Rakentamisen tiedonantovelvollisuus

Antopäivä
1.11.2019
Diaarinumero
VH/3877/00.01.00/2019
Voimassaolo
1.11.2019 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
A83/200/2017, 25.4.2017

Tässä ohjeessa käsitellään verotusmenettelystä annetun lain 15 b - d §:ien mukaista rakentamiseen liittyvää tiedonantovelvollisuutta Verohallinnolle. Ohjeessa käsitellään tiedonantovelvollisuuden määräytymistä, annettavia tietoja, tietojenantamistapaa sekä tietojen antamiseen liittyviä erityistilanteita.

Ohjetta on uudistettu 1.11.2019 voimaan tulleiden annettavia tietoja ja tiedonantotapoja koskevien muutosten sekä verotusmenettelylain 15 d §:n 2. momentin muutoksen vuoksi.

Ohje korvaa ohjeen Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus A83/200/2017.

1 Johdanto

Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995, myöhemmin verotusmenettelylaki, VML) 15 b - d §:issä säädetään rakentamisen tiedonantovelvollisuudesta. Rakentamisen tiedonantovelvollisuudessa on kyse sivullisen antamista tiedoista, joita hyödynnetään rakennusalan yritysten ja työntekijöiden verovalvonnassa. Tietojen antamisen tarkoituksena on tehostaa harmaan talouden valvontaa. Rakennusalan harmaan talouden torjuntaa koskevaa sääntelyä on myös muussa lainsäädännössä. Tässä ohjeessa käsitellään vain verotusmenettelylain nojalla annettavia tietoja ja muuhun lainsäädäntöön viitataan vain tarpeellisilta osin.

Rakentamisen tiedonantovelvollisuuteen kuuluu työntekijätietojen ilmoittaminen (VML 15 b §), urakkatietojen ilmoittaminen (VML 15 c §),  sekä kotitalouksien velvollisuus antaa tietoja rakentamisesta (VML 15 d §). Kukin tiedonantovelvollisuus on erillinen ja tiedonantovelvollisuus määräytyy eri perusteilla.

Verohallinto on antanut rakentamisen tiedonantovelvollisuutta koskevan päätöksen VH/1950/00.01.00/2019. Päätöksellä on tarkennettu annettavia tietoja sekä rajattu tiedonantovelvollisuutta urakka- ja työntekijätietojen osalta niissä tilanteissa, joiden merkitys on taloudellisesti tai verovalvonnan kannalta vähäinen.

Tämän ohjeen tarkoituksena on selventää eri tiedonantovelvollisuuksien osalta tiedonantovelvollisuuden syntymistä, annettavia tietoja sekä tietojen antamistapaa ja -menettelyä koskevia kysymyksiä. Lisäksi ohjeessa selvennetään menettelyä niissä tilanteissa, joissa tietoja ei ole annettu määräyksistä huolimatta. Ohjeessa käydään myös läpi eri tiedonantovelvollisuuksiin liittyviä tyypillisiä tilanteita.

Rakennusurakoita koskevaa tiedonantovelvollisuutta käsitellään tämän ohjeen luvussa 2. Työntekijätietoja koskevaa tiedonantovelvollisuutta käsitellään tämän luvun ohjeessa 3. Kotitalouden rakentamisilmoituksia käsitellään luvussa 4. Sekä urakka- että työntekijätietojen ilmoittamistapaa käsitellään luvussa 5.  Annettujen ilmoitusten tietojen korjaamista kaikkien ilmoituslajien osalta käsitellään luvussa 6 ja tietojen ilmoittamatta jättämistä koskevaa menettelyä kaikkien ilmoituslajien osalta luvussa 7.  

2 Rakennustyön tilaajan velvollisuus antaa urakkatiedot  (urakkailmoitus)

2.1 Yleistä urakkatietojen ilmoittamisesta

Verotusmenettelylain 15 c §:n mukaan rakentamispalvelun tilaajan  on annettava Verohallinnolle tiedot yrityksistä, jos yritys on:

  • suorittanut tilaajalle arvonlisäverolaissa tarkoitettua rakentamispalvelua (arvonlisäverolaki 1501/1993, 31:n § 3 momentin 1 kohta),
  • suorittanut tilaajalle rakentamistelineiden pystytys- tai purkutyötä tai
  • vuokrannut tilaajalle työvoimaa edellä mainittuihin tarkoituksiin.

Urakalla tarkoitetaan rakentamispalveluja, joita urakoitsija suorittaa sovittua korvausta vastaan. Rakentamispalvelu-nimitystä käytetään tässä ohjeessa yhteisesti arvonlisäverolaissa tarkoitetuista rakentamispalveluista, rakennustelineiden pystytys- ja purkutyöstä sekä työvoiman vuokrauksesta näitä töitä varten.

Lain mukaan Verohallinto voi päätöksellään rajoittaa tietojen antamista tilanteissa, joissa merkitys on verovalvonnallisesti vähäinen. Verohallinnon päätöksen VH/1950/00.01.00/2019 2 §:n mukaan tiedot on annettava, jos urakkasopimuksen yhteenlaskettu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa ylittää 15 000 euroa.

2.2 Kuka on tiedonantovelvollinen?

Rakennuttaja on rakentamispalvelun tilaaja ja siten aina tiedonantovelvollinen ostamastaan rakentamispalvelusta. Tilaajana voivat toimia myös pääurakoitsija, sivu-urakoitsija tai aliurakoitsija. Alihankintaketjussa kukin tilaaja on omalta osaltaan tiedonantovelvollinen omilta aliurakoitsijoiltaan tilaamistaan rakentamispalveluista. Tiedonantovelvollisuus koskee laajasti kaikkia, jotka ovat ostaneet rakentamispalvelua, ei ainoastaan rakentamisalalla toimivia yrityksiä.

Useimmiten tilaaja on yritys tai muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, kuten yhdistys tai säätiö. Rakennusurakan tilaajana voivat toimia myös julkisoikeudelliset oikeushenkilöt, kuten valtio, kunnat, kuntayhtymät ja seurakunnat tai muut itsenäiset verovelvolliset, kuten yhteisetuudet (esimerkiksi tiekunnat). Lisäksi tiedonantovelvollisena tilaajana voi olla ulkomailla toimiva yritys tai sen Suomessa oleva sivuliike silloin, kun kyseinen ulkomainen yhteisö tilaa Suomessa tehtävää rakentamistyötä.

Tilaajana voi olla myös luonnollinen henkilö silloin, kun rakentaminen liittyy hänen harjoittamaansa yritystoimintaan (esimerkiksi henkilö toimii yksityisenä liikkeen- tai ammatinharjoittajana ja rakennuttaa liikkeelleen toimitilan tai maataloudenharjoittaja rakennuttaa uuden navetan). Tällöin luonnollisen henkilön annettava tiedot tilaamastaan rakentamispalvelusta.

Jos työ tilataan erilliseltä oikeushenkilöltä, joka toimii eri y-tunnuksella kuin tilaaja, tiedot on toimitettava, vaikka toimijat kuuluisivat samaan organisaatioon. Urakkatiedot on annettava, vaikka rakentamistyö tilataan esimerkiksi samaan konserniin kuuluvalta yhtiöltä.

Tilaaja voi valtuuttaa toisen tahon ilmoittamaan urakkatiedot puolestaan, mutta vastuu urakkatietojen antamisesta säilyy kuitenkin tiedonantovelvollisella. Rakentamisilmoituksen antamistavoista kerrotaan lisää kappaleessa 5.1.

2.3 Mistä töistä urakkailmoitus on annettava?

2.3.1 Mitä tarkoitetaan urakalla?

Urakalla tarkoitetaan rakentamispalveluja, joita urakoitsija suorittaa sovittua korvausta vastaan. Rakentamispalvelu-nimitystä käytetään tässä ohjeessa yhteisesti arvonli-säverolaissa tarkoitetuista rakentamispalveluista, rakennustelineiden pystytys- ja pur-kutyöstä sekä työvoiman vuokrauksesta näitä töitä varten.

Urakkailmoitus on annettava myös niistä urakoista, joissa rakentamispalvelun osuus on vähäinen ja myynti on kokonaisuutena katsottava tavaran myynniksi. Ratkaisevaa tiedonantovelvollisuuden kannalta on, että sopimus sisältää rakentamispalvelua. Tavaraa, esimerkiksi rakennusurakkaan kuuluvien rakennusmateriaalien osuutta, ei eritellä pois urakkasummasta.

2.3.2 Urakkailmoitus on annettava arvonlisäverolain mukaisista rakentamispalvelun ostoista

Jos työ katsotaan arvonlisäverolaissa tarkoitetuksi rakentamispalveluksi, on työn tilaaja tiedonantovelvollinen tilaamastaan työstä. Arvonlisäverolain 31 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan rakentamispalvelua on kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen.

Rakentaminen jakaantuu talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä erikoistuneeseen rakennustoimintaan. Rakentamispalvelu voi kohdistua rakennukseen, maapohjaan tai kiinteistöllä olevaan vesialueeseen.

Arvonlisäverolain 31 §:n 3 momentin mukaista rakentamispalvelun käsitettä käytetään myös rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden määrittelyssä (AVL 8 c §). On kuitenkin huomattava, että vaikka tiedonantovelvollinen ei kuuluisikaan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden piiriin, hän on tiedonantovelvollinen urakkatiedoista, jos työ katsotaan arvonlisäverolain 31 §:n 3 momentissa tarkoitetuksi rakentamispalveluksi.

Esimerkki 1: Asunto-osakeyhtiö teettää putki- ja sähköremontin. Urakkaan ei sovelleta AVL 8 c §:n mukaista rakennusalan käännettyä verovelvollisuutta. Asunto-osakeyhtiön ostamassa urakassa on kuitenkin kyse AVL 31 §:n 3 momentin mukaisesta rakentamispalvelusta, joten asunto-osakeyhtiö on tiedonantovelvollinen ostamastaan urakasta.

Arvonlisäverolain rakentamispalvelun käsitettä on käsitelty enemmän Verohallinnon ohjeessa rakentamispalvelun myynnistä ja omasta käytöstä arvonlisäverotuksessa ja Verohallinnon ohjeessa rakennusalan käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta.

2.3.3 Muut työt, joista on annettava urakkailmoitus

Tiedonantovelvollisuus koskee myös rakentamispalvelua varten ostettuja rakennustelineiden pystytys- ja purkutöitä ja työvoiman vuokrausta rakentamispalvelun suorittamista tai rakentamistelineiden pystytystä tai purkua varten, vaikka nämä eivät  ole arvonlisäverolain mukaisia rakentamispalveluja.

2.3.4 Rajanvetoa urakkailmoitusten antamisesta eri tilanteissa

Erillinen suunnittelu ja valvonta

Suunnittelu ja valvonta eivät erikseen hankittuina kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin. Suunnittelua ei pidetä rakennuspalveluna silloinkaan, kun tilaaja ensin tilaa rakennustyön suunnittelun ja sen jälkeen kilpailuttaa varsinaisen rakennusurakan. Vaikka urakoitsijaksi valittaisiin yritys, joka on tehnyt kilpailutusta edeltävän suunnittelun, suunnittelu katsotaan urakkasopimuksesta erilliseksi sopimukseksi, eikä se kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin.

Jos kuitenkin on sovittu, että suunnittelu tilataan rakentamispalvelun suorittavalta yhtiöltä osana kyseistä sopimusta, myös suunnittelu kuuluu tiedonantovelvollisuuden piiriin.

Tavaran kauppa ja muut palvelut

Tavaran kauppaa ja muita rakennustoimialaan liittyviä palveluita ei pidetä arvonlisäverolain tarkoittamana rakentamispalveluna. Tiedonantovelvollisuutta ei siten sovelleta esimerkiksi rakennusalan yrityksen ostaessa tavarantoimittajalta pelkästäänrakennusmateriaaleja tai alihankkijalta ainoastaan muita palveluja kuin rakentamispalveluja eli esimerkiksi konsultointipalveluja tai työterveyshuoltoon liittyviä palveluja. 

Tiedonantovelvollisuus syntyy aina silloin, kun sopimus sisältää vähäisessäkin määrin rakentamispalvelua. Tavaraa, esimerkiksi rakennusurakkaan kuuluvien rakennusmateriaalien osuutta, ei eritellä pois, vaan tiedot annetaan sekä rakentamispalveluista että rakennusmateriaaleista.

Erityistä toimintaa palvelevien laitteiden asentaminen ja korjaaminen

Arvonlisäverotuksessa käytetty kiinteistön määritelmä yhdenmukaistettiin Euroopan unionissa vuoden 2017 alusta. Suurin muutos arvonlisäverolain kannalta on se, että osaa kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palvelevista koneista ja laitteista pidetään osana kiinteistöä.

Kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palveleviin koneisiin ja laitteisiin kohdistuvat palvelut eivät tästä huolimatta edelleenkään ole rakentamisen tiedonantovelvollisuuden piirissä, kuten verotusmenettelystä annetun lain 15 c §:ssä todetaan.

Erityistä toimintaa palveleviin koneisiin, laitteisiin ja kalustoon kohdistuvia töitä ovat esimerkiksi tuotantolaitosten prosessiin kuuluvien koneiden ja laitteiden kunnossapitotyöt.

Esimerkki 2: Yritys rakennuttaa omistamaansa kiinteistöön elintarviketuotannossa tarvittavan viilennysjärjestelmän. Kyseessä on erityistä toimintaa palveleva laite, jonka asentaminen, korjaaminen tai huolto ei ole tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvaa rakentamispalvelua.

Esimerkki 3: Yritys rakennuttaa kiinteistöön kiinteästi kuuluvan yleistä käyttöä palvelevat liukuportaat. Kyseessä on tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluva rakentamispalvelu.

Kiinteistönhoito ja niihin liittyvät huoltotyöt

Kiinteistönhoito ja niihin liittyvät huoltotyöt eivät ole rakentamispalvelua, eivätkä siten kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin. Tiedonantovelvollisuus ei myöskään koske sellaisia vähäisiä korjauksia, jotka ovat osa tavanomaista kiinteistönhoitosopimusta. 

Kiinteistönhoitopalvelulla tarkoitetaan tavanomaisesti jatkuvaluonteista palvelukokonaisuutta, johon kuuluvat esimerkiksi siivous, tilojen kunnossapito, lumenauraus, hiekoitus, lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin hoito sekä kiinteistönhoitoon liittyvät vähäiset korjaukset.

Kiinteistönhoitopalveluun kuuluvat huoltotyöt koostuvat pääosin ennakoivista toimenpiteistä, joilla etsitään vikoja ja estetään niiden syntyminen. Kiinteistön huoltotöitä ovat esimerkiksi nuohous, kiinteistön LVI-järjestelmän erilaiset tarkastukset ja puhdistukset sekä kiinteistön jäähdytyslaitteiden erilaiset tarkastukset, mittaukset ja testaukset.

Kiinteistönhoitosopimuksen lisäksi sopimuskumppaneilla voi olla kokonaan erillinen sopimus korjauspalveluista ja tehdyt korjaukset veloitetaan erikseen. Näitä erillisiä korjauspalveluita pidetään rakentamispalveluna ja siten niitä koskee tiedonantovelvollisuus.

2.4 Tiedonantovelvollisuuden alaraja

2.4.1 Urakkatiedot on annettava yli 15 000 euron arvoisista sopimuksista

Lain mukaan Verohallinto voi päätöksellään rajoittaa tietojen antamista tilanteissa, joissa niiden merkitys on verovalvonnallisesti vähäinen. Verohallinnon päätöksen VH/1950/00.01.00/2019 2 §:n mukaan tiedot on annettava, jos urakkasopimuksen yhteenlaskettu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa ylittää 15 000 euroa.

Urakkatietojen alarajaa tarkastellaan sopimuskohtaisesti eikä työmaakohtaisesti. Sopimus voi olla suullinen tai kirjallinen. Jos sopimuksen arvo sisältäen työn ja mahdolliset materiaalit ylittää ilman arvonlisäveroa 15 000 euroa, urakkailmoitus on annettava, vaikka työtä tehtäisiinkin useilla eri työmailla ja yksittäisten työmaiden osuus kokonaisurakkasummasta alittaisi 15 000 euroa. Tietoja ei tarvitse antaa, jos sopimuksen arvo ilman arvonlisäveroa on enintään 15 000 euroa. Tällöinkin tietojen antaminen on kuitenkin sallittua.

Esimerkki 4: Sopimuksessa X ja Y ovat sopineet, että Y tekee 30 000 eurolla saneeraustöitä X:n kolmella eri kiinteistöllä seuraavasti: Kohteessa A 10 000 eurolla, kohteessa B 8 000 eurolla ja kohteessa C 12 000 eurolla. Ilmoitusvelvollisuus syntyy, koska sopimuksen arvo ylittää 15 000 euroa, vaikka yksittäisen työmaan urakat ovatkin alle 15 000 euron.

Jos 15 000 euron raja-arvo ylittyy vasta työn aikana, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin raja-arvon tiedetään ylittyvän. Tietoja ei tarvitse ilmoittaa takautuvasti ajalta ennen raja-arvon ylittymistä.  

Esimerkki 5: Saneerausliike S on tilattu korjaamaan asunto-osakeyhtiön vuotavaa kattoa. Arvio katon korjauskustannuksista on 10 000 euroa. Työ alkaa huhtikuussa. Yhtiö laskuttaa huhtikuussa 5 000 euroa. Työn edistyessä kesäkuussa huomataan, että vaurio onkin oletettua suurempi, ja kustannusten tiedetään nousevan 25 000 euroon. Yhtiö laskuttaa kesäkuussa 3 000 euroa. Asunto-osakeyhtiön on ilmoitettava kesäkuussa laskutettu 3 000 euroa, koska urakkasumman tiedetään nousevan yli alarajan. Huhtikuulta ei tietoja tarvitse ilmoittaa.

2.4.2 Yksi urakkasopimus vai useita erillisiä sopimuksia?

Pääsääntöisesti kukin sopimus muodostaa oman kokonaisuutensa ja kutakin sopimusta tarkastellaan tiedonantovelvollisuuden kannalta itsenäisesti. Useiden peräkkäisten (=uusi sopimus jatkuu välittömästi tai vain lyhyen keskeytyksen jälkeen alkuperäisen sopimuksen päättymisestä) sopimusten tarkastelu on kuitenkin suoritettava laajemmin kokonaisuutena.

Jos peräkkäisillä sopimuksilla on oma liiketaloudellinen tai muu hyväksyttävä perusteensa, sopimukset katsotaan erillisiksi. Liiketaloudellinen peruste on esimerkiksi olemassa, jos urakoitsija on voittanut kahden peräkkäisen työvaiheen tarjouskilpailut.

Esimerkki 6: Asunto-osakeyhtiö ja kattojen korjauksia tekevä yritys K ovat sopineet, että K asentaa uudet lumiesteet katolle asunto-osakeyhtiön vuosikorjaussuunnitelman mukaisesti. Hinnaksi on ilmoitettu 6 000 euroa. Työn kestäessä katto alkaa vuotaa, ja asunto-osakeyhtiön hallitus tilaa K:lta katon korjauksen. Työn hinnaksi arvioidaan 10 000 euroa. Koska katon korjaus on alkuperäisestä lumiesteiden asentamisesta erillistä ja siihen kuulumatonta työtä, se katsotaan erilliseksi sopimukseksi ja kumpaakin sopimusta arvioidaan tiedonantovelvollisuuden kannalta erikseen. Tiedonantovelvollisuutta ei synny kummankaan urakan osalta. 

Ellei sopimusten erillisyydelle ole olemassa liiketaloudellista tai muuta hyväksyttävää perustetta, peräkkäisiä sopimuksia pidetään tiedonantovelvollisuuden kannalta yhtenä sopimuksena. Jos esimerkiksi urakan aikana sovitaan töistä, jotka liittyvät alkuperäiseen urakkasopimukseen olennaisesti, kysymys on tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvasta sopimuskokonaisuudesta.

Esimerkki 7: Asunto-osakeyhtiö ja kattojen korjauksia tekevä yritys K ovat sopineet, että K asentaa uudet lumiesteet katolle asunto-osakeyhtiön vuosikorjaussuunnitelman mukaisesti. Hinnaksi on ilmoitettu 6 000 euroa. Heti lumiesteiden asennuksen jälkeen tilataan myös vuosikorjaussuunnitelmaan kuuluva katonkorjaus hyväksi havaitulta K:lta ilman kilpailutusta. Työn hinnaksi arvioidaan 10 000 euroa. Molemmat korjaustarpeet ovat vuosikorjaussuunnitelman mukaisia ja ajallisesti peräkkäisiä, joten ei ole olemassa hyväksyttävää perustetta katsoa sopimuksia erillisiksi. Kumpaakin sopimusta arvioidaan yhdessä yhtenä kokonaisuutena ja sopimuskokonaisuuden arvon ylittäessä 15.000 euroa tiedonantovelvollisuus syntyy. 

Esimerkki 8: Urakoitsijan kanssa on sovittu vesivahingon vuoksi korjattavan 200 neliön lattian korjauksesta. Vesivahinko osoittautuukin oletettua suuremmaksi, minkä vuoksi korjaustyö laajenee 500 neliön lattian kunnostamiseksi. Kyseessä on samaan vesivahinkoon ja sopimuskokonaisuuteen kuuluva työ, ja tiedonantovelvollisuus syntyy, jos sopimuskokonaisuuden arvo ylittää 15 000 euroa.

Esimerkki 9: Rakennusliike X:ltä on tilattu raudoitustyöt kohteeseen. Hinnaksi on sovittu 8 000 euroa. X:ltä tilataan heti perään betonivalutyöt 6 000 euroa samaan työhön. Tämän jälkeen X:ltä tilataan seuraava työvaihe, saman kohteen lattian tasoitustyöt 3 000 euroa. Sopimuksia pidetään yhtenä kokonaisuutena, ja tiedonantovelvollisuus syntyy, jos sopimuskokonaisuuden arvo ylittää 15 000 euroa

Puitesopimusta ei kuitenkaan tarkastella tiedonantovelvollisuuden kannalta yhtenä sopimuksena. Puitesopimuksella tarkoitetaan tässä ohjeessa sopimusta, jonka ehtoja sopimuksen osapuolet ovat sitoutuneet noudattamaan muissa myöhemmissä sopimuksissaan. Jokaista työtilausta pidetään aina erillisenä sopimuksena, vaikka se perustuu sopimuskumppaneiden väliseen puitesopimukseen. Jokaisen yksittäisen tilauksen on siis oltava yli 15 000 euron suuruinen, jotta tiedonantovelvollisuus syntyy. Peräkkäisiä työtilauksia kuitenkin arvioidaan kuten muitakin sopimuksia ja niillä on  oltava oma liiketaloudellinen tai muu hyväksyttävä perusteensa, jotta sopimukset katsotaan erillisiksi.

Esimerkki 10: Tilaaja O ja Kaivinkoneurakoitsija U ovat tehneet toistaiseksi voimassa olevan suullisen sopimuksen, jonka perusteella O tarjoaa tulevilla rakennustyömaillaan maanrakennusurakoita aina ensimmäiseksi U:lle. Urakan laskentaperusteet on sovittu yhteisesti. Jos O käyttää U:n palveluksia yli 100 000 euroa vuodessa, laskentaperusteet muuttuvat edullisemmiksi O:lle. Jokainen tilaus, jonka O tekee U:lle uudesta kohteesta, katsotaan erilliseksi sopimukseksi.

Esimerkki 11: Kiinteistöyhtiö T ja Yritys Y ovat tehneet vuoden määräaikaisen puitesopimuksen, jossa on sovittu Y:n laskutusperusteeksi tuntihinta. Y hoitaa kaikkien kiinteistöyhtiö T:n Kaskisten ja Kristiinankaupungin kaupungeissa omistamien huoltoasemien huolto- ja korjaustyöt erikseen tehtävien tilausten perusteella. Korjaus- ja huoltotöitä arvioidaan tehtäväksi noin 30 000 euron edestä vuosittain. Jos yksikään tilaus ei yksinään ylitä 15 000 euroa, ei tiedonantovelvollisuutta synny, vaikka tilausten arvo yhteensä ylittääkin 15 000 euroa.

2.5 Mitä tietoja urakkailmoituksella on annettava?

2.5.1 Yleistä ilmoitettavista tiedoista                   

Annettavat tiedot koskevat tiedonantovelvollista, työmaata ja työmaalla toimivia urakoitsijoita ja heidän urakoitaan. Rakennustyömaan urakkatietoina on annettava seuraavat tiedot:

  • tiedonantovelvollisen yhteystiedot
  • työmaan tai sopimuksen tiedot
  • urakoitsijan ja tämän yhteyshenkilön tiedot
  • urakan euromäärä kohdekuukauden aikana
  • urakan kesto
  • tieto urakan lajista
  • tieto käännetyn arvonlisäveron soveltamisesta.

Kukin tilaaja ilmoittaa tiedot omista urakoistaan Verohallinnolle. Tiedot annetaan myös vuokratyönantajista ja heille maksetuista suorituksista.

Urakkailmoituksella on annettava tiedot urakoitsijoista, jotka

  • ovat laskuttaneet tilaajalta urakan ennakkomaksua, vaikka työskentely ei olisi vielä alkanut,
  • ovat kohdekuukauden aikana aloittaneet työskentelyn, vaikka työstä ei olisi vielä laskutettu, tai
  • joilta on ilmoitettavia urakan euromäärätietoja kohdekuukauden aikana (katso luku 2.5.7)

Osa urakkailmoituksen tiedoista on annettavissa vapaaehtoisesti, kuten urakan antajan tiedot muissa kuin perustajaurakointia koskevissa ilmoituksissa. Osa tiedoista on ehdollisesti pakollisia, jolloin jonkin tiedon antaminen tai laskennan tulos tekee toisesta tiedosta pakollisen.

2.5.2 Tiedonantovelvollisen yhteystiedot

Jos tiedonantovelvollinen antaa urakkailmoituksen sähköisesti kirjautuneena, käytetään yhteystietoina Verohallinnon tiedossa olevia yhteystietoja. Ilmoituksella on kuitenkin mahdollista antaa muut postiosoiteyhteystiedot, jos ilmoittaja haluaa saada ilmoitusta koskevat yhteydenotot johonkin muuhun osoitteeseen kuin Verohallinnolle ilmoitettuun postiosoitteeseen.

Lisäksi ilmoituskohtaisesti on ilmoitettava tiedonantovelvollisen yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero.

Jos tiedonantovelvollinen on valtuuttanut toisen tahon antamaan rakentamisilmoitukset tämän puolesta, on ilmoitus annettava tiedonantovelvollisen nimissä eli ilmoituksella on käytettävä varsinaisen tiedonantovelvollisen tietoja (nimi ja y-tunnus) eikä esimerkiksi ilmoittajan tietoja.

2.5.3 Työmaakohtainen tai sopimuskohtainen ilmoittaminen

Työmaakohtaisella ilmoituksella on mahdollista ilmoittaa useita urakoitsijoita samalle työmaalle. Työmaakohtaisella ilmoituksella työmaan tietoina on ilmoitettava työmaan osoitetiedot. Jos työmaalla ei vielä ole osoitetta, on työmaan sijainti kuvattava vapaamuotoisesti.

Työmaan sijainti on ilmoitettava samassa muodossa koko työmaan keston ajan. Tilanteessa, jossa työmaan sijainti on ilmoitettu aluksi vapaamuotoisella kuvauksella, koska työmaalla ei ole ollut virallista osoitetta työmaan alkaessa, on työmaan sijainti ilmoitettava koko keston ajan vapaamuotoisella kuvauksella. Vaihtoehtoisesti työmaa voidaan ilmoittaa lähiosoitteella, jos osoitetiedot korjataan myös aiemmin annetuille ilmoituksille antamalla korvaava ilmoitus.

Lisäksi on mahdollista ilmoittaa työmaan numero, joka voi esimerkiksi olla tiedonantovelvollisen omissa tiedoissaan käyttämä työmaan yksilöintiin käytetty tunnistetieto. Jos tiedonantovelvollisen tiedossa on työmaan numerotieto, on sen ilmoittaminen suositeltavaa esimerkiksi mahdollisten työmaata koskevien lisäselvityspyyntöjen käsittelyn helpottamiseksi. Työmaan numerolla on myös mahdollista yksilöidä samassa osoitteessa sijaitsevat työmaat.

Jos urakoitsijan kanssa on samalla sopimuksella sovittu useista työkohteista, voi urakkailmoituksen antaa sopimuskohtaisesti. Sopimuskohtaisessa ilmoittamistavassa kaikki saman sopimuksen sisältämät työmaat ilmoitetaan yhdellä sopimuksella. Eri työmaiden tietoja ei tarvitse eritellä työmaakohtaisesti, mutta ilmoituksella on vapaamuotoisesti kuvattava työmaiden sijainti.

Esimerkki 12: Yritykset X ja Y ovat vuonna 2015 sopineet, että Y tekee 30 000 eurolla saneeraustöitä X:n kolmella eri kiinteistöllä seuraavasti: Kohteessa A 10 000 eurolla, kohteessa B 8 000 eurolla ja kohteessa C 12 000 eurolla. X ilmoittaa urakkatiedot työmaakohtaisesti sopimusajan loppuun saakka.

Vuonna 2016 X ja Y ovat tehneet uuden 50 000 euron sopimuksen, joka koskee viittä uutta saneerauskohdetta X:n omistamissa kiinteistöissä. Sopimus on voimassa vuoden 2017 loppuun. X valitsee sopimuskohtaisen ilmoittamistavan eli antaa yhden urakkailmoituksen.

Urakkatietojen ilmoittaminen ei edellytä, että tiedonantovelvollinen tilaaja antaa kaikki urakkailmoituksensa sopimuskohtaisesti tai työmaakohtaisesti, vaan kustakin sopimuksesta voi tehdä omaan liiketoimintaan sopivan valinnan. Yksittäisen sopimuksen ilmoittamistapaa ei kuitenkaan voi vaihdella.

Esimerkki 13: Yritys A on tilannut B:lta työtä viidelle työmaalleen. Muut A:n käyttämät urakoitsijat työskentelevät kukin vain yhdellä A:n työmaalla, joten A antaa B:n kohdalta sopimuskohtaisen urakkailmoituksen ja muut urakkailmoitukset työmaakohtaisesti. B ei tällöin ole mukana työmaakohtaisissa urakkailmoituksissa.

Riippumatta siitä, ilmoitetaanko urakat työmaa- vai sopimuskohtaisesti, määräytyy tiedonantovelvollisuus kuitenkin sopimuksen arvon mukaan (kts. kappale 2.4 Tiedonantovelvollisuuden alaraja).

2.5.4 Urakoitsijan tiedot          

Urakkailmoituksella on annettava tiedot urakoitsijoista, jotka

  • ovat laskuttaneet tilaajalta urakan ennakkomaksua, vaikka työskentely ei olisi vielä alkanut,
  • ovat kohdekuukauden aikana aloittaneet työskentelyn, vaikka työstä ei olisi vielä laskutettu, tai
  • joilta on ilmoitettavia urakan euromäärätietoja kohdekuukauden aikana (katso luku 2.5.7)

Urakoitsijan tietoina on ilmoitettava tämän nimi ja suomalainen y-tunnus tai henkilötunnus. Jos urakoitsijalla ei ole suomalaista y-tunnusta tai henkilötunnusta, on ilmoitettava urakoitsijan ulkomainen tunnus, ulkomaisen tunnuksen tyyppi, kotivaltio ja osoitetiedot. 

Urakoitsijasta on annettava joko suomalainen tai ulkomainen tunnus, mutta molempia tunnustietoja ei ole mahdollista antaa samanaikaisesti samasta urakoitsijasta.

Urakoitsijan yhteyshenkilön sukunimi ja etunimi sekä puhelinnumero ovat pakollisia tietoja tunnuksesta riippumatta.

2.5.5 Urakan kesto

Urakan kesto ilmoitetaan urakoitsijakohtaisesti sen mukaan, milloin kukin urakoitsija on työskennellyt tilaajan lukuun. Urakan alkupäivämääränä ilmoitetaan päivämäärä, jolloin kyseinen urakoitsija aloitti rakennustyöt työmaalla.

Urakan loppupäivänä ilmoitetaan urakan kestäessä arvioitu päivämäärä, jolloin urakoitsija lopettaa työskentelyn. Urakan oikea loppupäivä on ilmoitettava ensimmäisen kerran sen kohdekuukauden aikana, jolloin urakka on päättynyt tai loppupäivä on muutoin ollut tiedossa. Aiempien kohdekuukausien ilmoitusten osalta arviotietoa urakan loppupäivämäärästä ei tarvitse korjata taannehtivasti oikeaksi.  

2.5.6 Urakan laji

Urakkailmoituksella on ilmoitettava, onko urakassa kyse:

  • Urakoinnista tai kunnossapitotyöstä,
  • Työvoiman vuokrauksesta vai
  • Perustajaurakoinnista.

Urakoinnilla tarkoitetaan sopimusta, jossa toinen sopijapuoli sitoutuu vastiketta vastaan rakentamaan rakennuksen, rakennelman tai muun rakennuskohteen toiselle osapuolelle (rakennuttajalle, tilaajalle). Kunnossapitotöitä ovat esimerkiksi erilaiset korjaustyöt, joilla pyritään säilyttämään rakennuksen tai kulkuyhteyden kunto.

Työvoiman vuokrauksella tarkoitetaan sopimukseen perustuvaa järjestelyä, jossa työvoimaa vuokraava yritys luovuttaa vastiketta vastaan työntekijöitään toisen yrityksen eli käyttäjäyrityksen käyttöön. Vuokratyössä työvoimaa vuokraava yritys maksaa työntekijän palkan. Vuokratyö tehdään käyttäjäyrityksen eli työn tilaajan johdon ja valvonnan alaisuudessa. Urakan lajiksi ei saa ilmoittaa työvoiman vuokrausta, jos todellisuudessa on kyse aliurakoinnista. Vastaavasti urakoinnin lajiksi ei saa ilmoittaa urakointia, jos kyse on vuokratusta työvoimasta. Työvoiman vuokrausta on käsitelty tarkemmin seuraavissa Verohallinnon syventävissä ohjeissa: palkka ja työkorvaus verotuksessa, ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus.

Perustajaurakoinnilla tarkoitetaan tilanteita, joissa rakennusyritys perustaa asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön ja tekee perustamansa yhtiön kanssa sopimuksen kiinteistön rakentamisesta. Perustajaurakoinnin ilmoittamisesta on kerrottu tarkemmin tämän ohjeen kohdassa 2.7.

2.5.7 Urakkailmoituksen kohdistaminen ja ilmoitettava määrä

Urakkailmoitus voidaan antaa suorite-, laskutus- tai maksuperusteisesti. Urakkailmoituksella ilmoitetaan rahamäärätietona vain kunkin kohdekuukauden osuus urakasta ilman arvonlisäveroa. Tavaraa, esimerkiksi rakennusurakkaan kuuluvien rakennusmateriaalien osuutta ei eritellä pois urakkasummasta. Tilaajan oma kirjanpitotapa määrittää myös urakkailmoituksella ilmoitettavan rahamäärän jaksottamisen rakentamisilmoituksien kohdekuukausille. Jos tilaaja on arvonlisäverovelvollinen, kohdistetaan urakkailmoitus samalle kohdekuukaudelle, jolta urakan arvonlisävero ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella. Mahdollisista urakan ennakkomaksuista on annettava urakkailmoitus ennakkomaksun maksuajankohdan mukaisesti tilaajan kirjaustavasta riippumatta.

Esimerkki 14: Urakoitsija A (rakentamispalvelun myyjä) ja Tilaaja B (tilaaja / rakentamispalvelun ostaja) ovat sopineet, että urakka suoritetaan heinäkuussa 2020. Sopimuksen mukaan Tilaaja B maksaa Urakoitsija A:lle kesäkuussa 2020 ennakkomaksun. Tilaaja B ilmoittaa ennakkomaksun kohdekuukauden 6/2020 rakentamisilmoituksella.

Urakan euromäärä ilmoitetaan vain kerran sen kohdekuukauden urakkailmoituksessa, jolle se on tilaajan kirjaustavan perusteella kohdennettava. Samaa summaa ei lasketa mukaan myöhempinä kuukausina ilmoitettavaan euromäärään, eli urakkasummaa ei ilmoiteta kumulatiivisesti.

Esimerkki 15: Urakoitsija A (rakentamispalvelun myyjä) laskuttaa Tilaaja B:tä 5000 € arvosta heinäkuussa 2020. Tilaaja B ilmoittaa heinäkuun urakkailmoituksella 5000 € urakointia Urakoitsija A:lle. Elokuussa Urakoitsija A laskuttaa 12 000 € Tilaaja B:ltä. Tilaaja B ilmoittaa elokuun urakkailmoituksella 12 000 €.

2.5.8 Käännetyn arvonlisäveron soveltaminen

Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on yleensä myyjä. Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa, että ostaja suorittaa arvonlisäveron tekemästään hankinnasta. Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan rakennusalalla AVL 8 c §:n edellytysten täyttyessä. Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan Suomessa myytävään rakentamispalveluun ja työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten, jos tilaaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Lisäksi käännettyä verovelvollisuutta AVL 9 §:n mukaan sovelletaan esimerkiksi tilanteissa, joissa ostaja on tehnyt hankinnan sellaiselta ulkomaalaiselta yritykseltä, jota ei ole rekisteröity Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi.

Tilaajan tulee käyttää urakkailmoituksessaan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltamistietoa saamansa laskun mukaisesti. Laskusta tämä ilmenee muun muassa laskumerkinnästä ”Käännetty arvonlisäverovelvollisuus” ja siitä, että laskun loppusummaan ei ole lisätty arvonlisäveroa. Tilaaja ilmoittaa urakkailmoituksellaan, että käännettyä arvonlisäveroa on sovellettu, jos tilaajan saamassa laskussa on merkintä käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta. Toisaalta, kun laskuun on sisältynyt arvonlisävero, tilaaja ilmoittaa urakkailmoituksessa, että käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta ei ole sovellettu.

Kun tilaaja ei ole rakennusalan yritys eikä myy itse rakentamispalvelua, kuten esimerkiksi asunto-osakeyhtiö tai kukkakauppa, tämä ilmoittaa urakkailmoituksella, että urakkaan ei sovelleta käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Laskusta tämä ilmenee niin, että suoritus sisältää arvonlisäveron. Poikkeuksena tästä on tilanne, kun urakoitsijana on ulkomaalainen yritys, joka ei ole Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisterissä. Tällöin tilaajalla on velvollisuus suorittaa arvonlisävero tilaamastaan urakasta.

Esimerkki 16: Asunto-osakeyhtiö C tilaa huoneistossa tapahtuneeseen vesivahinkoon korjaustyöt ulkomaiselta urakoitsijalta E. Ulkomaisella urakoitsijalla E ei ole kiinteää toimipaikkaa, eikä se ole hakeutunut arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Tällöin Asunto-osakeyhtiö C on ostajana arvonlisäverovelvollinen ja velvollinen suorittamaan arvonlisäveron tilaamastaan urakasta. Tilaajana Asunto-osakeyhtiö C ilmoittaa urakkailmoituksella, että käännetty arvonlisäverovelvollisuus soveltuu. Tällöin Asunto-osakeyhtiö C tulee rekisteröityä ostajana arvonlisäverovelvolliseksi, ellei se ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä.

Tarkempaa ohjeistusta löytyy Verohallinnon syventävästä ohjeesta koskien rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta.

2.6 Milloin urakkailmoitukset on annettava?

2.6.1 Urakkailmoituksen eräpäivä

Urakkatiedot on annettava Verohallinnolle viimeistään kohdekuukautta toisena seuraavan kuukauden viidentenä päivänä, eli esimerkiksi tammikuun tiedot annetaan viimeistään maaliskuun viidentenä päivänä. Jos määräpäivä on viikonloppu tai muu pyhäpäivä, siirtyy määräpäivä seuraavaksi arkipäiväksi.

Ilmoitus voidaan antaa kohdekuukauden alusta alkaen, mutta tietoja ei voi ilmoittaa etukäteen: esimerkiksi tammikuun tiedot voi antaa tammikuun alusta alkaen, mutta ei vielä joulukuussa.

Esimerkki 17: Kohdekauden 06/2020 ilmoitus voidaan antaa oikea-aikaisena aikavälillä 1.6.–5.8.2020.

2.6.2 Milloin ensimmäinen urakkailmoitus on annettava?

Rakennusurakoita koskeva tiedonantovelvollisuus alkaa silloin, kun rakennustyö alkaa tai kun urakasta maksetaan ennakkomaksu. Ensimmäisen ilmoituksen jälkeen ilmoitus on annettava niiltä kohdekuukausilta, joilta on ilmoitettavia suorituksia.  

Rakennustyö katsotaan alkaneeksi silloin, kun rakennustyöt työmaalla tosiasiallisesti aloitetaan, esimerkiksi rakennuspaikan raivaamisella. Urakkatietojen tiedonantovelvollisuuden alkamista käsitelllään kunkin urakoitsijan osalta erikseen.

Jos tilaaja maksaa ennakkomaksuja ennen töiden aloittamista, ennakkomaksuista on annettava urakkailmoitus maksukuukautena, vaikkei töitä olisi vielä aloitettukaan. 

Jos urakan arvioitu kokonaissumma on urakan alkaessa ollut alle tiedonantovelvolli-suuden alarajan, ja raja-arvo ylittyy vasta urakan aikana, ei tietoja tarvitse ilmoittaa takautuvasti. Kun raja-arvon tiedetään ylittyvän, annetaan ensimmäinen urakkailmoitus. Ilmoituksessa kerrotaan työskentelyn todellinen alkamisajankohta, sekä kohdekuukaudelta ilmoitettava määrä, mutta ei urakan aikaisten aikaisempien kohdekuukausien määriä. 

2.6.3 Urakkailmoituksen antaminen urakan aikana

Urakkailmoitus on annettava urakoitsijoista niiltä kohdekuukausilta, joilta on ilmoitettavia urakan euromäärätietoja tai urakkasuorituksia. Urakkailmoituksella ilmoitetaan rahamäärätietona vain kunkin kohdekuukauden osuus urakasta. Pelkän toiminnan perusteella urakkailmoitusta ei tarvitse antaa, jos kohdekuukaudelta ei ole euromäärätietoja.

2.6.4 Milloin urakasta on annettava viimeinen ilmoitus?

Urakka päättyy silloin, kun työ on luovutettu tilaajalle ja tilaaja on sen vastaanottanut. Tiedonantovelvollisuus urakasta päättyy kuitenkin vasta silloin, kun urakoitsija ei enää laskuta urakasta tilaajaa. Viimeinen urakkailmoitus annetaan tiedonantovelvollisen kirjanpitotavan mukaisesti siltä kuukaudelta, jona urakoitsijasta on ilmoitettavia euromäärätietoja viimeisen kerran.

Esimerkki 18: Tilaaja on sopinut saneerausliikkeen kanssa 30 000 euron saneeraustyöstä, joka tehdään 2.1.–15.2.2020 välisenä aikana. Saneerausliike laskuttaa työn vasta toukokuussa.

Tilaaja antaa ensimmäisen urakkailmoituksen tammikuulta, jolloin työt ovat alkaneet. Laskutetuksi määräksi ilmoitetaan 0 euroa ja urakka-ajaksi 2.1.–15.2.2020. Helmi-, maalis- ja huhtikuulta tilaajan ei tarvitse ilmoittaa mitään tietoja. Toukokuun ilmoituksessa tilaaja ilmoittaa laskutetuksi määräksi 30 000 euroa ja urakka-ajaksi 2.1.–15.2.2020.

Jos urakan viimeinen erä maksetaan vasta takuuajan jälkeen, urakkailmoitus annetaan tällöin viimeisen kerran. Varsinainen työskentely on voinut päättyä jo aikaisemmin. Työskentelyn todellinen päättymisajankohta pitää ilmoittaa sillä urakkailmoituksella, jota annettaessa todellinen päättymisajankohta on tiedossa. Jos koko alkuperäinen urakka on jo laskutettu tilaajalta, takuuajan jälki- ja korjaustöistä ei tarvitse erikseen antaa urakkailmoitusta Verohallinnolle. Mikäli takuuaikana kuitenkin tilataan alkuperäiseen urakkaan kuulumatonta lisätyötä, se katsotaan erilliseksi sopimukseksi, ja lisätyöstä on annettava ilmoitus 15 000 euron rajan ylittyessä. 

2.7 Perustajaurakointi ja tiedonantovelvollisuus urakkatiedoista

Perustajaurakoitsijalla tarkoitetaan rakennusyritystä, joka hankkii tontin ja perustaa asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön. Tämän jälkeen perustajaurakoitsija solmii perustetun yhtiön kanssa urakkasopimuksen, jossa sovitaan rakennusliikkeen hoitavan rakennusurakoinnin. Asunto-osakeyhtiö nostaa lainan, jolla rakentaminen (pääosin) rahoitetaan. Rakennusyritys myös myy huoneistojen hallintaan oikeuttavat osakkeet.

Lähtökohtaisesti asunto-osakeyhtiö on tiedonantovelvollinen perustajaurakoitsijana toimivalta rakennusyhtiöltä ostamastaan rakennusurakasta. Asunto-osakeyhtiö voi antaa tiedot omalla urakkailmoituksellaan luvuissa 2.1 - 2.6 kerrottujen yleisten periaatteiden mukaisesti.

Vaihtoehtoisesti perustajaurakointia harjoittava yhtiö voi itse antaa perustajaurakointia koskevat tiedot antamalla perustajaurakointikohteista urakkailmoitukset, joilla ilmoittaa urakan lajin olevan perustajaurakointi. Tällöin on ilmoitettava urakan alku- ja loppupäivämäärä sekä urakanantajan tunnistetiedot eli perustettavan asunto-osakeyhtiön nimi ja y-tunnus. Tiedot on annettava työmaakohtaisesti siltä kuukaudelta, jonka aikana työ on aloitettu sekä siltä kuukaudelta, jolloin työmaa on päättynyt.

Perustajaurakoitsija ilmoittaa omat sivu- ja aliurakkansa yleisten urakkailmoitusta koskevien periaatteiden mukaisesti.

Jos perustettava asunto-osakeyhtiö tilaa rakentamispalvelua muilta kuin perustajaurakoitsijalta, on asunto-osakeyhtiö tiedonantovelvollinen tilaamistaan urakoista yleisten periaatteiden mukaisesti.

3 Päätoteuttajan velvollisuus antaa yhteisellä rakennustyömaalla työskenteleviä henkilöitä koskevia tietoja (työntekijäilmoitus)

3.1 Yleistä työntekijätietojen ilmoittamisesta

Verotusmenettelylain 15 b §:n mukaan yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevien yritysten on annettava tiedot päätoteuttajalle ja päätoteuttajan on edelleen annettava kuukausittain Verohallinnolle tiedot työmaalla työskentelevistä:

  • työntekijöistä
  • itsenäisistä työn suorittajista (ammatin- tai elinkeinonharjoittajat)
  • työnantajista
  • vuokratyönteettäjistä.

Tietoja ei anneta tilapäisesti tavaraa työmaalle kuljettavista henkilöistä.

Lain mukaan Verohallinto voi päätöksellään rajoittaa tietojen antamista tilanteissa, joissa merkitys on verovalvonnallisesti vähäinen. Verohallinnon päätöksen VH/1950/00.01.00/2019 1 §:n mukaan tiedot on annettava, jos rakennushankkeen työmaakohtainen yhteenlaskettu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa ylittää 15 000 euroa.

3.2 Kuka on tiedonantovelvollinen?

Päätoteuttaja

Yhteisen rakennustyömaan työntekijätiedoista tiedonantovelvollinen on työmaan päätoteuttaja. Päätoteuttaja antaa tiedot omista työntekijöistään ja työmaalla toimivien muiden urakoitsijoiden työntekijöistä. Tiedot annetaan myös itsenäisistä työnsuorittajista ja vuokratyöntekijöistä.

Päätoteuttaja on määritelty rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (205/2009) 2 §:n 4 kohdassa. Sen mukaan päätoteuttajalla tarkoitetaan rakennuttajan nimeämää pääurakoitsijaa tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa tai sellaisen puuttuessa rakennuttajaa itseään. Tiedonantovelvollisuus kohdistuu siten viime sijassa rakennuttajaan itseensä, jollei rakennuttaja ole nimennyt työmaalle päätoteuttajaa.

Esimerkki 19: Asunto-osakeyhtiö teettää yhtiössä putkiremontin. Koska yhtiö ei ole sopimuksessa nimennyt yhteiselle rakennustyömaalle päätoteuttajaa, on asunto-osakeyhtiö rakennuttajana tiedonantovelvollinen työntekijätiedoista. 

Esimerkki 20: Asunto-osakeyhtiö teettää yhtiössä samanaikaisesti samassa kiinteistössä putki- ja hissiremontit, jotka suoritetaan osittain samassa tilassa. Koska asunto-osakeyhtiö on sopimuksessa nimennyt yhteiselle rakennustyömaalle päätoteuttajaksi putkiremontin suorittavan yrityksen, on yritys tiedonantovelvollinen työntekijätiedoista myös samanaikaisesti hissiremonttia tekevistä työntekijöistä. 

Työyhteenliittymä ei voi toimia päätoteuttajana yhteisellä rakennustyömaalla. Rakennuttajan tulee valita yksi työyhteenliittymän osapuolista rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaiseksi päätoteuttajaksi. Tämä taho on  tiedonantovelvollinen työmaan työntekijätietojen osalta.

Työmaalla toimiva yritys

Yhteisellä rakennustyömaalla toimivan yrityksen on annettava VML 15 b §:ssä tarkoitetut tiedot työmaan päätoteuttajalle. Työmaalla toimivalla yrityksellä tarkoitetaan sekä työntekijöiden työnantajayritystä että vuokratyötilanteissa vuokratyön käyttäjäyritystä. Itsenäisen työnsuorittajan on annettava itseään koskevat vastaavat tiedot päätoteuttajalle.

Tiedot on annettava ennen työskentelyn aloittamista. Myös tietojen muuttumisesta on ilmoitettava päätoteuttajalle viipymättä.

3.3 Työntekijäilmoitus yhteiseltä rakennustyömaalta

3.3.1 Mikä on yhteinen rakennustyömaa?

Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 § 1 kohdan mukaan työpaikkaa, jolla tehdään asetuksen soveltamisalassa tarkoitettua työtä (rakentamista) ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja.

Yhteisen rakennustyömaan muodostumiselle ei asetuksessa ole esimerkiksi työmaan keston tai tehdyn työn määrän perusteella määräytyvää alarajaa, jonka alittuessa kyseessä ei olisi yhteinen työmaa. Velvollisuus ilmoittaa työntekijätiedot Verohallinnolle koskee kaikkia yhteisinä pidettäviä työmaita, eli rakennustyömaita, joilla toimii samanaikaisesti tai peräkkäin useampi kuin yksi työnsuorittajayritys. Työmaa on yhteinen, vaikka työmaan alkaessa siellä toimii vain yksi työnantaja ja seuraavat työnantajat tulevat työmaalle vasta myöhemmissä työvaiheissa. Yhteinen työmaa voi siten muodostua verrattain vähäisessäkin kunnostustyössä, esimerkiksi jos maalausliikkeen suorittamaan pintakäsittelytyöhön liittyy sähköliikkeen suorittama asennustyö.

Yhteisen rakennustyömaan käsite perustuu jo ennen rakentamisen tiedonantovelvollisuutta voimassa olleeseen työturvallisuuslainsäädäntöön. Työturvallisuuslainsäädännön tulkinnassa ja siten myös yhteisen rakennustyömaan muodostumisperusteiden tulkinnassa, ohjauksessa ja neuvonnassa toimivalta on työsuojeluviranomaisella (Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue). Työsuojeluviranomainen on antanut yhteisen työmaan ja rakentamistyön käsitteistä ohjeen (www.työsuojelu.fi), jossa on myös esimerkkitapauksia.

Yhteisen rakennustyömaan syntyedellytyksenä oleva rakentaminen

Yhteinen rakennustyömaa syntyy, kun vähintään kaksi työnantajaa tai itsenäistä työnsuorittajaa tekee työmaalla rakennustyötä. Rakennustyö on määritelty rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:ssä, jonka mukaan rakentaminen voi

  • tapahtua maan alla, päällä tai vedessä
  • kohdistua rakennukseen tai muuhun rakennelmaan
  • olla uudis- tai korjausrakentamista, kunnossapitoa tai näihin liittyvää asennustyötä tai purkamista
  • olla maa- tai vesirakentamista
  • olla rakentamista koskevaa suunnittelua.

Asetuksen soveltamisalaan kuuluu laajasti kaikki rakentamiseen liittyvä toiminta. Yhteisen rakennustyömaan syntyedellytyksenä oleva valtioneuvoston asetuksessa määritelty rakennustyön käsite on siis laajempi kuin urakkailmoituksen antamisen perusteena oleva rakentamispalvelun käsite.

Työsuojeluviranomaisen muistiossa on prosessin käynnissä pitämiseen liittyvät kun-nossapitotyöt rajattu pois rakennustyön turvallisuudesta säädetyn valtioneuvoston asetuksen soveltamisalasta. Siten esimerkiksi teollisten tuotantolaitosten koneisiin ja laitteisiin kohdistuvat kunnossapitotyöt sekä koneiden osien uusiminen tai muut kunnossapitotyöt eivät ole rakennustyötä. Myöskään työtasojen tai turvallisten kulkuteiden pystytys ja asennus prosessin käynnissä pitämiseen liittyvää kunnossapitoa varten ei ole rakennustyötä, jos siihen ei samalla liity rakentamista. Prosessin käynnissä pitämiseen liittyvien kunnossapitotöiden perusteella ei siis muodostu yhteistä rakennustyömaata.

Seisokkityömailla tehtävää työtyä voidaan kuitenkin työmaatoiminnot ja hankkeiden laajuus huomioon ottaen pitää yhteisen työmaan syntyedellytyksenä tarkoitettuna työnä. Seisokkityömailla saatetaan tehdä tuotantolaitokseen tai sen rakennelmiin kohdistuvia korjaamis- ja kunnossapitotöitä sekä asennuksia, joita ei pidetä prosessin käynnissä pitämiseen liittyvinä. Työsuojeluviranomaisen muistiossa on avattu seisokkityömaan käsitettä yhteisen työmaan syntyedellytyksenä.

Rakennustyömaan rajaaminen

Rakennustyömaa voidaan rajata siten, että ainoastaan kyseisellä työmaalla rakennustöitä tekevillä on pääsy alueelle. Rakennustyömaa-alue voidaan rajata esimerkiksi aidalla, esteellä tai lippusiimalla, tai lukittavien ovien tai porttien kautta pääsee sisälle rakennukseen, rakennuksen osaan tai muulle alueelle, jossa töitä tehdään. Yhteisenä rakennustyömaana pidetään tällöin ainoastaan muusta toiminnasta rajattua aluetta.

Rakennustyömaata ei ole kuitenkaan aina mahdollista rajata samalla alueella tapahtuvasta muusta toiminnasta. Rakennustyömaa voi sijaita esimerkiksi kauppakeskuksen aulassa, jossa myös kauppakeskuksen asiakkailla on kulkumahdollisuus rakennustyön aikana. Myös tällaisia rajaamattomia työmaita pidetään yhteisinä rakennustyömaina, jos kaksi rakennustyötä suorittaa useampi kuin yksi yritys samanaikaisesti tai peräkkäin.

3.3.2 Tiedonantovelvollisuuden alkaminen

Tiedonantovelvollisuus alkaa heti ensimmäisen työntekijän tai yrityksen aloittaessa työtehtävät työmaalla. Tilanteissa, joissa työmaasta muodostuu yhteinen työmaa työmaan jo ollessa käynnissä, eikä yhteisen työmaan muodostumisesta ei ole ollut työtä aloitettaessa tietoa, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä hetkestä lähtien kun yhteisen työmaan muodostuminen on ollut tiedossa.

Esimerkki 21: Kunnan omat työntekijät tekevät saneerauskohteessa rakennustöitä. Urakan alusta alkaen on tiedossa, että toinen sähköalan yritys joudutaan tilaamaan työmaalle. Työmaa on yhteinen ja kunnan on päätoteuttajan roolissa ilmoitettava työmaan työntekijätiedot Verohallinnolle työmaan alusta alkaen, riippumatta sähköalan yrityksen töiden aloitusajankohdasta.

Esimerkki 22: Kunnan omat työntekijät tekevät saneerauskohteessa rakennustöitä, kun ilman ennakkotietoa ilmenee, että toinen sähköalan yritys joudutaan tilaamaan työmaalle. Työmaa on yhteinen siitä hetkestä alkaen, kun kunnalla on tieto toisen yrityksen saapumisesta työmaalle ja kunnan on päätoteuttajan roolissa ilmoitettava omat ja muiden yritysten työntekijät Verohallinnolle.

3.3.3 Kenestä päätoteuttajan täytyy antaa työntekijätiedot?

Päätoteuttajan tiedonantovelvollisuus koskee kaikkia yhteisellä rakennustyömaalla työskenteleviä, vaikka henkilö ei varsinaista rakentamistyötä tekisikään. Esimerkiksi rakennustyömaalla työskentelevät toimistotyöntekijät, siivoojat, vartijat, työnjohtoon kuuluvat henkilöt, suunnittelijat, projektipäälliköt sekä työturvallisuuskoordinaattorit on ilmoitettava Verohallinnolle. Jos rakennustyön tekemisaluetta ei voida rajata alueen muusta toiminnasta, tiedot annetaan kuitenkin vain rakennustyöhön osallistuvista henkilöistä.

Työntekijäilmoituksella on ilmoitettava kaikki kyseisen kuukauden aikana yhteisellä rakennustyömaalla työskennelleet työntekijät, vaikka työntekijä olisi ollut työmaalla ainoastaan yhden päivän aikana. Työntekijäilmoituksella ei saa ilmoittaa sellaisia työntekijöitä, jotka eivät kyseisen kuukauden aikana ole aloittaneet työskentelyään tai ovat jo lopettaneet työskentelynsä työmaalla tai eivät muutoin ole työskennelleet kyseisen kuukauden aikana työmaalla. Työntekijää ei esimerkiksi saa ilmoittaa Verohallinnolle kulkuluvan voimassaolon perusteella.

Työntekijäluettelo

Rakentamiseen liittyvän tiedonantovelvollisuuden säätämisen yhteydessä säädettiin myös työturvallisuuslain (738/2002) 52 b §:ssä päätoteuttajan velvollisuudesta pitää yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä luetteloa. Työsuojeluviranomainen valvoo työntekijäluettelon pitämistä. Työntekijäilmoituksella on annettava tiedot henkilöistä, joiden on pidettävä kuvallista tunnistekorttia ja joiden pitää olla merkittynä työntekijäluetteloon. Työntekijäluettelon tiedot eivät kuitenkaan sisällöllisesti vastaa Verohallinnolle työntekijäilmoituksella annettavia tietoja.

3.3.4 Kenestä päätoteuttajan ei tarvitse antaa työntekijätietoja?

Työntekijätiedot on annettava Verohallinnolle rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä. Rajanvetotilanteissa siitä, työskenteleekö henkilö rakennustyömaalla ja onko hänestä siten annettava tiedot Verohallinnolle, Verohallinto noudattaa työsuojeluviranomaisen työmaan työntekijäluettelon pitämistä koskevia kannanottoja. Työsuojeluviranomaisen tulkintaohje on julkaistu muistiossa Rakennustyö ja yhteinen rakennustyömaa.

Lähtökohtaisesti työntekijäilmoituksella on annettava tiedot niistä henkilöistä, joiden työsuojeluviranomaisen tulkinnan mukaan katsotaan työskentelevän rakennustyömaalla. Tietoja ei anneta, jos henkilön ei katsota työskentelevän rakennustyömaalla.

Tavaraa työmaalle kuljettavat                 

Verotusmenettelylain 15 b § 1 momentin mukaan työntekijätietoja ei anneta tilapäisesti tavaraa työmaalle kuljettavista henkilöistä. Jos kuljettaja kuitenkin osallistuu työmaalla työntekoon muualla kuin auton lavalla tai sen välittömässä läheisyydessä, häntä pidetään työmaalla työskentelevänä. Elementtien kuljettajan katsotaan työskentelevän työmaalla, kun hän purkaa lastin muualle kuin varastopaikkaan tai osallistuu itse asennustyöhön. Jos betonipumppuauton kuljettaja ryhtyy pumppaamaan betonia kohteeseen, kyse on työmaalla työskentelystä.

Vierailijat ja viranomaiset

Työsuojeluviranomaisen muistiossa on rajattu pois yhteisellä työmaalla työskentelevistä esimerkiksi viranomaiset ja vierailijat, jotka eivät työskentele työmaalla rakennuttajan tai urakoitsijoiden tekemän sopimuksen perusteella. Vierailijoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi työmaalla tutustumiskäynnillä olevaa koululaisryhmää tai tutustumiskäynnillä olevaa päätoteuttajayrityksen konsernin toimitusjohtajaa. Mikäli henkilön oleskelu yhteisellä rakennustyömaalla liittyy johonkin työmaan sopimukseen, rinnastetaan tämä työskentelyyn ja tällaiset henkilöt on ilmoitettava työntekijäilmoituksella.

Rajaamattomalla alueella muuta kuin rakennustyötä tekevät

Jos yhteisen rakennustyömaan rakennustyön tekemisen aluetta ei voi rajata erilleen alueen päivittäistoiminnasta, kuten tehdastyöstä tai koulujen, kauppakeskusten tai sairaaloiden toiminnasta, ilmoitetaan työntekijäilmoituksella vain rakennustyöhön osallistuvat työntekijät. Rajaamattomalta yhteiseltä työmaalta ei ilmoiteta esimerkiksi tehtaan prosessityöntekijöitä, koulun, kauppakeskuksen tai sairaalan henkilökuntaa. Näissä tapauksissa on kuitenkin huomattava, että myös muilla työmaan alueella työskentelevillä kuin rakennustyötä tekevillä tulee työsuojeluviranomaisen tulkinnan mukaan olla kuvallinen tunnistekortti.

3.3.5 Yrityksen velvollisuus antaa työntekijätiedot päätoteuttajalle

Päätoteuttajan on saatava tiedot muiden kuin omien työntekijöidensä osalta työmaalla työskentelevistä työntekijöistä näiden työnantajilta tai itsenäisen työnsuorittajan osalta tältä itseltään, jotta päätoteuttaja voi antaa työntekijätiedot Verohallinnolle. Jokaisen yhteisellä rakennustyömaalla toimivan yrityksen on toimitettava päätoteuttajalle tiedot omista ja vuokraamistaan työmaalla työskentelevistä työntekijöistään. Myös itsenäinen työnsuorittaja on velvollinen toimittamaan tiedot omalta osaltaan. Samat velvollisuudet koskevat sekä kotimaisia että ulkomaisia toimijoita.

Työnantajan on annettava työntekijän tiedot päätoteuttajalle ennen työskentelyn aloittamista. Työskentelyn aikana muuttuneet tiedot on ilmoitettava päätoteuttajalle viipymättä, jotta päätoteuttaja voi ilmoittaa oikeat työntekijätiedot Verohallinnolle. Jos päätoteuttaja kerää työntekijätiedot suoraan työntekijöiltä, työnantajan on varmistettava, että työntekijä on antanut samat tiedot päätoteuttajalle kuin työnantajalle.

Laskutuspalveluyritystä käyttävä rakennustyöntekijä

Rakennustyömaalla työskentelevä henkilö voi käyttää laskutuspalvelua, jossa laskutuspalveluyritys laskuttaa hänen tekemästään työstä toimeksiantajayritystä. Työntekijä on itse hankkinut toimeksiannon urakoitsijalta, mutta ei ole työsuhteessa urakoitsijaan.

Laskutuspalveluyritys ja työn suorittaja voivat sopia muodollisesta työsuhteesta, jolloin laskutuspalveluyritys välittää asiakkaan maksaman korvauksen työn suorittajalle palkkana. Tällaisessa tilanteessa laskutuspalveluyritykselle kuuluvat verotuksessa normaalit työnantajavelvollisuudet ja työntekijöitä koskevassa tiedonantovelvollisuudessa laskutusyritystä pidetään työtä tekevän henkilön työnantajana.

Laskutusyrityksen vastuu työntekijöiden ilmoittamisesta voidaan rinnastaa vuokra-työnantajan vastuuseen vuokratyöntekijöistä (kts 7.3). Työntekijää koskevien yksilöintitietojen oikeellisuudesta on vastuussa laskutusyritys. Toisaalta käyttäjäyrityksellä on parempi tieto työn tekemiseen liittyvistä seikoista.  Tämän vuoksi käyttäjäyrityksellä on vastuu ilmoittaa edellä mainitut tiedot yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajalle.

Työn suorittaja ja laskutuspalveluyritys voivat tehdä myös laskutussopimuksen, jonka perusteella laskutuspalveluyritys välittää asiakkaan maksaman korvauksen työn suorittajalle työkorvauksena. Jos muodollisesta työsuhteesta ei ole sovittu työntekijän ja laskutuspalveluyrityksen välillä ja työntekijän työstään saama korvaus maksetaan työkorvauksena, työntekijän katsotaan toimivan itsenäisenä ammatinharjoittajana. Työntekijä on tällöin itse velvollinen ilmoittamaan tiedot työskentelystään yhteisen työmaan päätoteuttajalle.

3.4 Tiedonantovelvollisuuden alaraja

Lain mukaan Verohallinto voi päätöksellään rajoittaa tietojen antamista tilanteissa, joiden merkitys on verovalvonnallisesti vähäinen. Verohallinnon päätöksen VH/1950/00.01.00/2019 mukaan tiedot on annettava, jos rakennushankkeen työmaakohtainen yhteenlaskettu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa ylittää 15 000 euroa.

Hankkeen kokonaisarvoa laskettaessa otetaan huomioon vain rakennuttajan ulkopuoliselta tilaamien urakoiden arvo, ei rakennuttajan oman yrityksen kustannuksia, esimerkiksi henkilökunnan palkkakustannuksia.

Esimerkki 23: Kunnan omat, kunnossapitotyötä tekevät työntekijät tekevät kunnan saneerauskohteessa kuukauden töitä. Palkkakustannukset tältä osin ovat 16 000 euroa. Kunta tilaa ulkopuoliselta saneerausyritykseltä 8 000 eurolla lisätöitä. Tietoja ei tarvitse ilmoittaa, koska ulkopuoliselta tilatun urakan arvo jää alle tiedonantovelvollisuuden alarajan.

Jos ulkopuoliselta tilatun urakan arvo ylittää 15 000 euroa, tiedonantovelvollisuuden piirissä olevia työntekijöitä ovat ulkopuolisen urakoitsijan työntekijöiden lisäksi myös kunnan omat työntekijät.

Jos kokonaisarvo ylittää 15 000 euroa, päätoteuttajan tai rakennuttajan on ilmoitettava tiedonantovelvollisuudesta muille työmaalla toimiville työnantajille, jotta nämä voivat täyttää oman tiedonantovelvollisuutensa päätoteuttajalle.

Jos pääurakan arvo ylittää 15 000 euroa, pääurakoitsijan on ilmoitettava raja-arvon ylittymisestä muille työmaalla toimiville yrityksille. Jos pääurakan arvo on alle 15 000 euroa, mutta hankkeen kokonaisarvo ylittää 15 000 euroa, on rakennuttajan ilmoitettava tiedonantovelvollisuudesta sekä pääurakoitsijoille että muille työmaalla toimiville yrityksille.

Esimerkki 24: Rakennuttaja A:n työmaahan kuuluu pääurakka ja kolme sivu-urakkaa. Pääurakan arvo on 10 000 euroa ja kunkin kolmen muun rakennuttajan sivu-urakan arvo on 2 000 euroa. Hankkeen kokonaisarvo on yli 15 000 euroa, mutta pääurakan arvo on alle 15 000 euroa. Näin ollen rakennuttajan on ilmoitettava pääurakoitsijalle ja muille yrityksille raja-arvon ylittymisestä ja tiedonantovelvollisuudesta.

Jos raja-arvon ylittyminen on tiedossa jo sopimuksen tekovaiheessa, tiedonantovelvollisuudesta voidaan tiedottaa jo sopimuksessa. Jos taas raja-arvo ylittyy vasta työn aikana, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin raja-arvon tiedetään ylittyvän.

3.5 Mitä tietoja työntekijäilmoituksella on annettava?

3.5.1 Yleistä ilmoitettavista tiedoista

Annettavat tiedot koskevat tiedonantovelvollista, työmaata ja työmaalla toimivia työnantajia ja heidän työntekijöitään. Rakennustyömaan työntekijätietoina on annettava seuraavat tiedot:

  • tiedonantovelvollisen yhteystiedot
  • työmaan tiedot
  • työnantajan ja tämän yhteyshenkilön tiedot
  • vuokratyön teettäjän tiedot, jos kyseessä on vuokratyö
  • työntekijän tunnistetiedot
  • työntekijän työsuhteen laatu

Kukin yhteisellä työmaalla toimiva yritys on velvollinen ilmoittamaan työntekijöidensä tiedot ennen työskentelyn alkua työmaan päätoteuttajalle, joka on velvollinen ilmoittamaan tiedot Verohallinnolle kootusti. Jollei työmaalle ole asetettu päätoteuttajaa, ilmoitusvelvollinen on rakennuttaja.

Työntekijäilmoituksella on annettava tiedot niistä työnantajista ja työntekijöistä, jotka ovat kohdekuukauden aikana työskennelleet yhteisellä työmaalla. Jos työntekijä ei jonain kuukautena työskentele työmaalla, häntä ei ilmoiteta työmaan työntekijätiedoissa.

Osa työntekijäilmoituksen tiedoista on annettavissa vapaaehtoisesti, kuten tieto työntekijän työskentelypäivistä tai -tunneista. Osa tiedoista on ehdollisesti pakollisia, jolloin jonkin tiedon antaminen tai laskennan tulos tekee toisesta tiedosta pakollisen.

3.5.2 Tiedonantovelvollisen yhteystiedot

Jos tiedonantovelvollinen antaa työntekijäilmoituksen sähköisesti kirjautuneena, käytetään yhteystietoina Verohallinnon tiedossa olevia yhteystietoja. Ilmoituksella on kuitenkin mahdollista antaa muut postiosoiteyhteystiedot, jos ilmoittaja haluaa saada ilmoitusta koskevat yhteydenotot johonkin muuhun osoitteeseen kuin Verohallinnolle ilmoitettuun postiosoitteeseen.

Lisäksi ilmoituskohtaisesti on ilmoitettava tiedonantovelvollisen yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero.

Jos tiedonantovelvollinen on valtuuttanut toisen tahon antamaan rakentamisilmoitukset tämän puolesta, on ilmoitus annettava tiedonantovelvollisen nimissä eli ilmoituksella on käytettävä varsinaisen tiedonantovelvollisen tietoja (nimi ja y-tunnus) eikä esimerkiksi ilmoittajan tietoja.

3.5.3 Työmaan tiedot                

Työmaan sijainnista on ilmoitettava joko työmaan lähiosoite tai vapaamuotoinen kuvaus työmaan sijainnista. Ensisijaisesti sijaintitietona on käytettävä työmaan osoitetta. Vapaamuotoista kuvasta työmaan sijainnista voidaan käyttää, jos virallista osoitetta ei ole vielä olemassa tai jos työmaalla on monta osoitetta. Molempien yhteydessä on annettava myös postinumero ja postitoimipaikka. Jos työmaa sijaitsee useamman kuin yhden postinumeron alueella, on ilmoitettava postinumero, jonka alueella työmaan pääsisäänkäynti sijaitsee työmaan alkaessa.

Työmaan sijainti on ilmoitettava samassa muodossa koko työmaan keston ajan. Tilanteessa, jossa työmaan sijainti on ilmoitettu aluksi vapaamuotoisella kuvauksella, koska työmaalla ei ole ollut virallista osoitetta työmaan alkaessa, on työmaan sijainti ilmoitettava koko keston ajan vapaamuotoisella kuvauksella. Vaihtoehtoisesti työmaa voidaan ilmoittaa lähiosoitteella, jos osoitetiedot korjataan myös aiemmin annetuille ilmoituksille antamalla korvaava ilmoitus.

Lisäksi on mahdollista ilmoittaa työmaan numero, joka voi esimerkiksi olla tiedonantovelvollisen omissa tiedoissaan käyttämä työmaan yksilöintiin käytetty tunnistetieto. Jos tiedonantovelvollisen tiedossa on työmaan numerotieto, on sen ilmoittaminen suositeltavaa esimerkiksi mahdollisten työmaata koskevien lisäselvityspyyntöjen käsittelyn helpottamiseksi. Työmaan numerolla on myös mahdollista yksilöidä samassa osoitteessa sijaitsevat työmaat.

3.5.4 Työnantajan tai itsenäisen ammatinharjoittajan tiedot

Työnantajan tietoina on ilmoitettava tämän nimi ja suomalainen y-tunnus tai henkilötunnus. Jos työnantajalla ei ole suomalaista y-tunnusta tai henkilötunnusta, on ilmoitettava työnantajan ulkomainen tunnus, ulkomaisen tunnuksen tyyppi, kotivaltio ja osoitetiedot. 

Työnantajasta on annettava joko suomalainen tai ulkomainen tunnus, mutta molempia tunnustietoja ei ole mahdollista antaa samanaikaisesti samasta työnantajasta.

Työnantajan yhteyshenkilön sukunimi ja etunimi sekä puhelinnumero ovat pakollisia tietoja tunnuksesta riippumatta.

3.5.5 Vuokratyön teettäjän tiedot

Vuokratyön teettäjällä tarkoitetaan vuokratyön tilaajaa eli ns. käyttäjäyritystä, joka on vuokrannut työvoimaa käyttöönsä toiselta yritykseltä. Vuokratyössä työvoimaa vuokraava yritys maksaa työntekijän palkan. Vuokratyö tehdään käyttäjäyrityksen johdon ja valvonnan alaisuudessa. Vuokratyön teettäjän tiedot ovat pakollisia, jos ilmoitat vuokratyöntekijätietoja.

Vuokratyön teettäjän tietoina on ilmoitettava tämän nimi ja suomalainen y-tunnus tai henkilötunnus. Jos vuokratyön teettäjällä ei ole suomalaista y-tunnusta tai henkilötunnusta, on ilmoitettava vuokratyön teettäjän ulkomainen tunnus, ulkomaisen tunnuksen tyyppi ja kotivaltio.

Urakan lajiksi ei saa ilmoittaa työvoiman vuokrausta, jos todellisuudessa on kyse urakoinnista.

3.5.6 Työntekijän tunnistetiedot

Työntekijän tunnistetietoina on ilmoitettava joko työntekijän veronumero, syntymäaika, sukunimi ja etunimi tai työntekijän suomalainen henkilötunnus.

Jos työntekijälle on annettu keinohenkilötunnus, jonka ensimmäiset kuusi merkkiä eivät vastaa muodoltaan päivämäärä-, kuukausi- ja vuosi-muotoa, ilmoita työntekijästä veronumero ja työntekijän ilmoittama syntymäaika sekä nimi.

3.5.7 Työntekijän työsuhteen laatu

Työntekijäilmoituksella on ilmoitettava onko ilmoitettavan työntekijän työsuhteen laatu:

  • palkkaa saava työntekijä
  • ammatinharjoittaja tai muu vastaava
  • vuokratyöntekijä
  • henkilö, joka ei saa työstään palkkaa.

Työmaalla työskentelevän osakeyhtiön osakkaan työsuhteen laaduksi ilmoitetaan "palkkaa saava työntekijä”. Yksityisen elinkeinonharjoittajan ja hänen puolisonsa työsuhteen laaduksi ilmoitetaan "ammatinharjoittaja tai muu vastaava”. Myös henkilöyhtiöiden (kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö) vastuunalaisten yhtiömiesten työsuhteen lajiksi ilmoitetaan "ammatinharjoittaja tai muu vastaava."

Rakennustyömaalla työskentelevä henkilö voi käyttää laskutuspalvelua, jossa lasku-tuspalveluyritys laskuttaa hänen tekemästään työstä toimeksiantajayritystä. Tyypillisesti laskutuspalveluyritys ja työn suorittaja sopivat muodollisesta työsuhteesta, jolloin laskutuspalveluyritys välittää asiakkaan maksaman korvauksen työn suorittajalle palkkana. Tällöin henkilön työsuhteenlaaduksi ilmoitetaan "palkkaa saava työntekijä” ja laskutuspalveluyritys ilmoitetaan henkilön työnantajana.

Työn suorittaja ja laskutuspalveluyritys voivat tehdä myös laskutussopimuksen, jonka perusteella laskutuspalveluyritys välittää asiakkaan maksaman korvauksen työn suo-rittajalle työkorvauksena. Jos muodollisesta työsuhteesta ei ole sovittu työntekijän ja laskutuspalveluyrityksen välillä ja työntekijän työstään saama korvaus maksetaan työkorvauksena, työntekijän katsotaan toimivan itsenäisenä ammatinharjoittajana ja työsuhteen laatuna ilmoitetaan "ammatinharjoittaja tai muu vastaava”.

Vuokratyöntekijöiden laaduksi ilmoitetaan "vuokratyöntekijä". Vuokratulla työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka on tehnyt työsopimuksen Suomessa tai ulkomailla toimivan työnantajan kanssa, joka on siirtänyt työntekijän tämän suostumuksen mukaisesti toisen työnantajan käyttöön. Työnantajana ilmoitetaan yritys, joka maksaa työntekijän palkan. Lisäksi on ilmoitettava vuokratyön teettäjän tiedot (ks. kohta 3.5.5.).

Työmaalla työskentelevät opiskelijat ja harjoittelijat ilmoitetaan työntekijäilmoituksella kuten muutkin työsuhteiset työntekijät, jos työtä ohjaava yritys on tehnyt opiskelijan kanssa työsopimuksen.

Jos yrityksen ja opiskelijan välillä ei ole työsopimusta eikä opiskelijalle ei makseta palkkaa tai muuta korvausta, ilmoitetaan opiskelijan työnantajana oppilaitos ja opiskelijan työsuhteen laatuna ilmoitetaan "henkilö, joka ei saa työstään palkkaa". Myös muut yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevät palkattomat henkilöt, esimerkiksi yhdistysten talkootyöläiset, ilmoitetaan työntekijäilmoituksella ilmoitetaan tällä laadulla.

Isännöitsijän työnantajaksi ilmoitetaan isännöintiyritys, mikäli isännöitsijällä on yrityksen kanssa työsopimus ja tällöin ilmoitetaan työsuhteen laaduksi ”palkkaa saava työntekijä”.

Jos isännöitsijä toimii suoraan asunto-osakeyhtiön lukuun ilman isännöintiyritystä, ilmoitetaan asunto-osakeyhtiö isännöitsijän työnantajaksi. Työsuhteen laadun ilmoittaminen riippuu siitä, onko asunto-osakeyhtiön ja isännötsijän välillä työsuhde ja maksaako asunto-osakeyhtiö isännöitsijälle palkkaa.  Mikäli asunto-osakeyhtiö maksaa rahapalkkaa isännöitsijälle, ilmoitetaan isännöitsijän työnantajaksi asunto-osakeyhtiö ja työsuhteen laaduksi ”palkkaa saava työntekijä”. Jos isännöitsijällä ei ole työsopimusta, mutta hän toimii asunto-osakeyhtiön lukuun ilman rahallista korvausta, tällöin työnantajaksi ilmoitetaan asunto-osakeyhtiö ja työsuhteen laaduksi ”henkilö, joka ei saa työstään palkkaa" . Myös asunto-osakeyhtiön tilaajan edustajina toimivat hallituksen jäsenet ilmoitetaan tällä laadulla ”henkilö, joka ei saa työstään palkkaa”.

3.6 Milloin työntekijäilmoitukset on annettava?

3.6.1  Työntekijäilmoituksen eräpäivä

Työntekijätiedot on annettava Verohallinnolle viimeistään kohdekuukautta toisena seuraavan kuukauden viidentenä päivänä, eli esimerkiksi tammikuun tiedot annetaan viimeistään maaliskuun viidentenä päivänä. Jos määräpäivä on viikonloppu tai muu pyhäpäivä, siirtyy määräpäivä seuraavaksi arkipäiväksi.

Ilmoitus voidaan antaa kohdekuukauden alusta alkaen, mutta tietoja ei voi ilmoittaa etukäteen: esimerkiksi tammikuun tiedot voi antaa tammikuun alusta alkaen, mutta ei vielä joulukuussa.

Esimerkki 25: Kohdekauden 06/2020 ilmoitus voidaan antaa oikea-aikaisena aikavälillä 1.6.–5.8.2020.

3.6.2 Milloin ensimmäinen työntekijäilmoitus on annettava?

Työntekijätietojen toimittamisvelvollisuuden osalta on olennaista tieto siitä, että työmaalla toimii useampi työnantaja, eli kyseessä on yhteinen työmaa. Tiedonantovelvollisuus alkaa heti ensimmäisen työnantajan aloittaessa työt työmaalla. Jos työmaan alkaessa yhteisen työmaan muodostuminen ei ole ollut tiedossa ja työmaasta muodostuu yhteinen työmaa työmaan ollessa jo käynnissä, alkaa tiedonantovelvollisuus siitä lähtien, kun yhteisen työmaan muodostuminen on ollut tiedossa.

3.6.3 Työntekijäilmoitusten antaminen työmaan ollessa käynnissä

Työntekijäilmoituksella on annettava tiedot työnantajista ja työntekijöistä, jotka ovat kohdekuukauden aikana työskennelleet yhteisellä työmaalla. Jos työntekijä ei jonain kuukautena työskentele työmaalla, häntä ei ilmoiteta työmaan työntekijätiedoissa.

3.6.4 Milloin viimeinen työntekijäilmoitus on annettava?

Työntekijäilmoitus on annettava Verohallinnolle niin kauan kuin yhteinen rakennustyömaa on käynnissä. Työsuojeluviranomainen ohjaa yhteisen rakennustyömaan päättymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Työsuojeluviranomaisen mukaan yhteinen rakennustyömaa voi jatkua, vaikka päätoteuttaja on jo luovuttanut oman työnsä tilaajalle eikä toimi enää työmaalla. Tiedonantovelvollisuus työntekijätiedoista siirtyy rakennuttajalle tai rakennuttajan nimeämälle uudelle päätoteuttajalle.

4 Kotitalous rakennuttajana

4.1 Mistä töistä kotitalouden on annettava rakentamisilmoitus?

Jos yksityishenkilö toimii rakennuttajana eikä rakentaminen liity tämän yritystoimintaan, on tämän annettava hanketta koskevat tiedot Verohallinnolle urakka- ja työntekijäilmoituksen sijasta verotusmenettelylain 15 d:ssä säädetyllä tavalla. Tiedot on ilmoitettava:

  • rakennustyön suorittaneista yrityksistä yksilöinti- ja yhteystietoinen, jos rakennuttaja on ostanut työn yritykseltä
  • rakennustyön suorittaneista työntekijöistä yksilöinti- ja yhteystietoineen, jos rakennuttaja on itse palkannut työntekijät
  • yrityksille ja työntekijöille maksetuista palkoista ja muista vastikkeista.

Yksityishenkilön on ilmoitettava Verohallinnolle kaikki rakennusluvan alaiset työt. Siten kotitalouden tiedonantovelvollisuuden osalta ei ole käytössä euromääräistä raja-arvoa. Jos rakennustyö on edellyttänyt vain toimenpide- tai purkamislupaa, tietoja ei tarvitse toimittaa Verohallinnolle. Myöskään ilmoituksenvaraisista rakennustöistä ei  tarvitse toimittaa tietoja. Rakennusluvan myöntää kunkin kunnan oma rakennusvalvontaviranomainen. Rakennusluvan alaiset työt saattavat vaihdella kunnittain.

Rakennusluvan alaisista töistä on annettava tieto siinäkin tapauksessa, että työstä ei olisikaan maksettu suorituksia (esimerkiksi työ on tehty itse tai talkootyönä).

4.2 Kuka on tiedonantovelvollinen?

Työn tilaaja on tiedonantovelvollinen rakennusluvan alaisista töistä riippumatta siitä, missä työ on tehty. Esimerkiksi osakkaan teettäessä remontin hallitsemassaan huoneistossa on osakas tiedonantovelvollinen töiden tilaajana, vaikka asunto-osakeyhtiö hakee töiden edellyttämän rakennusluvan.

Jos rakennuttajana toimii yhteisesti useampi kuin yksi henkilö, esimerkiksi puolisot yhdessä tai verotusyhtymä, rakennuskohteesta riittää yksi ilmoitus

Mikäli kyse on ryhmärakentamisesta, jossa rakennustöitä tehdään perustetun yhtiön lukuun, ei rakentaminen kuulu kotitalouden ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Tällöin yhtiö  on tiedonantovelvollinen työntekijätiedoista ja tilaamistaan urakoista yhtiöitä koskevien yleisten periaatteiden mukaisesti (ks. urakkailmoittaminen luku 2 ja työntekijäilmoittaminen luku 3).

4.3 Mitä tietoja kotitalouden rakentamisailmoituksella on annettava?

Annettavat tiedot koskevat tiedonantovelvollista, rakennuskohdetta, rakennustyön suorittaineita yrityksiä ja/tai rakennustyön suorittaneille työntekijöille maksettuja palkkoja.  Kotitalouden rakentamisilmoituksella on annettava seuraavat tiedot:

  • tiedonantovelvollisen yksilöinti- ja yhteystiedot
  • rakennuskohteen tiedot
  • rakennustyön suorittaneen yrityksen tiedot sekä tiedot näiden suorittamien rakennustöiden kestosta ja näistä maksetuista korvauksista
  • rakennuttajan itse palkkaamien työntekijöiden tiedot sekä tiedot näiden suorittamien rakennustöiden kestosta ja näistä maksetuista palkoista tai muista korvauksista
  • tieto siitä, että työ on tehty kokonaan itse tai muutoin kokonaan ilman rahavastikkeita (esim. talkootyönä tai hartiapankkirakentamisena)

Jos tiedonantovelvollinen antaa urakkailmoituksen sähköisesti kirjautuneena, käytetään yhteystietoina Verohallinnon tiedossa olevia yhteystietoja. Ilmoituksella on kuitenkin mahdollista antaa muut postiosoiteyhteystiedot, jos ilmoittaja haluaa saada ilmoitusta koskevat yhteydenotot johonkin muuhun osoitteeseen kuin Verohallinnolle ilmoitettuun postiosoitteeseen. Lisäksi ilmoituskohtaisesti on ilmoitettava tiedonantovelvollisen yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero.

Rakennuskohteen tietoina on ilmoitettava kiinteistötunnus, jos rakennettava kohde on kiinteistö. Jos rakennuskohde on kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiön huoneisto, on ilmoitettava tämän yhtiön y-tunnus. Lisäksi on ilmoitettava rakennuskohteen osoite tai muu vapaamuotoinen kuvaus sijainnista. Vapaamuotoista kuvausta voidaan käyttää esimerkiksi tilanteessa, jossa kohteella ei vielä ole virallista osoitetta. Osoitetietoina on ilmoitettava myös rakennuskohteen postinumero ja -toimipaikka.

Rakennustyön suorittaneista yrityksistä on ilmoitettava yrityksen nimi ja suomalainen y-tunnus tai henkilötunnus. Jos urakoitsijalla ei ole suomalaista y-tunnusta tai henkilötunnusta, on ilmoitettava urakoitsijan ulkomainen tunnus, ulkomaisen tunnuksen tyyppi ja kotivaltio.  Urakoitsijasta on annettava joko suomalainen tai ulkomainen tunnus, mutta molempia tunnustietoja ei ole mahdollista antaa samanaikaisesti samasta urakoitsijasta.

Rakennustyön suorittaneista yrityksistä on myös ilmoitettava, milloin kyseisen yrityksen työskentely työmaalla on alkanut ja päättynyt. Lisäksi on annettava tiedot kullekin yritykselle maksetuista korvauksista.  Jos työ on ostettu yritykseltä, ei kotitalouden tarvitse ilmoittaa tietoja rakennustyön suorittaneista työntekijöistä.

Ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle yritykselle maksetuista työkorvauksista on toimitettava ennakonpidätys. Tiedot maksetuista suorituksista on ilmoitettava myös Tulorekisteriin. Ennakonpidätyksen toimittamisesta on lisätietoa Verohallinnon ohjeessa Ennakonpidätyksen toimittanen.

Jos rakennuttaja on itse palkannut työntekijän, on rakennuttajan ilmoitettava työntekijän tietoina nimi ja suomalainen henkilötunnus tai ulkomainen tunnus (esim. ulkomainen henkilötunnus). Rakennuttajan on myös ilmoitettava, milloin kyseisen työntekijän työskentely työmaalla on alkanut ja päättynyt. Maksetut palkat on ilmoitettava myös Tulorekisteriin.

Kokonaan itse tehdystä työstä, talkootyöstä ja ilmoitetaan tiedonantovelvollisen yhteystiedot, rakennuskohdetta koskevat tiedot ja tieto siitä, työ on tehty itse tai talkootyönä eikä ilmoitettavia urakka- tai työntekijätietoja ole. Talkootyöntekijöiden nimiä ei tarvitse ilmoittaa. 

4.4 Milloin ja miten ilmoitus on annettava?

Ilmoitus voidaan antaa Verohallinnolle joko sähköisesti OmaVerossa tai paperilomakkeella. Sähköiseen palveluun kirjautuminen edellyttää tunnistautumista.

Ilmoitus on annettava osittais- tai loppukatselmukseen mennessä. OmaVerossa kotitalous voi antaa ilmoituksia sitä mukaa kuin rakentaminen etenee.  

Rakentamisilmoitus on annettava, vaikka rakennustyö tai osa siitä on tehty ennen lain voimaantuloa (1.7.2014), jos työstä on ollut maksettavia suorituksia.

4.5 Talotehdas tai rakennusliike yksityishenkilön rakennustyömaalla

Kotitalouden tiedonantovelvollisuus kattaa ainoastaan hänen itsensä solmimat sopimukset tai hänen palkkaamansa työntekijät.

Päätoteuttajaksi nimetty talotehdas tai rakennusliike on tiedonantovelvollinen kaikista työmaan työntekijöistä, jos kyseessä on yhteinen rakennustyömaa. Jos työmaalla rakennetaan tai korjataan rakennusta tai sen osaa rakennuttajana olevan yksityishenkilön omaan käyttöön, ei työntekijöillä tarvitse olla kuvallisia henkilötunnisteita. Päätoteuttajana olevan rakennusliikkeen tai talotoimittajan on kuitenkin toimitettava työntekijätiedot Verohallinnolle kuukausittain. Kukin urakoitsija on siten ilmoitusvelvollinen päätoteuttajalle omista työntekijöistään myös omakotityömaalla. Urakkatietojen ilmoittamisen osalta kyseiset yritykset ilmoittavat omat ali- ja sivu-urakkansa luvussa 2 kuvatulla tavalla.

Työntekijätietojen antaminen omakotityömaalla ei kuitenkaan siirry rakennuttajana olevalle kotitaloudelle, jos päätoteuttajaa ei ole nimetty sopimuksessa.

5 Tietojen antamisen tapa

5.1 Ilmoitustavat

Urakka- ja työntekijäilmoitukset voi antaa Verohallinnolle sähköisesti Ilmoitin.fi-palvelun kautta tai OmaVerossa. Kotitalouden rakentamisilmoituksen voi antaa sähköisesti OmaVerossa.

Ilmoitin.fi-palvelua käytetään ohjelmistojen tuottamien ilmoitustiedostojen lähettämiseen. Palvelussa voi myös lähettää tietuekuvauksen mukaisia tiedostoja tekstitiedostoina. Tarkempi kuvaus tiedoston muodosta ja tietosisällöstä on kerrottu tietuekuvauksissa. Lisätietoja ja ohjeita saa Ilmoitin.fi-palvelun lähetysohjeesta.

OmaVerossa täytetään sähköinen verkkolomake. Palvelu ohjaa antamaan tiedot oikean muotoisina. OmaVerossa aiemmin annetun ilmoituksen tietoja voi käyttää uuden ilmoituksen pohjatietona.

Sähköisiin palveluihin kirjautuminen edellyttää tunnistautumista. Lisätietoa sähköisestä tunnistautumisesta saat Verohallinnon Internet-sivuilta (vero.fi).

Rakentamisilmoituksen voi antaa myös paperilomakkeella. Rakentamisilmoituslomakkeet voi tulostaa vero.fi-sivulta.

Annettujen ilmoitusten korjaamisessa korvaavalla ilmoituksella tai ilmoitusten poistamisessa on suositeltavaa samaa ilmoituskanavaa, jolla alkuperäinen ilmoituskin on annettu.

5.2 Perusilmoitus

Kohdekuukauden tiedot annetaan ensimmäisen kerran aina perusilmoituksella. Perusilmoitukselle muodostuu automaattisesti ilmoitustunniste ja ilmoituksen antamisajankohta. Tunnus on ilmoituskohtainen, sisälsipä ilmoitus yhden tai useamman työmaan tai sopimuksen tiedot. Ilmoitustunnistetta on käytettävä, jos kyseisen ilmoituksen tietoja halutaan myöhemmin muuttaa korvaavalla ilmoituksella tai jos ilmoitus halutaan poistaa.

Ilmoitin.fi-palvelu muodostaa perusilmoitukselle oman ilmoitustunnisteen. Ilmoitin.fi-palvelun perusilmoitukselle muodostamaa ilmoitustunnistetta on käytettävä, jos korvaava ilmoitus tai poistoilmoitus annetaan Ilmoitin.fi-palvelussa. Ilmoitukset näkyvät myös OmaVerossa, mutta tietojen näkymisessä on viivettä ilmoituskanavakohtaisten ilmoitusten siirtoajoista johtuen.

OmaVerossa ja paperilla annetuille perusilmoituksille muodostetaan myös oma ilmoitustunnisteensa Verohallinnon vastaanottavassa järjestelmässä. OmaVerossa tai paperilla annetut ilmoitukset eivät välity Ilmoitin.fi-palveluun, minkä vuoksi OmaVerossa tai paperilla annetun perusilmoituksen ilmoitustunnistetta ei voi käyttää korvaavan ilmoituksen tai poistoilmoituksen antamiseen Ilmoitin.fi-palvelussa.

Samalle kohdekuukaudelle voidaan antaa useita perusilmoituksia. Kullekin perusilmoitukselle muodostuu oma yksilöllinen ilmoitustunniste, vaikka ilmoittaja pysyisikin samana.

Kohdekuukauden tiedot annetaan ensimmäisen kerran perusilmoituksella myös silloin, jos ilmoitus annetaan myöhässä vasta eräpäivän jälkeen.

5.3 Korvaava ilmoitus

Jos tiedonantovelvollinen havaitsee itse tai Verohallinnon aloitteesta rakentamisilmoituksellaan virheen tai puutteen, on tiedonantovelvollisen annettava korvaava ilmoitus. Korvaavalla ilmoituksella on annettava kaikki ilmoituksen tiedot uudestaan oikean sisältöisinä.

Korvaavalla ilmoituksella on käytettävä sen perusilmoituksen ilmoitustunnusta, jonka tietoja korjataan tai täydennetään. Korvaavaa ilmoitusta ei voi antaa ilman aiemman ilmoituksen ilmoitustunnusta. Korvaava ilmoitus on annettava korjattavan perusilmoituksen kohdekuukaudelle.

Esimerkki 25: Tiedonantovelvollinen on antanut heinäkuussa työntekijäilmoituksen, jolta on jäänyt pois yhden työntekijän tiedot. Tiedonantovelvollisen tulee antaa alkuperäisen ilmoituksen ilmoitustunnisteella heinäkuulle korvaava ilmoitus, jolle puutteelliset tiedot on lisätty.

5.4 Poistoilmoitus

Annettu ilmoitus voidaan myös poistaa kokonaan, esimerkiksi tilanteissa, joissa koko ilmoitus on ollut virheellinen. Ilmoituksen poisto tapahtuu poistoilmoituksella. Ilmoituksen poistamisessa on käytettävä sen perusilmoituksen ilmoitustunnistetta, joka halutaan poistaa.

Esimerkki 26: Poisto voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, jos ilmoittaja antaa vahingossa tammikuun tiedot uudelleen helmikuun tietoina. Tällöin virheellisesti helmikuun kohdekuukaudelle annettu, tammikuun tiedot sisältävä ilmoitus on mahdollista poistaa poistoilmoituksella. Poistoilmoituksella on käytettävä perusilmoituksen ilmoitustunnistetta. Tämän jälkeen helmikuulle annetaan oikeat helmikuun tiedot uudella perusilmoituksella.  

6 Tietojen korjaaminen

6.1 Virheen korjaaminen Verohallinnon kehotuksesta

Verohallinnon lähettämässä korjauspyynnössä pyydetyt tiedot on korjattava kirjeessä esitetyssä määräajassa. Tällöin on annettava alkuperäisen ilmoituksen korvaava urakka- tai työntekijäilmoitus sille kohdekuukaudelle, jonka tiedot on pyydetty korjaamaan. Korvaavassa ilmoituksessa on käytettävä virheellisen ilmoituksen ilmoitustunnistetta.

6.2 Virheen korjaaminen oma-aloitteisesti

Rakentamisilmoituksen tiedot on korjattava oma-aloitteisesti, jos tiedonantovelvollinen havaitsee aiemmin antamillaan ilmoituksilla virheitä urakkaa, yrityksiä tai työntekijöitä koskevissa tiedoissa. Jos tiedonantovelvollinen havaitsee, että tämän aiemmin antamalta ilmoitukselta puuttuu tietoja, tulee tiedot antaa joko lisäämällä puuttuvat tiedot aiemmin annetulle ilmoitukselle korvaavalla ilmoituksella tai antamalla puuttuvat tiedot kokonaan uudella perusilmoituksella kyseiselle kohdekuukaudelle. Jos ilmoittaja havaitsee jonkin ilmoituksen puuttuvan kokonaan, on tiedot annettava perusilmoituksella oikealle kohdekuukaudelle.

Osan ilmoitusvirheistä tiedonantovelvollinen voi muuttaa oikeaksi seuraavan kuukauden urakka- tai työntekijäilmoituksella. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi yritysten yhteystiedot.

Esimerkki 27: Yritys on antanut maaliskuussa urakkailmoituksen, jolle on ilmoittanut virheelliset urakoitsijan yhteyshenkilön yhteystiedot. Yritys huomaa virheensä toukokuun ilmoitusta antaessaan. Riittää, että oikeat yhteystiedot korjataan toukokuun perusilmoitukselle.

Ilmoittaja voi korjata antamiaan tietoja 48 kuukauden ajan alkaen kohdekuukauden määräpäivästä. 48 kuukauden korjausaikaa sovelletaan rakentamisilmoituksiin, joiden kohdekuukausi on tammikuu 2020 tai sitä myöhäisempi. Myös kohdekuukaudelta puuttuneiden perusilmoitusten antaminen ja ilmoitusten poistaminen on mahdollista 48 kuukauden ajan kohdekuukauden ilmoituksen määräpäivästä lukien.

Esimerkki 28: Toukokuun 2020 tiedostossa, jonka tiedonantovelvollinen on antanut 5.7.2020, on ollut virhe. Tiedonantovelvollinen voi korjata tietoa viimeistään 5.7.2024.

Joulukuun 2019 ja sitä aiempien kohdekuukausien rakentamisilmoitusten korjausaika on 12 kuukautta kohdekautta koskevasta määräpäivästä.

7 Menettely, jos tietoa ei anneta

7.1 Laiminlyöntimaksu

Jos tiedonantovelvollinen ei täytä tiedonantovelvollisuuttaan, hänelle voidaan määrätä VML 22 a §:n mukaan enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu.

Laiminlyöntimaksua määrättäessä otetaan huomioon annettavien tietojen määrä. Laiminlyöntimaksu määrätään täysin sadoin euroin, eli alin mahdollinen laiminlyöntimaksu on 100 euroa.

Tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä enintään 2 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu, jos

  • ilmoituksessa, muussa tiedossa tai asiakirjassa on vähäinen puutteellisuus
  • ilmoitus, tieto tai asiakirja on annettu myöhässä ilman pätevää syytä
  • tiedot on annettu muulla tavalla kuin Verohallinto on määrännyt

Tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä enintään 5 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu, jos

  • ilmoitus, tieto tai asiakirja on olennaisesti puutteellinen tai virheellinen
  • ilmoitus, tieto tai asiakirja on annettu kehotuksen jälkeen.

Tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä enintään 15 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu, jos

  • tiedonantovelvollinen on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän ilmoituksen
  • tiedonantovelvollinen ei ole lainkaan antanut ilmoitusta.

Rakennuttajana olevalle luonnolliselle henkilölle voidaan määrätä laiminlyöntimaksu silloin, kun kyse on

  • hänen elinkeinotoimintaansa varten tapahtuvaan rakentamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä
  • hänen yksityiskäyttöönsä tapahtuvaan rakentamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.

7.2 Päätoteuttajan vastuu tiedoista

Päätoteuttaja on vastuussa työntekijätietojen ilmoittamisesta Verohallinnolle. Ilmeisenä päätoteuttajan laiminlyöntinä pidetään esimerkiksi tilannetta, jossa työntekijäilmoituksessa ilmoitetaan selkeästi vähemmän työntekijöitä kuin työmaalla on kyseisen kohdekuukauden aikana työskennellyt. 

Laiminlyöntimaksua ei määrätä päätoteuttajalle, jos tiedoissa on työnantajasta tai itsenäisestä työnsuorittajasta johtuvasta syystä puute tai virhe, josta päätoteuttajan ei voida kohtuudella edellyttää tienneen.

Laiminlyöntimaksu voidaan jättää määräämättä päätoteuttajalle, jos työmalla työskentelevä työnantaja jättää antamatta kokonaan tai osittain päätoteuttajalle tiedot työntekijöistään tai itsenäinen työnsuorittaja jättää antamatta itseään koskevat tiedot. Päätoteuttajan on ilmoitettava työntekijäilmoituksellaan tiedot yrityksestä, joka ei ole antanut työntekijätietoja kokonaan tai osittain. Myös siinä tapauksessa, että työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja ilmoittaa tiedon, jonka virheellisyys on päätoteuttajalle ilmeinen, päätoteuttajan on vastuusta vapautuakseen ilmoitettava puutteesta Verohallinnolle.

7.3 Käyttäjäyrityksen ja vuokratyönantajan vastuu vuokratyövoiman ilmoittamisesta              

Verotusmenettelystä annetun lain 15 b §:n mukaan jokaisen yhteisellä työmaalla toimivan yrityksen on toimitettava päätoteuttajalle tiedot työmaalla työskentelevistä työntekijöistään. Laissa ei kuitenkaan oteta erikseen kantaa siihen, kummalla yrityksellä, vuokratyövoimaa välittävällä yrityksellä vai käyttäjäyrityksellä on velvollisuus ilmoittaa tiedot vuokratyöntekijöistä päätoteuttajalle.  

Vuokratyönantaja ei välttämättä tiedä, millä työmailla vuokratyöntekijä työskentelee, minkä vuoksi työmaalla toimivalla vuokratyövoiman käyttäjäyrityksellä on tosiasiallisesti paremmat edellytykset ilmoittaa päätoteuttajalle tiedot myös sen lukuun työskentelevistä vuokratyöntekijöistä. Vuokratyöntekijää koskevien yksilöintitietojen oikeellisuudesta on kuitenkin vastuussa vuokratyönantaja, kun taas käyttäjäyrityksen voidaan edellyttää tietävän paremmin työn tekemiseen liittyvistä seikoista.

Edellä mainituilla perusteilla käyttäjäyrityksen on annettava tiedot päätoteuttajalle myös yhteisellä työmaalla käyttämistään vuokratyöntekijöistä. Jos käyttäjäyritys laiminlyö velvollisuutensa ilmoittaa nämä tiedot päätoteuttajalle, sille voidaan määrätä laiminlyöntimaksu. Käyttäjäyrityksen tulisi sopimussuhteessaan vuokratyönantajaan varmistaa, että vuokratyönantaja antaa käyttäjäyritykselle tarpeelliset tiedot tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi. 

7.4 Ennakkoperintärekisteristä poistaminen

Tiedonantovelvollisuutensa laiminlyönyt voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä. Ennen poistamista rekisteriin merkitylle lähetetään kuulemiskirje ja annetaan tilaisuus korjata laiminlyönnit.

Laiminlyöntimaksun määrääminen on ensisijainen toimenpide ennakkoperintärekisteristä poistoon verrattuna.

8 Tietojen säilyttämisaika

Verotusmenettelylain 15 b §:n 4 momentin mukaan tiedonantovelvollisen on säilytet-tävä työntekijätietoja kuusi vuotta työmaan valmistumisvuoden päättymisestä. Työ-maan katsotaan päättyneen silloin, kun työ on vastaanotettu ja luovutettu tilaajalle.

Urakkatietoaineiston säilytysajasta ei ole mainintaa verotusmenettelylain 15 c §:ssä. Kirjanpitolain 10 §:n nojalla kirjanpitovelvollisella on säilyttämisvelvollisuus raportoinnin kohteena olevasta materiaalista. Tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto ja koneellisen kirjanpidon täsmäytysselvitykset sekä muu kuin 1 momentissa mainittu kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt.

Tiedot voidaan säilyttää sähköisessä muodossa. Annetut ilmoitukset näytetään Oma-verossa  vuoden ajan. Ilmoitin.fi-palvelussa ilmoitukset ovat arkistoituna 48 kuukauden ajan.

johtava veroasiantuntija Mika Jokinen

veroasiantuntija Jan-Erik Granholm