Vero.fi on uudistunut. Lue lisää uudistuksesta.

Urheiluseura suoritusten maksajana

Antopäivä
8.3.2023
Diaarinumero
VH/6062/00.01.00/2022
Voimassaolo
8.3.2023 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti

Urheilu- ja liikuntaseurat saattavat maksaa niiden lukuun työskenteleville työntekijöille, toimeksisaajille ja vapaaehtoisille erilaisia suorituksia ja antaa heille erilaisia etuja. Tässä ohjeessa kerrotaan näiden korvausten ja etujen verotuksesta sekä maksajan velvollisuuksista. Ohje koskee vain niitä urheilu- ja liikuntaseuroja, jotka ovat tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettuja yleishyödyllisiä yhteisöjä.

1 Johdanto ja ohjeen rajaus

Urheilu- ja liikuntaseuroissa, niiden joukkueissa ja alajaostoissa harrastaa ja toimii henkilöitä erilaisissa rooleissa. Urheiluseuroissa on esimerkiksi valmentajia, huoltajia, joukkueenjohtajia, rahastonhoitajia, tuomareita, toimihenkilöitä, johtajia ja tietysti urheilijoita. Urheiluseurat tekevät niiden hyväksi toimivien henkilöiden kanssa erilaisia sopimuksia: työsopimuksia, toimeksiantosopimuksia ja sopimuksia vapaaehtoistyöstä. Työstä mahdollisesti maksettavan korvauksen lisäksi sopimuksissa voidaan sopia kustannusten korvaamisesta ja erilaisten etujen antamisesta.

Osapuolten asemaa selkeyttää, jos sopimukset tehdään kirjallisesti. Jos sopimus on suullinen, urheiluseuralla olisi kuitenkin hyvä olla kirjallinen ohjeistus siitä, millaisissa rooleissa eri henkilöt toimivat seurassa ja millä perusteella heille maksetaan korvauksia tai annetaan etuja. On myös hyvä huomioida, että pelkkä sopimuksen nimike ei ratkaise osapuolten välisen sopimussuhteen luonnetta, vaan todelliset työskentelyolosuhteet ovat ratkaisevassa asemassa sopimuksen luonteen arvioinnissa.

Koska henkilö voi toimia urheiluseurassa monenlaisessa roolissa ja sopimussuhteessa, myös maksettavan vastikkeen, etujen ja kustannusten korvausten verotukseen liittyy erilaisia säännöksiä. Tämän ohjeen tarkoituksena on auttaa urheiluseuroja toimimaan oikein, kun ne maksavat niiden hyväksi toimiville henkilöille erilaisia suorituksia tai antavat erilaisia etuja. Tähän ohjeeseen on koottu urheiluseuroja koskeva ohjeistus Verohallinnon ohjeesta Yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymykset. Tällä ohjeella ei siten muuteta verotuskäytäntöä. Ohjeeseen on tehty paljon esimerkkejä, jotka kuvaavat ja avaavat vakiintunutta verotuskäytäntöä.

Ohjeessa kerrotaan, milloin saadut korvaukset ja edut ovat veronalaista tuloa ja milloin kyse on verovapaasta tulosta. Lisäksi ohjeessa kerrotaan, millaisia ennakonpidätys- ja ilmoittamisvelvollisuuksia urheiluseuroilla on maksajina erilaisissa tilanteissa. Työnantajan sairausvakuutusmaksua lukuun ottamatta ohjeessa ei käydä läpi palkan sivukulujen maksamista. Urheiluseura on kuitenkin velvollinen maksamaan palkan sivukulut silloin, kun se maksaa työntekijälle palkkaa.

Tämä ohje koskee vain yleishyödyllisiä urheiluseuroja. Verohallinnon ohjeessa Verotusohje yleishyödyllisille yhteisöille kerrotaan tarkemmin, milloin kyse on yleishyödyllisestä yhteisöstä. Lisäksi kyseisessä ohjeessa käsitellään yleishyödyllisen yhteisön saamien tulojen veronalaisuutta. Tässä ohjeessa urheilu- ja liikuntaseuroista käytetään myöhemmin nimitystä urheiluseura tai seura.

Ohjeessa sivutaan myös urheiluseurassa harrastavalle (urheilijalle) maksettujen korvausten ja etujen verotusta. Luonnollisen henkilön urheilusta saamien tulojen verotuksesta ja menojen vähennyskelpoisuudesta kerrotaan kuitenkin tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Urheilusta saatujen tulojen verotus. Ohjeessa on kerrottu esimerkiksi sponsoritulojen maksamisesta urheilijalle tai urheilijan sijaan urheiluseuralle. Kansainvälisiä tilanteita käsitellään puolestaan Verohallinnon ohjeessa Urheilusta saatujen tulojen verotus kansainvälisissä tilanteissa.

Vapaaehtoistyöstä yleisesti ja talkootyöstä on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymykset. Palkintojen verotuksesta on kerrottu ohjeessa Palkintojen verotus.

2 Työskentely urheiluseurassa

2.1 Yleistä

Urheiluseurassa tehdään monenlaista työtä. Henkilö voi työskennellä urheiluseuran hyväksi työsuhteessa, toimeksiantosuhteessa tai vapaaehtoisena. Urheiluseura maksaa työsuhteessa työskentelevälle henkilölle palkkaa ja toimeksiantosuhteen perusteella toimivalle työkorvausta. Vapaaehtoisena toimiva henkilö taas tekee työtä urheiluseuran hyväksi korvauksetta.

Urheiluseuran hyväksi työtä tekevän henkilön työskentelyn luonne riippuu pääsääntöisesti siitä, mitä osapuolten kesken on asiasta sovittu. Olosuhteista ja sopimuksen sisällöstä riippuen samaa työtä on siten usein mahdollista tehdä joko työsuhteessa, toimeksiantosuhteessa tai vapaaehtoisena. Työsuhteen ja toimeksiantosuhteen eroja on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Palkka ja työkorvaus verotuksessa. Ohjeessa kuvatut tunnusmerkit on syytä ottaa jo sopimusta laadittaessa huomioon ja näin varmistaa, että sopimus ja tosiasiallinen toiminta vastaavat osapuolten tarkoitusta.

Osa työtehtävistä on luonteeltaan sellaisia, että henkilön työskentelyn muotoa urheiluseuraan ei voi valita. Esimerkiksi urheiluseuran ja joukkueurheilijan välillä on aina työsuhde, kun joukkueurheilija sitoutuu osallistumaan joukkueensa harjoituksiin ja peleihin vastiketta vastaan. Urheiluseura ei voi myöskään sopia työtä tekevän henkilön kanssa siitä, että sama henkilö tekee osan samasta työstä työ- tai toimeksiantosuhteessa ja osan vapaaehtoisena. Esimerkiksi edustusjoukkueen valmentaja ei voi tehdä osaa valmennustyöstä työsuhteessa ja osaa vapaaehtoisena. Henkilö saattaa kuitenkin työskennellä urheiluseurassa eri rooleissa. Hän voi esimerkiksi työskennellä seuran junioripäällikkönä työsuhteessa ja osallistua lisäksi oman lapsensa joukkueen toimintaan vapaaehtoisena huoltajana (katso esimerkki 19).

Verotuksessa työn tekemisen luonne (työsuhde, toimeksiantosuhde, vapaaehtoistyö) vaikuttaa muun muassa työstä maksetun korvauksen, matkakustannusten korvausten ja etujen verokohteluun sekä maksajan velvollisuuksiin. Siksi on tärkeää tietää ja sopia, missä roolissa kukakin tekee työtä urheiluseuran hyväksi.

2.2 Työsuhde ja palkka

Urheiluseura voi palkata toimintaansa varten työntekijöitä. Työsuhteessa työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä urheiluseuran lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Verotuksessa palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta. Lisäksi palkalla tarkoitetaan esimerkiksi henkilökohtaista luento- ja esitelmäpalkkiota.

Urheiluseuran on toimitettava palkasta ennakonpidätys, maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu ja muut palkan sivukulut (työeläkevakuutusmaksu, työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu) sekä ilmoitettava tiedot tulorekisteriin. Tämän ohjeen esimerkeissä palkan sivukuluista mainitaan vain työnantajan sairausvakuutusmaksu, joka maksetaan ennakonpidätyksen tavoin Verohallinnolle.

Esimerkki 1: Urheiluseura ja valmentaja ovat tehneet työsopimuksen. Sopimuksessa on sovittu, että valmentaja sitoutuu henkilökohtaisesti valmentamaan urheilijoita kolme kertaa viikossa ja osallistuu lisäksi harjoitusleireille ja kilpailumatkoille. Urheiluseura toimittaa valmentajalle maksettavasta palkasta ennakonpidätyksen ja maksaa palkan perusteella työnantajan sairausvakuutusmaksun. Lisäksi urheiluseura ilmoittaa palkan tulorekisteriin.

Esimerkki 2: Urheiluseura järjestää seuran urheilijoille tilaisuuden, jossa ravintovalmentaja luennoi urheilijoiden tasapainoisesta ravitsemuksesta ja ateriarytmistä. Urheiluseura maksaa ravintovalmentajalle palkkion luennosta. Palkkio on luennoitsijan palkkaa, josta urheiluseura on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen. Luentopalkkiosta ei tarvitse maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua, jos työ- tai virkasuhdetta ei ole ja eläkevakuutusmaksun suorittaminen on eläkelakien mukaan vapaaehtoista. Urheiluseura ilmoittaa palkkion tulorekisteriin.

Työstä maksettu veronalainen vastike voi olla muutakin kuin rahaa. Vastike voi olla esimerkiksi etu, alennus tai vapautus maksuvelvollisuudesta (esimerkiksi kausimaksusta). Jos urheiluseura antaa työntekijälle ainoastaan muun kuin rahana maksettavan edun, esimerkiksi alennuksen, siitä ei voi toimittaa ennakonpidätystä. Urheiluseuran on kuitenkin maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu palkkana pidettävän edun arvosta ja ilmoitettava edun, alennuksen, maksuvapautuksen tms. arvo tulorekisteriin.

2.3 Toimeksiantosuhde ja työkorvaus

Urheiluseura voi ottaa henkilöitä tekemään työtä myös toimeksiantosuhteessa. Toimeksiantosopimuksen toisena osapuolena voi olla luonnollinen henkilö, toiminimi tai yhtiö. Toimeksiantosuhteessa urheiluseura ja toimeksisaaja sopivat työn tekemisestä itsenäisesti vastiketta vastaan muutoin kuin työsuhteessa. Työ- ja toimeksiantosuhteen eroja on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Palkka ja työkorvaus verotuksessa.

Toimeksiantosuhteessa työn suorittajalle maksetaan työkorvausta, joka määritellään verotuksessa työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettavaksi korvaukseksi. Urheiluseuran on toimitettava työkorvauksesta ennakonpidätys, jos suorituksen saaja ei ole suorituksen maksuhetkellä ennakkoperintärekisterissä. Työkorvauksesta ei makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua.

Esimerkki 3: Urheiluseura ja valmentaja ovat tehneet toimeksiantosopimuksen. Sopimuksessa on sovittu, että valmentaja sitoutuu valmentamaan urheilijoita kolme kertaa viikossa ja osallistuu lisäksi harjoitusleireille ja kilpailumatkoille. Urheiluseura toimittaa valmentajalle maksettavasta työkorvauksesta ennakonpidätyksen ja ilmoittaa tulon tulorekisteriin, jos valmentaja ei ole ennakkoperintärekisterissä. 

Työstä maksettu veronalainen vastike voi olla muutakin kuin rahaa. Vastike voi olla esimerkiksi etu, alennus tai vapautus maksuvelvollisuudesta (esimerkiksi kausimaksusta). Jos urheiluseura antaa toimeksiantosuhteessa työskentelevälle ainoastaan muun kuin rahana maksettavan edun, esimerkiksi alennuksen, siitä ei voi toimittaa ennakonpidätystä. Urheiluseuran on kuitenkin ilmoitettava edun, alennuksen, maksuvapautuksen tms. arvo tulorekisteriin työkorvauksena, jos suorituksen saaja ei ole suorituksen maksuhetkellä ennakkoperintärekisterissä.

Esimerkki 4: Juniorijoukkueen valmentajana toimii yhden pelaajan äiti. Seura ja valmentaja ovat sopineet, että työstä ei makseta rahakorvausta, mutta valmentaja saa vapautuksen lapsensa kausimaksusta. Kausimaksusta saatu vapautus on valmentajaäidille veronalaista korvausta valmennustyöstä. Tässä tapauksessa saatu etu on työkorvausta, koska valmennustyötä ei tehdä työsuhteessa. Urheiluseura ei voi toimittaa suorituksesta ennakonpidätystä, koska valmentajalle ei makseta rahasuorituksia. Sen on kuitenkin ilmoitettava saadun edun arvo tulorekisteriin työkorvauksena, jos suorituksen saaja ei ole suorituksen maksuhetkellä ennakkoperintärekisterissä. 

Esimerkki 5: Jussi harjoittaa elinkeinotoimintaa toiminimellä. Hän toimii eri lajeja harjoittavissa urheiluseuroissa fysiikkavalmentajana. Jussi on tehnyt urheiluseurojen kanssa toimeksiantosopimuksen ja urheiluseurat maksavat toiminimelle työkorvausta. Jos toiminimi on ennakkoperintärekisterissä, urheiluseurojen ei tarvitse toimittaa maksamistaan työkorvauksista ennakonpidätystä eikä ilmoittaa suorituksia tulorekisteriin.

2.4 Vastikkeeton vapaaehtoistyö

Vapaaehtoistyöllä tarkoitetaan urheiluseuran hyväksi tehtävää työtä, joka perustuu vapaaehtoisuuteen ja vastikkeettomuuteen. Työskentely on vastikkeetonta silloin, kun urheiluseura ei ole sopinut vapaaehtoisen kanssa työstä maksettavasta korvauksesta. Kyse ei siten ole vapaaehtoistyöstä, jos henkilö saa tekemästään työstä korvaukseksi esimerkiksi rahaa, tavaran, edun, palvelun tai vapautuksen tai alennuksen jäsen-, kausi-, kilpailu-, tms. seuratoimintaan liittyvien maksujen maksuvelvollisuudesta.

Esimerkki 6: Juniorijoukkueen huoltajaksi voi ilmoittautua jokaisen pelaajan vanhempi. Urheiluseura ei maksa tehdystä työstä korvausta, eikä työtä vastaan saa mitään etuja. Kyse on tyypillisestä vapaaehtoistyöstä.

Esimerkki 7: Juniorijoukkueen joukkueenjohtajana toimii yhden juniorin isä. Urheiluseura ei maksa joukkueenjohtajalle työstä korvausta, mutta joukkueenjohtajan lapsen kausimaksu on puolet pienempi kuin muiden pelaajien. Kausimaksusta annettu alennus on isälle veronalaista korvausta hänen joukkueenjohtajana tekemästään työstä, eikä työskentely sen vuoksi täytä vapaaehtoistyön kriteerejä. Saatu etu on työkorvausta, koska joukkueenjohtaja ei ole tässä tapauksessa työsuhteessa urheiluseuraan.

Koska suoritusta ei makseta rahassa, seura ei voi toimittaa siitä ennakonpidätystä. Seuran on kuitenkin ilmoitettava kausimaksusta annetun alennuksen määrä tulorekisteriin työkorvauksena, jos suorituksen saaja ei ole suorituksen maksuhetkellä ennakkoperintärekisterissä.

Vapaaehtoistyötä ei pidetä vastiketta vastaan tehtynä työnä pelkästään sen vuoksi, että vapaaehtoinen saa urheiluseuralta veronalaiseksi tuloksi katsottavan yksittäisen tai satunnaisen korvauksen hänelle työstä aiheutuneesta kulusta, esimerkiksi puhelinkuluista. Tällaisessa tilanteessa henkilö voidaan katsoa edelleen vapaaehtoistyötä tekeväksi, jos hän ei saa tehtävästä rahakorvausta tai muuta sovittua korvausta esimerkiksi tavaroina.

3 Matkakustannusten korvaukset

3.1 Yleistä

Henkilö, joka tekee työtä urheiluseuran hyväksi, joutuu usein matkustamaan esimerkiksi harjoituksiin ja kilpailupaikkakunnille. Urheiluseura saattaa maksaa seuran lukuun toimivalle henkilölle matkakustannusten korvauksia tämän tekemien matkojen perusteella. Matkakustannusten korvauksia ovat matkustamiskustannusten korvaus (matkaliput ja kilometrikorvaus), päiväraha, ateriakorvaus ja majoittumiskorvaus.

Urheiluseura ei voi aina maksaa matkakustannusten korvauksia verovapaasti, vaan verovapaus riippuu siitä, työskenteleekö henkilö urheiluseuran hyväksi työsuhteessa, toimeksiantosuhteessa vai vapaaehtoisena. Lisäksi merkitystä on sillä, onko kyseessä tilapäinen työmatka erityiselle työntekemispaikalle vai rinnastuuko matka asunnon ja työpaikan väliseen matkaan.

Verovapaita matkakustannusten korvauksia ovat työnantajan työntekijälle työmatkasta maksamat matkakustannusten korvaukset (TVL 71 §:n 1 momentti). Siten urheiluseura voi maksaa työsuhteessa työskentelevälle henkilölle työmatkoilta verovapaita päivärahoja ja kilometrikorvauksia. Työntekijälle maksettavissa matkakustannusten korvauksista on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa.

Urheiluseura voi maksaa matkakustannusten korvauksia verovapaasti myös vapaaehtoiselle. Työmatkojen lisäksi vapaaehtoiselle voi maksaa matkustamiskustannusten korvauksia (matkaliput ja kilometrikorvaus) verovapaasti myös työmatkaan rinnastettavilta matkoilta (esimerkiksi matkat harjoituspaikalle), mutta korvausten määrää on rajoitettu tuloverolain säännöksellä (TVL 71 §:n 3 momentti).

Toimeksiantosuhteessa työskentelevälle työkorvauksen saajalle maksetut matkakustannusten korvaukset ovat veronalaisia (ks. kuitenkin kilpailutuomareita koskeva poikkeus, luku 3.3). Urheiluseuraan toimeksiantosuhteessa olevan elinkeinonharjoittajan työn tekemiseen liittyvien matkakustannusten verotusta on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien matkakustannusten vähentäminen.

Vaikka urheiluseuralla olisi oikeus maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia, ei niiden perusteista ja verovapaasta määrästä voi sopia osapuolten kesken. Korvausten saajan on tehtävä urheiluseuralle ennakkoperintäasetuksen (EPA) 17 §:n mukainen matkalasku jokaisesta tekemästään matkasta. Verovapaasti korvattavien matkakustannusten korvausten on siten aina perustuttava todellisiin matkoihin. Osapuolet voivat kuitenkin sopia, että matkakustannusten korvauksia maksetaan vain tiettyyn enimmäismäärään saakka tai saajalle maksetaan ainoastaan matkakustannusten korvauksia, mutta tällöinkin maksettavien korvausten on perustuttava matkalaskuihin. Matkakustannusten korvaukset eivät ole verovapaita, jos niitä maksetaan ennalta sovittu määrä ilman matkalaskuja tai jos matkoja ei ole eritelty matkalaskulla.

Matkalaskusta on käytävä matkakohtaisesti ilmi kaikki seuraavat seikat:

  • matkan tarkoitus
  • kohde
  • tarvittaessa matkareitti
  • matkustamistapa
  • matkan alkamis- ja päättymisajankohdat
  • ulkomaille tehtyjen matkojen osalta tiedot maasta tai alueesta, jossa matkavuorokausi on ulkomailla päättynyt
  • omaa autoa käytettäessä korvausten perusteena käytetyt kilometrimäärät sekä yksikköhinnat.

Urheiluseuran on noudatettava korvauksia maksaessaan Verohallinnon verovapaista matkakustannusten korvauksista antamaa päätöstä (jäljempänä kustannuspäätös). Kustannuspäätöksessä on kerrottu verovapaiden matkakustannusten maksamisen edellytykset ja määrätty esimerkiksi verovapaiden kilometrikorvausten ja päivärahojen enimmäismäärät. Korvausten verovapaus ei kuitenkaan edellytä, että korvausten määrä on juuri kustannuspäätöksen mukainen, vaan verovapaasti korvattava määrä voi myös olla kustannuspäätöksellä mainittua pienempi. Kustannuspäätöksen edellytysten vastaisesti maksetut korvaukset ovat saajan veronalaista tuloa.

3.2 Matkakustannusten korvaukset työsuhteessa

3.2.1 Varsinainen työpaikka

Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa henkilö työskentelee vakituisesti (TVL 72 b §:n 1 momentti). Työnantaja (kuten urheiluseura) ei voi maksaa työntekijöilleen verovapaita matkakustannusten korvauksia varsinaiselle työpaikalle tehdyistä matkoista. Urheiluseurassa esimerkiksi valmentajan varsinainen työpaikka on hänen säännöllinen valmennuspaikkansa ja urheilijan varsinainen työpaikka on hänen säännöllinen harjoitus- ja kotipelipaikkansa (KHO 2003:50).

Varsinaisia työpaikkoja voi olla myös useita. Työntekijä voi esimerkiksi työskennellä useamman työnantajan palveluksessa, jolloin hänellä on useampi varsinainen työpaikka.

Esimerkki 8: Laura työskentelee suunnittelijana konsulttitoimiston toimipaikassa. Lisäksi hän työskentelee valmentajana urheiluseurassa. Lauran valmentama joukkue harjoittelee ja pelaa kotipelit palloiluhallilla. Urheiluseura maksaa Lauralle valmentamisesta palkkaa. Sekä konsulttitoimiston toimipaikka että palloiluhalli ovat Lauran varsinaisia työpaikkoja. Urheiluseura ei voi maksaa Lauralle kodin ja palloiluhallin eikä konsulttitoimiston ja palloiluhallin välisiltä matkoilta matkakustannusten korvauksia verovapaasti.

Työntekijällä voi olla myös saman työnantajan palveluksessa useita varsinaisia työpaikkoja. Työntekijällä on kaksi varsinaista työpaikkaa esimerkiksi silloin, kun hän työskentelee vakituisesti kahdessa tai useammassa työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan tahon toimipaikassa, jotka sijaitsevat saman kunnan alueella. Työnantaja ei voi korvata verovapaasti kahden varsinaisen työpaikan välisten matkojen kustannuksia. Vaikka maksettu korvaus on veronalainen, työnantajan ei tarvitse toimittaa siitä ennakonpidätystä, jos korvaus on täyttää Verohallinnon kustannuspäätöksen edellytykset (EPL 15 §). Maksetut korvaukset on ilmoitettava tulorekisteriin.

Esimerkki 9: Yleisurheilijat harjoittelevat säännöllisesti urheilukentällä A ja sisähallissa B, jotka sijaitsevat saman kunnan alueella. Seura maksaa valmentajalle palkkaa. Sekä urheilukenttä että halli ovat valmentajan varsinaisia työpaikkoja, joihin tehdyiltä matkoilta seura ei voi maksaa matkakustannusten korvauksia verovapaasti. Seura ei voi maksaa verovapaasti myöskään urheilukentän ja sisähallin välisiltä matkoilta matkakustannusten korvauksia verovapaasti (kahden varsinaisen työpaikan välinen matka). Urheilukentän ja sisähallin välisiltä matkoilta maksetuista matkakustannusten korvauksista seuran ei kuitenkaan tarvitse toimittaa ennakonpidätystä, jos se on maksanut korvaukset Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaisesti. Seuran on ilmoitettava maksamansa korvaukset tulorekisteriin.

Esimerkki 10: Severi pitää Espoossa kolmella eri hallilla iltapäiväkerhoa urheiluseuran jäsenille. Seura maksaa Severille iltapäiväkerhon pitämisestä palkkaa. Kaikki kolme hallia ovat Severin varsinaisia työpaikkoja, jonne tehdyiltä matkoilta seura ei voi maksaa matkakustannusten korvauksia verovapaasti. Seura ei voi maksaa verovapaasti myöskään hallien välisiltä matkoilta matkakustannusten korvauksia verovapaasti. Hallien välisiltä matkoilta maksetuista matkakustannusten korvauksista seuran ei kuitenkaan tarvitse toimittaa ennakonpidätystä, jos se on maksanut korvaukset Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaisesti. Seuran on ilmoitettava maksamansa korvaukset tulorekisteriin.

3.2.2 Toissijainen työpaikka

Toissijainen työpaikka on työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön vakituinen toimipaikka, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla tai toisessa valtiossa kuin työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka (TVL 71 §:n 1 momentti). Kun palkansaajalla on varsinainen työpaikka kahdessa eri kunnassa, ratkaistaan kokonaisarvioinnin perusteella, mitä työpaikkaa on pidettävä ensisijaisena ja mitä toissijaisena työpaikkana. Pääsääntöisesti ensisijaisena varsinaisena työpaikkana pidetään sitä työpaikkaa, jossa palkansaaja pääasiallisesti työskentelee ja jonka läheisyydessä on hänen vakituinen asuntonsa.

Urheiluseura voi maksaa työntekijöilleen verovapaita matkustamiskustannusten korvauksia ja kohtuullisen majoittumiskustannusten korvauksen toissijaiselle työpaikalle tehdyistä matkoista. Sen sijaan päivärahaa ei voi maksaa verovapaasti. Myös verovapaat matkakustannusten korvaukset on ilmoitettava tulorekisteriin. Matkalippuja vastaan maksettuja verovapaita korvauksia ei kuitenkaan ilmoiteta tulorekisteriin. 

Esimerkki 11: Urheiluseura maksaa valmentajalle palkkaa joukkueen valmentamisesta.  Joukkue harjoittelee säännöllisesti kahdessa hallissa, jotka sijaitsevat eri kunnissa. Helsingin hallissa joukkue harjoittelee kerran viikossa. Espoon hallissa joukkue harjoittelee neljä kertaa viikossa ja pelaa siellä lisäksi kotipelinsä. Espoon halli on valmentajan varsinainen työpaikka ja Helsingin halli hänen toissijainen työpaikkansa.

Koska matkat valmentajan kotoa Espoon hallille ovat varsinaiselle työpaikalle tehtyjä matkoja, seura ei voi maksaa valmentajalle matkakustannusten korvauksia verovapaasti kyseisiltä matkoilta. Seura voi maksaa valmentajalle matkustamiskustannusten korvauksia (kilometrikorvausta tai matkaliput) kotoa Helsingin hallille tehdyiltä matkoilta, koska kyseessä on matka toissijaiselle työpaikalle. Urheiluseuran on ilmoitettava kaikki maksamansa matkakustannusten korvaukset tulorekisteriin. Matkalippuja vastaan maksettuja verovapaita korvauksia ei kuitenkaan ilmoiteta tulorekisteriin.

3.2.3 Työmatka

Verotuksessa työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka verovelvollinen tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle (TVL 72 §:n 1 momentti). Työmatkoja ovat esimerkiksi työsuhteessa olevan valmentajan ja urheilijan matkat heidän kotoaan tai varsinaiselta työpaikaltaan joukkueen vieraspelipaikalle.

Urheiluseura voi maksaa työntekijälleen työmatkaan liittyvät matkakustannusten korvaukset verovapaasti (TVL 71 §:n 1 momentti). Verovapaus edellyttää, että työntekijä esittää urheiluseuralle matkalaskun jokaisesta tekemästään matkasta ja urheiluseuran on noudattaa korvauksia maksaessaan Verohallinnon kustannuspäätöstä sekä siinä määriteltyjä korvausten ylärajoja. Verovapaasti korvattavien matkojen on aina perustuttava todellisiin matkoihin ja matkakohtaisiin matkalaskuihin. Urheiluseuran on ilmoitettava myös verovapaat matkakustannusten korvaukset tulorekisteriin. Matkalippuja vastaan maksettuja verovapaita korvauksia ei kuitenkaan ilmoiteta tulorekisteriin.

Esimerkki 12: Urheiluseuraan työsuhteessa olevat valmentajat ja urheilijat matkustavat vuoden aikana useita kertoja kilpailuihin ja leireille eri paikkakunnille Suomessa ja ulkomailla. Kilpailu- ja leirimatkat ovat valmentajien ja urheilijoiden työmatkoja, joilta urheiluseura voi maksaa heille matkalaskua vastaan matkakustannusten korvauksia verovapaasti, jos korvaukset maksetaan Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaisesti. Urheiluseuran on ilmoitettava matkakustannusten korvaukset tulorekisteriin.

3.3 Matkakustannusten korvaukset toimeksiantosuhteessa

Urheiluseura voi maksaa matkakustannusten korvauksia toimeksiantosuhteessa olevalle työkorvauksen saajalle, mutta korvaukset ovat aina veronalaisia. Urheiluseuran on ilmoitettava maksamansa matkakustannusten korvaukset tulorekisteriin työkorvauksena, jos saaja ei ole suorituksen maksuhetkellä ennakkoperintärekisterissä.

Urheiluseuran ei kuitenkaan tarvitse toimittaa ennakonpidätystä luonnolliselle henkilölle työmatkasta maksamistaan matkakustannusten korvauksista, jos korvausten maksaminen täyttää Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaiset matkan kestoa, etäisyyttä ja korvausten määrää koskevat edellytykset. Korvaukset ovat veronalaisia, vaikka niistä ei toimiteta ennakonpidätystä. Varsinaiselle työpaikalle (esimerkiksi vakituinen harjoittelupaikka) tehdyiltä matkoilta maksetuista matkakustannusten korvauksista on kuitenkin toimitettava ennakonpidätys, koska kyseessä ei ole työmatka.

Esimerkki 13: Valmentaja työskentelee urheiluseurassa toimeksiantosuhteessa ja urheiluseura maksaa hänelle työskentelystä työkorvausta. Valmentajalla ei ole omaa yritystä eikä hän ole ennakkoperintärekisterissä. Valmentaja tekee päivittäin matkoja kotoaan vakituiselle harjoituspaikalle ja viikonloppuisin myös eri kilpailupaikoille. Harjoituspaikka on valmentajan varsinainen työpaikka, jonne tehty matka on asunnon ja työpaikan välinen matka. Kilpailupaikat ovat hänen erityisiä työntekemispaikkojaan, joihin hän tekee työmatkoja.

Urheiluseura maksaa valmentajalle matkakustannusten korvauksia sekä harjoitus- että kilpailupaikoille tekemiltä matkoilta. Kaikki matkakustannusten korvaukset ovat valmentajalle veronalaista työkorvausta. Urheiluseuran ei kuitenkaan tarvitse toimittaa ennakonpidätystä matkakustannusten korvauksista, joita se maksaa kilpailupaikoille tehdyiltä matkoilta, jos korvaukset täyttävät Verohallinnon kustannuspäätöksen edellytykset ja valmentaja on esittänyt niistä matkalaskut. Sen sijaan urheiluseuran on toimitettava ennakonpidätys työskentelystä maksetun palkkion lisäksi matkakustannusten korvauksista, joita se maksaa harjoituspaikalle tehdyiltä matkoilta. Urheiluseura ilmoittaa kaikki korvaukset työkorvauksena tulorekisteriin.

Esimerkki 14: Fysiikkavalmentajalla on oma osakeyhtiö, jonka kautta hän tekee toimeksiantoja eri seuroille.Toisissa seuroissa toimeksiannot ovat pidempikestoisia, toisissa kertaluonteisia. Kaikki urheiluseurojen osakeyhtiölle maksamat korvaukset ovat yhtiön veronalaista tuloa. Jos osakeyhtiö on ennakkoperintärekisterissä, urheiluseuran ei tarvitse toimittaa suorituksista ennakonpidätystä.

Kilpailutuomareille palkkion ja matkakustannusten korvauksen maksaa yleensä urheilutilaisuuden järjestäjä, vaikka tuomarin nimeäisi tehtävään muu taho. Tämän vuoksi kilpailutuomareiden saama korvaus työstä ei ole palkkaa, vaan työkorvausta. Kilpailutuomareille maksettuihin matkakustannusten korvauksiin sovelletaan muista työkorvauksen saajista poiketen samoja sääntöjä (TVL 71 §:n 3 momentti, HE 83/2000) kuin vapaaehtoisille maksettaviin matkakustannusten korvauksiin (katso tarkemmin luku 3.4). Siten urheiluseura voi maksaa kilpailutuomarille matkakustannusten korvauksia verovapaasti silloinkin, kun se maksaa tuomarille myös palkkion tuomaroinnista. Urheiluseura ilmoittaa kilpailutuomarille maksamansa palkkion tulorekisteriin työkorvauksena ja matkakustannusten korvaukset yleishyödyllisen yhteisön maksamina matkakustannusten korvauksina.

Esimerkki 15: Urheiluseura ja erotuomari ovat sopineet, että seura maksaa joukkueen peliin erotuomariksi tulevalle henkilölle palkkion ja matkakustannusten korvaukset. Koska urheiluseuran ja erotuomarin välillä ei ole työsuhdetta, maksettu palkkio on työkorvausta. Matkakustannusten korvaukset ovat verovapaita TVL 71 §:n 3 momentissa säädetyissä rajoissa. Urheiluseura ilmoittaa palkkion tulorekisteriin työkorvauksena (jos erotuomari ei ole ennakkoperintärekisterissä) ja matkakustannusten korvaukset yleishyödyllisen yhteisön maksamina verovapaina matkakustannusten korvauksina.

3.4 Matkakustannusten korvaukset vapaaehtoistoiminnassa

Urheiluseura voi maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia henkilölle, joka ei ole työsuhteessa tai toimeksiantosuhteessa maksajaan, eikä saa korvausta työstä, johon matka liittyy (TVL 71 §:n 3 momentti). Käytännössä tämä tarkoittaa urheiluseuran hyväksi vastikkeetta vapaaehtoisena toimivaa henkilöä.

Urheiluseuran vapaaehtoisena toimivalle henkilölle maksamien matkakustannusten korvausten verovapaudelle on kuitenkin olemassa tiettyjä edellytyksiä. Matka on tehtävä urheiluseuran toimeksiannosta eli henkilön on esimerkiksi kuuluttava joukkueeseen tai osallistuttava seuran edustajana kilpailuihin. Matkan on liityttävä urheiluseuran toimintaan ja matkasta on päätettävä asianmukaisesti etukäteen. Verovapaata korvausta ei voi maksaa pelkästään sillä perusteella, että henkilö on oma-aloitteisesti kuljettanut esimerkiksi omaa lastaan ja tämän kavereita urheiluseuran harjoituksiin. Lisäksi verovapaasti korvattavien kustannusten on aina perustuttava todellisiin matkoihin ja niistä laadittuihin matkakohtaisiin matkalaskuihin.

Verovapaille matkakustannusten korvauksille on tuloverolaissa säädetty myös enimmäismäärät. Enimmäismäärät ovat saajakohtaisia, mutta maksajan ei tarvitse maksuhetkellä tietää, onko vapaaehtoinen saanut matkakustannusten korvauksia myös muilta yleishyödyllisiltä yhteisöiltä.

Verovapaita korvauksia ovat:

  • päiväraha enintään 20 päivältä kalenterivuodessa
  • majoittumiskorvaus
  • tositteisiin perustuva matkustamiskustannusten korvaus julkisen kulkuneuvon käytöstä ilman euromääräistä rajaa
  • kilometrikorvaus enintään 3 000 euroa kalenterivuodessa.

Urheiluseura ilmoittaa vapaaehtoiselle maksetut matkakustannusten korvaukset tulorekisteriin, jossa yleishyödyllisen yhteisön vapaaehtoisille maksamille kilometrikorvauksille ja päivärahoille on omat tulolajinsa. Jos urheiluseura maksaa korvauksia edellä mainittujen verovapaiden määriä enemmän, se ilmoittaa ylimenevän osan tulorekisteriin työkorvauksena.

Toisin kuin työntekijälle, urheiluseura voi maksaa vapaaehtoisena toimivalle henkilölle verovapaita matkustamiskustannusten korvauksia (kilometrikorvaus ja matkaliput) työmatkojen lisäksi myös varsinaiselle työpaikalle tehdyiltä matkoilta. Näin esimerkiksi vapaaehtoisena toimiva valmentaja voi saada matkustamiskustannusten korvausta matkoista kotoa säännölliselle valmennuspaikalle ja urheilija matkoista kotoa säännölliselle harjoitus- tai kotipelipaikalle. Sen sijaan päivärahaa ei voi maksaa verovapaasti varsinaiseen työpaikkaan rinnastuvalle harjoituspaikalle tehdyiltä matkoilta.

Esimerkki 16: Seura on tehnyt valmentajan kanssa valmentajasopimuksen. Sopimuksen mukaan valmentajalle ei makseta työstä korvausta, vaan valmentaminen tapahtuu vapaaehtoistyönä. Valmentajalle korvataan kuitenkin joukkueen kotihallille ja vieraspeleihin tehdyiltä matkoilta todelliset matkakustannukset matkalaskua vastaan enintään 800 euroon saakka.

Valmentaja kulkee harjoituksiin ja peleihin omalla autollaan. Valmentaja toimittaa seuralle matkalaskut, joista ilmenee matkakohtaisesti matkan tarkoitus, kohde, matkustamistapa, matkan alkamis- ja päättymisajankohdat, kilometrimäärät ja yksikköhinta.

Kilometrikorvaukset ovat valmentajalle verovapaita, kun niiden määrä ei ylitä verovapaiden kilometrikorvausten 3 000 euron enimmäismäärää. Päivärahan maksaminen vieraspelimatkoilta verovapaasti edellyttää, että Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaiset aika- ja etäisyysvaatimukset täyttyvät. Urheiluseura ilmoittaa maksamansa matkakustannusten korvaukset tulorekisteriin yleishyödyllisen yhteisön maksamina verovapaina matkakustannusten korvauksina.

Esimerkki 17: Urheiluseura ei maksa urheilijalle korvausta harjoittelusta ja kilpailemista. Urheiluseura kuitenkin maksaa urheilijalle matkakustannusten korvauksia kilpailumatkoilta, koska urheilija menee edustamaan seuraa urheilukilpailussa. Kilpailut voivat olla joko vakituisella harjoituspaikalla tai toisella paikkakunnalla.

Tässä tapauksessa urheilija rinnastuu vastikkeetta urheiluseuran hyväksi työskentelevään vapaaehtoiseen. Siten urheiluseura voi maksaa matkakustannusten korvauksia verovapaasti matkalaskua vastaan ja tuloverolaissa säädettyjen määrien rajoissa riippumatta siitä, onko kilpailu vakituisella harjoituspaikalla vai toisella paikkakunnalla. Urheiluseura ilmoittaa maksamansa matkakustannusten korvaukset tulorekisteriin yleishyödyllisen yhteisön maksamina verovapaina matkakustannusten korvauksina.  

Esimerkki 18: Urheiluseura on sopinut kilpailuun tuomariksi tulevan juniorin kanssa, että seura ei maksa hänelle palkkiota tuomaroinnista, mutta korvaa matkasta aiheutuneet kustannukset. Tuomarin äiti kuljettaa hänet autollaan kilpailupaikalle ja takaisin kotiin.   

Urheiluseura voi maksaa tuomarille tai häntä kuljettaneelle äidille matkakustannusten korvauksia verovapaasti matkalaskua vastaan ja tuloverolaissa säädettyjen määrien rajoissa, koska matka tehdään yhteisön toimeksiannosta eikä oma-aloitteisesti. Urheiluseura ilmoittaa matkakustannusten korvaukset tulorekisteriin sen henkilön nimissä, jolle korvaukset on maksettu.

Esimerkki 19: Juniorijoukkueella on vieraspelejä toisilla paikkakunnilla. Vanhemmat kuljettavat lapsia vieraspeleihin kimppakyydeillä. Urheiluseura maksaa junioreita vieraspeleihin kuljettaville vanhemmille kilometrikorvauksia.  

Kilometrikorvaukset ovat vanhemmille verovapaita, koska matkat tehdään urheiluseuran toimeksiannosta seuran toimintaan kuuluvaan tapahtumaan. Urheiluseura ilmoittaa kilometrikorvaukset tulorekisteriin yleishyödyllisen yhteisön maksamina verovapaina kilometrikorvauksina.

Esimerkki 20: Urheiluseura maksaa Samille palkkaa edustusjoukkueen valmentamisesta. Samilla on varsinainen työpaikka joukkueen kotihallilla. Seura ei voi maksaa Samille matkakustannusten korvauksia verovapaasti kotihallille tehdyiltä matkoilta.

Samin tytär pelaa samassa hallissa saman seuran juniorijoukkueessa ja Sami toimii tiistaisin ja torstaisin valmentaja tyttärensä joukkueessa. Seura ei maksa Samille korvausta vapaaehtoisvalmentajana toimimisesta. Seura voi maksaa Samille verovapaasti matkustamiskustannusten korvauksia (matkaliput tai kilometrikorvausta) vapaaehtoistyöhön liittyvistä matkoista, joista Sami on esittänyt matkalaskut.

Tiistaisin Sami menee aamupäivällä edustusjoukkueen harjoituksiin kotihallille. Harjoitusten jälkeen Sami ei palaa kotiin, vaan jää hallille ja menee iltapäivällä tyttärensä harjoituksiin valmentamaan. Harjoitusten jälkeen Sami palaa kotiin. Seura ei voi maksaa Samille matkakustannusten korvauksia verovapaasti, koska kyse on asunnon ja työpaikan välisestä matkasta, joka on tehty työsuhteessa.

Torstaisin Sami käy edustusjoukkueen harjoitusten jälkeen kotonaan ja palaa vasta illalla hallille valmentamaan tyttärensä joukkuetta. Seura ei voi maksaa Samille matkakustannusten korvauksia verovapaasti edustusjoukkueen harjoituksiin tehdyiltä matkoilta. Sen sijaan seura voi maksaa Samille verovapaasti matkustamiskustannusten korvauksia matkoilta, jotka Sami tekee vapaaehtoisena valmentajana tyttärensä joukkueen harjoituksiin ja joista Sami on esittänyt matkalaskut.

Esimerkki 21: Tytti pitää Espoossa kolmella eri hallilla iltapäiväkerhoa urheiluseuran jäsenille. Seura ei maksa Tytille iltapäiväkerhon pitämisestä korvausta, mutta korvaa Tytille matkustamisesta aiheutuneet kulut. Tytti on kulkenut matkat linja-autolla ja toimittaa urheiluseuralle matkalaskun ja matkalipputositteet. Urheiluseura voi korvata matkaliput Tytille verovapaasti. Urheiluseura ei ilmoita tositteisiin perustuvia todellisia kuluja tulorekisteriin.

3.5 Yhteenvetotaulukko matkakustannusten korvauksista

Yhteenvetotaulukko matkakustannusten korvauksista

 

Työsuhde

Työstä maksetaan palkkaa tai henkilö saa vastineeksi muun edun tai hänet vapautetaan jonkin suorituksen (esim. kausimaksu) maksuvelvollisuudesta

Toimeksiantosuhde

Työstä maksetaan työkorvausta tai henkilö saa vastineeksi muun edun tai hänet vapautetaan jonkin suorituksen (esim. kausimaksu) maksuvelvollisuudesta

Vapaaehtoistyö

Työstä ei makseta korvausta eikä hän saa työtä vastaan veronalaista etua eikä henkilöä ole vapautettu minkään suorituksen (esim. kausimaksu) maksuvelvollisuudesta

Matkat asunnolta säännölliselle harjoituspaikalle tai kotipelipaikalle

= asunnon ja varsinaisen työpaikan välinen matka

Ei voi korvata verovapaasti Ei voi korvata verovapaasti

Voi korvata verovapaasti:

  • päiväraha enintään 20 pv/vuosi
  • majoittumiskorvaus
  • matkustamiskustannusten korvaus, julkisen kulkuneuvon mukaan rajoituksetta
  • km-korvaus enintään 3 000 €/vuosi

Matkat asunnolta tai vakituiselta harjoituspaikalta tai kotipelipaikalta esim. vieraspeleihin

= työmatka
Voi korvata verovapaasti Ei voi korvata verovapaasti

Voi korvata verovapaasti:

  • päiväraha enintään 20 pv/vuosi
  • majoittumiskorvaus
  • matkustamiskustannusten korvaus; tositteisiin perustuva korvaus julkisen kulkuneuvon käytöstä rajoituksetta
  • km-korvaus enintään 3 000 €/vuosi

4 Edut

4.1 Yleistä

Urheiluseurat saattavat antaa niiden hyväksi toimiville henkilöille tai urheilijoille erilaisia etuja, kuten työvälineitä, vaatteita, alennuksia, koulutusta ja palkintoja. Urheiluseurat saattavat myös maksaa urheiluseuran hyväksi toimivan henkilön puolesta esimerkiksi lisenssin tai vakuutuksen. Etujen verokohtelu riippuu siitä, onko henkilö urheiluseuran työntekijä, työskenteleekö hän toimeksiantosuhteessa vai onko hän vapaaehtoinen.

Henkilön rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot ovat veronalaisia, ellei niitä ole säädetty verovapaaksi (TVL 29 §:n 1 momentti). Työnantaja voi tarjota työntekijöilleen esimerkiksi verovapaita henkilökuntaetuja TVL 69 §:n nojalla (katso tarkemmin Verohallinnon ohje Henkilökuntaedut verotuksessa). Työkorvauksen saajalle vastaavat edut ovat aina veronalaisia.

Verolainsäädännössä ei ole myöskään säännöstä, joka mahdollistaisi etujen antamisen verovapaasti yksinomaan urheiluseuran jäsenyyden tai vapaaehtoistyöskentelyn perusteella. Lähtökohtaisesti siten myös urheiluseuran sen hyväksi työskenteleville vapaaehtoisille antamat etuudet ovat veronalaisia.

Maksajan on toimitettava veronalaisista suorituksista ennakonpidätys. Jos urheiluseura antaa henkilölle muun kuin rahana maksettavan veronalaisen edun, esimerkiksi alennuksen, siitä ei voi toimittaa ennakonpidätystä, ellei saajalle (samanaikaisesti) makseta myös rahakorvausta. Urheiluseuran on ilmoitettava annetun edun arvo tulorekisteriin. Työkorvauksen saajalle maksetuista suorituksista ei toimiteta ennakonpidätystä eikä etua ilmoiteta tulorekisteriin, jos saaja on ennakkoperintärekisterissä. Palkkana pidettävästi eduista maksajan on maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu.

4.2 Varainkeruu ja varojen käyttäminen

Urheiluseura, sen alajaosto tai yksittäinen joukkue voivat rahoittaa toimintaansa eri tavoin. Erilaisten kausi- ja jäsenmaksujen maksamisen lisäksi jäsenet saattavat tehdä esimerkiksi talkootyötä. He saattavat myös myydä erilaisia hyödykkeitä (esimerkiksi järjestää myyntibuffetin tai myydä erilaisia muiden valmistamia tuotteita) taikka mainostilaa urheilijoiden peli- ja kilpailuasuihin tai hankkia sponsorituloja.

Talkoo- ja myyntityötä voidaan tehdä esimerkiksi joukkuetasolla ja saatava tulo kohdistetaan talkootyötä tehneen joukkueen toimintaan. Kyse on joukkueen tulosta, jos talkootyöstä tai hyödykkeiden myynnistä saatu korvaus tulee yhteisesti koko joukkueen hyväksi eikä kohdistu vain niihin joukkueen jäseniin, jotka ovat osallistuneet työhön. Maksajan on toimitettava urheiluseuralle talkootyöstä maksettavista suorituksista ennakonpidätys 13 prosentin suuruisena ja ilmoitettava suoritus tulorekisteriin, jos seura ei kuulu maksuhetkellä ennakkoperintärekisteriin. Sillä ei ole merkitystä, onko kyse seuran veronalaisesta tai verovapaasta tulosta.

Jos urheiluseura antaa talkoisiin tai myyntiin osallistuneille esimerkiksi alennusta jäsen-, kausi- tai kilpailumaksusta taikka matkakustannuksista, alennus on työn tehneen henkilön veronalaista työkorvausta.  

Esimerkki 22: Juniorijoukkueen jäsenet keräävät rahaa ulkomaan turnausmatkaa varten myymällä keksejä ja karkkeja. Joukkueessa on sovittu, että pelaajat voivat joko myydä keksejä ja karkkeja tai maksaa omana osuutenaan 50 euroa. Kaikki saadut rahat käytetään yhteisesti ja tasapuolisesti koko joukkueen hyväksi riippumatta siitä, paljonko kukin on myynyt tai onko pelaaja maksanut 50 euroa joukkueelle. Koska pelaajat eivät saa alennusta turnausmatkakuluista myynnin mukaan, pelaajille ei synny veronalaista etua.

Esimerkki 23: Junioripelaajien vanhemmat tekevät kahtena lauantaina urheiluseuran hyväksi talkootyötä. Talkootyöhön osallistuneiden vanhempien lapset saavat alennusta seuran kausimaksusta. Kyse ei ole vastikkeettomasta talkootyöstä, kun tehty työ oikeuttaa kausimaksun alennukseen. Talkootyön perusteella saatu alennus katsotaan talkoisiin osallistuneiden vanhempien veronalaiseksi työkorvaukseksi.

Talkootyöstä on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymykset.

4.3 Sosiaalisin perustein annetut alennukset ja maksuvapautukset

Urheiluseura voi antaa sosiaalisin perustein erilaisia alennuksia ja maksuvapautuksia toiminnassaan mukana oleville henkilöille. Sosiaalisin perustein annettu etu, kuten alennus tai maksuvapautus osallistumismaksusta, on verovapaa etu, jos kaikilla samassa asemassa olevilla henkilöillä on mahdollisuus saada etu. Hyväksyttävänä pidetään esimerkiksi järjestelyä, jossa urheiluseura on määritellyt sosiaalisin perustein annettavan edun saamiselle ennakkoon tietyt edellytykset ja etu myönnetään vain hakemuksen perusteella.

Esimerkki 24: Urheiluseura myöntää vähävaraisten perheiden lapsille alennusta seuran kausimaksusta. Alennus myönnetään vain hakemuksesta. Lisäksi tiettyjen ennakkoon määrättyjen edellytysten on täytyttävä, jotta perhe on oikeutettu alennukseen. Vähävaraisuuden perusteella annettava alennus on verovapaa. Asiassa ei ole merkitystä sillä, että kattojärjestö korvaa urheiluseuralle tämän antamien alennusten määrän.

4.4 Koulutuskustannukset

Urheiluseura voi maksaa verovapaasti työsuhteisen työntekijänsä koulutuskustannuksia, jos koulutus tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä (TVL 69 b §:n 1 momentti). Koulutukseen liittyvistä matkoista maksettuihin matkakustannusten korvauksiin sovelletaan työmatkaa koskevia säännöksiä.

Urheiluseura voi maksaa työkorvauksen saajan koulutuskustannukset, mutta korvaukset ovat toimeksiantosuhteessa aina työkorvauksen saajan veronalaista tuloa. Urheiluseuran on ilmoitettava maksamansa koulutuskustannukset tulorekisteriin työkorvauksena, jos korvauksen saaja ei ole suorituksen maksuhetkellä ennakkoperintärekisterissä.

Myös urheiluseuran hyväksi vapaaehtoisena toimivat henkilöt tarvitsevat aika ajoin koulutusta. Vaikka kyseessä ei ole työsuhteessa tehty työ, vapaaehtoisena toimivalle henkilölle ei muodostu veronalaista etua vapaaehtoistyöhön liittyvästä urheiluseuran maksamasta koulutuksesta. Tällaiset vapaaehtoisten koulutukset voidaan rinnastaa työsuhteessa tapahtuvaan ammattitaidon ylläpitämis- tai täydennyskoulutuksiin taikka ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Verovapaana ammatilliseen täydennyskoulutukseen rinnastettavana koulutuksena voidaan pitää esimerkiksi urheiluseuran maksaman tavanomaisen valmentajatutkinnon kustannuksia silloin, kun se liittyy vapaaehtoistyönä tehtävään valmennukseen.

Esimerkki 25: Henkilö toimii vapaaehtoisena valmentajana urheiluseurassa. Lajiliitto vaatii, että tietyn sarjatason joukkueella on vähintään tietyn koulutuksen käynyt valmentaja. Seura edellyttää, että valmentaja käy valmentajan ammattiin johtavan koulutuksen, jotta liiton edellyttämät laatuvaatimukset täyttyvät. Urheiluseura voi maksaa valmentajakoulutuksen verovapaasti.

Sen sijaan vapaaehtoistyöhön liittymättömän koulutuksen, palkkioksi sovitun koulutuksen tai tavanomaista kalliimpien koulutusten kustannukset katsotaan koulutukseen osallistuneen henkilön saamaksi veronalaiseksi ansiotuloksi, joka on ilmoitettava tulorekisteriin (palkkio työkorvauksena ja muutoin muuna veronalaisena ansiotulona).

4.5 Vaatteet ja urheiluvälineet

Vaatteiden hankkimisesta aiheutuneet kulut ovat henkilön elantokustannuksia. Myös työssä käytetyn vaatetuksen hankkimisesta aiheutuneet menot ovat pääasiassa elantokustannuksia. Siten myös urheiluseuran sen hyväksi työskenteleville henkilöille hankkimista vaatteista syntyy yleensä veronalaista etua. Näin on riippumatta siitä, työskenteleekö henkilö työsuhteessa, toimeksiantosuhteessa vai vapaaehtoisena.

Urheiluseura saattaa edellyttää tapahtumissa (esimerkiksi peleissä, kilpailuissa, harjoituksissa) työskenteleviltä yhtenäistä vaatusta (esimerkiksi tapahtuman tai seuran logolla varustettu t-paita, verryttelyasu, toimitsijan asu tai esiintymisasu). Työsuhteessa työskenteleville ei synny tällaisista vaatteista veronalaista etua, jos yhtenäinen vaatetus on tarpeen esimerkiksi siksi, että työntekijät erottuvat muista ihmisistä. Työvaatteiden täytyy tällöin olla sellaisia, että ne erottuvat selvästi muiden vaatetuksesta (niissä on esim. urheiluseuran logo). Toimeksiantosuhteessa työskentelevälle maksetut työvaatteet ovat veronalaista tuloa (työkorvausta) näissäkin tapauksissa, sillä toimeksiantosuhteessa työskentelevä vastaa itse toiminnassa tarvittavien tarvikkeiden ja välineiden (esim. vaatetuksen) kustannuksista.

Edellisessä kappaleessa tarkoitetuista vaatteista ei synny vapaaehtoistyöntekijöille veronalaista etua, jos vaatteita ei ole sovittu korvaukseksi työstä ja vaatteet ovat arvoltaan vähäisiä. Arvoltaan vähäisenä pidetään enintään 100 euron arvoisia vaatteita. Veronalaista etua ei synny, vaikka omistusoikeus vaatteeseen siirtyisi vapaaehtoiselle. Sen sijaan vapaaehtoistyöntekijöille annettavista arvokkaammista vaatteista muodostuu veronalaista etua. Veronalaisen edun arvona pidetään vaatteen tai muun tarvikkeen käypää hintaa. Lähtökohtaisesti käypänä hintana pidetään tuotteen arvonlisäverollista hankintahintaa. Jos tuotteen antamiseen liittyy omavastuuosuus, veronalaisen edun arvosta vähennetään vapaaehtoistyöntekijän vaatteesta tai muusta tarvikkeesta seuralle maksama määrä.

Esimerkki 26: Urheiluseura edellyttää kaikilta valmentajiltaan, että he käyttävät harjoituksissa ja ottelutapahtumissa seuran logolla varustettua t-paitaa ja verryttelyasua. Seura maksaa kaikkien valmentajien t-paidat (15 euroa) ja verryttelyasut (75 euroa). Asujen käyttämistä ei ole rajoitettu vain harjoitus- ja ottelutapahtumiin eikä asuja palauteta seuralle.

  1. Seura maksaa Jonille valmentamisesta palkkaa. Jonille ei synny vaatteista veronalaista etua, koska seura edellyttää valmentajilta kyseisten vaatteiden käyttöä seuran tapahtumissa ja siten erottautumista muista ihmisistä.
  2. Seura maksaa Markolle valmentamisesta työkorvausta. Seuran kustantama t-paita ja verryttelyasu ovat Markolle veronalaista tuloa. Jos Marko ei ole ennakkoperintärekisterissä, seura toimittaa suorituksista ennakonpidätyksen ja ilmoittaa vaatteiden arvon tulorekisteriin työkorvauksena yhdessä valmentamisesta maksetun työkorvauksen kanssa.
  3. Mari toimii seurassa vapaaehtoisena valmentajana eli hän ei saa korvausta valmennustyöstä. Marille ei synny vaatteista veronalaista etua, koska vaatteita ei ole sovittu korvaukseksi valmennustyöstä, seura edellyttää kyseisten vaatteiden pitämistä seuran tapahtumissa ja vaatteiden arvo on vähäinen.

Esimerkki 27: Urheilijalle ei makseta harjoittelusta ja kilpailemisesta korvausta. Seura edellyttää, että urheilijat käyttävät harjoituksissa ja kilpailuissa seura-asua. Seura maksaa menestyneimmän urheilijan seura-asun, muut urheilijat kustantavat seura-asunsa itse. Urheilijan ilmaiseksi saamista vaatteista syntyy veronalainen etu, koska seura-asua ei makseta kollektiivisesti kaikille.

Urheiluseura saattaa hankkia seurassa harrastavien käyttöön erilaisia yhteisiä harjoitus-, urheilu- ja pelivälineitä tai varusteita. Tällaisista välineistä ja varusteista ei synny veronalaista etua. Urheiluseuran yksittäisille henkilöille omaksi hankkimat varusteet ovat henkilön veronalaista ansiotuloa. Urheiluseura ei voi myöskään maksaa verovapaasti kuittia vastaan urheilijan itsensä hankkimia välineitä tai varusteita.

Esimerkki 28: Junioreiden jääkiekkojoukkueessa kaikki halukkaat voivat kokeilla maalivahtina pelaamista. Seura hankkii kahdet maalivahdin varusteet, joita maalivahtina pelaavat voivat lainata kukin vuorollaan. Maalivahdit eivät saa varusteita omakseen, vaan omistusoikeus säilyy seuralla. Varusteista ei synny veronalaista etua.

4.6 Tietokone, tietoliikenneyhteys ja puhelin

Työnantaja järjestää tyypillisesti työntekijän käytettäväksi työssä tarvittavat työvälineet. Urheiluseura voi kustantaa työsuhteessa työskentelevän työntekijänsä käyttöön verovapaasti esimerkiksi tietokoneen ja tietoliikenneyhteyden, jos työntekijä tarvitsee niitä työtehtäviensä hoitamiseksi. Työnantajan työntekijän työkäyttöä varten järjestämän tietoliikenneyhteyden yksityiskäyttö on työntekijälle verovapaa etu (TVL 69 §:n 4 momentti). Verovapaussäännös koskee ainoastaan työnantajan järjestämää ja hankkimaa tietoliikenneyhteyttä (katso tietoliikenneyhteydestä tarkemmin Verohallinon ohje Henkilökuntaedut verotuksessa). Työntekijälle syntyy veronalainen puhelinetu, jos työnantaja kustantaa työntekijän puhelinliittymän (katso puhelinedusta tarkemmin Verohallinnon ohje Luontoisedut verotuksessa).

Urheiluseuran toimeksiantosuhteessa työskentelevälle hankkima tietokone, puhelin ja tietoliikenneyhteys ovat saajalle veronalaista tuloa (työkorvausta).

Urheiluseura voi kustantaa nimissään olevan ja maksamansa tietoliikenneyhteyden seurassa vapaaehtoistyötä tekevän kotiin. Tietoliikenneyhteyden yksityiskäytöstä ei synny vapaaehtoiselle veronalaista tuloa edellyttäen, että yhteyttä käytetään työn tekoon urheiluseuran hyväksi, eikä edun antamisella korvata palkanmaksua. Urheiluseura ei voi korvata verovapaasti vapaaehtoisen oman tietokoneen tai nettiyhteyden käytöstä aiheutuvia kuluja, vaan niistä maksetut korvaukset ovat veronalaista ansiotuloa (muu veronalainen ansiotulo), josta urheiluseuran on toimitettava ennakonpidätys.

Jos urheiluseura hankkii vapaaehtoiselle puhelimen, jota tämä voi käyttää myös yksityispuheluihin, yksityispuhelujen osuus on vapaaehtoisen veronalaista ansiotuloa (muu veronalainen ansiotulo). Jos vapaaehtoiselle on aiheutunut ylimääräisiä puhelinkuluja seuran asioiden hoidosta omalla puhelimellaan, yhteisön tai julkisyhteisön maksama korvaus puhelinkuluista on hänelle veronalaista tuloa (muu veronalainen ansiotulo), josta on toimitettava ennakonpidätys.

4.7 Lisenssit, vakuutukset ja kilpailumaksut

Urheiluseura saattaa maksaa valmentajan, huoltajan tms. puolesta  lisenssin, vakuutuksen tai kilpailumaksun. Tällaiset suoritukset ovat seuran toimintaan ja valmennus- yms. työhön tai kilpailemiseen kiinteästi kuuluvia eriä, jotka eivät lähtökohtaisesti ole korvausta työn tekemisestä, ellei niitä ole nimenomaisesti sovittu korvaukseksi. Siten niiden maksamisesta ei synny työsuhteessa työskentelevälle eikä vapaaehtoisena korvauksetta työskentelevälle veronalaista etua. Sen sijaan toimeksiantosuhteessa työskentelevän puolesta maksetut maksut ovat veronalaista työkorvausta, sillä toimeksiantosuhteessa työskentelevä vastaa itse toiminnassa tarpeellisten lisenssien, vakuutusten ja maksujen kustannuksista.

Urheiluseura saattaa maksaa myös seurassa harrastavan puolesta toiminnassa tarvittavan lisenssin, vakuutuksen tai kilpailumaksun. Tällaisista maksuista ei synny veronalaista etua, ellei niitä makseta vain yksittäisen urheilijan puolesta.

4.8 Stipendit, tunnustuspalkinnot ja muut palkinnot

Verotuksessa ei ole ratkaisevaa merkitystä sillä, millä nimikkeellä jokin suoritus maksetaan. Maksetun suorituksen tosiasiallinen luonne ratkaisee, mistä suorituksesta on kyse ja miten sitä käsitellään verotuksessa.

Ainoastaan opintoja, tieteellistä tutkimusta tai taiteen harjoittamista varten saatu apuraha tai stipendi voi olla verovapaa (TVL 82 §:n 1 momentin 1 kohta). Muuta tarkoitusta varten saadut apurahat ja stipendit ovat aina veronalaista ansiotuloa riippumatta siitä, keneltä ne on saatu.

Esimerkki 29: Urheiluseura jakaa stipendejä seuran varoista oman seuran kauden parhaille urheilijoille. Stipendit eivät ole tuloverolain 82 §:ssä tarkoitettuja stipendejä, vaan suoritukset ovat veronalaista urheilijan palkkiota.

Oikeuskäytännössä urheiluseuran omille pelaajilleen antamia opiskelustipendejä on pidetty urheilijan veronalaisena palkkiona (KHO 1980-B-II 565). Toisessa päätöksessä opiskelustipendin myöntäminen pelaajalle, jolle ei maksettu maajoukkuepeleistä kustannusten korvausten lisäksi muuta korvausta, katsottiin maksetun palkkiona osallistumisesta otteluihin sekä harjoituksiin ja siten urheilijan veronalaiseksi tuloksi (KHO 1986-B-II-550).

Verovapaan tunnustuspalkinnon edellytyksenä on, että se on annettu tieteellisen, taiteellisen tai yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi ja palkinto on saatu palkinnon saajaan nähden riippumattomalta palkinnon myöntäjältä (TVL 82 §:n 1 momentin 2 kohta). Tunnustuspalkinto myönnetään tavallisesti jälkikäteen, kun taas stipendi ja muu apuraha annetaan yleensä etukäteen.

Tunnustuspalkinnon antamiseen liittyy tavallisesti julkisuutta ja yksittäisen teon tai suorituksen merkityksen on tällöin täytynyt ulottua teon tai suorituksen normaalin piirin ulkopuolelle. Yleensä kyse on esimerkiksi olympiavoittajan tms. palkitsemisesta. Perusteena olympiavoittajan toiminnan yleishyödyllisyydelle on katsottu tämän toimiminen esikuvana urheiluharrastuksen lisäämiseksi Suomessa.  Verovapaana tunnustuspalkintona pidetään myös palkintoa, joka on myönnetty tunnustuksena pitkäaikaisesta vapaaehtoistoiminnasta urheiluseurassa (HE 153/2022).

Tunnustuspalkinnon antajan ja saajan välillä ei saa olla työsuhdetta, koska kaikki työnantajalta saadut palkinnot ovat palkkaa. Kilpailussa jaettava palkinto ei myöskään ole tunnustuspalkinto, vaan kilpailupalkinto. Apurahoista, avustuksista ja tunnustuspalkkinoista on kerrottu lisää Verohallinnon ohjeissa Apurahojen, stipendien ja tunnustuspalkintojen verotus, Yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymykset sekä Urheilusta saatujen tulojen verotus.

Urheiluseurat palkitsevat usein kauden päätteeksi menestyneitä valmentajia ja urheilijoita myös mitaleilla, pokaaleilla, tavarapalkinnoilla tai lahjakorteilla. Palkinto voi olla tilanteesta riippuen joko verovapaa tai veronalainen. Ratkaisuun vaikuttaa palkinnon arvo, antoperuste ja saajan suhde urheiluseuraan eli onko saaja työntekijä vai onko hän työskennellyt toimeksiantosuhteessa vai tehnyt työtä korvauksetta vapaaehtoisena. Urheiluseuran hyväksi työskentelevien muistamisesta on kerrottu luvussa 4.9 Muut edut.

Mitalit ja pokaalit eivät ole saajalleen veronalaista tuloa. Rahaan rinnastuvat palkinnot kuten vapaavalintaiset lahjakortit ovat saajalleen veronalaista tuloa. Työantajalta (kuten urheiluseuralta) työstä vastikkeeksi saatu palkinto on aina palkkaa. Toimeksiantajalta työstä vastikkeeksi saatu palkinto on vastaavasti aina työkorvausta. Vapaaehtoistyöntekijöille annettavat arvoltaan vähäiset tavarapalkinnot ovat verovapaita silloin, kun niitä ei ole sovittu korvaukseksi työn tekemisestä. 

Esimerkki 30: Kauden päätteeksi urheiluseura palkitsee kehittyneitä junioreita ja seuran hyväksi vapaaehtoisesti korvauksetta työskennelleitä seuran huppareilla (arvo 50 euroa). Huppareita ei pidetä niiden saajien veronalaisena tulona, vaan kyseessä on vähäinen tavarapalkinto, jota ei ole sovittu korvaukseksi tehdystä työstä. 

Esimerkki 31: Urheiluseura palkitsee kauden päätteeksi valmentajia ja urheilijoita urheiluliikkeen 50 euron lahjakorteilla. Yksi valmentaja työskentelee työsuhteessa urheiluseuraan, toinen valmentaja toimeksiantosuhteessa ja kolmas on vapaaehtoinen, joka työskentelee korvauksetta. Rahaan rinnastuva lahjakortti on saajien veronalaista tuloa sen arvosta riippumatta. Työsuhteessa ja toimeksiantosuhteessa työskentelevien valmentajien saamat lahjakortit ovat heille veronalaista palkkaa ja työkorvausta, koska heitä palkitaan tehdystä työstä. Vapaaehtoisena valmentajan toimivan lahjakortti rinnastuu rahapalkintoon ja on muuta veronalaista ansiotuloa.  Urheilijan saama lahjakortti on urheilijan palkkiota.

Urheiluseura voi jakaa palkintoja myös järjestämissään kilpailuissa. Kilpailupalkinto ei ole veronalaista tuloa, jos se ei ole palkkaa, työ- tai käyttökorvausta ja verovuonna saatujen kilpailupalkintojen arvo on yhteensä enintään 100 euroa. Urheiluseuran ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä kilpailupalkinnosta eikä ilmoittaa sitä tulorekisteriin, jos palkinnon arvo saajaa kohden on enintään 100 euroa eikä sen antaminen liity työ- tai palvelussuhteeseen. Kilpailupalkinnoista on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Palkintojen verotus.

4.9 Muut edut

Urheiluseuran jäsenille ei muodostu veronalaista etua siitä, että he pääsevät ilmaiseksi kaikille avoimiin, yhteisön omiin tai sen lähipiiriin kuuluvan yhteisön tapahtumiin. Esimerkiksi seuran juniorien ja muiden jäsenmaksun maksaneiden vapaasta sisäänpääsystä edustusjoukkueen peleihin ei synny veronalaista etua. Myöskään urheiluseuran hyväksi työskenteleville vapaaehtoisille ei synny tällaisesta veronalaista etua, jos ilmaista sisäänpääsyä ei ole sovittu korvaukseksi työstä. Lisäksi verovapaana voidaan pitää tapahtumaan liittyvää ruokailua, majoitusta sekä ilmaista tai hinnaltaan tuettua yhteiskuljetusta, jonka urheiluseura järjestää tällaiseen tapahtumaan.

Esimerkki 32: Jääkiekkoseuran junioreita valmentavat vapaaehtoiset, jotka eivät saa valmennustyöstään korvausta. Edustusjoukkuetoimintaa harjoittava seuran osakeyhtiö kutsuu juniorijoukkueiden vapaaehtoisvalmentajat katsomaan edustusjoukkueensa jääkiekkopeliä. Kun kyseessä on seuran lähipiiriin kuuluvan yhteisön järjestämä tapahtuma, joka liittyy läheisesti sekä seuran toimintaan että vapaaehtoisen omaan työpanokseen, juniorijoukkueiden valmentajille ei muodostu veronalaista etua.

Jos tapahtumaan osallistuminen on osa työsuhteessa tai toimeksiantosuhteessa olevan työtä, sisäänpääsystä ei synny myöskään tällöin erillistä veronalaista etua.

Urheiluseuroissa on usein tapana muistaa vuosittain esimerkiksi vapaaehtoistyöntekijöitä työstä, jota he tekevät vastikkeetta yhteisön hyväksi. Vapaaehtoistyöntekijöille muistamisena taikka kiitollisuuden osoituksena annettavat arvoltaan vähäiset tavaralahjat ja yksilöidyt lahjakortit ovat saajalleen verovapaita silloin, kun niitä ei ole sovittu korvaukseksi työn tekemisestä. Verovapaus edellyttää, että henkilö ei ole saanut valita lahjaa vapaasti, lahja on saatu muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena ja sen arvo on enintään 100 euroa. Sama koskee myös toimeksiantosuhteessa työskentelevien muistamista. Vapaaehtoisten kiittämisestä ja muistamisesta on kerrottu tarkemmin ohjeessa Yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymykset.

Urheiluseura voi muistaa myös työsuhteessa työskenteleviä työntekijöitään. Heidän muistamiseensa sovelletaan työsuhteisia työntekijöitä koskevia sääntöjä. Yleensä henkilökuntaedut ovat verovapaita ainoastaan, jos ne ovat kollektiivisia eli ne on annettu koko henkilökunnalle. Työntekijöiden henkilökuntaeduista on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Henkilökuntaedut verotuksessa.

Urheiluseura saattaa myös järjestää työntekijöilleen, toimeksiantosuhteessa toimiville ja vapaaehtoisille erilaisia virkistystilaisuuksia. Tällaisista tilaisuuksia ei muodostu veronalaista etua, jos tilaisuudet ovat satunnaisia, kustannuksiltaan kohtuullisia, eivät ne ole ennalta sovittua korvausta työn tekemisestä. Tällaisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi saunailta tarjoiluineen tai kauden päättäjäisillallinen ravintolassa.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

ylitarkastaja Minna Palomäki

Sivu on viimeksi päivitetty 9.3.2023