Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus

Ohje on päivitettävänä rakentamisilmoitusten tietosisältöön tulevien muutosten johdosta. Uudet tietosisällöt tulevat voimaan 1.11.2019.

Tässä ohjeessa käsitellään rakentamiseen liittyvää tiedonantovelvollisuutta Verohallinnolle. Tiedonantovelvollisuus ja annettavat tiedot kohdistuvat rakennustyömaalla tapahtuvaan rakentamiseen, korjauksiin ja kunnossapitoon liittyvään toimintaan sekä tällaista toimintaa harjoittaviin yrityksiin ja työntekijöihin.

Ohjetta on päivitetty 1.1.2017 voimaan tulleen kiinteistön määritelmää koskevan arvonlisäverolain (AVL) 28 §:n muutoksen vuoksi. Kiinteistön määritelmän muutoksen vuoksi tehdyt päivitykset ovat ohjeen kohdissa 2.1 ja 2.3.3.

1 Yleistä

1.1 Tiedonantovelvollisuus

Tiedonantovelvollisuus ja annettavat tiedot koskevat rakennustyömaalla tapahtuvaa rakentamista, korjauksia ja kunnossapitoa sekä tällaista toimintaa harjoittavia yrityksiä ja työntekijöitä. Rakentamisen ja rakennustyömaan käsitteet liittyvät olennaisesti myös rakennusalan veronumeron käyttövelvoitteeseen ja sen valvontaan.

Urakkatietoina on ilmoitettava urakkasopimusta koskevaa tietoa (esim. sopimuspuolet, kokonaissumma, kesto) ja urakkasopimukseen liittyvää tapahtumatietoa (esim. laskutettu määrä ilmoitusjaksolta). Kukin tilaaja ilmoittaa Verohallinnolle, keneltä on tilannut rakentamispalvelua.

Työntekijätietoina on ilmoitettava tiedot kaikista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä työsuhteen laadusta tai työnantajasta riippumatta. Tiedot annetaan myös itsenäisistä ammatinharjoittajista. Työntekijätiedot annetaan työmaittain päätoteuttajan kautta. Kukin yritys ilmoittaa omat työntekijänsä työmaan päätoteuttajalle, joka toimittaa tiedot Verohallinnolle.

Urakkatiedot ja työntekijätiedot annetaan eri perusteilla. Urakkatietojen ja työntekijätietojen tiedonantovelvollisuuden perusteet ovat siis itsenäisiä, eivätkä ne liity toisiinsa. Urakkatietoja annetaan sellaisistakin urakoista, joita ei ole tehty yhteisillä rakennustyömailla. Työntekijätietoja voidaan antaa sellaisestakin yrityksestä, jonka tekemistä töistä ei tarvitse antaa urakkatietoja.

Velvollisuus antaa urakkatiedot syntyy, kun on kyse arvonlisäverolaissa (1501/1993) tarkoitetusta rakentamispalvelusta tai pystytetään tai puretaan rakennustelineitä sekä silloin, kun vuokrataan työvoimaa näihin tehtäviin.

Velvollisuus antaa työntekijätiedot syntyy silloin, kun kyse on rakentamisesta yhteisellä rakennustyömaalla. Sekä rakentaminen että yhteinen rakennustyömaa ovat rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (205/2009) tarkoittamia käsitteitä, joista kerrotaan tarkemmin tämän ohjeen kappaleessa 3. Tiedot annetaan pääsääntöisesti kaikista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä työntekijöistä.

Rakennustyömaalla tapahtuvan rakennustoiminnan ja työntekijätietojen lisäksi myös yksityishenkilöt ovat rakennuttajina ilmoitusvelvollisia Verohallinnolle aina silloin, kun rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Yksityishenkilön on esitettävä loppukatselmuksessa rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antama todistus siitä, että hän on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa. 

Kuva: Tiedonantovelvolliset tahot

2 Tilaajan velvollisuus antaa urakkaa koskevia tietoja (urakkailmoitus)

2.1 Kuka on tiedonantovelvollinen?

Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995, jatkossa verotusmenettelylaki) 15 c §:n mukaan tiedonantovelvollisia urakkatiedoista ovat rakentamispalvelua tilaavat tahot. Rakennuttaja on rakentamispalvelun tilaaja ja siten aina tiedonantovelvollinen ostamastaan rakentamispalvelusta. Tilaajana voivat toimia myös pääurakoitsija, sivu-urakoitsija tai aliurakoitsija.

Urakalla tarkoitetaan rakentamispalveluja, joita urakoitsija suorittaa sovittua korvausta vastaan.  

On huomattava, että alihankintaketjussa kukin tilaaja on omalta osaltaan tiedonantovelvollinen aliurakoitsijoistaan. Tämän vuoksi myös kukin aliurakoitsija ilmoittaa tiedot ostamistaan urakoista ja vuokratyövoiman käytöstä Verohallinnolle.

Useimmiten tilaaja on yritys tai muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö. Myös valtio, kunta, kuntayhtymä, Ahvenanmaan maakunta tai sen kunta tai kuntayhtymä, seurakunta, seurakuntayhtymä, muu uskonnollinen yhdyskunta, muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö, yhdistys, yhteisetuus (kuten esim. tiekunta) ja säätiö voi toimia rakennusurakan tilaajana. Lisäksi tiedonantovelvollisena tilaajana voi olla ulkomailla toimiva yritys tai sen Suomessa oleva sivuliike silloin, kun kyseinen ulkomainen yhteisö tilaa Suomessa tehtävää rakentamistyötä.

Silloin, kun työ tilataan erilliseltä oikeussubjektilta, joka toimii eri y-tunnuksella kuin tilaaja, tiedot on toimitettava, vaikka toimijat kuuluisivat samaan organisaatioon. Urakkatiedot on esimerkiksi annettava, vaikka rakentamistyö tilataan samaan konserniin kuuluvalta yhtiöltä.

Tilaajana voi olla myös luonnollinen henkilö silloin, kun rakentaminen liittyy hänen harjoittamaansa yritystoimintaan (esim. henkilö toimii yksityisenä liikkeen- tai ammatinharjoittajana ja rakennuttaa liikkeelleen toimitilan tai maataloudenharjoittaja rakennuttaa uuden navetan). Tällaisessa tilanteessa luonnollinen henkilö on kuukausittaisen ilmoitusvelvollisuuden piirissä.

Verotusmenettelylain 15 c §:ssä säädetään rakennuspalvelun tilaajien tiedonantovelvollisuuksista seuraavasti:  

15 c §

Rakentamispalvelun tilaajan velvollisuus antaa urakkaa koskevia tietoja

Tilaajan on toimitettava kuukausittain Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset yksilöinti- ja yhteystiedot niistä yrityksistä, jotka suorittavat tilaajalle arvonlisäverolain (1501/1993) 31 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettua rakentamispalvelua taikka rakennustelineiden pystytys- tai purkutyötä tai jotka vuokraavat tilaajalle työvoimaa edellä mainittuihin tarkoituksiin. Lisäksi tilaajan on toimitettava tiedot toimeksiannon lajista, kestosta ja työmaan sijainnista sekä tilaajan näille yrityksille maksamista vastikkeista.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palveleviin koneisiin, laitteisiin tai kalusteisiin kohdistuviin palveluihin. (9.12.2016/1065)

L:lla 1065/2016 lisätty 2 momentti tuli voimaan 1.1.2017.

Verohallinto antaa tarkempia määräyksiä annettavista tiedoista, tietojen antamisen ajankohdasta ja tavasta sekä oikeudesta olla antamatta tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja tilanteissa, joiden merkitys on taloudellisesti tai verovalvonnallisesti vähäinen.

Tilaaja voi siirtää ilmoittamisen toiselle taholle, esim. rakennuttaja konsulttiyhtiölle siitä erikseen sopimalla, mutta vastuu urakkatietojen antamisesta säilyy kuitenkin tiedonantovelvollisella. Sähköisesti annettavia ilmoituksia varten ilmoittaja tarvitsee tiedonantovelvolliselta Katso-tunnisteen. Katso-tunnisteista kerrotaan lisää kappaleissa 6.1 ja 6.2.

2.2 Urakkailmoitus annettava arvonlisäverolain rakentamispalveluista

Verotusmenettelylain 15 c §:n mukaan urakkatietojen tiedonantovelvollisuus koskee arvonlisäverolaissa tarkoitettuja rakentamispalveluja.

Tiedonantovelvollisuus koskee myös rakentamispalvelua varten ostettuja rakennustelineiden pystytys- ja purkutöitä ja työvoiman vuokrausta, vaikka nämä eivät itsessään ole arvonlisäverolain mukaan rakentamispalveluja

2.2.1 Rakennus- ja korjaustyö

Arvonlisäverolain (1501/1993) 31.3 §:n 1 kohdan mukaan rakentamispalvelua on kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen.

Rakentaminen jakaantuu talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä erikoistuneeseen rakennustoimintaan. Rakentamispalvelu voi kohdistua rakennukseen, maapohjaan tai kiinteistöllä olevaan vesialueeseen. Rakentamista voi olla uudisrakentaminen, perusparantaminen, korjausrakentaminen sekä muutos-, laajennus- ja kunnossapitotyöt. Maa- ja vesirakentamiseen (ns. infrarakentamiseen) kuuluvat esim. kulkuyhteyksien ja verkostojen rakentaminen. Erikoistuneeseen rakennustoimintaan kuuluvat rakennusasennus (esim. sähkö-, LVI- ja kattotyöt), rakentamisen viimeistelytyöt (esim. rappaus, maalaus ja lasitus) sekä rakennuspaikan valmistelutyöt ja rakennuksen purku.

Rakentamiseen kiinteästi kuuluvien rakennuksen yleistä käyttöä palvelevien varusteiden ja laitteiden kuten hissien, yleisten valvonta- ja hälytysjärjestelmien, ilmanvaihto-, sammutus- ja valaistuksenohjausjärjestelmien sekä muiden vastaavien järjestelmien asentaminen ja huoltaminen on rakentamispalvelua.

Arvonlisäverolain 31 §:n 3 momentin mukaista rakentamispalvelun käsitettä käytetään mm. rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden määrittelyssä. On kuitenkin huomattava, että vaikka tiedonantovelvollinen ei kuuluisikaan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden piiriin, hän on tiedonantovelvollinen, jos työ katsotaan arvonlisäverolain 31 § 3 momentissa tarkoitetuksi rakentamispalveluksi. Näin ollen esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt ovat tiedonantovelvollisia silloin, kun tilaavat arvonlisäverolaissa määriteltyä rakentamispalvelua. Tyypillisiä rakentamispalveluja ovatkin uudisrakentamisen ohella asunto-osakeyhtiön teettämät putki- ja sähköremontit, julkisivuremontit, vesikaton uusiminen, rakennuksen ulko- ja sisäpuoliset maalaustyöt, piha-alueen ja ajoliuskojen päällystystyöt, hissin huoltotyöt sekä lämmitysjärjestelmän tai ilmanvaihtojärjestelmän säätäminen.

Rakentamispalvelun käsitettä on käsitelty enemmän Verohallinnon ohjeessa käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta. Lisäksi Rakennusteollisuus RT ry on yhteistyössä Verohallinnon kanssa tehnyt luettelon (pdf), jossa on lueteltu yleisimpiä rakennusalan käännetyn verovelvollisuuden piiriin kuuluvia rakentamispalveluja. Edellä mainituista ohjeista saa tulkinta-apua siihen, katsotaanko tehty työ arvonlisäverolaissa tarkoitetuksi rakentamispalveluksi ja siten tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvaksi. 

2.2.2 Kunnossapitotyö

Kiinteistöön kohdistuva kunnossapitotyö on arvonlisäverolain tarkoittamaa rakentamispalvelua. Kunnossapitotöitä ovat esimerkiksi erilaiset korjaustyöt, joilla pyritään säilyttämään rakennuksen tai kulkuyhteyden (kadun, tien, rautatien, vesiväylän jne.) kunto.

Kiinteistöä yleisesti palvelevat varusteet ja laitteet, kuten hissit sekä valvonta- ja hälytysjärjestelmät, ilmanvaihto-, sammutus- ja valaistuksenohjausjärjestelmät ja muut vastaavat järjestelmät tulevat osaksi kiinteistöä asentamisen jälkeen. Tällaisiin kiinteistöön asennettuihin järjestelmiin kohdistuvaa korjaus- ja huoltotyötä pidetään rakentamispalveluna. Edellä mainittujen järjestelmien asentaminen on myös rakentamispalvelua, mutta pelkkää järjestelmien testauspalvelua ei pidetä rakentamispalveluna.

2.3 Mistä rakennusalan palveluista ei anneta urakkailmoitusta

2.3.1 Erillinen suunnittelu ja valvonta

Suunnittelu ja valvonta eivät erikseen hankittuina kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin. Rakennuspalveluna suunnittelua ei pidetä silloinkaan, kun tilaaja ensin tilaa rakennustyön suunnittelun ja sen jälkeen kilpailuttaa varsinaisen rakennusurakan. Vaikka urakoitsijaksi valittaisiin yritys, joka on tehnyt kilpailutusta edeltävän suunnittelun, suunnittelu katsotaan urakkasopimuksesta erilliseksi sopimukseksi, eikä se kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin.

Jos kuitenkin on sovittu, että suunnittelu tilataan rakentamispalvelun suorittavalta yhtiöltä osana kyseistä sopimusta, myös suunnittelu kuuluu tiedonantovelvollisuuden piiriin. 

2.3.2 Tavaran kauppa ja muut palvelut

Tavaran kauppaa ja muita rakennustoimialaan liittyviä palveluita ei pidetä arvonlisäverolain tarkoittamana rakentamispalveluna. Tiedonantovelvollisuutta ei siten sovelleta esimerkiksi rakennusalan yrityksen ostaessa tavarantoimittajalta rakennusmateriaaleja tai alihankkijalta muita palveluja kuin rakentamispalveluja eli esimerkiksi konsultointipalveluja tai työterveyshuoltoon liittyviä palveluja.  

Tiedonantovelvollisuus syntyy aina silloin, kun sopimus sisältää vähäisessäkin määrin rakentamispalvelua. Tavaraa, esimerkiksi rakennusurakkaan kuuluvien rakennusmateriaalien osuutta ei eritellä pois, vaan tiedot annetaan sekä rakentamispalveluista että rakennusmateriaaleista.

2.3.3 Erityistä toimintaa palvelevien laitteiden asentaminen ja korjaaminen

Arvonlisäverolaissa rakentamispalvelua on kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen. 

Arvonlisäverotuksessa käytetty kiinteistön määritelmä yhdenmukaistettiin Euroopan unionissa vuoden 2017 alusta. Suurin muutos arvonlisäverolain kannalta on se, että osaa kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palvelevista koneista ja laitteista pidetään osana kiinteistöä.

Kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palveleviin koneisiin ja laitteisiin kohdistuvat palvelut eivät tästä huolimatta edelleenkään ole rakentamisen tiedonantovelvollisuuden piirissä, kuten verotusmenettelystä annetun lain 15 c §:ssä todetaan. Arvonlisäverolain 8 c §:n mukaan niihin ei myöskään sovelleta rakennusalan käännettyä verovelvollisuutta.

Erityistä toimintaa palveleviin koneisiin, laitteisiin ja kalustoon kohdistuvia töitä ovat esimerkiksi tuotantolaitosten prosessiin kuuluvien koneiden ja laitteiden kunnossapitotyöt. 

2.3.4 Kiinteistönhoito ja niihin liittyvät huoltotyöt

Kiinteistönhoitopalvelulla tarkoitetaan tavanomaisesti jatkuvaluonteista palvelukokonaisuutta, johon kuuluvat muun muassa siivous, tilojen kunnossapito, lumenauraus, hiekoitus, lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin hoito sekä kiinteistönhoitoon liittyvät vähäiset korjaukset.

Kiinteistönhoitopalveluun kuuluvat huoltotyöt koostuvat pääosin ennakoivista toimenpiteistä, joilla etsitään vikoja ja estetään niiden syntyminen. Kiinteistön huoltotöitä ovat esimerkiksi nuohous, kiinteistön LVI-järjestelmän erilaiset tarkastukset ja puhdistukset sekä kiinteistön jäähdytyslaitteiden erilaiset tarkastukset, mittaukset ja testaukset.

Kiinteistönhoito ja niihin liittyvät huoltotyöt eivät ole rakentamispalvelua, eivätkä siten kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin. Tiedonantovelvollisuus ei myöskään koske sellaisia vähäisiä korjauksia, jotka ovat osa tavanomaista kiinteistönhoitosopimusta.  

Kiinteistönhoitosopimuksen lisäksi sopimuskumppaneilla voi olla kokonaan erillinen sopimus korjauspalveluista, tai kiinteistönhoitosopimuksessa on sovittu, että kiinteistönhoitoyritys käyttää korjauksissa alihankkijaa ja tehdyt korjaukset veloitetaan tämän takia erikseen. Näitä erillisiä korjauspalveluita pidetään rakentamispalveluna ja siten niitä koskee tiedonantovelvollisuus.  

2.4 Tiedonantovelvollisuuden alaraja

Urakkatietojen alarajaa tarkastellaan sopimuskohtaisesti eikä työmaakohtaisesti. Jos sopimuksen arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 15 000 euroa, urakkailmoitus on annettava, vaikka työtä tehtäisiinkin useilla eri työmailla ja yksittäisten työmaiden osuus kokonaisurakkasummasta alittaa 15 000 euroa. Tietoja ei tarvitse antaa, jos sopimuksen arvo ilman arvonlisäveroa on enintään 15 000 euroa.

Lain mukaan Verohallinto voi päätöksellään rajoittaa tietojen antamista tilanteissa, joissa merkitys on verovalvonnallisesti vähäinen. 

Verohallinto on vahvistanut edellä mainitun tiedonantovelvollisuuden euromääräisen alarajan 11.3.2016 antamallaan päätöksellä (A24/200/2016).  

2.5 Yksi urakkasopimus vai useita erillisiä sopimuksia?

Pääsääntöisesti kukin sopimus muodostaa oman kokonaisuutensa ja kutakin sopimusta tarkastellaan tiedonantovelvollisuuden kannalta itsenäisesti. Useiden peräkkäisten (=uusi sopimus jatkuu välittömästi tai vain lyhyen keskeytyksen jälkeen alkuperäisen sopimuksen päättymisestä) sopimusten tarkastelu on kuitenkin suoritettava laajemmin.

Jos peräkkäisillä sopimuksilla on oma liiketaloudellinen tai muu hyväksyttävä perusteensa, sopimukset katsotaan erillisiksi. Liiketaloudellinen peruste on esimerkiksi olemassa, jos urakoitsija on voittanut kahden peräkkäisen työvaiheen tarjouskilpailut.

Puitesopimusta ei kuitenkaan tarkastella tiedonantovelvollisuuden kannalta yhtenä sopimuksena. Puitesopimuksella tarkoitetaan tässä ohjeessa sopimusta, jonka ehtoja sopimuksen osapuolet ovat sitoutuneet noudattamaan muissa myöhemmissä sopimuksissaan. Jokaista työtilausta pidetään aina erillisenä sopimuksena, vaikka se perustuu sopimuskumppaneiden väliseen puitesopimukseen. Jokaisen yksittäisen tilauksen on siis oltava yli 15 000 euron suuruinen, jotta tiedonantovelvollisuus syntyy. 

2.6 Sopimuskohtainen vai työmaakohtainen ilmoittaminen?

Tiedonantovelvollisuus määräytyy sopimuksen arvon mukaan, vaikkakin ilmoittamisen on edellytetty tapahtuvan työmaakohtaisesti eriteltynä, kun sopimus kattaa useita työmaita. Näin ilmoittamisen vuoksi sopimukset on jouduttu erittelemään jokaisen erillisen työkohteen osalle toisinaan hyvin pieniksikin osuuksiksi.

Työmaakohtaisen ilmoittamisen vaatimuksesta on vuodesta 2016 alkaen luovuttu. Urakkatiedot voidaan ilmoittaa maaliskuusta 2016 lähtien (tammikuun tiedot) sopimuskohtaisesti, jolloin sekä ilmoittamisvelvollisuuden alarajan ratkaiseminen että ilmoittaminen tapahtuvat sopimuskohtaisesti. Tiedonantovelvollisen tulee Verohallinnon pyynnöstä selvittää sopimuksen sisältö, esim. sopimukseen sisältyvät eri työmaat.

On kuitenkin edelleen mahdollista ilmoittaa urakkatiedot työmaakohtaisesti samalla tavoin kuin aikaisemminkin, jotta tilaajien työmaakohtaisesti toimivia tietojärjestelmiä ei tarvitsisi muuttaa.

Olennaista ilmoittamisessa on, että tilaajan ja urakoitsijan sopimukseen sisältyvästä urakasta on ilmoitettu joko työmaakohtaisella tai sopimuskohtaisella ilmoituksella, mutta ei kummallakin.

2.7 Urakkailmoituksen antaminen urakan aikana

Ensimmäinen urakkailmoitus on aina annettava, kun rakennustyö on alkanut työmaalla tai silloin, kun siitä on maksettu ennakkomaksu. Tiedonantovelvollisuuden alkaminen ei riipu siitä, onko urakoitsija laskuttanut jo urakasta vai ei. Tältä osin menettely ei ole muuttunut.

Tietoja ei tarvitse ilmoittaa takautuvasti, jos urakkasumma on urakan alkaessa ollut alle tiedonantovelvollisuuden alarajan ja raja-arvo ylittyy vasta urakan aikana. Kun raja-arvon tiedetään ylittyvän, annetaan ensimmäinen urakkailmoitus. Ilmoituksella kerrotaan urakan todellinen alkamisajankohta, urakan kokonaissumma sekä kohdekuukaudelta laskutettu määrä, mutta ei aikaisempien kuukausien laskutettuja määriä. 

Pelkän toiminnan perusteella urakkailmoitusta ei kuitenkaan enää tarvitse antaa, kuten Verohallinto aikaisemmin edellytti. Urakkailmoitus annetaan jatkossa ainoastaan niiltä kuukausilta, joina urakoitsija laskuttaa tilaajaa.

Myöskään aikaisemmin vapaaehtoisena annettavaa tietoa siitä, onko yritys urakka-ajan kuluessa jonakin tai joinakin kuukausina poissa työmaalta, (ns. ei toimintaa -tieto), ei enää ole tarpeellista ilmoittaa edes vapaaehtoisesti. Toimintaa / ei toimintaa -tieto on osoittautunut laadultaan epäluotettavaksi ja tiedonkeruu tiedonantovelvollisille tahoille haastavaksi, joten ilmoitettavasta tiedosta päätettiin luopua.

Ei toimintaa -tieto on kuitenkin säilytetty tietuekuvauksella, ja se on mahdollista ilmoittaa edelleen urakkailmoituksella, jotta tietojärjestelmiä, joihin tämä tieto on rakennettu, ei tarvitsisi välttämättä muuttaa.

Viimeinen urakkailmoitus annetaan siltä kuukaudelta, jona urakoitsijan laskutus tapahtuu viimeisen kerran. Jos urakan viimeinen erä maksetaan vasta takuuajan jälkeen, urakkailmoitus annetaan tällöin viimeisen kerran. Varsinainen urakka on voinut päättyä jo aikaisemmin. Urakan todellinen päättymisajankohta pitää ilmoittaa sillä urakkailmoituksella, jota annettaessa todellinen päättymisajankohta on tiedossa.

Takuukorjauksista ei tarvitse enää erikseen antaa urakkailmoitusta Verohallinnolle, jos koko urakkasumma on jo laskutettu tilaajalta. Jos takuuaikana kuitenkin tilataan alkuperäiseen urakkaan kuulumatonta lisätyötä, se katsotaan erilliseksi sopimukseksi, ja lisätyöstä on annettava ilmoitus 15 000 euron rajan ylittyessä.

2.8 Suorite-, laskutus- ja maksuperuste urakkailmoituksilla

2.8.1 Yleistä urakkailmoituksen laskutetusta ja maksetusta määrästä

Urakkailmoitus kohdistetaan samalle kuukaudelle, jolta urakasta suoritettava ja vähennettävä arvonlisävero ilmoitetaan kausiveroilmoituksella. Tilaajan oma kirjaustapa on ratkaiseva siinä, minkä kuukauden rakentamisilmoituksella ilmoitetaan urakasta laskutettu tai maksettu määrä.

Ilmoitus voidaan kohdistaa sille kohdekuukaudelle, jona urakka tai sen osa on luovutettu tilaajalle tai siitä on laskutettu tilaajaa tai tilaaja on tehnyt maksusuorituksia urakoitsijalle.

Tiettynä kohdekuukautena laskutettu määrä ilmoitetaan vain kyseisenä kohdekuukautena, eikä sitä lisätä myöhempinä kohdekuukausina ilmoitettavaan laskutettuun määrään. Tiettynä kohdekuukautena ilmoitettua urakasta laskutettua määrää ei myöskään myöhemmin ilmoiteta uudelleen maksettuna määränä, kun lasku maksetaan. 

Mahdollisista urakan ennakkomaksuista on tehtävä rakentamisilmoitus ennakkomaksun maksuajankohdan mukaisesti. Ilmoitettua ennakkomaksua ei ilmoiteta uudelleen myöhempinä kohdekuukausina annettavilla rakentamisilmoituksilla osana laskutettua tai maksettua urakkasummaa.

2.8.2 Laskutettu määrä

Laskutettu määrä voidaan tilaajan kirjaustavasta riippuen ilmoittaa sinä kohdekuukautena, jona urakoitsija on suorittanut urakan tai sen osan ja tilaaja on sen vastaanottanut (suoriteperuste) tai urakoitsija on antanut tilaajalle urakasta laskun (laskutusperuste).

Jos tilaajalla on suoriteperusteinen kirjaustapa, tilaaja ilmoittaa urakkatiedoissa laskutetut määrät sille kohdekuukaudelle, jonka aikana urakka tai sen osa on luovutettu ja tilaaja on sen vastaanottanut. 

Laskutetun määrän ilmoittamisessa voidaan soveltaa myös laskutusperusteista kirjaustapaa. Tällöin tilaaja kohdistaa urakasta laskutetut määrät sille kohdekuukaudelle, jona lasku on kirjoitettu. Laskun eräpäivällä tai saapumispäivällä ei ole merkitystä. Esimerkiksi jos lasku on kirjoitettu elokuussa, tiedot annetaan elokuun tietoina, vaikka lasku saapuisi syyskuun puolella ja eräpäivä olisi syyskuussa.

Silloinkin, kun suoritettu urakka laskutetaan kokonaisuudessaan luovutuksen yhteydessä ja tilaaja soveltaa laskutusperusteista kirjaustapaa, urakan tilaaja ilmoittaa laskutetun määrän sen kohdekuukauden urakkailmoituksella, jonka aikana urakan tilaajaa on suoritetusta palvelusta tai tavarasta laskutettu. Tällöin laskun antamispäivämäärän kuukausi määrää, mille kohdekuukaudelle urakan tilaajan tulee laskutettu määrä ilmoittaa.

2.8.3 Maksettu määrä

Liikevaihdoltaan pienemmät yritykset (esim. ammatinharjoittajat) kirjaavat liiketapahtumat usein myös maksuperusteisesti. Kun tällainen yritys on urakan tilaaja, se voi kohdistaa urakasta maksetun määrän sille kohdekuukaudelle, jona urakasta laskutettu summa on maksettu riippumatta siitä, milloin tuote tai palvelu on luovutettu. 

2.9 Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden ilmoittaminen

2.9.1 Käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta

Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on yleensä myyjä. Rakennusalan käännetty verovelvollisuus tarkoittaa, että tiettyjen rakentamispalvelujen myyntitilanteessa verosta vastaa ostaja eikä myyjä.

Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan Suomessa myytävään rakentamispalveluun (tai työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten), jos ostaja (= urakkailmoituksella tilaaja) on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Tällöin tilaajayritys ilmoittaa urakkailmoituksella soveltavansa käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta.

Tilaajan tulee käyttää urakkailmoituksellaan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltamistietoa sen saaman laskun mukaisesti. Laskusta tämä ilmenee muun muassa laskumerkinnästä ”Käännetty arvonlisäverovelvollisuus” ja siitä, ettei laskun loppusummaan ole lisättyä arvonlisäveroa. Urakkailmoituksella tilaaja ilmoittaa kohdassa ”käännetty alv” kyllä, jos sen saamaan laskuun on sovellettu tätä menettelyä. Toisaalta, kun laskuun on sisältynyt arvonlisävero, tilaaja ilmoittaa urakkailmoituksella, ettei käännettyä verovelvollisuutta ole sovellettu.

2.9.2 Tilaajat, jotka eivät itse myy rakentamispalvelua

Kun tilaaja ei ole rakennusalan yritys eikä myy itse rakentamispalvelua, kuten esimerkiksi asunto-osakeyhtiö tai kukkakauppa, tämä ilmoittaa urakkailmoituksella, ettei urakkaan sovelleta käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Laskusta tämä ilmenee niin, että suoritus sisältää arvonlisäveron.

Käännetty arvonlisäverovelvollisuus voi soveltua muustakin syystä kuin rakentamiseen liittyvästä käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta. Kun urakoitsijana on ulkomaalainen yritys, joka ei ole Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, tilaaja ilmoittaa urakkailmoituksella soveltavansa käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Tällöin tilaajalla on velvollisuus suorittaa arvonlisävero tilaamastaan urakasta. Tilaaja voi tarkastaa yritystietojärjestelmästä (YTJ) urakoitsijan rekisteröintiaseman. 

2.10 Perustajaurakointi ja tiedonantovelvollisuus urakkatiedoista

Perustajaurakoitsijalla tarkoitetaan rakennusyritystä, joka hankkii tontin ja perustaa asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön. Tämän jälkeen perustajaurakoitsija solmii perustetun yhtiön kanssa urakkasopimuksen, jossa sovitaan rakennusliikkeen hoitavan rakennusurakoinnin. Asunto-osakeyhtiö nostaa lainan, jolla rakentaminen (pääosin) rahoitetaan. Rakennusyritys myös myy huoneistojen hallintaan oikeuttavat osakkeet.

Vaikka perustajaurakoitsija ja kohdeyhtiö eivät olekaan toisistaan riippumattomia sopimusosapuolia, pidetään niiden välisiä urakkasopimuksia kahden erillisen juridisen oikeushenkilön välisinä. Tiedonantovelvollisuus urakkatiedoista syntyy tästä syystä tilaajan asemassa olevalle asunto- tai kiinteistöosakeyhtiölle. Asunto-osakeyhtiö voi valtuuttaa rakennusliikkeen antamaan urakkailmoitukset puolestaan. 

Asunto-osakeyhtiö ilmoittaa urakkailmoituksella sopimuksella sovitun urakan kokonaismäärän sekä rakennusliikkeen asunto-osakeyhtiöltä laskuttamat urakkaerät sen mukaan kuin perustajaurakoitsija ne asunto-osakeyhtiöltä laskuttaa ja tulouttaa kirjanpidossaan; joko valmiusasteen mukaisesti tai rakennuksen valmistuttua ja tultua luovutetuksi asunto-osakeyhtiölle. Rakennusliikkeen osakkeiden myynnistä saamat tulot, vaikkakin myynti olisi tapahtunut urakan aikana rakentamisen rahoittamiseksi, eivät kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin.

2.11 Urakkatietojen tietosisältö

Rakennustyömaan urakkatietoina annetaan tietoja ilmoittajasta, urakoitsijasta ja urakasta. Kukin tilaaja ilmoittaa tiedot suoraan omista urakoistaan Verohallinnolle. Annettavat tiedot koskevat työmaalla toimivia urakoitsijoita ja heidän urakoitaan. Tiedot annetaan myös vuokratyönantajista ja heille maksetuista suorituksista.

Tarkemmat kuvaukset tiedoista löytyvät tietuekuvauksesta. Tietuekuvauksessa on kerrottu, mitkä tiedot ovat pakollisia, vapaaehtoisia ja mitkä ehdollisesti pakollisia, jolloin tieto on pakollinen vain tietyissä tilanteissa. Ehdollisesti pakollisissa tiedoissa tiedon täyttäminen tai laskennan tulos tekee toisesta tiedosta pakollisen.

Tarkemmat kuvaukset toimitettavista tiedoista löytyvät tietuekuvauksilta VSRAKYHT ja VSURAKKA.

3 Päätoteuttajan velvollisuus antaa yhteisellä rakennustyömaalla työskenteleviä henkilöitä koskevia tietoja (työntekijäilmoitus)

3.1 Kuka on tiedonantovelvollinen?

Yhteisen rakennustyömaan työntekijätiedot antaa päätoteuttaja. Päätoteuttaja antaa tiedot omista työntekijöistään ja työmaalla toimivien muiden urakoitsijoiden työntekijöistä. Tiedot annetaan myös itsenäisistä työnsuorittajista ja vuokratyöntekijöistä.

Päätoteuttaja on määritelty rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (205/2009) 2 §:n 4 kohdassa. Sen mukaan päätoteuttajalla tarkoitetaan rakennuttajan nimeämää pääurakoitsijaa tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa tai sellaisen puuttuessa rakennuttajaa itseään. Tiedonantovelvollisuus kohdistuu siten viime sijassa rakennuttajaan itseensä, jollei rakennuttaja ole nimennyt työmaalle päätoteuttajaa.

Verotusmenettelylain (1558/1995) 15 b §:ssä säädetään päätoteuttajan tiedonantovelvollisuuksista ja muiden työmaalla toimivien yritysten velvollisuudesta antaa päätoteuttajalle tietoja seuraavasti: 

15 b §

Työmaan päätoteuttajan velvollisuus antaa työntekijöitä koskevia tietoja

Työturvallisuuslain (738/2002) 7 §:ssä tarkoitetun yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan on toimitettava kuukausittain Verohallinnolle verovalvontaa varten yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista samoin kuin työnantajista ja vuokratyönteettäjistä tarpeelliset yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedot työnantajan kotivaltiosta, työ- ja toimeksiantosuhteen laadusta sekä työskentelyä ja Suomessa oleskelua samoin kuin vakuuttamista koskevat tiedot. Tietoja ei kuitenkaan toimiteta tilapäisesti tavaraa työmaalle kuljettavista henkilöistä.

Yhteisellä rakennustyömaalla toimivan yrityksen on toimitettava työmaan pääurakoitsijalle tai muulle päätoteuttajalle työmaalla työskentelevistä työntekijöistään 1 momentissa tarkoitetut tiedot. Itsenäisen työnsuorittajan on annettava itseään koskevat vastaavat tiedot. Tiedot on annettava ennen työskentelyn aloittamista, ja niissä tapahtuneista muutoksista on annettava tieto viipymättä.

Mitä tässä pykälässä säädetään pääurakoitsijasta tai muusta päätoteuttajasta, sovelletaan rakennuttajaan, jos työmaalla ei ole pääurakoitsijaa tai muuta päätoteuttajaa.

Tässä pykälässä tarkoitetun tiedonantovelvollisen on säilytettävä ne tiedot ja asiakirjat, joista tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja on saatavissa, kuuden vuoden ajan sen vuoden päättymisestä, jona työmaa valmistui, ellei muualla laissa säädetä pidempää säilytysaikaa.

Verohallinto antaa tarkempia määräyksiä annettavista tiedoista, tietojen antamisen ajankohdasta ja tavasta sekä oikeudesta olla antamatta tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja tilanteissa, joiden merkitys on taloudellisesti tai verovalvonnallisesti vähäinen.

3.2 Työntekijäilmoitus yhteiseltä rakennustyömaalta

Työturvallisuuslain (738/2002) 7 §:ssä tarkoitetulla yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista samoin kuin työnantajista ja vuokratyönteettäjistä on annettava työntekijäilmoitus Verohallinnolle. 

3.2.1 Mikä on yhteinen rakennustyömaa?

Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 § 1 kohdan mukaan työpaikkaa, jolla tehdään asetuksen soveltamisalassa tarkoitettua työtä (rakentamista) ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja. Yhteisen rakennustyömaan muodostumiselle ei asetuksessa ole esimerkiksi työmaan keston tai tehdyn työn määrän perusteella määräytyvää alarajaa, jonka alittuessa kyseessä ei olisi yhteinen työmaa. Määräävää on ainoastaan, että rakentamistyötä suorittaa vähintään kaksi eri yritystä. Yhteinen työmaa voi siten muodostua verrattain vähäisessäkin kunnostustyössä, esimerkiksi vaikka jos maalausliikkeen suorittamaan pintakäsittelytyöhön liittyy sähköliikkeen suorittama asennustyö.

Tiedonantovelvollisuuden osalta olennaista on tieto siitä, että työmaalla toimii useampi työnantaja. Työmaa on yhteinen vaikka työmaan alkaessa siellä toimii vain yksi työnantaja ja seuraavat työnantajat tulevat työmaalle vasta myöhemmissä työvaiheissa. Tiedonantovelvollisuus alkaa heti ensimmäisen työnantajan aloittaessa työt työmaalla.

Työsuojeluviranomainen on antanut yhteisen työmaan ja rakentamistyön käsitteistä ohjeen (tyosuojelu.fi), jossa on myös esimerkkitapauksia.

Yhteisen rakennustyömaan käsite perustuu jo ennen rakentamisen tiedonantovelvollisuutta voimassa olleeseen työturvallisuuslainsäädäntöön. Siten työsuojeluviranomaisen (Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue) ja Verohallinnon työnjako on seuraava: Työsuojeluviranomainen vastaa kysymyksiin yhteisen rakennustyömaan muodostumisen perusteista, ohjaa ja valvoo rakennustyömailla toimijoita erilaisissa yhteiseen rakennustyömaahan liittyvissä asioissa. Verohallinto puolestaan vastaa yhteiseltä rakennustyömaalta ilmoitettaviin työntekijätietoihin liittyviin kysymyksiin.

3.2.2 Yhteisen rakennustyömaan rajaaminen

Rakennustyömaa rajataan useimmiten siten, että ainoastaan rakennustöitä tekevillä on pääsy alueelle. Rakennustyömaa-alue on rajattu esimerkiksi aidalla, esteellä tai lippusiimalla, tai lukittavien ovien tai porttien kautta pääsee sisälle rakennukseen tai rakennuksen osaan, jossa töitä tehdään.

Yhteinen rakennustyömaa voi kuitenkin muodostua myös siten, että työmaata ei rajata samalla alueella tapahtuvasta muusta, alueella päivittäin tapahtuvasta varsinaisesta toiminnasta. Työ tehdään esimerkiksi kauppakeskuksen aulassa, jossa asiakkailla on vapaa kulkumahdollisuus. Kun kaksi rakennustyötä suorittavaa yritystä vain toimii samanaikaisesti, edellytykset yhteisen rakennustyömaan muodostumiselle täyttyvät. 

Siltä osin, kun kysymys on siitä, muodostuuko yhteinen rakennustyömaa vai ei, sitovan vastauksen saamiseksi on siis aina käännyttävä työsuojeluviranomaisen puoleen.

3.2.3 Mikä on yhteisen rakennustyömaan syntyedellytyksenä olevaa rakentamista?

Yhteisen rakennustyömaan syntyedellytyksenä on se, että rakennustyömaalla suorittaa vähintään kaksi työnantajaa tai itsenäistä työnsuorittajaa rakennustyötä.

Rakennustyön turvallisuudesta annettu valtioneuvoston asetus (205/2009) on tarkoitettu sovellettavaksi varsin laaja-alaisesti rakentamiseen. Asetuksen soveltamisalaan kuuluu kaikki rakentamiseen liittyvä toiminta. On huomattava, että urakkailmoituksen perusteena oleva rakentamispalvelun käsite on eri asia kuin yhteisen rakennustyömaan syntymisen perusteena käytetty rakennustyön käsite.

Seisokkityömaita voidaan työmaatoiminnot ja hankkeen laajuus huomioon ottaen verrata perinteisiin rakennustyömaihin. Seisokkityömailla saatetaan tehdä tuotantolaitokseen tai sen rakennelmiin kohdistuvia korjaamis- ja kunnossapitotöitä sekä asennuksia. Tällaisia töitä ovat mm. lämmönvaihtimien, kolonnien, säiliöiden, sähköverkon, putkistojen ja teräsrakenteiden huolto-, korjaus- ja kunnossapitotyöt (sisältäen mm. osien purkamista, irrotusta, vaihtoa, kiinnitystä, hiekkapuhallusta, maalausta jne.) ja niihin liittyvä työtasojen ja kulkuteiden pystytys ja purkaminen.

Työsuojeluviranomainen on muistiossaan katsonut, että seisokkityömaita ovat esimerkiksi sellaiset työmaat,

• joiden kesto on yli kuukauden ja jolla työskentelee samanaikaisesti yhteensä vähintään 10 työntekijää sekä
• joiden työn määrä on yli 500 henkilötyöpäivää.

Näihin työmaihin sovelletaan rakennustyön turvallisuudesta annettuja määräyksiä, jolloin turvallisuuden hallintamenettelyt tulee järjestää asetuksen mukaisesti. Seisokkityömaat siis kuuluvat tiedonantovelvollisuuden piiriin.

3.2.4 Mikä on muuta rakentamista?

Työsuojeluviranomaisen muistiossa on prosessin käynnissä pitämiseen liittyvät kunnossapitotyöt rajattu pois rakennustyön turvallisuudesta säädetyn valtioneuvoston asetuksen (205/2009) piiristä. Siten esimerkiksi teollisten tuotantolaitosten koneisiin ja laitteisiin kohdistuvat kunnossapitotyöt sekä koneiden osien uusiminen tai muut kunnossapitotyöt (esimerkiksi koneiden, laitteiden sekä putkistojen kunnossapitotyöt) eivät ole rakennustyötä.

Työtasojen tai kulkuteiden pystytys ja turvallisten kulkuteiden asennus esimerkiksi koneiden huoltoa tai muuta kunnossapitoa varten ei ole rakennustyötä, jollei siihen samalla liity rakentamista.

3.2.5 Työntekijäluettelosta yhteisellä rakennustyömaalla

Pääurakoitsija toimii yleensä päätoteuttajana. Uuden rakentamiseen liittyvän tiedonantovelvollisuuden yhteydessä päätoteuttajalle myös säädettiin työturvallisuuslain (738/2002) 52 b §:ssä velvollisuus pitää yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä luetteloa. Työsuojeluviranomainen valvoo työntekijäluetteloa. Luettelon on oltava ajantasainen ja helposti viranomaisten tarkistettavissa.

Päätoteuttajalla on verotusmenettelylain perusteella myös velvollisuus antaa kuukausittain työntekijäilmoitus Verohallinnolle. Työntekijäilmoituksessa on kysymys henkilöistä, joiden on pidettävä kuvallista tunnistekorttia ja joiden pitää olla merkittynä työntekijäluetteloon. Työntekijäluettelo työmaalla työskentelevistä henkilöistä on sisällöltään kuitenkin hieman suppeampi kuin Verohallinnolle toimitettava työntekijäilmoitus.

Työturvallisuuslain ja verotusmenettelylain säädöksillä on yhteinen tavoite: kaikilla yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevillä henkilöillä pitää olla kuvallinen tunnistekortti ja heidät pitää merkitä sekä päätoteuttajan pitämään ajantasaiseen työntekijäluetteloon että ilmoittaa työntekijäilmoituksilla Verohallintoon ajantasaisesti työskentelykuukausiltaan.  

Verohallinto edellyttää, että työntekijäilmoituksella ilmoitetaan kaikki kyseisen kuukauden aikana yhteisellä rakennustyömaalla työskennelleet työntekijät, vaikka työntekijä olisi ollut työmaalla ainoastaan yhden päivän aikana. Sellaisia työntekijöitä, jotka eivät kyseisen kuukauden aikana ole työmaalla vielä aloittaneet työskentelyään tai ovat jo työskentelyn siellä lopettaneet tai ovat muuten väliaikaisesti koko kuukauden poissa työmaalta, ei saa ilmoittaa työntekijäilmoituksella.

Työsuojeluviranomaisen vaatimukset työntekijäluettelon ajantasaisuudesta poikkeavat Verohallinnon työntekijäilmoitusten ajantasaisuuden vaatimuksista.   

3.2.6 Yrityksen velvollisuus antaa työntekijätiedot päätoteuttajalle

Jokaisen yhteisellä rakennustyömaalla toimivan yrityksen on toimitettava päätoteuttajalle tiedot omista työmaalla työskentelevistä työntekijöistään. Myös itsenäinen työnsuorittaja on velvollinen toimittamaan tiedot omalta osaltaan. Samat velvollisuudet koskevat sekä kotimaisia että ulkomaisia toimijoita.

Työnantajan on annettava tiedot ennen työskentelyn aloittamista. Työskentelyn aikana muuttuneet tiedot on ilmoitettava päätoteuttajalle viipymättä, jotta päätoteuttaja voi ilmoittaa oikeat työntekijätiedot Verohallinnolle.

Jos päätoteuttaja kerää työntekijätiedot suoraan työntekijöiltä, työnantajan on varmistettava, että työntekijä on antanut samat tiedot päätoteuttajalle kuin työnantajalle. Työskentelyajan pitää olla todenmukainen, ja ellei sitä voida työskentelyn alkaessa tietää, tieto on korjattava päätoteuttajalle heti, kun työskentelyn kesto on tiedossa. Päätoteuttajan tulisi myös varmistua työntekijän ilmoittaman työnantajatiedon oikeellisuudesta.

Työntekijästä ei saa antaa tietoa sellaiselta kuukaudelta, jona hän ei ole tosiasiallisesti työskennellyt työmaalla. Työntekijää ei esimerkiksi saa ilmoittaa Verohallinnolle kulkuluvan voimassaolon perusteella.

3.3 Kenestä päätoteuttajan täytyy antaa työntekijätiedot?

Päätoteuttajan tiedonantovelvollisuus koskee kaikkia yhteisellä rakennustyömaalla työskenteleviä, vaikka henkilö ei konkreettista rakentamistyötä tekisikään. Esimerkiksi rakennustyömaalla työskentelevät toimistotyöntekijät, siivoojat, vartijat, työnjohtoon kuuluvat henkilöt, suunnittelijat, projektipäälliköt sekä työturvallisuuskoordinaattorit on ilmoitettava Verohallinnolle. Jos rakennustyön tekemisaluetta ei voida rajata alueen muusta toiminnasta, tiedot annetaan kuitenkin vain rakennustyöhön osallistuvista henkilöistä.

Työmaalla työskentelevän osakeyhtiön osakkaan työsuhteen laaduksi ilmoitetaan ”1 = työsuhteinen”. Yksityisen elinkeinonharjoittajan ja hänen puolisonsa tai henkilöyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen työsuhteen laaduksi ilmoitetaan ”3 = ammatinharjoittaja tai muu vastaava”.  

Työmaalla työskentelevät opiskelijat ja harjoittelijat ilmoitetaan työntekijäilmoituksella kuten muutkin työsuhteiset työntekijät, jos työtä ohjaava yritys on tehnyt opiskelijan kanssa työsopimuksen.

Opiskelijan työnantajana ilmoitetaan oppilaitos ja opiskelijan työsuhteen laatuna ilmoitetaan ”4 = harjoittelija”, jos yrityksen ja opiskelijan välillä ei ole työsopimusta, eikä opiskelijalle makseta palkkaa tai muuta korvausta.

Myös yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevät henkilöt, esimerkiksi yhdistysten talkootyöläiset, ilmoitetaan työntekijäilmoituksella ja heille merkitään työsuhteen laaduksi ”5 = talkootyö”. 

3.3.1 Rakennustyöntekijän ns. verotuksellinen työsuhde ja työntekijäilmoitukset

Rakennustyömaalla työskentelevä henkilö voi olla rakennustyömaalla työskentelevän yrityksen työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja, tai henkilö voi käyttää laskutuspalvelua, jossa laskutuspalveluyritys laskuttaa hänen tekemästään työstä toimeksiantajayritystä. Jälkimmäisessä tilanteessa osapuolet sopivat työsuhteesta ja korvaus maksetaan työntekijälle palkkana. Työntekijä on kuitenkin itse hankkinut toimeksiannon urakoitsijalta, mutta ei ole työsuhteessa urakoitsijaan.

Korvaus maksetaan palkkana, josta laskutuspalveluyritys hoitaa työnantajan velvoitteet eli toimittaa ennakonpidätyksen, maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksun ja antaa vuosi-ilmoituksen. Laskutuspalveluyritysten toiminta eroaa esimerkiksi tilitoimistoista siinä, että laskutuspalvelussa työntekijä ja laskutuspalveluyritys sopivat nimenomaisesti työsuhteen muodostumisesta välilleen.

Tällaista laskutuspalveluyrityksen ja työntekijän välistä suhdetta pidetään ns. verotuksellisena työsuhteena. Laskutusyritys maksaa suorituksen työn tehneelle nettomääräisenä ja vähentää normaalin työnantajan tapaan työnantajasuoritukset, joihin lukeutuvat esimerkiksi ennakonpidätykset ja työeläkemaksut. Laskutusyritys myös vähentää suorituksesta muun muassa oman välityspalkkionsa ja arvonlisäveron ennen kuin se suoritetaan työntekijälle.

3.3.1.1 Työntekijäilmoitus

Työntekijöitä koskevassa tiedonantovelvollisuudessa laskutusyritystä pidetään työtä tekevän henkilön työnantajana. Päätoteuttaja siis ilmoittaa työntekijäilmoituksella työtä tekevän henkilön laskutusyrityksen työntekijänä.

Laskutusyrityksen vastuu työntekijöiden ilmoittamisesta voidaan rinnastaa vuokratyönantajan vastuuseen vuokratyöntekijöistä. Työntekijää koskevien yksilöintitietojen oikeellisuudesta on vastuussa laskutusyritys. Toisaalta käyttäjäyrityksellä on parempi tieto työn tekemiseen liittyvistä seikoista. Käyttäjäyrityksellä on tämän vuoksi vastuu ilmoittaa edellä mainitut tiedot yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajalle.

3.4 Kenestä päätoteuttajan ei tarvitse toimittaa työntekijätietoja?

3.4.1 Tavaraa työmaalle kuljettavat

Työsuojeluviranomaisen muistion mukaan yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevien piiristä on rajattu pois työmaalle tavaraa kuljettavat henkilöt. Kuljettajien ei siis katsota työskentelevän yhteisellä rakennustyömaalla. Jos kuljettaja kuitenkin osallistuu työmaalla työntekoon muualla kuin auton lavalla tai sen välittömässä läheisyydessä, häntä pidetään työmaalla työskentelevänä. Elementtien kuljettajan katsotaan työskentelevän työmaalla, kun hän purkaa lastin muualle kuin varastopaikkaan tai osallistuu itse asennustyöhön. Jos betonipumppuauton kuljettaja ryhtyy pumppaamaan betonia kohteeseen, kyse on työmaalla työskentelystä.

Jos henkilön ei työsuojeluviranomaisen ohjeen mukaan katsota työskentelevän yhteisellä rakennustyömaalla, hänestä ei luonnollisesti tarvitse myöskään tehdä ilmoitusta Verohallinnolle. 

3.4.2 Vierailijat ja viranomaiset

Työsuojeluviranomaisen muistiossa on yhteisellä työmaalla työskentelystä rajattu pois esimerkiksi viranomaiset ja vierailijat, jotka eivät työskentele työmaalla rakennuttajan tai urakoitsijoiden tekemän sopimuksen perusteella. Työsuojeluviranomaisen muistiossa (työsuojelu.fi) on selvitetty tarkemmin, milloin kyse on työmaalla vierailevasta henkilöstä ja milloin kyse on jo työmaalla työskentelystä.

Koska Työsuojeluviranomaisen mukaan vierailijat ja viranomaiset eivät työskentele yhteisellä rakennustyömaalla, ei vierailijoita eikä viranomaista ilmoiteta työntekijätiedoissa. 

3.4.3 Rajaamattomalla alueella muuta kuin rakennustyötä tekevät

Verohallinnolle ilmoitetaan yhteiseltä rakennustyömaalta vain rakennustyöhön osallistuvat työntekijät silloin, kun rakennustyön tekemisen aluetta ei voi rajata erilleen alueen päivittäistoiminnasta, kuten tehdastyöstä tai koulujen, kauppakeskusten tai sairaaloiden toiminnasta.

Tällaiselta rajaamattomalta yhteiseltä rakennustyömaalta ilmoitetaan vain rakennustyöhön osallistuvat työntekijät. Rajaamattomalta yhteiseltä työmaalta ei siten ilmoiteta esimerkiksi tehtaan prosessityöntekijöitä, koulun, kauppakeskuksen tai sairaalan henkilökuntaa.

Näissä tapauksissa on huomattava, että työsuojeluviranomaisen muistion mukaan työmaa-aluetta, jota ei voi rajata esimerkiksi aidalla, esteellä tai lippusiimalla siten, että siellä työskentelisi vain rakennustyössä olevia, tulee kaikilla alueella työskentelevillä työntekijöillä olla kuvallinen tunnistekortti (toisin sanoen heitä pidetään yhteisellä työmaalla työskentelevinä). 

3.5 Tiedonantovelvollisuuden alaraja

Lain mukaan Verohallinto voi päätöksellään rajoittaa tietojen antamista tilanteissa, joiden merkitys on verovalvonnallisesti vähäinen.

Tietoja ei tarvitse antaa, jos työmaakohtaisen hankkeen kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa on enintään 15 000 euroa. Hankkeen kokonaisarvoa laskettaessa otetaan huomioon vain rakennuttajan ulkopuoliselta tilaamien urakoiden arvo, ei rakennuttajan oman yrityksen kustannuksia, esim. henkilökunnan palkkakustannuksia.

Jos pääurakan arvo ylittää 15 000 euroa, pääurakoitsijan on ilmoitettava raja-arvon ylittymisestä muille työmaalla toimiville yrityksille. Jos taas pääurakan arvo on 10 000 euroa ja kolmen rakennuttajan sivu-urakan arvo kukin on 2 000 euroa, rakennuttajan on ilmoitettava pääurakoitsijalle ja muille yrityksille raja-arvon ylittymisestä.

Jos raja-arvon ylittyminen on tiedossa jo sopimuksen tekovaiheessa, tiedonantovelvollisuudesta voidaan tiedottaa jo sopimuksessa. Jos taas raja-arvo ylittyy vasta työn aikana, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin raja-arvon tiedetään ylittyvän. 

Verohallinto on vahvistanut edellä mainitun tiedonantovelvollisuuden euromääräisen alarajan 11.3.2016 antamallaan päätöksellä (A24/200/2016).

3.6 Työntekijätietojen tietosisältö

Kukin yhteisellä työmaalla toimiva yritys on velvollinen ilmoittamaan työntekijöidensä tiedot ennen työskentelyn alkua työmaan päätoteuttajalle, joka on velvollinen ilmoittamaan tiedot Verohallinnolle kootusti. Jollei työmaalle ole asetettu päätoteuttajaa, ilmoitusvelvollinen on rakennuttaja.

Jos työntekijä ei jonain kuukautena työskentele työmaalla, häntä ei ilmoiteta työmaan työntekijätiedoissa. Tietuekuvauksessa on kerrottu, mitkä tiedot ovat pakollisia, vapaaehtoisia ja mitkä ehdollisesti pakollisia, jolloin tieto on pakollinen vain tietyissä tilanteissa. Ehdollisesti pakollisissa tiedoissa tietyn tiedon täyttäminen tai laskennan tulos tekee toisesta tiedosta pakollisen.

Tarkemmat kuvaukset toimitettavasti tiedoista löytyvät tietuekuvaukselta VSRAKYHT ja VSTYONTE.

4 Kotitalous rakennuttajana

4.1 Mikä on tiedonantovelvollisuuden alaista rakennustyötä?

Yksityishenkilön on ilmoitettava Verohallinnolle kaikki rakennusluvan alaiset työt, mutta tiedonantovelvollisuuden syntymiselle ei ole samanlaista euromääräistä alarajaa kuin yritysten menettelyssä. Jos rakennustyö on edellyttänyt vain toimenpide- tai purkamislupaa, tietoja ei tarvitse toimittaa Verohallinnolle. Myöskään ilmoituksenvaraisista rakennustöistä ei tietoja tarvitse toimittaa.

Rakennusluvan myöntää kunkin kunnan oma rakennusvalvontaviranomainen. Rakennusluvan alaiset työt saattavat vaihdella kunnittain. Tältä osin on syytä olla yhteydessä oman kotikunnan rakennusvalvontaviranomaiseen. Muutamissa suurimmissa kaupungeissa ei enää edellytetä rakennuslupaa kaikissa sellaisissa rakennustöissä, joissa rakennuslupa aiemmin vaadittiin.

Tiedot annetaan kaikista rakennusluvan alaisista töistä, olipa ne tehty omakotikiinteistöllä tai osakkaan omistamassa kerrostalohuoneistossa. Vaikka asunto-osakeyhtiö hakeekin osakkaan puolesta rakennusluvan huoneistossa tehtäviin muutostöihin, tiedonantovelvollisena toimii huoneiston omistava henkilö, koska hän on työn tilaajana tiedonantovelvollinen. 

Rakennusluvan alaisista töistä on annettava tieto siinäkin tapauksessa, että työstä ei olisikaan maksettu suorituksia (esim. työ on tehty hartiapankkirakentamisena tai talkootyönä). 

4.2 Mitä kotitalouden on ilmoitettava?

Rakennuttajan on annettava tiedot rakennustyön suorittaneista yrityksistä ja näille maksetuista suorituksista. Työn tehneiden yritysten työntekijöitä ei kotitalouden tarvitse ilmoittaa.

Jos rakennuttaja on itse palkannut työntekijän, työntekijätiedot ilmoitetaan samoin kuin työntekijöille maksetut palkat ja muut vastikkeet.

Talkootyöstä ja ennen lain voimaantuloa tehdyistä rakennustöistä ilmoitetaan ainoastaan rakennuskohdetta koskevat tiedot ja tieto siitä, ettei palkkoja tai muita vastikkeita ole maksettu ollenkaan tai ettei niitä ole maksettu lain voimaantulon jälkeen. Talkootyöntekijöiden nimiä ei tarvitse ilmoittaa. 

Verotusmenettelylain (1558/1995) 15 d §:ssä säädetään rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön tiedonantovelvollisuudesta seuraavasti:

15 d §

Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön velvollisuus antaa tietoja

Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön, jonka lukuun rakennusta tai sen osaa rakennetaan tai korjataan, taikka maapohjaan kohdistuvaa työtä suoritetaan, on silloin, kun rakennustyö ei liity hänen harjoittamaansa yritystoimintaan, 15 b ja 15 c §:ssä säädetyn tiedonantovelvollisuuden sijasta toimitettava Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset tiedot rakentamistyön suorittaneista työntekijöistä ja yrityksistä yksilöinti- ja yhteystietoineen. Lisäksi hänen on toimitettava tiedot näille maksamistaan palkoista ja muista vastikkeista. Tiedonantovelvollisuus ei koske rakentamista, johon maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan ei ole haettava rakennuslupaa.

Rakennuttajan on annettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot Verohallinnolle ennen maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua rakennuksen käyttöönottoa edeltävää loppukatselmusta. Rakennuttajan on esitettävä katselmuksen yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antama todistus tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä.

Jos 2 momentissa tarkoitettua todistusta ei ole esitetty 2 momentissa tarkoitetun katselmuksen yhteydessä, rakennusvalvontaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava asiasta Verohallinnolle.

Verohallinto antaa tarkempia määräyksiä annettavista tiedoista, tietojen antamisen ajankohdasta ja tavasta sekä oikeudesta olla antamatta tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja tilanteissa, joiden merkitys on taloudellisesti tai verovalvonnallisesti vähäinen.

4.3 Todistus Verohallinnolta loppukatselmusta varten

Rakentamisilmoitus on annettava Verohallinnolle ennen käyttöönottoa edellyttävää loppukatselmusta. Loppukatselmusta varten rakentamisilmoitus on annettava, vaikka rakennustyö tai osa siitä on tehty ennen lain voimaantuloa (1.7.2014).

Loppukatselmus voidaan kuitenkin pitää vaiheittain esimerkiksi silloin, kun rakennus tai sen osa on valmis, mutta rakennustyöt muussa osassa kohdetta vielä jatkuvat. Jos loppukatselmus toteutetaan vaiheittain, tiedonantovelvollisuus on täytettävä kutakin rakentamisvaihetta koskevan osittaisen loppukatselmuksen (esimerkiksi käyttöönottokatselmuksen) yhteydessä siihen mennessä maksetuista palkoista ja vastikkeista.

Rakentamisilmoituksen toimitettuaan ilmoittaja saa Verohallinnolta postitse (ilman eri pyyntöä) todistuksen tietojen toimittamisesta. Kotitalouden on esitettävä loppukatselmuksessa Verohallinnon antama todistus rakennusvalvontaviranomaiselle.

Jos rakentajana toimii kaksi henkilöä, esimerkiksi puolisot yhdessä, rakennuskohteesta riittää yksi ilmoitus eikä siitä myöskään anneta kuin yksi todistus.

4.4 Ilmoitustavat

Tiedot voidaan antaa Verohallinnolle joko paperilomakkeella tai sähköisesti verkkolomakkeella Suomi.fi-palvelun kautta. Sähköiseen palveluun kirjautuminen edellyttää tunnistautumista. Yksityishenkilö voi käyttää kirjautuessaan pankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia (HST-korttia).

4.5 Talotehdas tai rakennusliike yksityishenkilön rakennustyömaalla

Yksityishenkilön tai kotitalouden tiedonantovelvollisuus kattaa ainoastaan hänen itsensä solmimat sopimukset. Jos kotitalouden rakennuttamishankkeissa toimii urakoitsijana esimerkiksi rakennusliike tai talotehdas (esim. omakotitalon rakentamisen yhteydessä), kotitalous ilmoittaa tekemänsä sopimuksen talotehtaan tai rakennusliikkeen kanssa ja ainoastaan itse palkkaamansa työntekijät, jos sellaisia on.

Kyseisten yritysten tiedonantovelvollisuus määräytyy urakkailmoitusten ja työntekijäilmoitusten tiedonantovelvollisuuden perusteiden mukaisesti. Kukin urakoitsija on siten tiedonantovelvollinen omasta aliurakastaan myös omakotityömaalla. Päätoteuttajaksi nimetty talotehdas tai rakennusliike on tiedonantovelvollinen kaikista työntekijöistä yhteiseksi rakennustyömaaksi muodostuneella omakotityömaalla.

Jos työmaalla rakennetaan tai korjataan rakennusta tai sen osaa rakennuttajana olevan yksityishenkilön omaan käyttöön, ei työntekijöillä tarvitse olla kuvallisia henkilötunnisteita. Päätoteuttajana olevan rakennusliikkeen tai talotoimittajan on kuitenkin toimitettava työntekijätiedot Verohallinnolle kuukausittain. Kukin urakoitsija on siten ilmoitusvelvollinen päätoteuttajalle omista työntekijöistään myös omakotityömaalla.

Työntekijätietojen antaminen omakotityömaalla ei kuitenkaan siirry rakennuttajana olevalle kotitaloudelle, jos päätoteuttajaa ei ole nimetty sopimuksessa.

5 Milloin urakka- ja työntekijäilmoitukset on annettava?

5.1 Tietojen antamisajankohta

Urakkatiedot ja työntekijätiedot on annettava Verohallinnolle viimeistään kohdekuukautta toisena seuraavan kuukauden viidentenä päivänä, eli esimerkiksi tammikuun tiedot annetaan viimeistään maaliskuun viidentenä päivänä. Ilmoitus voidaan antaa oikea-aikaisena kohdekauden alusta alkaen, mutta tietoja ei voi ilmoittaa etukäteen: esimerkiksi tammikuun tiedot voi antaa tammikuun alusta alkaen, mutta ei vielä joulukuussa. Jos määräpäivä on viikonloppu tai muu pyhäpäivä, siirtyy määräpäivä seuraavaksi arkipäiväksi. 

5.2 Urakka- ja työntekijäilmoituksen tiedonantovelvollisuuden alkaminen

Tiedonantovelvollisuus koskee 1. päivänä heinäkuuta 2014 tai sen jälkeiseltä ajalta annettavia tietoja. Vaikka urakka työmaalla olisikin alkanut jo ennen 1.7.2014, tiedot työntekijän työskentelystä ja maksetuista urakkasuorituksista annetaan heinäkuun ensimmäisestä päivästä eteenpäin.

Urakkaa ja työntekijöitä koskeva tiedonantovelvollisuus alkaa silloin, kun rakennustyö alkaa. Ennakkomaksuista annetaan kuitenkin urakkailmoitus heti maksukuukautena.

Urakkatiedoissa rakennustyö katsotaan alkaneeksi silloin, kun rakennustyöt työmaalla tosiasiallisesti aloitetaan, esim. rakennuspaikan raivaamisella. Näin myös siinäkin tapauksessa, että työmaalla tehdään ensimmäistä työtehtävää, vaikka lupia ei ole vielä saatu tai ilmoituksia tehty. Urakkatietojen tiedonantovelvollisuuden alkamista tarkastellaan sopimuskohtaisesti.

Tiedot on annettava, vaikkei työtä olisi vielä ehditty laskuttaa.

Jos tilaaja maksaa ennakkomaksuja ennen töiden aloittamista, ennakkomaksuista on annettava tieto, vaikkei töitä olisi vielä aloitettukaan. Tietuekuvauksessa on oma kohtansa ennakkomaksuille. Ennakkomaksun jälkeisiltä kuukausilta (ns. välikuukausilta), jolloin töitä ei vielä ole aloitettu, ei tietoja tarvitse toimittaa. Kun työt alkavat, ennakkomaksu sisällytetään urakan yhteissummaan ja sitä ei enää ilmoiteta erikseen (ennakkomaksu-kohdassa).

Työntekijätietojen toimittamisvelvollisuuden osalta on olennaista tieto siitä, että työmaalla toimii useampi työnantaja. Tiedonantovelvollisuus alkaa heti ensimmäisen työnantajan aloittaessa työt työmaalla.

5.3 Tiedonantovelvollisuuden päättyminen

5.3.1 Urakkatietojen tiedonantovelvollisuuden päättyminen

Urakka päättyy silloin, kun työ on luovutettu tilaajalle ja tilaaja on sen vastaanottanut. Tiedonantovelvollisuus urakasta päättyy kuitenkin vasta sitten, kun urakoitsija ei enää laskuta urakasta tilaajaa. Urakkailmoitusta ei tarvitse enää antaa takuuajan jälki- ja korjaustöistä, ellei urakoitsija laskuta viimeistä urakkaerää tilaajalta takuuajan päätyttyä.

Takuuaikana tilatusta, varsinaisten takuu- ja korjaustöiden ulkopuolisesta lisätyöstä on tilaajan kuitenkin annettava urakkailmoitus normaalisti. 

5.3.2 Työntekijätietojen tiedonantovelvollisuuden päättyminen

Työntekijäilmoitus on annettava Verohallinnolle niin kauan kuin yhteinen rakennustyömaa on käynnissä. Työsuojeluviranomainen ohjaa yhteisen rakennustyömaan päättymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Työsuojeluviranomaisen mukaan yhteinen rakennustyömaa voi jatkua, vaikka päätoteuttaja on jo luovuttanut oman työnsä tilaajalle eikä toimi enää työmaalla. Tiedonantovelvollisuus työntekijätiedoista siirtyy rakennuttajalle tai rakennuttajan nimeämälle uudelle päätoteuttajalle. 

6 Tietojen antamisen tapa

6.1 Ilmoitustavat

Urakka- ja työntekijäilmoitukset voidaan toimittaa Verohallinnolle sähköisesti tai paperilomakkeilla. Sähköisesti tiedot voidaan toimittaa joko Ilmoitin.fi-palvelun kautta tai Suomi.fi-palvelun verkkolomakkeella.

Ilmoitin.fi-palvelua käytetään ohjelmistojen tuottamien ilmoitustiedostojen lähettämiseen. Palvelussa voi myös lähettää tietuekuvauksen mukaisia tiedostoja tekstitiedostoina. Tarkempi kuvaus tiedoston muodosta ja tietosisällöstä löytyy tietuekuvauksista. Lisätietoja ja ohjeita saa Ilmoitin.fi-palvelun Lähetysohjeesta.

Suomi.fi-palvelussa täytetään sähköinen verkkolomake. Palvelu ohjaa antamaan tiedot oikean muotoisina. Suomi.fi-palvelun arkistossa aiemmin annetun ilmoituksen tietoja voi käyttää uuden ilmoituksen pohjatietona.

Lomakkeen täyttämisen jälkeen lomake lähtee suoraan Verohallinnon sähköiseen järjestelmään.

Yrityksen tai yhteisön puolesta toimivat tarvitsevat sähköisiin palveluihin kirjautumista varten Katso-tunnisteen. Katso-tunnisteen tarvitsevat esimerkiksi tilitoimistot ja asunto-osakeyhtiöiden puolesta toimivat isännöintiyritykset. Kaupparekisteriin merkitty toimitusjohtaja tai isännöitsijä voi tunnistautua palveluun yhtiön puolesta omilla pankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla (ns. HST-kortilla). Yksityishenkilöt, kuten kotitalous, yksityinen elinkeinonharjoittaja tai alkutuottaja, voivat käyttää kirjautuessaan pankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia. Lisätietoa ja ohjeita Katso-tunnisteista saa osoitteesta vero.fi/Katso.

Urakka- ja työntekijäilmoituslomakkeet voi tulostaa vero.fi-sivulta.

6.2 Katso-roolit ilmoittamiseen

Verohallinnon sähköinen ilmoittaminen edellyttää Katso-tunnisteen käyttämistä yrityksen ja yhteisön puolesta toimittaessa. 

Yrityksen nimenkirjoitusoikeudellisen henkilön Katso-tunnisteeseen voidaan liittää pääkäyttäjyys. Pääkäyttäjä voi hallinnoida yrityksen tietoja Katso-palvelussa sekä myöntää valtuutuksia alitunnisteella toimimista varten.

Urakkaa ja työntekijöitä koskevat tiedot voi antaa Katso-tunnisteella, jolla on yrityksen pääkäyttäjän, rinnakkaispääkäyttäjän, oma-aloitteisten verojen ilmoittajan tai vertailutietojen ilmoittajan rooli. Pääkäyttäjä voi valtuuttaa ilmoittajan käyttämään vertailutietojen ilmoittaja -roolia. Tällä roolilla voidaan antaa vain urakka- ja työntekijätietoja koskevia tietoja Verohallinnolle. Vertailutietojen ilmoittaja -rooli voidaan antaa myös alitunnisteelle.

Rakentamisilmoitukset voi antaa myös oma-aloitteisten verojen ilmoittaja -roolilla. Erillistä valtuutusta ei tarvita, jos ilmoittajalla on jo käytössään oma-aloitteisten verojen ilmoittaja -rooli.

Toimintaohjeet tunnisteen perustamiseen löytyvät sähköisen asioinnin sivustolta.

Myös ulkomaiset ilmoittajat tarvitsevat sähköisessä ilmoittamisessa Katso-tunnisteen. Katso-tunniste on mahdollista antaa

• Suomeen rekisteröidyn yrityksen edustajille, jotka ovat ulkomaalaisia ja
• ulkomaille rekisteröidyn yrityksen edustajille, jotka voivat olla ulkomaalaisia tai suomalaisia.

Ulkomaisen henkilön tulee todentaa henkilöllisyytensä ja nimenkirjoitusoikeutensa julkisen notaarin vahvistamin asiakirjoin. 

6.3 Perusilmoitus

Kohdekuukauden tiedot annetaan ensimmäisen kerran aina perusilmoituksella (P), vaikka ilmoitus annettaisiinkin myöhässä vasta eräpäivän jälkeen. Perusilmoitukselle muodostuu automaattisesti yksilöllinen ilmoitustunniste ja ilmoituksen antamisajankohta. Tunnus on ilmoituskohtainen, sisälsipä ilmoitus yhden tai useamman työmaan tai sopimuksen tiedot.

Samalle kohdekuukaudelle voidaan antaa useita perusilmoituksia. Kullekin perusilmoitukselle muodostuu oma yksilöllinen ilmoitustunniste, vaikka ilmoittaja (ja työmaat tai sopimukset) pysyisivätkin samoina. 

6.4 Korjausilmoitus

Jos urakka- tai työntekijäilmoituksessa on virhe, jonka Verohallinto edellyttää korjattavan kohdekuukaudelta, tiedonantovelvollisen on annettava kyseiseltä kuukaudelta korjausilmoitus (K). Korjausilmoituksella tarkoitetaan aiemman perusilmoituksen tai korjausilmoituksen kokonaan korvaavaa ilmoitusta. Korjausilmoituksessa on aina annettava kaikki tiedot uudestaan, myös virheettömistä työmaista ja sopimuksista.

Korjausilmoituksessa on aina ilmoitettava perusilmoituksen yhteydessä saatu ilmoitustunnus. Ilman samalta kuukaudelta annetun perusilmoituksen ilmoitustunnusta korjausilmoitusta ei voi antaa. 

6.5 Poistoilmoitus

Annettu ilmoitus voidaan poikkeuksellisesti myös poistaa kokonaan. Ilmoituksen poisto tapahtuu poistoilmoituksella (D). Tällöinkin ilmoittajan on annettava perusilmoituksen yhteydessä saamansa ilmoitustunnus. 

Tietojen korjaamisessa (K) tai poistamisessa (D) on käytettävä samaa ilmoituskanavaa kuin alkuperäisessä ilmoituksessa (P).

7 Tietojen korjaaminen

7.1 Virheen korjaaminen Verohallinnon kehotuksesta

Verohallinnon lähettämässä korjauspyynnössä pyydetyt tiedot on korjattava kirjeessä esitetyssä määräajassa. Tällöin urakka- tai työntekijäilmoitus on annettava siltä kuukaudelta, jonka tiedot on pyydetty korjaamaan. 

7.2 Virheen korjaaminen oma-aloitteisesti

Pääsääntöisesti tiedonantovelvollinen voi korjata itse huomaamansa virheet seuraavan kuukauden urakka- tai työntekijäilmoituksella. Esimerkiksi kaikki yhteystiedot voidaan muuttaa ja korjata seuraavan kuukauden perusilmoituksella. 

Seuraavissa tapauksissa on tiedot kuitenkin aina korjattava alkuperäisen kohdekuukauden ilmoituksella

• Jos tieto urakasta, urakoitsijasta tai työntekijästä puuttuu kohdekuukauden perusilmoituksesta, on annettava alkuperäisen kohdekuukauden korjausilmoitus, jolle on lisätty puuttuvat tiedot.
• Jos ilmoitusta, jossa urakan, urakoitsijan tai työntekijän tietojen kuuluisi olla, ei ole annettu kohdekuukaudelta ollenkaan, on annettava perusilmoitus oikealta kohdekuukaudelta. 

7.3 Tiedonantovelvollisuuteen liittyviä yleisiä virhetilanteita

Urakka- ja työntekijäilmoituksissa esiintyy toistuvia virheitä, jotka vaikeuttavat rakennusalan yritysten ja työntekijöiden verovalvontaa. Seuraavassa on ohjeita yleisimpien virheiden välttämiseksi.

Huomioitavaa urakkailmoituksissa

• Urakoinnin lajiksi ei saa ilmoittaa työvoiman vuokrausta, jos todellisuudessa on kyse aliurakoinnista. Vastaavasti urakoinnin lajiksi ei saa ilmoittaa urakointia, jos kyse on vuokratusta työvoimasta.
• Urakkailmoitus pitää antaa urakan alkamiskuukauden lisäksi jokaiselta laskutus- tai maksukuukaudelta. Tiedot on annettava myös urakan päätyttyä niin kauan kuin yritys laskuttaa tilaajaa.
• Urakasta ilmoitetaan ainoastaan joko ”laskutettu määrä” tai ”maksettu määrä” tilaajan kirjaustavan mukaan, mutta ei molempia.
• Kohdekuukauden urakkailmoituksessa ilmoitetaan vain kyseiseltä kuukaudelta laskutettu määrä, eli aiemmilta kuukausilta ilmoitettuja summia ei enää lisätä urakkailmoituksen ”laskutettu” tai ”maksettu”-kohtaan. 
• Urakka-ajaksi ilmoitetaan ilmoitushetkellä tiedossa oleva urakan kesto. Jos urakka-aikaa ei tiedetä, ilmoitetaan arvio, jota tarkennetaan myöhemmillä ilmoituksilla kulloinkin olemassa olevan tiedon perusteella.
• Kokonaisurakkasummana ilmoitetaan urakan kokonaisarvo sopimuksesta tai arvio kokonaisurakkasummasta. Kokonaisurakkasummaa voidaan tarkentaa seuraavilla urakkailmoituksilla.
• Urakkailmoituksessa on ilmoitettava tieto käännetyn verovelvollisuuden soveltamisesta silloin, kun laskuttava urakoitsija on sitä laskussaan soveltanut.
• Kun yritys on valtuuttanut toisen yrityksen antamaan työntekijäilmoitukset puolestaan, on tiedonantovelvolliseksi kuitenkin ilmoitettava varsinainen tiedonantovelvollinen (y-tunnus ja nimi) eikä ilmoittaja.
• Urakkailmoituksessa on käytettävä samaa sopimuksen tai työmaan tunnistetta koko työmaalla kestävän urakan tai sopimuksen ajan, riippuen siitä kumman ilmoittamistavan on valinnut. Esimerkiksi työmaakohtaisessa ilmoittamistavassa ei työmaan numeroa voi vaihtaa kesken urakan. Jos työmaa on vaihtunut, tulee kustakin työmaasta ilmoittaa oma urakkatieto. Sopimuskohtaisessa ilmoittamistavassa tulee käyttää samaa sopimuksen numeroa koko sopimuksen ajan. Jos sopimus sisältää useita työmaita, työmaat voidaan erottaa vapaamuotoisessa tekstissä työmaan sijainnista.
• Rakennusliikkeen urakkailmoituksessa voidaan ilmoittaa, keneltä tiedonantovelvollinen rakentamispalvelun tilaaja on saanut toimeksiannon eli urakanantajan tiedot. Urakanantaja-tietoja ei ilmoiteta, jos toimeksiantajana on yksityishenkilö eikä rakennuttaminen liity yksityishenkilön elinkeinotoimintaan tai maatalouteen.

Huomioitavaa työntekijäilmoituksissa

• Työntekijäilmoitus annetaan ainoastaan niistä työntekijöistä, jotka ilmoitettavan kohdekuukauden aikana tosiasiallisesti ovat työskennelleet yhteisellä rakennustyömaalla. Työskentely voidaan todeta esim. työmaalla olevasta läsnäololuettelosta tai sähköisestä kulunvalvontajärjestelmästä, jos sellainen on käytössä. Päätoteuttajan on syytä varmistua siitä, että kaikki työmaalla kohdekuukautena työskennelleet henkilöt sisältyvät kohdekuukauden työntekijäilmoitukseen.
• Päätoteuttajan tulee ilmoittaa kaikkien yhteisellä rakennustyömaalla toimivien työnantajien työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat.  
• Työntekijän työnantajaksi pitää ilmoittaa työntekijälle palkkaa maksava yritys eikä esim. työmaalla työnantajayrityksen sopimuskumppanina toimivaa yritystä. Kommandiittiyhtiön vastuunalaisten yhtiömiesten työnantajaksi ilmoitetaan kommandiittiyhtiö. Ammatinharjoittajan työnantajaksi ilmoitetaan hänen toiminimensä ja tämän työntekijäksi ammatinharjoittaja.
• Vuokratyöntekijöiden työnantajaksi on ilmoitettava se yritys, joka on vuokratun työntekijän työnantaja. Vuokratyönteettäjäksi on ilmoitettava se yritys, joka on tilannut työntekijät omaan käyttöönsä rakennustyömaalle.
• Kun yritys on valtuuttanut toisen yrityksen antamaan työntekijäilmoitukset puolestaan, on tiedonantovelvolliseksi kuitenkin ilmoitettava varsinainen tiedonantovelvollinen (y-tunnus ja nimi) eikä ilmoittaja.
• Työntekijäilmoituksessa on käytettävä samaa työmaan tunnistetta koko työmaan keston ajan.

8 Menettely, jos tietoja ei anneta

8.1 Laiminlyöntimaksu

Jos tiedonantovelvollinen ei täytä tiedonantovelvollisuuttaan, hänelle voidaan määrätä VML 22 a §:n mukaan enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu.

Laiminlyöntimaksu on ilmoituskohtainen. Laiminlyöntimaksua määrättäessä otetaan huomioon annettavien tietojen määrä. Laiminlyöntimaksu määrätään täysin sadoin euroin, eli alin mahdollinen laiminlyöntimaksu on 100 euroa. Tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä

enintään 2 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu, jos

• ilmoituksessa, muussa tiedossa tai asiakirjassa on vähäinen puutteellisuus
• ilmoitus, tieto tai asiakirja on annettu myöhässä ilman pätevää syytä
• tiedot on annettu muulla tavalla kuin Verohallinto on määrännyt.

enintään 5 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu, jos

• ilmoitus, tieto tai asiakirja on olennaisesti puutteellinen tai virheellinen
• ilmoitus, tieto tai asiakirja on annettu kehotuksen jälkeen.

enintään 15 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu, jos

• tiedonantovelvollinen on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän ilmoituksen
• tiedonantovelvollinen ei ole lainkaan antanut ilmoitusta.

Rakennuttajana olevalle luonnolliselle henkilölle voidaan määrätä laiminlyöntimaksu silloin, kun kyse on

• hänen elinkeinotoimintaansa varten tapahtuvaan rakentamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä
• hänen yksityiskäyttöönsä tapahtuvaan rakentamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä yksityiskäyttöön tapahtuvassa rakennuttamisessa myös silloin, kun luonnollinen henkilö ei esitä Verohallinnon antamaa todistusta tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä rakennusvalvontaviranomaiselle.

8.2 Päätoteuttajan vastuu tiedoista

Päätoteuttaja on vastuussa työntekijätietojen ilmoittamisesta Verohallinnolle. Ilmeisenä päätoteuttajan laiminlyöntinä pidetään esimerkiksi tilannetta, jossa työntekijäilmoituksessa ilmoitetaan selkeästi vähemmän työntekijöitä kuin mitä työmaan vahvuus on kohdekuukautena ollut. 

Päätoteuttaja voi vapautua vastuusta ilmoittamalla työnantajan laiminlyönnistä Verohallinnolle siinä tapauksessa, että työnantaja jättää antamatta jotakin työntekijää tai itsenäinen työnsuorittaja itseään koskevat tiedot kokonaan tai osittain päätoteuttajalle. Myös siinä tapauksessa, että työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja ilmoittaa tiedon, jonka virheellisyys on päätoteuttajalle ilmeinen, päätoteuttajan on vastuusta vapautuakseen ilmoitettava puutteesta Verohallinnolle.

Laiminlyöntimaksua ei määrätä päätoteuttajalle, jos tiedoissa on työnantajasta tai itsenäisestä työnsuorittajasta johtuvasta syystä puute tai virhe, josta päätoteuttajan ei voida kohtuudella edellyttää tienneen. 

8.3 Käyttäjäyrityksen ja vuokratyönantajan vastuu vuokratyövoiman ilmoittamisesta

Lain mukaan jokaisen yhteisellä työmaalla toimivan yrityksen on toimitettava päätoteuttajalle tiedot työmaalla työskentelevistä työntekijöistään. Laissa ei kuitenkaan oteta erikseen kantaa siihen, kummalla yrityksellä, vuokratyövoimaa välittävällä yrityksellä vai käyttäjäyrityksellä on velvollisuus ilmoittaa tiedot vuokratyöntekijöistä päätoteuttajalle.   

Vuokratyönantaja ei välttämättä tiedä, millä työmailla vuokratyöntekijä työskentelee, minkä vuoksi työmaalla toimivalla vuokratyövoiman käyttäjäyrityksellä on tosiasiallisesti paremmat edellytykset ilmoittaa päätoteuttajalle tiedot myös sen lukuun työskentelevistä vuokratyöntekijöistä. Vuokratyöntekijää koskevien yksilöintitietojen oikeellisuudesta on kuitenkin vastuussa vuokratyönantaja, kun taas käyttäjäyrityksen voidaan edellyttää tietävän paremmin työn tekemiseen liittyvistä seikoista.

Edellä mainituilla perusteilla käyttäjäyrityksen on annettava tiedot päätoteuttajalle myös yhteisellä työmaalla käyttämistään vuokratyöntekijöistä. Jos käyttäjäyritys laiminlyö velvollisuutensa ilmoittaa nämä tiedot päätoteuttajalle, sille voidaan määrätä laiminlyöntimaksu. Käyttäjäyrityksen tulisi sopimussuhteessaan vuokratyönantajaan varmistaa, että vuokratyönantaja antaa käyttäjäyritykselle tarpeelliset tiedot tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi.  

8.4 Ennakkoperintärekisteristä poistaminen

Tiedonantovelvollisuutensa laiminlyönyt voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä. Ennen poistamista rekisteriin merkitylle lähetetään kuulemiskirje ja annetaan tilaisuus korjata laiminlyönnit.

Laiminlyöntimaksu on ensisijainen ennakkoperintärekisteristä poistoon nähden. 

9 Tietojen säilyttämisaika

Verotusmenettelylain 15 b §:n 4 momentin mukaan tiedonantovelvollisen on säilytettävä työntekijätietoja kuusi vuotta työmaan valmistumisvuoden päättymisestä. Työmaan katsotaan päättyneen silloin, kun työ on vastaanotettu ja luovutettu tilaajalle.

Urakkatietoaineiston säilytysajasta ei ole mainintaa verotusmenettelylain 15 c §:ssä. Kirjanpitolain 10 §:n nojalla kirjanpitovelvollisella on säilyttämisvelvollisuus raportoinnin kohteena olevasta materiaalista. Tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto ja koneellisen kirjanpidon täsmäytysselvitykset sekä muu kuin 1 momentissa mainittu kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt.

Tiedot voidaan säilyttää sähköisessä muodossa. Suomi.fi- ja Ilmoitin.fi-palvelut arkistoivat annetut ilmoitukset 1,5 vuoden ajan. 
 

Tero Määttä
johtava veroasiantuntija

Tanja Runonen
ylitarkastaja