan, seuraavissa tapauksissa:

  • Toimintansa aloittavan yrityksen ensimmäinen tilikausi on muun mittainen kuin 12 kuukautta.

    Esimerkki: Yrityksen liiketoiminta, tilikausi ja arvonlisäverovelvollisuus alkavat 1.3. Tilikausi päättyy 31.12.

  • Toimintansa lopettavan yrityksen viimeinen tilikausi on muun mittainen kuin 12 kuukautta

    Esimerkki: Yrityksen tilikausi on ollut 1.1.–31.12. Yrityksen liiketoiminta, tilikausi ja arvonlisäverovelvollisuus päättyvät 30.9.

  • Yritys muuttaa toiminta-aikana tilikautta.

  • Ilmoitusjakso muuttuu arvonlisäverolain 149 f §:n perusteella

Jos verovelvollisen tilikausi muuttuu AVL 208a §:n perusteella kalenterivuodeksi, verovelvollisella on oikeus saada huojennus kirjanpitolain mukaiselta tilikaudelta, joka päättyy tilikauden muutospäivänä tai sen jälkeen (AVL 149f § 1 momentti). Huojennuksen saa verosta, joka tilitetään tähän tilikauteen kuuluvilta tilikauden muutosta edeltäneiltä kalenterikuukausilta. Tilikautena pidetään niitä tilikauden muutosta edeltäviä kalenterikuukausia, jotka kuuluvat kirjanpitolain mukaiseen tilikauteen.
Esimerkki: Yrityksen kirjanpitolain mukainen tilikausi on 12 kuukautta. Tilikausi alkaa 1.7. ja päättyy 30.6. Yrityksen ilmoitusjakso muuttuu 1.4. neljännesvuodeksi. Koska ilmoitusjakso on neljännesvuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta. Huojennus lasketaan seuraavasti

  • Ajalta 1.7.–31.3., liikevaihto suhteutetaan.
  • Ajalta 1.4.–31.12., liikevaihto suhteutetaan.
  • Tämän jälkeen huojennus lasketaan ajalta 1.1.–31.12. eikä liikevaihtoa suhteuteta.

Jos verovelvollisen tilikausi muuttuu kalenterivuodesta (AVL 208 a §) kirjanpitolain mukaiseksi tilikaudeksi, verovelvollisella on oikeus saada huojennus tilikauden muutospäivän jälkeen päättyvältä kirjanpitolain mukaiselta tilikaudelta (AVL 149f § 2 momentti). Huojennuksen saa verosta, joka tillitetään tähän tilikauteen kuuluvilta tilikauden muutoksen jälkeisiltä kalenterikuukausilta. Tilikautena pidetään niitä tilikauden muutoksen jälkeisiä kalenterikuukausia, jotka kuuluvat kirjanpitolain mukaiseen tilikauteen.

Esimerkki: Yrityksen ilmoitusjakso on neljännesvuosi ja tilikausi kalenterivuosi (AVL 208a § perusteella). Yrityksen kirjanpitolain mukainen tilikausi on 1.7.–30.6. Yritys siirtyy kuukauden mittaiseen ilmoitus- ja maksujaksoon 1.10. alkaen. Huojennus lasketaan seuraavasti:

  • Ajalta 1.1.–30.9., liikevaihto suhteutetaan.
  • Ajalta 1.10.–30.6., liikevaihto suhteutetaan.
  • Tämän jälkeen huojennus lasketaan ajalta 1.7.–30.6. eikä liikevaihtoa suhteuteta.

15. Lisätietoja alarajahuojennuksesta

Lisätietoja saa Verohallinnon arvonlisäverotuksen palvelunumerosta 029 497 014. Numerossa vastataan ma–pe klo 9–16.15 (voit tarkistaa numeron ja palveluajan osoitteesta vero.fi/palvelunumerot). Puhelun hinta on lankaliittymästä paikallisverkkomaksu (pvm) ja matkapuhelinliittymästä matkapuhelinmaksu (mpm). Ulkomailta soittaessa hinnan määrittelee paikallinen puhelinoperaattori.

Päivi Taipalus
johtava veroasiantuntija

Johanna Talvitie
ylitarkastaja

 

Sivu on viimeksi päivitetty 20.4.2017