Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset

Antopäivä
31.12.2019
Diaarinumero
VH/5761/00.01.00/2019
Voimassaolo
1.1.2020 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
A260/200/2017

Yhtiön on toimitettava ennakonpidätys jakamastaan osingosta, jos osingon saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä.

Ennakonpidätyksen toimittamista on selostettu yleisesti muun muassa Verohallinnon ohjeessa Ennakonpidätyksen toimittaminen. Tässä ohjeessa selostetaan Suomessa yleisesti verovelvollisten henkilöasiakkaiden osinkoverotusta pääpiirteissään ja kerrotaan tarkemmin, miten ennakonpidätys toimitetaan osingoista ja ilmoitetaan veroilmoituksella ja vuosi-ilmoituksella.

Rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta osingosta peritään lähdevero sitä koskevien säännösten mukaan. Tätä asiaa on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit.

Ohjeeseen on tehty ennakkoperintälakiin lisättyyn 4 a §:ään liittyvät lisäykset sekä eräitä muita täsmennyksiä ja vuosimuutoksia. Ohjeesta on poistettu vanhoja ennen 1.1.2014 nostettavissa olevia osinkoja ja ennakonpidätyksen laiminlyöntiä alkuvuonna 2014 koskevat kohdat, jotka ovat edelleen löydettävissä ohjeen vanhoista versioista.

1 Osinkoverotusta ja ennakonpidätystä koskevat säännökset

1.1 Osinkoverotus

Julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa, kun saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä (tuloverolaki 33 a § 1 momentti).

Luonnollisen henkilön tai kotimaisen kuolinpesän muulta kuin julkisesti noteeratulta yhtiöltä saamasta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa enintään osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa. Jos osingonsaajan verovuonna saamien tällaisten osinkojen yhteismäärä ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15 prosenttia (tuloverolaki 33 b § 1 momentti).

Jos osingon määrä ylittää edellä mainitun osakkeiden matemaattiselle arvolle lasketun 8 prosentin vuotuisen tuoton, ylimenevästä osasta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa (tuloverolaki 33 b § 2 momentti).

Luonnollisen henkilön tai kotimaisen kuolinpesän elinkeinotoimintaan tai maatalouteen kuuluvasta osingosta on 85 prosenttia veronalaista elinkeinotuloa tai maatalouden tuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa, jos osinko on saatu julkisesti noteeratulta yhtiöltä. Jos osinko on saatu muulta kuin julkisesti noteeratulta yhtiöltä, osingosta on 75 prosenttia veronalaista elinkeinotuloa tai maatalouden tuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa (laki elinkeinotulon verottamisesta 6 a § 6 momentti ja maatilatalouden tuloverolaki 5 § 1 momentti 14 kohta).

Osinkona verotetaan aina myös varojen jako julkisesti noteeratun osakeyhtiön vapaan oman pääoman rahastosta (tuloverolaki 33 a § 3 momentti).

Myös muun kuin julkisesti noteeratun osakeyhtiön varojen jako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan lähtökohtaisesti osinkona (tuloverolaki 33 b § 6 momentti). Varojen jako verotetaan kuitenkin luovutuksena siltä osin kuin verovelvolliselle palautetaan hänen yhtiöön tekemänsä pääomansijoitus, jos pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta ja jos hän esittää luotettavan selvityksen siitä, että luovutuksena verottamisen edellytykset täyttyvät (tuloverolaki 45 a §). Varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa.

Yhtymän ja yhteisön saamien osinkojen, ulkomaiselta yhteisöltä saatujen osinkojen, työpanososinkojen, peiteltyjen osinkojen sekä niin sanottujen REIT-yhtiöiden jakamien osinkojen verotuksesta on säädetty erikseen. Osinkotulojen verotusta on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Osinkotulojen verotus.

1.2 Ennakonpidätys

Julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta ja sen sijaan maksetusta sijaisosingosta on toimitettava 25,5 prosentin suuruinen ennakonpidätys, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä (ennakkoperintäasetus 15 § 1 momentti 3 kohta). Ennakonpidätysvelvollisuus koskee aina myös varojen jakoa julkisesti noteeratun yhtiön vapaan oman pääoman rahastosta.

Muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta ja sen sijaan maksetusta sijaisosingosta on toimitettava 7,5 prosentin suuruinen ennakonpidätys, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä. Ennakonpidätys toimitetaan kuitenkin 28 prosentin suuruisena 150 000 euroa ylittävästä osingon määrästä (ennakkoperintäasetus 15 § 1 momentti 4 kohta). Osingon maksajan on seurattava samalle saajalle maksamiensa osinkojen 150 000 euron rajan ylittymistä.

Ennakonpidätysvelvollisuus koskee myös sellaista varojen jakoa muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön vapaan oman pääoman rahastosta, joka verotetaan osinkona. Ennakonpidätysvelvollisuutta ei ole, jos muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön varojen jako vapaan oman pääoman rahastosta täyttää luovutuksena verottamisen aineelliset edellytykset (verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus ja pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta ja asiasta on olemassa luotettava selvitys).

Ennakonpidätyksen määrä lasketaan edellä mainittujen prosenttien mukaisesti osingonsaajalle jaettavan osingon koko määrästä, vaikka osa osingosta on saajalleen verovapaata tuloa.

Esimerkki 1

Julkisesti noteerattu yhtiö Y Oyj jakaa vuonna 2020 henkilö A:lle osinkoa 20 000 euroa. Ennakonpidätys henkilö A:lle maksettavasta osingosta on 25,5 % * 20 000 euroa eli 5 100 euroa.

Esimerkki 2

Muu kuin julkisesti noteerattu yhtiö X Oy jakaa vuonna 2020 henkilö A:lle osinkoa 1 000 euroa. Ennakonpidätys henkilö A:lle maksettavasta osingosta on 7,5 % * 1 000 euroa eli 75 euroa.

Jos osinkoa jakavaan yhtiöön sovelletaan eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annettua lakia (299/2009), ennakonpidätys yhtiön maksamasta osingosta ja sen sijaan maksetusta sijaisosingosta on toimitettava 30 prosentin mukaan, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä (ennakkoperintäasetus 15 § 1 momentti 3 kohta).

Tieto saajan samalta yhtiöltä saamien osinkojen kokonaismäärästä ei ole aina tosiasiallisesti käytettävissä silloin, kun ennakonpidätys toimitetaan. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään ja osingonsaajalla on yhtiön osakkeita eri tilinhoitajien säilytyksessä tai eri arvo-osuustileillä. Tällaisessa tilanteessa pidätysvelvollisuuden täyttämiseksi riittää, että ennakonpidätys toimitetaan maksettavana olevasta osingon maksuerästä 7,5 prosentin suuruisena sen 150 000 euron määrään saakka ja maksuerän 150 000 euroa ylittävältä osalta 28 prosentin mukaan.

Edellä mainitussa tilanteessa osingonsaaja voi mahdollisen jäännösveron ja korkoseuraamusten välttämiseksi hakea ja esittää osingon maksajalle muutosverokortin, jossa kaikki hänen verovuonna saamansa osingot on otettu huomioon tai täydentää ennakkoperintää hakemalla lisäennakkoa (lue lisäennakosta tarkemmin). 

Ennakonpidätys on toimitettava siitä riippumatta, onko osinko saajalleen tuloverolain mukaan verotettavaa tuloa, elinkeinotuloa vai maatalouden tuloa. Ennakonpidätys on toimitettava edellä kerrotulla tavalla myös riippumatta siitä, onko osinko saajalleen pääoma- vai ansiotuloa.

Ennakonpidätys toimitetaan edellä mainittujen prosenttien suuruisena, ellei saaja esitä osingolle laskettua muutosverokorttia. Hallintarekisteröidyille osakkeille 1.1.2020 tai sen jälkeen maksettavista osingosta on maksajan kuitenkin toimitettava 50 prosentin suuruinen ennakonpidätys, jos verovelvollisen loppusaajatietoja ei anneta (EPL 4 a §, katso jäljempänä luku 6). Jos lähdeverolaissa tarkoitettu rekisteröitynyt säilyttäjä on kuitenkin selvittänyt, että osakkeenomistaja on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen henkilö, ennakonpidätystä ei toimiteta (osingosta peritään tällöin lähdevero sitä koskevien säännösten mukaan).

Edellä mainittua hallintarekisteröityjä osakkeita koskevaa poikkeusta lukuun ottamatta ennakonpidätystä ei toimiteta muulle kuin luonnolliselle henkilölle tai kotimaiselle kuolinpesälle maksettavasta osingosta (Verohallinnon päätös ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 § 1 kohta). Esimerkiksi osakeyhtiölle maksettavasta osingosta ei toimiteta ennakonpidätystä.

2 Ennakonpidätyksen toimittaminen

Ennakkoperintälain 11 §:n mukaan ennakonpidätys toimitetaan siten, että suorituksen maksaja vähentää ennakonpidätysprosentin mukaan lasketun määrän rahana maksettavasta määrästä suorituksen yhteydessä tai merkitessään sitä tilille asianomaisen hyväksi. Ennakkoperintälaissa ei ole tätä tarkemmin määritelty ennakonpidätyksen toimittamisen ajankohtaa.

Tuloverolain mukaan verovelvollisen katsotaan saavan veronalaisen tulon sinä ajankohtana, jona tulo on hänen nostettavissaan, vaikka hän tosiasiallisesti nostaisi sen vasta myöhemmin. Palkanmaksua koskevan oikeuskäytännön mukaan myös velvollisuus toimittaa ennakonpidätys ja suorittaa työnantajan sosiaaliturvamaksu syntyy jo silloin, kun palkka on saajan nostettavissa, eikä vasta silloin, kun palkka myöhemmin maksetaan (KHO 1994-B-551). Myös osingon osalta on perusteltua katsoa, että ennakonpidätysvelvollisuus syntyy lähtökohtaisesti jo silloin, kun osinko on saajan nostettavissa, vaikka hän nostaisi sen vasta myöhemmin.

Osakeyhtiölain mukaan osingonjaosta päättää osakeyhtiön yhtiökokous tai yhtiön hallitus saamansa valtuuden perusteella (osakeyhtiölaki 13 luku 6 §). Osingonjakopäätöksessä voidaan myös määrätä ajankohta, jolloin osinko maksetaan. Jos osingonjakopäätöksessä ei ole määrätty osingon maksupäivää, osingon katsotaan olevan nostettavissa heti yhtiökokouksen päätöksen jälkeen eli sinä päivänä, jona osingonjakopäätös on tehty.

Ennakonpidätys osingosta on toimitettava sinä ajankohtana, jolloin osingot ovat edellä sanotun mukaisesti osingonsaajan nostettavissa eli osingonjakopäätöksessä määrättynä maksupäivänä tai sinä päivänä, jona osingonjakopäätös on tehty, jos maksupäivää ei ole määrätty. Ennakonpidätys on tuolloin toimitettava lähtökohtaisesti nostettavissa olevien osinkojen koko määrästä, vaikka ne nostettaisiin osaksi tai kokonaankin vasta myöhemmin.

Ennakonpidätyksen määrä lasketaan edellä kohdassa 1.2 kerrottujen pidätysprosenttien ja yhtiöllä olevien osingonsaajaa koskevien tietojen perusteella, ottaen huomioon osingonsaajan mahdollisesti esittämässä muutosverokortissa pidätysmääräykset.

Osinko jaetaan lähtökohtaisesti osakkeen omistajalle, mutta se voi kuulua muullekin henkilölle esimerkiksi tuotto-oikeuden pidätyksen johdosta. Käytännössä yhtiöllä on yleensä ajantasaiset tiedot osakkeenomistajista ja osinkoon oikeutetuista henkilöistä ainakin osakasluettelossa, jota yhtiön on pidettävä (osakeyhtiölaki 3 luku 15 §).

On mahdollista, että osingon maksajalla ei ole tietoja osingon saajasta sillä hetkellä, kun osinko on nostettavissa. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, mutta osakkeiden omistaja ei ole vielä kirjauttanut omistustaan. Jos osingonsaajasta ei ole tietoja osingon nostettavissaolohetkellä, ennakonpidätystä ei toimiteta hänelle kuuluvasta osingosta vielä tuolloin. Ennakonpidätys toimitetaan vasta siinä vaiheessa, kun selvitys osingonsaajasta on saatu ja hän nostaa erääntyneet osingot. Hallintarekisteröidyille osakkeille maksettavien osinkojen ennakonpidätyksestä on säädetty erikseen ja ennakonpidätyksen toimittamista tällaisista osingoista on käsitelty jäljempänä luvussa 6.

Ennakkoperintälain mukaan ennakonpidätyksen on velvollinen toimittamaan suorituksen maksaja tai eräissä tapauksissa sijaismaksaja (ennakkoperintälaki 9 §). Osinkoa jakava yhtiö on pidätysvelvollinen jakamistaan osingoista. Jos osake on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, tilinhoitajat (pääasiallisesti pankkeja) hoitavat käytännössä erinäisiä veronpidätyksen toteuttamiseen liittyviä tehtäviä. Ne muun muassa laskevat ja ilmoittavat osinkoa jakavalle yhtiölle (liikkeeseen laskijalle) toimitettavan ennakonpidätyksen ja perittävän lähdeveron määrän osakasluettelon tietojen perusteella.

3 Veroilmoitus ja ennakonpidätyksen maksaminen

3.1 Veroilmoitus

Osingon maksajan on annettava Verohallinnolle veroilmoitus osingoista toimitetuista ennakonpidätyksistä ja perityistä lähdeveroista.  Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista on annettava sähköisesti. Veroilmoitus voidaan ainoastaan erityisestä syystä antaa paperilomakkeella (laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä, OVML, 18 §).  Veroilmoitukset oma-aloitteisista veroista annetaan verkossa esimerkiksi Verohallinnon OmaVero-palvelussa (vero.fi/omavero).

Jos osingon maksajan työnantajasuoritusten verokausi on kalenterikuukausi, veroilmoitus on annettava kuukausittain edellisen kuukauden aikana pidätetyistä veroista viimeistään kuukauden 12. päivänä. Jos kuukauden 12. päivä ei ole pankkipäivä, eräpäivä siirtyy seuraavaksi pankkipäiväksi (OVML 2 § 3 kohta ja 17 § 1 momentti).

Osingoista pidätetyt verot on siten ilmoitettava Verohallinnolle osingon nostettavissaolokuukaudelta annettavalla veroilmoituksella. Nostettavissaolokuukaudelta annettavalla veroilmoituksella voidaan ottaa huomioon myös ne veronpidätykset ja veron määrän oikaisut, jotka on tehty osingonmaksun jälkeen, mutta ennen veroilmoituksen antamista.

Jos osingon maksajan työnantajasuoritusten verokausi on neljännesvuosi, veroilmoitus on annettava viimeistään verokautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 12. päivänä. Jos kuukauden 12. päivä ei ole pankkipäivä, eräpäivä siirtyy seuraavaksi pankkipäiväksi (OVML 2 § 3 kohta ja 17 §:n 2 momentti).

3.2 Ennakonpidätyksen ja lähdeverojen maksaminen Verohallinnolle

Jos osingon maksajan työnantajasuoritusten verokausi on kuukausi, verokauden vero on maksettava Verohallinnolle viimeistään ennakonpidätyksen toimittamiskuukautta eli osingon nostettavissaolokuukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Jos kuukauden 12. päivä ei ole pankkipäivä, eräpäivä siirtyy seuraavaksi pankkipäiväksi (OVML 2 § 3 kohta ja 32 § 1 momentti).

Jos osingon maksajan työnantajasuoritusten verokausi on neljännesvuosi, verokauden vero on maksettava Verohallinnolle viimeistään ennakonpidätyksen toimittamisverokautta eli osingon nostettavissaoloverokautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 12. päivänä (OVML 2 § 3 kohta ja 32 §:n 2 momentti).

Oma-aloitteiset verot maksetaan oma-aloitteisten verojen viitenumerolla.

Lisätietoja: Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen 

4 Vuosi-ilmoitus

Osinkoa tai osinkona verotettavia varoja jakaneen yhtiön on annettava Verohallinnolle vuosi-ilmoitus kalenterivuoden aikana maksamistaan osingoista ja osinkona verotettavista varojenjaoista vapaan oman pääoman rahastoista (laki verotusmenettelystä 15 § 1 momentti ja Verohallinnon päätös yleisestä tiedonantovelvollisuudesta (A125/200/2018) 7 § 2 momentti).

Vuosi-ilmoituksella on ilmoitettava verovelvollisen nostettavissa olleen osingon määrä ja siitä toimitetun ennakonpidätyksen määrä, vaikka verovelvollinen ei olisi vielä nostanut osinkoaan. Näin menetellen oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella ja osinkojen vuosi-ilmoituksella ilmoitetut tiedot ennakonpidätysten määristä täsmäävät toisiinsa. Tällöin myös osinkotulo ja osingonsaajan hyväksi luettava ennakonpidätys tulevat yleensä automaattisesti oikein huomioon otetuiksi osingonsaajan verotuksessa oikeana verovuonna (katso esimerkit 1 ja 2 jäljempänä kohdassa 6).

Jos osingon maksaja on saanut tiedon osingonsaajasta vasta osingon nostettavissaolovuoden jälkeen, vuosi-ilmoitus osingosta ja siitä toimitetusta ennakonpidätyksestä annetaan vasta siltä vuodelta, jona osinko on maksettu (nostettu) (katso esimerkki 3 jäljempänä kohdassa 7). Hallintarekisteröidyille osakkeille maksettavien osinkojen vuosi-ilmoittamista on käsitelty jäljempänä luvussa 6. 

Vuosi-ilmoitus annetaan vuosittain tammikuun loppuun mennessä edelliseltä kalenterivuodelta. Jos tiedot annetaan sähköisesti, vuosi-ilmoitus voidaan antaa vuosittain edelliseltä kalenterivuodelta viimeistään helmikuun 3. päivänä (VHp yleisestä tiedonantovelvollisuudesta 41 § 1 ja 2 momentit). Vuosi-ilmoitus osingoista on annettava sähköisesti, jos vuosi-ilmoitus koskee viittä tai useampaa tulonsaajaa (VHp yleisestä tiedonantovelvollisuudesta 42 § 2 momentti).

Lisätietoja vuosi-ilmoittamisesta

5 Osingon vanhentuminen

Oikeus osinkoon vanhentuu siviilioikeudellisten säännösten mukaan (katso laki velan vanhentumisesta (728/2003) sekä velkakirjalain (622/1947) 25 §). Jos osinkoa ei nosteta ennen osinko-oikeuden vanhentumista, oikeus osinkoon lakkaa ja nostamatta jääneitä osinkoja vastaavat varat jäävät yhtiölle. Oikeuskäytännössä on katsottu, että osinkoa jakavalle yhtiölle syntyy nostamatta jääneiden osinkojen vanhentuessa vanhentuneiden osinkosaatavien suuruinen rahanarvoinen etu, joka on yhtiön veronalaista tuloa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 4 §:n nojalla (korkein hallinto-oikeus KHO 1.9.1999 taltio 2219).

Tämän ohjeen 2. luvun mukaan tulo realisoituu eli verovelvollisen katsotaan saavan veronalaisen tulon sinä ajankohtana, jona tulo on hänen nostettavissaan ja mahdollinen ennakonpidätys osingosta on myös toimitettava jo tuolloin. Ennakonpidätystä ei kuitenkaan pääsääntöisesti toimiteta tuossa vaiheessa siltä osin kuin osingonsaajaa ei tunneta. Tiedossa oleville osingonsaajille kuuluvista osingoista ja niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä on annettava vuosi-ilmoitus. Vuosi-ilmoituksen perusteella osinko luetaan osingonsaajan verotuksessa hänen tulokseen ja osingosta toimitettu ennakonpidätys hänen hyväkseen.

Osinko realisoituu siis osinkoon oikeutetun tuloksi silloin, kun se on verovelvollisen nostettavissa. Hänen katsotaan saaneen tällöin osinkotulon vallintaansa tuloverolain 110 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Verovelvollisen vallintaansa saama osinkotulo ei peruunnu sen johdosta, että osinkoon oikeutettu jättää osinkonsa nostamatta, vaan tällöin hänen katsotaan luopuvan jo saamastaan tulosta osinkoa jakaneen yhtiön hyväksi. Yhtiölle syntyy tästä veronalainen etu.

Näissä tilanteissa jo verotettua osinkoa ei poisteta osinkoon oikeutetun veronalaisista tuloista eikä ennakonpidätystä hänen hyväkseen luetuista veroista. Jos osingosta on toimitettu ennakonpidätys, yhtiön veronalaista tuloa on sen hyväksi tuleva ennakonpidätyksen jälkeen jäävä osingon nettomäärä. Osinkoa jakavalle yhtiölle ei palauteta osingosta perittyä ennakonpidätystä. Veroilmoitusta tai osingosta annettua vuosi-ilmoitusta ei myöskään korjata sen johdosta, että netto-osinko jää nostamatta vanhentumisen vuoksi. Jos osingosta ei ole toimitettu ennakonpidätystä, yhtiön veronalaista tuloa on sen hyväksi tulevan brutto-osingon määrä.

6 Hallintarekisteröidyille osakkeille maksettavat osingot

Ennakkoperintälakiin lisätyn ja 1.1.2020 voimaan tulleen uuden 4 a §:n mukaan yleisesti verovelvollisen omistamille hallintarekisteröidyille osakkeille maksettavista osingosta on maksajan toimitettava 50 prosentin suuruinen ennakonpidätys, jos verovelvollisen loppusaajatietoja ei anneta. Jos lähdeverolaissa tarkoitettu rekisteröitynyt säilyttäjä on kuitenkin selvittänyt, että osakkeenomistaja on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen henkilö, ennakonpidätystä ei toimiteta (osingosta peritään tällöin lähdevero sitä koskevien säännösten mukaan).

Yllä mainittu säännös (EPL 4 a §:n 1 momentti) kuuluu seuraavasti:

Jos osingon maksaja tai osingon saajaa lähinnä oleva säilyttäjä, joka on osingonjakohetkellä merkittynä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 10 d §:ssä tarkoitettuun säilyttäjärekisteriin, ei saa tai säilyttäjä ei voi toimittaa Verohallinnolle hallintarekisteröidylle osakkeelle maksettavan osingon saajasta verotusmenettelystä annetun lain 15 e §:ssä tarkoitettuja tietoja, osingosta on toimitettava 50 prosentin suuruinen ennakonpidätys, jos osingon saaja on Suomessa yleisesti verovelvollinen.

Voimaantulosäännöksen mukaan pykälää sovelletaan osinkoon, joka maksetaan 1 päivänä tammikuuta 2020 tai sen jälkeen. Ottaen huomioon uuden säännöksen sanamuoto ja EPL 11 §, Verohallinto katsoo, että EPL 4 a §:n mukainen ennakonpidätys on toimitettava säännöksen tarkoittamissa tilanteissa osingoista, jotka maksetaan 1.1.2020 tai sen jälkeen. Vastaavasti myös vuosi-ilmoitus tällaisista osingosta ja niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä annetaan siltä vuodelta, jolloin osinko on maksettu.

7 Esimerkkejä osingon ennakonpidätyksen toimittamisesta ja ilmoittamisesta

Esimerkki 3

Yhtiö A:n yhtiökokous päättää osingonjaosta 15.3.2020 pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksen päätöksessä ei ole määräyksiä osingon maksuajankohdasta, joten osinko on heti nostettavissa.

Yhtiö A:lla on tieto kaikista osakkeenomistajistaan. Yhtiön muut osakkaat nostavat heille tulevan osingon heti, mutta osakas B nostaa hänelle kuuluvan osingon vasta kesäkuussa 2020.

Yhtiö A:n on laskettava ennakonpidätysten määrä ja toimitettava ennakonpidätys jaettavaksi päätetyn osingon koko määrästä 15.3.2020. Ennakonpidätys on toimitettava myös osakas B:lle maksettavasta osingosta.

Yhtiö A:n verokausi on kalenterikuukausi ja se antaa veroilmoituksen sähköisesti. Ennakonpidätys on ilmoitettava maaliskuulta 2020 annettavalla oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella, joka on annettava Verohallinnolle viimeistään 12.4.2020. Maaliskuulta 2020 suoritettava vero on maksettava Verohallinnolle viimeistään 12.4.2020.

Yhtiö A:n on annettava vuosi-ilmoitus jakamistaan, vuonna 2020 nostettavissa olleista osingoista ja niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä viimeistään 31.1.2021 tai, jos ilmoitus annetaan sähköisesti, viimeistään 3.2.2021.

Esimerkki 4

Yhtiö A:n yhtiökokous päättää osingonjaosta 15.12.2019 pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksen päätöksessä ei ole määräyksiä osingon maksuajankohdasta, joten osinko on heti nostettavissa.

Yhtiö A:lla on tieto kaikista osakkeenomistajistaan. Yhtiön muut osakkaat nostavat heille tulevan osingon heti, mutta osakas B käy nostamassa osinkonsa vasta tammikuussa 2020 ja osakas C vasta huhtikuussa 2020.

Yhtiö A:n on laskettava ennakonpidätysten määrä ja toimitettava ennakonpidätys jaettavaksi päätetyn osingon koko määrästä 15.12.2019. Ennakonpidätys on toimitettava myös osakas B:lle ja osakas C:lle maksettavasta osingosta.

Yhtiö A:n verokausi on kalenterikuukausi ja se antaa veroilmoituksen sähköisesti. Ennakonpidätys on ilmoitettava joulukuulta 2019 annettavalla veroilmoituksella, joka on annettava Verohallinnolle viimeistään 12.1.2020. Joulukuulta 2019 suoritettava vero on maksettava Verohallinnolle viimeistään 12.1.2020.

Yhtiö A:n on annettava vuosi-ilmoitus jakamistaan, vuonna 2019 nostettavissa olleista osingoista ja niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä viimeistään 31.1.2020 tai, jos ilmoitus annetaan sähköisesti, viimeistään 3.2.2020. Tuossa vuosi-ilmoituksessa on ilmoitettava myös osakas B:lle ja osakas C:lle maksettavat osingot ja niistä toimitetut ennakonpidätykset, vaikka he eivät olekaan nostaneet osinkojaan vielä vuoden 2019 aikana.

Esimerkki 5

Yhtiö A:n yhtiökokous päättää osingonjaosta 15.3.2019 pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksen päätöksessä ei ole määräyksiä osingon maksuajankohdasta, joten osinko on heti nostettavissa.

Yhtiö A:n osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Yhtiö A:lla on tieto kaikista osakkeenomistajistaan paitsi B:stä, joka ei ole kirjauttanut osakeomistustaan osakasluetteloon.

B kirjauttaa osakeomistuksensa arvo-osuusjärjestelmään vuonna 2020, jolloin hänelle maksetaan 15.3.2019 jaettavaksi päätetty osinko.

Osinkojen ennakonpidätys muiden paitsi B:n osalta ilmoitetaan maaliskuun 2019 veroilmoituksella sähköisesti viimeistään 12.4.2019. B:n osalta ennakonpidätys toimitetaan ja tiedot ilmoitetaan oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella, kun tieto saajasta on arvo-osuusjärjestelmässä.

Yhtiö A ilmoittaa B:lle maksetun osingon ja siitä toimitetun ennakonpidätyksen vuodelta 2020 annettavalla vuosi-ilmoituksella, joka on annettava Verohallinnolle viimeistään 31.1.2021 tai, jos ilmoitus annetaan sähköisesti, viimeistään 3.2.2021. Osinko on B:lle verovuoden 2019 tuloa, koska se on ollut nostettavissa vuonna 2019.

Muille osingonsaajille maksamansa osingot ja niistä toimitetut ennakonpidätykset Yhtiö A ilmoittaa vuodelta 2019 annettavalla vuosi-ilmoituksella, joka on annettava Verohallinnolle viimeistään 31.1.2020 tai, jos ilmoitus annetaan sähköisesti, viimeistään 3.2.2020.

Esimerkki 6

Yhtiö A:n yhtiökokous päättää osingonjaosta 20.12.2020 pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksen päätöksessä ei ole määräyksiä osingon maksuajankohdasta, joten osinko on heti nostettavissa ja se maksetaan 20.12.2020.

Osa yhtiö A:n osakkeista on yleisesti verovelvollisen B:n omistuksessa, mutta B:n omistus on hallintarekisteröity eikä yhtiö A:lla ole osingosta loppusaajatietoja. 

Yhtiö A:n on toimitettava B:n osakkeille maksettavasta osingosta 50 prosentin suuruinen ennakonpidätys osingon koko määrästä 20.12.2020.

Yhtiö A:n verokausi on kalenterikuukausi ja se antaa veroilmoituksen sähköisesti. Ennakonpidätys on ilmoitettava joulukuulta 2020 annettavalla oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella, joka on annettava Verohallinnolle viimeistään 12.1.2021. Joulukuulta 2020 suoritettava vero on maksettava Verohallinnolle viimeistään 12.1.2021.

Yhtiö A:n on annettava vuosi-ilmoitus jakamistaan, vuonna 2020 maksetuista osingoista ja niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä viimeistään 31.1.2021 tai, jos ilmoitus annetaan sähköisesti, viimeistään 3.2.2021.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

veroasiantuntija Nella Toivonen