Kiinteistöverotuksen perusteena olevien tietojen uusi ilmoittamis- ja toimittamismenettely

Antopäivä
12.3.2014
Diaarinumero
A37/200/2014
Voimassaolo
Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
A28/200/2013

Tämä ohje käsittelee 25.5.2012 voimaan tullutta kiinteistötietojen ilmoittamis- ja toimittamismenettelyä. Ohje korvaa aiemman ohjeen (A28/200/2013). Ohjeeseen on tehty uuden sähköisen ilmoittamispalvelun (Kiinteistötiedot verkossa) edellyttämät muutokset. Muilta osin ohje vastaa sisällöltään aiempaa ohjetta.

1 Johdanto

Kiinteistöverolain ilmoittamismenettelyä ja verotuksen toimittamista koskevia säännöksiä on muutettu lailla kiinteistöverolain muuttamisesta (253/2012). Lakiin on lisätty säännökset verovelvollisen velvollisuudesta tarkistaa ja korjata kiinteistöverotuksen perusteena käytetyt tiedot.

Verohallinto lähettää vuosittain ennen kiinteistöveron määräämistä verovelvolliselle selvityksen kiinteistöveron määräämisen perusteena käytetyistä Verohallinnon rekisterissä olevista tiedoista. Verovelvollisen on tarkistettava tietojen oikeellisuus. Jos verovelvollinen ei korjaa verotuksen perusteena olevia tietoja, hänen katsotaan antaneen tiedot kiinteistöverotusta varten hänelle lähetetyn selvityksen mukaisena.

Ilmoittamismenettelyn uudistuksen yhteydessä on luovuttu erillisestä verovelvollisen kuulemismenettelystä silloin, kun tiedot on saatu muilta kuin verovelvolliselta itseltään.

Lisäksi lakiin on lisätty säännökset verotuksen oikaisun toimittamatta jättämisestä ja veronkorotuksen määräämättä jättämisestä.

Laki on tullut voimaan 25.5.2012 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä kiinteistöveroa vuodelta 2013.

2 Ilmoittamismenettely

Ilmoittamismenettelyä kiinteistöverotuksessa on yksinkertaistettu. Kiinteistöverotuksessa siirrytään tuloverotuksessa käytössä olevaan esitäytettyyn veroilmoitukseen perustuvan ilmoitusmenettelyn kaltaiseen menettelyyn. Kyseessä on yksinomaan ilmoittamismenettelyn uudistaminen, eikä sillä ole muutettu kiinteistöverotuksen perusteita tai arvostukseen liittyviä seikkoja.

Kiinteistöverotuksessa on jo pitkään käytetty hyväksi muiden viranomaisten Verohallinnolle antamia kiinteistötietoja. Keskeisiä tiedontoimittajia ovat olleet kunnat, maanmittauslaitos ja väestörekisterikeskus. Kunnat toimittavat tietoja hallussaan olevista kiinteistö-, rakennus- ja kaavatiedoista. Maanmittauslaitos välittää puolestaan kiinteistöjä koskevia tietoja ja väestörekisterikeskus kuntien väestötietojärjestelmään ilmoittamia rakennustietoja. Valtaosa tiedoista saadaan nykyisin sähköisesti ja osa tiedoista viedään suoraan Verohallinnon omaan rekisteriin.

Vaikka tietoja on saatu muilta viranomaisilta, niitä ei kuitenkaan ole voitu käyttää verotuksen perusteena ellei verovelvollista ole kuultu tai ellei myös verovelvollinen itse ole ilmoittanut samoja tietoja. Siten tiedot on kerätty tavallaan kahteen kertaan. Uudistuksen tarkoituksena onkin ollut yksinkertaistaa menettelyä sekä verovelvollisen että Verohallinnon kannalta.

Uuden menettelyn mukaan Verohallinto lähettää vuosittain ennen kiinteistöveron määräämistä verovelvolliselle Verohallinnon kiinteistötietokantaan perustuvan selvityksen kiinteistöveron määräämisen perusteena olevista tiedoista. Näin verovelvollista kuullaan toimitettavasta kiinteistöverotuksesta. Verovelvollisen on tarkistettava selvitykseen merkittyjen tietojen oikeellisuus ja ilmoitettava mahdollisista virheistä ja puutteista Verohallinnolle sen määräämässä ajassa.

Säännökset verovelvolliselle lähetettävästä kiinteistötietoja koskevasta selvityksestä ja velvollisuudesta tarkistaa kiinteistöverotuksen perusteena olevat tiedot on lisätty verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuutta koskevaan kiinteistöverolain 16 §:ään.

Kiinteistöverolain 16 §:n 3 momentin mukaan verovelvollisen velvollisuudesta antaa tietoja kiinteistöverotuksen toimittamista varten on kiinteistöverolain lisäksi voimassa, mitä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 2 luvussa säädetään.  Kiinteistöverolain 16 §:stä on poistettu säännös kehotuksesta annettavista tiedoista, koska viittaus verotusmenettelystä annettuun lakiin kattaa myös kehotuksesta annettavat tiedot

3 Tietojen tarkistaminen

Muutetun kiinteistöverolain 16 §:n 1 momentin mukaan Verohallinto lähettää verovelvolliselle, jolle maksuunpannaan kiinteistöveroa, selvityksen kiinteistöverotuksen perusteena käytetyistä kiinteistöä ja sen käyttötarkoitusta koskevista tiedoista. Kiinteistöverolain 24 §:ssä on jo aikaisemmin ollut säännös verovelvolliselle lähetettävästä verotuspäätöksestä ja sen tietosisällöstä. Sen sijaan laissa ei ole ollut aikaisemmin säännöstä verovelvolliselle lähetettävästä selvityksestä ja verotuksen perusteena olevista tiedoista. Käytännössä näin on kuitenkin menetelty jo vuodesta 2003 lähtien. Tältä osin säännös ei muuta nykyistä jo vakiintunutta menettelyä. Sen sijaan verovelvollisen rooli muuttuu myös kiinteistöverotuksessa aiempaa enemmän tietojen ilmoittajasta tietojen tarkistajaksi.

Verovelvollisen on tarkistettava hänelle lähetettyyn selvitykseen merkityt tiedot ja ilmoitettava mahdollisista virheistä ja puutteista Verohallinnolle. Jos verovelvollinen ei ilmoita virheistä, hänen katsotaan kiinteistöverolain 16 §:n 2 momentin säännöksen mukaan antaneen tiedot kiinteistöverotusta varten hänelle lähetetyn selvityksen mukaisena.

Tarkistettavat tiedot on lueteltu kiinteistöverolain 16 §:n 1 momentissa. Sen mukaan tarkistamisvelvollisuus koskee selvitykseen merkittyjä

  • maapohjan pinta-alaa,
  • rakennusoikeutta,
  • kaavatilannetta,
  • rantaoikeutta,
  • käyttötarkoitusta sekä
  • omistus- ja hallintaoikeutta samoin kuin
  • rakennuksen jälleenhankinta-arvon laskennan perusteena käytettyjä tietoja ja
  • rakennuksen käyttötarkoitusta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että verovelvollisen on tarkistettava pääsääntöisesti vain selvitykseen merkityt tiedot. Tarkistamisvelvollisuus ei hallituksen esityksen (he 6/2012 vp) perustelujen mukaan sen sijaan koskisi esimerkiksi verotusarvon tai rakennuksen jälleenhankinta-arvosta tehdyn ikäalennuksen oikeellisuutta.

Esimerkiksi omakotitalon jälleenhankinta-arvon laskemisesta säädetään rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista annetun valtiovarainministeriön asetuksen 5 §:ssä. Sen mukaisesti omakotitalon osalta tarkistettavia tietoja ovat vain rakennuksen valmistumisvuosi, pinta-ala ja kantava rakenne sekä se, puuttuuko rakennuksesta vesijohto, viemäri, keskuslämmitys tai sähköistys. Lisäksi olisi tarkistettava selvitysosaan merkitty rakennuksen käyttötarkoitus.

 

Selvitykseen merkityissä tiedoissa olevien virheiden lisäksi verovelvollisen on ilmoitettava selvitykseltä puuttuvat kiinteistöt ja rakennukset sekä tieto rakennuksen purkamisesta tai käytöstä poistamisesta. Samoin verovelvollisen on ilmoitettava ne perusparannukset ja huomattavat korjaustoimenpiteet, joista puuttuu tieto selvitysosalta. Samalla kun verovelvollinen ilmoittaa puuttuvan rakennuksen, hänen on ilmoitettava myös sen kiinteistön tiedot, jolla rakennus sijaitsee, jotta rakennus voidaan kohdentaa oikealle kiinteistölle ja rakennuspaikalle.

Kiinteistövero koskee pääsääntöisesti kaikkia rakennuksia ja rakennelmia. Verohallinnon rekisteristä puuttuu kuitenkin sellaiset pienet, taloudelliselta merkitykseltään vähäiset rakennukset ja rakennelmat, joista ei saada tietoa kunnan rakennusvalvonnalta.  Näiden rakennusten ja rakennelmien rakentamiseen ei vaadita yleensä lupaa eikä niiden rakentamisesta tarvitse edes ilmoittaa rakennusvalvonnalle.

Tässä tarkoitettuja pieniä rakennuksia ja rakennelmia ovat omakotitalojen ja vapaa-ajan rakennusten pihapiirissä olevat kevytrakenteiset piharakennukset, esimerkiksi leikkimökit, puutarhavajat, puusuojat, jätesuojat ja muut vastaavat rakennukset sekä kesämökkien tavanomaiset laiturit ja muut rakennelmat. Jos tällainen rakennus tai rakennelma, jonka pinta-ala on enintään 5 m2, puuttuu selvitysosalta, sitä ei tarvitse ilmoittaa kiinteistöverotukseen.

Tietojen tarkistamisvelvollisuus ei edellytä sitä, että esimerkiksi kaikkien vanhojen rakennusten pinta-alat olisi nyt mitattava uudelleen ja alkuperäinen valmistumisvuosi aina selvitettävä. Selvitysosaan merkittyjen tietojen oikeellisuuteen voi pääsääntöisesti luottaa, koska verotuksen perusteena ovat muilta viranomaisilta saadut tiedot sekä verovelvollisen itse vuosittain ilmoittamat tiedot verovuoden aikana tapahtuneista kiinteistötietojen muutoksista. Tiedot on kuitenkin korjattava, jos rakennuksessa on tehty perusparannuksia tai rakennusta laajennettu, eivätkä rakennuksen tiedot tämän vuoksi tai muusta syystä ole ajan tasalla.

Selvitys kiinteistötiedoista voidaan tarvittaessa lähettää myös silloin, kun verovelvolliselle ei tule määrättäväksi kiinteistöveroa veron määrän jäädessä alle pienimmän maksuunpantavan määrän, jos tietojen tarkistuttaminen esimerkiksi valvonnallisista syistä olisi tarpeen. Verovelvolliselle lähetettäisiin samalla myös selvityksessä olevien tietojen perusteella laskettu verotuspäätös ja tilillepanokortit veron maksamista varten kuten nykyisin.

4 Minkä ajankohdan tiedot on tarkistettava

Kiinteistöveron perusteena on kiinteistöveron määräämisvuotta edeltävän kalenterivuoden kiinteistön verotusarvo. Jos kiinteistön tiedot ovat muuttuneet tämän kalenterivuoden jälkeen, niitä ei ilmoiteta vielä kyseisen vuoden verotukseen.

Esimerkiksi vuoden 2014 kiinteistövero on määrätty vuoden 2013 verotusarvojen perusteella. Siten vuoden 2014 kiinteistöverotuksen perusteena olevat tarkistettavat tiedot ovat vuoden 2013 kiinteistötietoja.  Tarkistamisvelvollisuus ei koske niitä tietoja, jotka ovat syntyneet 1.1.2014 tai sen jälkeen, eikä niitä tarvitse ilmoittaa vielä vuoden 2014 kiinteistöverotusta varten.

5 Korjausten ilmoittaminen

Verohallinnon päätöksessä ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista määrätään, miten tiedot ilmoitetaan sekä ajankohta, jolloin tiedot on viimeistään ilmoitettava.

Päätöksen mukaan tiedot on annettava tätä tarkoitusta varten vahvistettuja lomakkeita käyttäen. Verotuspäätöksen mukana lähetetään kaikille kiinteistöverovelvollisille, joille on maksuunpantu kiinteistöveroa, henkilötiedoilla esitäytetty lomake tietojen ilmoittamista varten (ilmoitusosa). Verovelvollisen saaman ilmoitusosan etusivulle on merkitty myös lomakkeen viimeinen palautuspäivä. Ilmoitusosaa ei tarvitse kuitenkaan palauttaa, jos kiinteistötiedoissa ei ole korjattavaa. Eräiden muun muassa elinkeinotoiminnassa käytettävien rakennusten tietojen ilmoittamista varten on vahvistettu erillinen lomake (3A-lomake). Jos korjaus kohdistuu pelkästään sellaiseen rakennukseen, jonka tiedot on ilmoitettava 3A-lomakkeella, yllä mainittua ilmoitusosaa ei tarvitse samalla palauttaa.

Ilmoitusosaa ei tarvitse palauttaa maa- ja metsätalouden tuotantorakennusten mahdollisesti muuttuneiden menojäännösten ilmoittamiseksi. Kiinteistöverotuksessa tarvittava tieto maa- ja metsätalouden tuotantorakennusten menojäännöksestä saadaan maatalouden ja metsätalouden tuloveroilmoituksilta.

Vuodesta 2014 alkaen verovelvollinen, joka on saanut kiinteistöverotuspäätöksen, voi ilmoittaa kiinteistöverotusta varten kiinteistöverolain 16 §:ssä tarkoitetun selvityksen tiedoissa olevat virheet ja puutteet myös sähköisesti Verohallinnon julkaiseman sähköisen ilmoittamispalvelun (Kiinteistötiedot verkossa) avulla niiltä osin ja sinä aikana kuin palvelu on käytettävissä.

Puolisoiden yhdessä omistamasta kiinteistöstä riittää yksi yhteinen ilmoitus.

Korjausvaatimus on hyvä perustella.  Perusteleminen on tarpeen etenkin silloin, kun korjausvaatimus kohdistuu viranomaisen verotusmenettelystä annetun lain nojalla verohallinnolle ilmoittamaan tietoon.

Jos verovelvollinen ei korjaa virheellistä tietoa, hänen katsotaan antaneen tiedot kiinteistöverotusta varten hänelle lähetetyn selvityksen mukaisena. Tämän vuoksi myös selvät virheet on ilmoitettava Verohallinnolle viimeistään ilmoitusosalle merkittynä määräaikana.

Verotusmenettelystä annetun lain 8 §:n nojalla Verohallinto voi pyynnöstä pidentää ilmoituksen antamisaikaa.

Verovelvollisen on edelleen ilmoitettava tuloverotusta varten antamassaan veroilmoituksessaan tiedot kiinteistövarallisuudestaan.  Näitä säännöksiä ei ole muutettu. Ilmoitusosa-lomaketta voi käyttää kiinteistöverosta vapaiden maatilakiinteistöjen muuttuneiden pinta-alatietojen ilmoittamiseen. Tuloveroilmoituksen yhteydessä ei tarvitse kuitenkaan enää antaa kiinteistöverotusta varten erillistä selvitystä verovuoden aikana muuttuneista kiinteistötiedoista.

6 Verotuksen toimittaminen

Kiinteistöverotuksen toimittamista koskevat säännökset sisältyvät lain 22 §:ään. Muutetun kiinteistöverolain 22 §:n 3 momentin mukaan kiinteistöverotus toimitetaan Verohallinnon rekisterissä olevien, verovelvollisen antamien ja sivullisilta tiedonantovelvollisilta verotusmenettelystä annetun lain 3 luvun säännösten nojalla saatujen tietojen sekä asiassa saadun muun selvityksen perusteella.

Kiinteistöverolain 22 §:n 3 momentin säännös kuulemismenettelystä, jota on noudatettu silloin kun tiedot on saatu muilta kuin verovelvolliselta itseltään, on kumottu.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että verotus voidaan toimittaa Verohallinnon rekisterissä olevien tietojen perusteella kuulematta verovelvollista asiasta erikseen. Uusi menettely korvaa siten erilliskuulemisen. Kuuleminen tapahtuu niin sanottuna massamenettelynä lähettämällä verovelvolliselle edellä kohdassa 2 mainittu selvitys kiinteistöveron määräämisen perusteena olevista tiedoista ennen veron määräämistä.

Verovelvollisen kuulemiseen ja päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä niistä verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään. Verovelvollista on siten kuultava, jos hänen kiinteistöverotusta varten antamista tiedoista poiketaan olennaisesti. Verovelvollisen antamina tietoina pidetään kiinteistöverolain 16 §:n 2 momentin mukaisesti paitsi hänen nimenomaisesti antamiaan tietoja myös niitä selvitykselle merkittyjä kiinteistöverotuksen tietoja, joita hän ei ole korjannut.

7 Veronkorotus ja verotuksen oikaisu

Kiinteistöverolain 25 §:ään sisältyy säännökset veronkorotuksesta, verotuksen oikaisusta ja seurannaismuutoksesta. Ilmoittamismenettelyä koskevien muutosten johdosta lain 25 §:n 2 momenttia on muutettu siten, että veronkorotuksen ja verotuksen oikaisun edellytyksiä arvioitaessa otetaan verovelvollisen antamina tietoina huomioon 16 §:ssä tarkoitettujen tietojen lisäksi ne tiedot ja asiakirjat, jotka verovelvollinen on antanut tuloverotuksensa toimittamista varten tai verotusmenettelystä annetun lain nojalla varallisuudestaan.

Veronkorotukseen, verotuksen oikaisuun ja seurannaismuutokseen sovelletaan, mitä verotusmenettelystä annetussa laissa niistä säädetään (25 § 1 momentti). Jos verovelvollinen ei korjaa ja ilmoita verohallinnolle hänelle lähetetyssä selvityksessä olevia puutteellisia tai virheellisiä tietoja, hän laiminlyö ilmoittamisvelvollisuutensa. Tämän johdosta hänelle voidaan määrätä verotusmenettelystä annetun lain 32 §:ssä säädetty veronkorotus. Verotusta voidaan myös jälkikäteen oikaista verovelvollisen vahingoksi verotusmenettelystä annetun lain 56:n mukaisesti. Menettely vastaa tuloverotuksessa noudatettavaa ilmoittamismenettelyä.

Kiinteistöverolain 25 §:n 1 momentissa säädetään myös, että veronkorotusta ei kuitenkaan määrätä, jos verovelvollisen kiinteistöverotusta varten antamissa tiedoissa on virhe, josta hänen ei voida kohtuudella olettaa olleen tietoinen.

Viimeksi mainittu säännös on laadittu niitä tilanteita silmällä pitäen, joissa verohallinnon kiinteistötietokannan tiedot eivät kaikilta osin ole ajan tasalla esimerkiksi sen vuoksi, että rakennus on iäkäs eikä siihen aikojen kuluessa tehtyjä muutoksia ole päivitetty tietokantaan. Kiinteistö on voinut tulla verovelvollisen omistukseen tällaisten muutosten jälkeen, eikä verovelvollisella välttämättä ole edes käytettävissään asiakirjoja joista tarkat tiedot ilmenisivät. Muun muassa näissä tilanteissa voi olla vaikea huomata, etteivät kiinteistöä koskevat tiedot ole tarkoin oikeat, sekä selvittää ja ilmoittaa oikeita tietoja. Veronkorotuksen edellytykset harkitaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti.

Säännös ei kuitenkaan tulisi sovellettavaksi silloin, kun kiinteistöä koskevien tietojen voidaan olettaa olevan verovelvollisen saatavissa ja selvitettävissä. Verovelvollisen voidaan kohtuudella olettaa olleen tietoinen esimerkiksi kiinteistön lähimenneisyydessä hänen omistusaikanaan tapahtuneista muutoksista. Tällaisia tietoja ovat muun muassa verovelvollisen tekemät peruskorjaukset tai huomattavat kunnossapitotoimenpiteet.

Uuteen ilmoittamismenettelyyn kuuluu verotuksen perusteena olevien tietojen oikeellisuuden tarkistaminen vuosittain. Tämän vuoksi uuden menettelyn käyttöön oton jälkeen tapahtuneiden muutosten voidaan olettaa olleen verovelvollisen tiedossa.

Kiinteistöverolain 25 §:n 3 momentiksi on lisätty uusi säännös verotuksen oikaisun toimittamatta jättämisestä. Verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi voidaan jättää toimittamatta, jos määräämättä jäänyt vero on vähäinen, eikä verotuksen tasapuolisuus tai muu syy edellytä verotuksen oikaisua. Säännöksen perusteella jo toimitettuihin kiinteistöverotuksiin liittyvät vähäiset virheellisyydet, joiden vaikutus verotuloihin on mitätön ja joiden korjaamisesta aiheutuisi suhteettomia hallinnollisia kustannuksia, voitaisiin jättää oikaisematta.

Johtava veroasiantuntija Tero Määttä

Ylitarkastaja Justus Hollo